Nojatuoli !

Huomenta viikonalkuun, luonnonalakulo selvästi maisemaan istahtaa ja siitä meinaa ihmismieleenkin tarttua, pian se ohi menee ja elämänhalu voittaa.
On niin paljon asioita mistä hyvän mielen saa, minä musiikin nälkäisenä kuuntelen ja katselen S.Hauserin sellon soitantaa.
Itse mies on jo silmälle hyvää tekevä ja veijarimainen ilmeily silmäniskuinen, paljain varpain ilon saa sykkimään.
Hänen musiikki osaaminen on mahtavaa, voi kuunnella Aavemaria, Hallelujaa ja vaihtuen Keinu kanssani boleroon, mikä 50-luvun alussa ilmestyi ja siitä tuli nimikkokappale "meidän" musiikiksi. (mieheni ja minun)
Paljon paljon muuta tuttuakin ja se silmäisku tulee juuri minulle;)

Aamulla lojuin vuoteessa ja mietin miten voinkin saada niin paljon pohdittavaa tai paremmin muisteloita, ne vuolaana virtani siirtyy asiasta toiseen ja ylösnousu viivästyy.
Kiirettä ei ole mihinkään, mutta huonon omantunnon koen tuostakin asiasta, lienee peruja ainaisesta tekemisen tarpeesta.

Kiitos "ukko vaan" sinulle ja toisillekin kiitokset antaneille, aina ne mieltä nostattaa.
Olen kyllä vähän sitä sorttia, itse en huomaa mitään kiitoksen aihetta, kirjoittelen omaksi iloksi ja itselleni ehkä tärkeistäkin asioista purkaudun, yksinäisyyden tunteen karkottaen.
Hyvillä mielin luen teidän toisten elämän vaiheista kertovia asioita, aina jotakin kivaa kirjoitukset tuovat elämäni sisältöön, kiitollinen olen;)

Kukkoja olen tehnyt harvakseltaan, mutta kerran paikallisesta lehdestä luin ohjeen, millä saa pehmytkuorisen kukon.
Viestini pituus estää ohjeen laiton, kerron joskus toiste;)
Hapankaalin teon olen sivuuttanut, opin sitä kyllä syömään anoppini valmistamana.
Kaalikääryleet ovat yksi lempiruokiani, kaali yleensä kaikessa muodossa maistuu.
Olen siitäkin onnellinen ettei mitään rajoituksia ruuan suhteen, mielitekoja kylläkin;)
Eihän ohjeista ole puutetta, joka lehti ja kokki ohjeita antaa, en katsele ohjeita, enemmänkin kokeilua harrastan.

Nyt sitten jään odottamaan viestejä, piipahdan päivän mittaan katsomassa, onko maailmalla jotain kerrottavaa yleisesti ja tietysti kurkkaan nojatuoliinkin;)

241

2641

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Lidlissä myydään usein puolen kilon kukkoa 8.99 €. Pehmeä kuori.

      • Anonyymi

        😋😍😋😍😋😍😋😍😋

        🔞 ­N­y­­­m­­­f­­o­­m­­a­a­­n­­i -> https://ye.pe/finngirl21#18026726t

        🔞❤️💋❤️💋❤️🔞❤️💋❤️💋❤️🔞


    • Anonyymi

      Minä rupesin taas selailemaan vanhoja muistiinpanojani ja säästettyjä kirjeitä ja kuvia. Osui käteeni pikkuveljeni lapsuudesta muistiinpanoja.
      Hän oli mm. saanut tuliaisiksi aapisen, joista itsekseen opetteli kirjaimia. Ahkeruudesta sitten aapiskukko muisti munia makeisia kirjan väliin. Poika otti aapisen mukaansa sänkyyn ja sanoi: "Tästä kirjasta täytyy pitää hyvää huolta, se on hyvä munimaan".
      Pikkuveli on nyt 80-vuotias ja katsoo minua varmasti hymyilen sieltä pilven reunalta, jonne siirtyi jo 10 v. sitten.
      Oli muuten aika hurjaa lukea äidin tekstistä, että hänen oli jätettävä 6-vuotias poika yksin kotiin, kun ei saanut apulaista ja töihin oli mentävä. Ei ollut naapureitakaan, joilta olisi saanut päiväpaikan lapselle. Kun poika oli pitkästyneenä ruvennut eräänä päivänä keittämään teetä ja sytyttänyt hellaan tulen, oli äidin pakko ottaa poika mukaan työpaikalle, ettei tarvinnut pelätä, että talo palaa päivän aikana. Ei ollut kovin helppoa äitien työssä käynti 75 v. sitten. Tarhoja ei pienillä paikkakunnilla ollut, eikä kukaan niitä ymmärtänyt vaatiakaan. Lapset juoksivat keskenään päivät pitkät.
      Vilkas pikkuveljeni oli elävä huutomerkki, tuli ja meni pienestä pitäen, niin että aina joku sai perässä juosta. Äiti puhui hänet syksyllä vuotta nuorempana kouluun, ja kyllä hän siellä ihan hyvin pärjäsi.
      Oikeastaan hain erästä valokuva-albumia, joka on varmassa tallessa, ja etsiminen jatkuu.
      On se vaan kumma, että jotkut etsittävät osaavat piiloutua niin, ettei niitä löydä kuin vahingossa.
      Mkr.

      • Olen etsinyt maalauspensseleitä koko aamupäivän. Varmaan paikkaan lienen piilottanut.
        Kolusin mökiltäkin, en löytänyt. Joku mielikuva, että jossain matkalaukussa ehkä, ehkä ei.

        No, pitänee käydä uusia ostamassa kun tänään olisi tarvis. Onhan keramiikka luokassa toki pensseleitä, mutta aikasti kuluneita.

        Olen tehnyt keramiikasta esikoiselle syntymäpäiväjuhlaan sopivan pienen patsaan. Tänään pitää maalata, että saan ajoissa valmiiksi.

        No, tällaista etsimistä tänään täälläkin.


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Olen etsinyt maalauspensseleitä koko aamupäivän. Varmaan paikkaan lienen piilottanut.
        Kolusin mökiltäkin, en löytänyt. Joku mielikuva, että jossain matkalaukussa ehkä, ehkä ei.

        No, pitänee käydä uusia ostamassa kun tänään olisi tarvis. Onhan keramiikka luokassa toki pensseleitä, mutta aikasti kuluneita.

        Olen tehnyt keramiikasta esikoiselle syntymäpäiväjuhlaan sopivan pienen patsaan. Tänään pitää maalata, että saan ajoissa valmiiksi.

        No, tällaista etsimistä tänään täälläkin.

        Teitkö ihan näköispatsaan esikoisesta? Täyttääkö 60 vai 50? Onko isot juhlat tulossa?


      • Miten verraton kertoja olet, Makriina. Ilo lukea. Tuosta pikkuveljen kotiinjäämisestä muistin,
        että äiti oli joskus alle kouluikäisenä joutunut jättämään minutkin yksin, jonkun pienen työrupeaman vuoksi.
        Hän istutti minut sänkyyn ja antoi minulle nappirasian ! Niillä sijoillani istuin ne muutamat tunnit mitkä äiti oli poissa - napit seuranani ..)) Eli mielikuvitus auttoi viihtymään. Napit saattoi kuvitella vaikka miksi - eri näköisiäkin olivat.
        Mummot olivat usein apuna lasten hoidossa. Kun itse olin iltatähti kaikki isovanhempani olivat kuolleet ennen kuin synnyin.


      • Anonyymi
        demeter1 kirjoitti:

        Miten verraton kertoja olet, Makriina. Ilo lukea. Tuosta pikkuveljen kotiinjäämisestä muistin,
        että äiti oli joskus alle kouluikäisenä joutunut jättämään minutkin yksin, jonkun pienen työrupeaman vuoksi.
        Hän istutti minut sänkyyn ja antoi minulle nappirasian ! Niillä sijoillani istuin ne muutamat tunnit mitkä äiti oli poissa - napit seuranani ..)) Eli mielikuvitus auttoi viihtymään. Napit saattoi kuvitella vaikka miksi - eri näköisiäkin olivat.
        Mummot olivat usein apuna lasten hoidossa. Kun itse olin iltatähti kaikki isovanhempani olivat kuolleet ennen kuin synnyin.

        Voisentään! Miten pienelle lapselle voi antaa nappeja leikkkiin? Lapsi työntää kaiken suuhunsa ja nappeihin voi tukehtua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voisentään! Miten pienelle lapselle voi antaa nappeja leikkkiin? Lapsi työntää kaiken suuhunsa ja nappeihin voi tukehtua.

        Muta eipäs vaan tukehtunut, ja nyt ollaan täällä sulassa sovussa.
        Sain juuri pienen videon puhelimeeni lapsenlapsenlapsestani, joka osaa niin viisaasti jo päivitellä: "HUI!" Täytti juuri 1,4 v.
        Terv. ylpeänä Mkr.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voisentään! Miten pienelle lapselle voi antaa nappeja leikkkiin? Lapsi työntää kaiken suuhunsa ja nappeihin voi tukehtua.

        Sanoin alle kouluikäinen, viisi tai kuusi, Ano 20.03. Kun tapauksen muistan, niin kyllä kai minulla jo silloin oli järki päässä ja äidillä luottamus siihen.
        demeter1


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Muta eipäs vaan tukehtunut, ja nyt ollaan täällä sulassa sovussa.
        Sain juuri pienen videon puhelimeeni lapsenlapsenlapsestani, joka osaa niin viisaasti jo päivitellä: "HUI!" Täytti juuri 1,4 v.
        Terv. ylpeänä Mkr.

        Tärkeitä ne pikkuisten ekat sanat🩷


    • Anonyymi

      Odotin koko päivän luvattua soittoa virkanaiselta terveysasioissa.

      Kai se huominenkin vielä sii ja sii tulee?
      Johnei tule, siit pääsen liitomatkalle ukkospilven reunalle.
      . iäkkäämpä pasu.

      • Anonyymi

        No älä nyt minnekään mene, kun se terveydenhoitajakin soittaa.


    • Anonyymi

      Näit vanhoi hyvii musaesityksii.
      Nino Rossi Il Silensio.

    • Anonyymi

      Iltapäivää ! Kyllä taas niin kävi, että vaellusvietti sai minut valtaansa: poutapäivä, sopiva ilma, ei kun menoksi.
      Uskomatonta, miten paljon metsää minulla on täällä kävelyetäisyydellä ! Minulle on tarjottu sähköpolkupyörää - lahjaksi - mutta epäröin ottaa sitä vastaan - osin ihan häveliäisyyssyistä, liian suureen kiitollisuudenvelkaan jäisin, ja mietin myös missä sitä lopulta käyttäisin, kun en tahdo vilkkaan liikenteen sekaan lähteä ja lisäksi minulla on tämä ongelmallinen suhde tekniikkaan.
      Liekolta pitäisi ehkä kysyä rohkaisua..))

      SkillaN kertoi nuoresta sellististä, S Hauserista. Oma musiikin kuunteluni on jäänyt tosi vähille viime aikoina, enkä edes muista, koska olisin ollut elävän musiikin konsertissa.
      Youtubesta hain tämän Hauserin ja olipa uskomaton artisti ! Tuollaista eläytymistä en muista nähneeni, hän soitti kuin noiduttu, vieras jostain toisesta maailmasta.
      Myös ne artistit, Lola ja Caroline Campbell, joiden kanssa hän välillä esiintyi, olivat huippua, ainakin maallikon asteikolla. Czardas, Caroline Campbellin kanssa, viulu ja sello, oli uskomaton - miten jotkut osaavatkin. Ja kaikki nuoria, kauniita ihmisiä - iloa silmälle ja korvalle.
      Kiitos vinkistä SkillaN.
      Kiitos vinkistä myös Anolle, joka kertoi tuosta Lidlin kukosta. Kyllä on pakko paikata tuo oma kokemus kukosta..))

      Tämän päivän vaelluksella olin hetken eksyksissä - kiersin ilmeisesti kehää, mutta onneksi sieni pelasti minut ..)) Joku oli potkaissut tien vieressä olleen tatin kumoon ja kun tunnistin sen, tiesin missä olin. Poika on vannottanut minua laittamaan kännykkään sellaisen sovelluksen, joka tietää sijaintini, jos eksyn, vaan enpä ole laittanut.

      Vaikka puhun juhlallisesti "vaelluksesta" eivät ne minun lenkkini koskaan ole kovin kaukana asutuksesta. Niinkin keskinkertaisella suuntavaistolla mikä minulla on, pärjää näköjään.
      Eikä minun vauhtinikaan metsässä kovin kummoinen ole, koiran ulkoilluttajan vauhti, ja sitähän liikuntagurut eivät laske edes terveysliikunnaksi. Mielenterveysliikunnaksi se mielestäni pitäisi laskea, eikä mitata ajassa ja matkan pituudessa vaan elämyksen laadussa..)) Onhan niitä metsässä liikkumisen terveysvaikutuksia mittailtukin: verenpaine laskee kuten stressitasokin. Ikäohjelmassa kerrotiin myös silmänpaineiden laskusta verkkaisen liikunnan seurauksena.

      Kyllä lahjalta tuntuvat nämä syksyiset poutapäivät ja lämpö ! Pimeys ei kyllä ole ollenkaan kivaa, mutta siihen nyt joudumme tottumaan.

      Illankorvaa ! Taisi olla se Eliaanan tervehdys..))
      demeter1

      • Huomenta sää jatkaa syksyisenä, melko lämpimänä kuitenkin.
        Kohta varmaan alkaa suppilovahveroiden aika, niitä onkin vaikea syksyisestä maastosta löytää, mutta kun yhden näkee, kohta mättäinä sammalten keskeltä löytyy.
        Helppoa ruoka ainesta.
        Keitin tomaatteja tein lisukkeeksi kastikeihin ja keittoihin, kuorin ja soseutin, näin tulee virheellisetkin tomaatit käyttöön.
        Torilla on eroteltu halkeilleet tomaatit ja eurolla niitä saa kilon, käytän ne nopsaan säilyvyys ei kovin pitkä ole, en ole pakastaa kokeillut.
        Kukkakaaleja pilkon karkkilaatikoihin, säilyvät hyvin kannen alla, ja minua inhottavat pikkueliöt poistuvat ainakin näkyvät helpommin.
        Ennen etikkavedessä lioteltiin, näin myös saatiin kukkakaaleista tykkäävät pienen pienet madot pois.
        Olen varmaan superkauhuinen pientenkin ötököiden suhteen, vaikka en niitä ole nähnytkään, kerrottavan olen kuullut jauhomadoista ja kuoriaisista,.
        Minulla jauhohyllyjä täyttää Tuberware purkit ja niitä tutkin ahkeraan.
        NO jopa aloitin kivasti tämän aamun, ehkä inhoa sain aikaan toisillekin;)

        No vielä noista soittajalahjoista, ajattelen että kielisoittimien ammattitauti on varmaan sormenpäiden vioittuminen, kun kieliä joutuvat kovastikin puristamaan.
        Ihmettelyä mielessä syntyy, kun soittoja kuuntelee, että mistä toisille voi noin mahtavat taidot syntyvätkään?
        Hauseria kuuntelen melkein vain Facessa, siellä hän paljon esiintyy, kai tykkäämällä minun sivuilla enemmänkin.

        Minä eksyn jo ajattelemalla metsää, aika vähän olen siellä liikkunutkaan ja takuulla en kotiin löytäisi, vaikka lähimetsään menisin.
        Minulle varmaan pelko seuraisi myös sähköpyörän kanssa, vaikka varmaan helppo onkin käyttää, parasta on noiden kävelysauvojen kanssa vaan "urheilla"
        Kuinka onkaan, minulla on äitini jäämistöstä peltinen joskus kauniisti kuvioitu purkki täynnä nappeja.
        Siihen aikaan otettiin napit talteen pois heitettävistä vaatteista, vuosien mittaan niitä tuli melkoinen määrä.
        Muistelen, että niitä katsellen meni monta tovia aikaa, mikä olikaan kaunein nappi ja mihin vaatteeseen sen voisi laittaa.
        Nyt olen saanut monen neuleen napit sieltä tarpeeseen ja ajatelkaapa mikä hyöty, napit on kalliita.
        Tuo aapinen oli monessa kodissa eka lukukohde, sieltä tavaaminen alkoi ja joillakin hyvin sujui, on heitäkin joille lukeminen aikuisuuteen asti kangersi.
        Minulle lukeminen helppoa, kieliopi ei sitten ollenkaan, no onpa se tullut selviksi täälläkin;)
        Minulla tuo tavaroiden katoaminen on helpottunut muuttojen jälkeen, nyt laitan tavarat määrättyihin paikkoihin ja kun tilaa on reilummin, heti oven avattua etsittävä löytyy.
        Yksi asia harmittaa, kun laitoin täkin kirpputori tavaroihin ja nyt näitä nykyisiä peitoksi tarkoitettuja en millään saa pussilakanan sisällä pysymään.
        Pitänee yrittää etsiä oikea kunnon vanutäytteinen täkki, onkohan niitä enää?

        Ano 16 41, tänään varmaan soitto tulee, kiirettähän sielläkin päässä on, mutta odottavan aika on pitkä.
        Musiikkia kaiken makuisille löytyy, minullakin laatikollinen levyjä, mutta soitin on huono, no siksipä tänne koneelle luotankin.

        Nyt tuli taas paljon turhaa höpöttelyä, saapa nähdä ehdinkö sallittuun aikaan, viettäkää mukava päivä;)


      • Anonyymi
        SkillaN kirjoitti:

        Huomenta sää jatkaa syksyisenä, melko lämpimänä kuitenkin.
        Kohta varmaan alkaa suppilovahveroiden aika, niitä onkin vaikea syksyisestä maastosta löytää, mutta kun yhden näkee, kohta mättäinä sammalten keskeltä löytyy.
        Helppoa ruoka ainesta.
        Keitin tomaatteja tein lisukkeeksi kastikeihin ja keittoihin, kuorin ja soseutin, näin tulee virheellisetkin tomaatit käyttöön.
        Torilla on eroteltu halkeilleet tomaatit ja eurolla niitä saa kilon, käytän ne nopsaan säilyvyys ei kovin pitkä ole, en ole pakastaa kokeillut.
        Kukkakaaleja pilkon karkkilaatikoihin, säilyvät hyvin kannen alla, ja minua inhottavat pikkueliöt poistuvat ainakin näkyvät helpommin.
        Ennen etikkavedessä lioteltiin, näin myös saatiin kukkakaaleista tykkäävät pienen pienet madot pois.
        Olen varmaan superkauhuinen pientenkin ötököiden suhteen, vaikka en niitä ole nähnytkään, kerrottavan olen kuullut jauhomadoista ja kuoriaisista,.
        Minulla jauhohyllyjä täyttää Tuberware purkit ja niitä tutkin ahkeraan.
        NO jopa aloitin kivasti tämän aamun, ehkä inhoa sain aikaan toisillekin;)

        No vielä noista soittajalahjoista, ajattelen että kielisoittimien ammattitauti on varmaan sormenpäiden vioittuminen, kun kieliä joutuvat kovastikin puristamaan.
        Ihmettelyä mielessä syntyy, kun soittoja kuuntelee, että mistä toisille voi noin mahtavat taidot syntyvätkään?
        Hauseria kuuntelen melkein vain Facessa, siellä hän paljon esiintyy, kai tykkäämällä minun sivuilla enemmänkin.

        Minä eksyn jo ajattelemalla metsää, aika vähän olen siellä liikkunutkaan ja takuulla en kotiin löytäisi, vaikka lähimetsään menisin.
        Minulle varmaan pelko seuraisi myös sähköpyörän kanssa, vaikka varmaan helppo onkin käyttää, parasta on noiden kävelysauvojen kanssa vaan "urheilla"
        Kuinka onkaan, minulla on äitini jäämistöstä peltinen joskus kauniisti kuvioitu purkki täynnä nappeja.
        Siihen aikaan otettiin napit talteen pois heitettävistä vaatteista, vuosien mittaan niitä tuli melkoinen määrä.
        Muistelen, että niitä katsellen meni monta tovia aikaa, mikä olikaan kaunein nappi ja mihin vaatteeseen sen voisi laittaa.
        Nyt olen saanut monen neuleen napit sieltä tarpeeseen ja ajatelkaapa mikä hyöty, napit on kalliita.
        Tuo aapinen oli monessa kodissa eka lukukohde, sieltä tavaaminen alkoi ja joillakin hyvin sujui, on heitäkin joille lukeminen aikuisuuteen asti kangersi.
        Minulle lukeminen helppoa, kieliopi ei sitten ollenkaan, no onpa se tullut selviksi täälläkin;)
        Minulla tuo tavaroiden katoaminen on helpottunut muuttojen jälkeen, nyt laitan tavarat määrättyihin paikkoihin ja kun tilaa on reilummin, heti oven avattua etsittävä löytyy.
        Yksi asia harmittaa, kun laitoin täkin kirpputori tavaroihin ja nyt näitä nykyisiä peitoksi tarkoitettuja en millään saa pussilakanan sisällä pysymään.
        Pitänee yrittää etsiä oikea kunnon vanutäytteinen täkki, onkohan niitä enää?

        Ano 16 41, tänään varmaan soitto tulee, kiirettähän sielläkin päässä on, mutta odottavan aika on pitkä.
        Musiikkia kaiken makuisille löytyy, minullakin laatikollinen levyjä, mutta soitin on huono, no siksipä tänne koneelle luotankin.

        Nyt tuli taas paljon turhaa höpöttelyä, saapa nähdä ehdinkö sallittuun aikaan, viettäkää mukava päivä;)

        En huolisi painavaa vanutäkkiä, ei sitä saa edes kuivaksi pesun jälkeen ja täytteet paakkuuntuu.
        En ole kuullut kenenkään valittavan ettei pussilakana pysy peiton päällä. Onko sinulla ne täkit ja lakanat jotain liukasta teflonia vai onko pussilakanat ihan auki alapäästä? Minä petatessa nykäsen vähän pussilakanaa ylöspäin jos on valahtanut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En huolisi painavaa vanutäkkiä, ei sitä saa edes kuivaksi pesun jälkeen ja täytteet paakkuuntuu.
        En ole kuullut kenenkään valittavan ettei pussilakana pysy peiton päällä. Onko sinulla ne täkit ja lakanat jotain liukasta teflonia vai onko pussilakanat ihan auki alapäästä? Minä petatessa nykäsen vähän pussilakanaa ylöspäin jos on valahtanut.

        Teflonia?


    • Anonyymi

      Ei kuitenkaan sada vaikka tuulee länsiluoteesta päin tänään aamupäivällä.

      Pimeys lisääntyy tällä syklillä vähän joka ilta, mutta se on jo useimmille tuttu juttu.

      Hiukan kolotuksia kuten useimmilla vanhoilla.
      Hyvää alkuviikkoa itse kullekin säädylle.
      . ukkeli siit -40 luvun vaihteesta.

      • Anonyymi

        Piti lisätä lämpöä aamulla, kun talo alkoi jäähtyä. Yöllä on varmaan ollut hallan poikanen. Helposti kylmään reagoivat perennat pihassa näyttävät rutistuneilta.

        Lueskelin aamulla netin uutisia ja osui silmiini, että TTK:n osanottaja Pernilla B. on harjoituksissa murtanut kylkiluunsa. Ymmärsin testistä, että hän on entinen urheilija, ja siksi voin jollakin tasolla käsittää, että hän aikoo joka tapauksessa sitkeästi harjoitella seuraavaa esitystä. Huippu-urheilijat pystyvät arvostettuihin suorituksiin. Onnea hänelle ja pikaista paranemista.

        Huomasin yllättäen, että ei ollutkaan jääkaapissa aterian aineksia, joten oli silmäiltävä pakastimen antia. Nyt on sitten tänään tarjolla keitetyt perunat ja umpimähkäannos pakkasesta. Saa nähdä onko gurmeeta.

        Gurmeesta tulee mieleeni, että tänään paikkakunnan puskaradiossa lasten vanhemmat ruikuttavat kouluruuasta. En voi ymmärtää, että tarjottu ruoka ei kelpaa. Sen voi jättää kohteliaasti syömättä, jos ei pidä lihapullista, mutta ei todellakaan vanhempien tule riehaantua palstakirjoitteluun ruuan laadusta. Kukaan heistä ei ole pullia maistanut. Tuskin arkioloissa lapsille tarjotaan gurmeeannoksia kotonakaan. Valitusketjussa oli jo yli 50 mielipidettä, puolesta ja vastaan.
        Sääli henkilökuntaa. En ikinä voi uskoa, että he tarkoituksellisesti pilaavat raaka-aineet ja tekevät syömäkelvotonta sapuskaa.
        Hyvää päivänjatkoa. - Mkr.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Piti lisätä lämpöä aamulla, kun talo alkoi jäähtyä. Yöllä on varmaan ollut hallan poikanen. Helposti kylmään reagoivat perennat pihassa näyttävät rutistuneilta.

        Lueskelin aamulla netin uutisia ja osui silmiini, että TTK:n osanottaja Pernilla B. on harjoituksissa murtanut kylkiluunsa. Ymmärsin testistä, että hän on entinen urheilija, ja siksi voin jollakin tasolla käsittää, että hän aikoo joka tapauksessa sitkeästi harjoitella seuraavaa esitystä. Huippu-urheilijat pystyvät arvostettuihin suorituksiin. Onnea hänelle ja pikaista paranemista.

        Huomasin yllättäen, että ei ollutkaan jääkaapissa aterian aineksia, joten oli silmäiltävä pakastimen antia. Nyt on sitten tänään tarjolla keitetyt perunat ja umpimähkäannos pakkasesta. Saa nähdä onko gurmeeta.

        Gurmeesta tulee mieleeni, että tänään paikkakunnan puskaradiossa lasten vanhemmat ruikuttavat kouluruuasta. En voi ymmärtää, että tarjottu ruoka ei kelpaa. Sen voi jättää kohteliaasti syömättä, jos ei pidä lihapullista, mutta ei todellakaan vanhempien tule riehaantua palstakirjoitteluun ruuan laadusta. Kukaan heistä ei ole pullia maistanut. Tuskin arkioloissa lapsille tarjotaan gurmeeannoksia kotonakaan. Valitusketjussa oli jo yli 50 mielipidettä, puolesta ja vastaan.
        Sääli henkilökuntaa. En ikinä voi uskoa, että he tarkoituksellisesti pilaavat raaka-aineet ja tekevät syömäkelvotonta sapuskaa.
        Hyvää päivänjatkoa. - Mkr.

        Kouluruuat tehdään isoissa ruokafirmoissa ja vain lämmitetään kouluilla ja päiväkodeissa.


      • Anonyymi

        Kun on kolotuksia, tietää olevansa elossa.


    • Etsiminen jatkui, aivosolujen sopukoista etsin nettiosaamistani tai voisko sanoa unohtunutta osaamista.

      Nyt vihdoin onnistuin organisoimaan koko matkamme. Reitti on nyt selvä. Lento korvesta Amsterdamìin, lento takaisin Helsinkiin, josta varattu hotellimajoitus sekä paluumatka Hesasta Korpeen junalla.

      Niin EVVK. mutta organisointityöt minun arkeani jo muutaman päivän.

      Ei se nyt niin yksinkertaista ole tehdä sujuvaa pitempää matkasuunnitelmaa, tarkkana saa olla. Lisäksi matkaliput pitää saada älykännyn etusivun näytölle.

      Kyllähän se vahvistaa aivojen toimintaa kun tällä pienellä puhelimella asioita hoitaa niin ja vielä kahdella kielellä.

      Keramiikkalahjani maalattu ja meni lasituspolttoon, saan torstaina valmiin jutskan. Se kuinka saan sen ehjänä perille onkin eri juttu.7

      Joku oli utelias montako vierasta tulee juhlimaan esikoisen 40-kymppisiä. Monta tulee niin, että poika on vaikeuksissa tilojen riittävyydestä. Minä lisäsin vielä paineita ilmoittamalla kaksi henkilöä lisää, hänelle tosin hyvin mieluisia, kummitätinsä puolisoineen.

      No, nyt pitää lähteä tekemään inventaariota jääkaapista, niin, että mitähän tänään syötäisiin.

      • Anonyymi

        Kyllä sitä nyt ollaan tärkeenä kun päästään korvesta lähtemään ihan lentokoneella. Mahtaako ihan tunnin kestää tuo kuukausitolkulla mainostettu lento. Eipä pitäis ole itselle hurraamista jos yhden lennon osaa järkätä. Eiköhän monella täälläkin ole useammankin kielen taito eikävaan alkeellinen turistienkku. Palomakin kääntää monelle kielelle , osaa täydellisesti jopa espanjaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä sitä nyt ollaan tärkeenä kun päästään korvesta lähtemään ihan lentokoneella. Mahtaako ihan tunnin kestää tuo kuukausitolkulla mainostettu lento. Eipä pitäis ole itselle hurraamista jos yhden lennon osaa järkätä. Eiköhän monella täälläkin ole useammankin kielen taito eikävaan alkeellinen turistienkku. Palomakin kääntää monelle kielelle , osaa täydellisesti jopa espanjaa.

        Minä en puhu kuin suomee ja savvoo.
        Saankohan minä olla palstalla?
        Mitä tulee lippujen ostoon puhelimessa, niin en siihen ole uskaltautunut, tytär ostaa mulle matkalipun, jos sinne Savoon haluan junalla mennä. Yleensä liftaan.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä sitä nyt ollaan tärkeenä kun päästään korvesta lähtemään ihan lentokoneella. Mahtaako ihan tunnin kestää tuo kuukausitolkulla mainostettu lento. Eipä pitäis ole itselle hurraamista jos yhden lennon osaa järkätä. Eiköhän monella täälläkin ole useammankin kielen taito eikävaan alkeellinen turistienkku. Palomakin kääntää monelle kielelle , osaa täydellisesti jopa espanjaa.

        No, ota rauhallisesti.

        Kysymys ei ole yhdestä lennosta vaan kolmesta. Olenhan kiertänyt maailmaa senhän toki olet jo lukenut kommenteistäni. Nyt lähdenne Korvesta ennen puoltapäivää ja ollaan Amsterdamissa iltapäivällä, ilmassa noin 4-tuntia. Välilasku Helsingissä ja koneen vaihto.

        Takaisin lennolla ilmassa noin 2,5 tuntia. Jäämme Helsinkiin. Toista se oli kun lennettiin Amsterdamista Singaporeen tai
        Amerikan Atlantaan. Oikeesti ne lennot eivät olleet pitkästyttäviä. Syötiin juotiin ja katseltiin elokuvia. Singaporen matkalla neuloin yhden sukan.

        En osaa täysin kuin Suomea, ymmärrän ruotsia ja hollantia, englannilla pärjään sen mitä tarvitsen.

        Miten sinä pärjäätkö netin sokkeloissa, osaatko tilata heinäsirkkamatkoja?


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        No, ota rauhallisesti.

        Kysymys ei ole yhdestä lennosta vaan kolmesta. Olenhan kiertänyt maailmaa senhän toki olet jo lukenut kommenteistäni. Nyt lähdenne Korvesta ennen puoltapäivää ja ollaan Amsterdamissa iltapäivällä, ilmassa noin 4-tuntia. Välilasku Helsingissä ja koneen vaihto.

        Takaisin lennolla ilmassa noin 2,5 tuntia. Jäämme Helsinkiin. Toista se oli kun lennettiin Amsterdamista Singaporeen tai
        Amerikan Atlantaan. Oikeesti ne lennot eivät olleet pitkästyttäviä. Syötiin juotiin ja katseltiin elokuvia. Singaporen matkalla neuloin yhden sukan.

        En osaa täysin kuin Suomea, ymmärrän ruotsia ja hollantia, englannilla pärjään sen mitä tarvitsen.

        Miten sinä pärjäätkö netin sokkeloissa, osaatko tilata heinäsirkkamatkoja?

        Jollekkin ilmassa syönti ja juonti elokuvia töllöttäen näyttää olevan elämän kokokohta. Otan osaa.


      • Anonyymi

        Meitin esikoispoika täytti 60 ja piti vuokrata kokonainen ravintola. On näet niin paljon lapsia, lastenlapsia ja lastenlastenlapsia ja lisäksi muutakin sukua ja ystäviä, myös työkuvioista ja yhteiskunnallisista luottamustehtävistä tulleita muistamisia. Lastenlastenlapset lauloivat isopapalleen, se oli paras ohjelma. Mitenkäs sinun esikoisella?


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        No, ota rauhallisesti.

        Kysymys ei ole yhdestä lennosta vaan kolmesta. Olenhan kiertänyt maailmaa senhän toki olet jo lukenut kommenteistäni. Nyt lähdenne Korvesta ennen puoltapäivää ja ollaan Amsterdamissa iltapäivällä, ilmassa noin 4-tuntia. Välilasku Helsingissä ja koneen vaihto.

        Takaisin lennolla ilmassa noin 2,5 tuntia. Jäämme Helsinkiin. Toista se oli kun lennettiin Amsterdamista Singaporeen tai
        Amerikan Atlantaan. Oikeesti ne lennot eivät olleet pitkästyttäviä. Syötiin juotiin ja katseltiin elokuvia. Singaporen matkalla neuloin yhden sukan.

        En osaa täysin kuin Suomea, ymmärrän ruotsia ja hollantia, englannilla pärjään sen mitä tarvitsen.

        Miten sinä pärjäätkö netin sokkeloissa, osaatko tilata heinäsirkkamatkoja?

        Lentelemme sen verran harvakseltaan, että mannerten välisille lennoille varaan paikat aina niin varhain , että onnistun saamaan istuimet leveän varauloskäynnin kohdalta. Jalkatilaa on niin paljon, etteivät vastapäätä alaskäännettäville telttatuoleilleen nousujen ja laskujen ajaksi tulevat lentoemotkaan häiritse.
        Tähän mennessä olemme selvinneet pisimillään 8:n tunnin välilaskuväleillä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Lentelemme sen verran harvakseltaan, että mannerten välisille lennoille varaan paikat aina niin varhain , että onnistun saamaan istuimet leveän varauloskäynnin kohdalta. Jalkatilaa on niin paljon, etteivät vastapäätä alaskäännettäville telttatuoleilleen nousujen ja laskujen ajaksi tulevat lentoemotkaan häiritse.
        Tähän mennessä olemme selvinneet pisimillään 8:n tunnin välilaskuväleillä.

        Kun lensimme New Yorkiin istuimme edessä jossa oli isot jalkatilat. Laskeutumisvaiheessa pilotti istui vastapäätämme, se oli hyvä sillä hän kertoi meille miksi kone kiersi ympyrää ennen laskeutumistamme. Näinhän se usein on isoilla kentillä, että laskeutumista pitää odottaa. Atlantan kentta oli mahtavan iso, siirryimme portilta toiselle maanalaisella junalla.


    • Anonyymi

      Ensimmäinen poisto oli korppiksen nappi vastaus.

      • Anonyymi

        Illansuuta kaikille! Meni myöhäiseksi tämä pistäytymiseni täällä, mutta" parempi myöhään, kuin ei milloinkaan"!

        Puhuitte siitä, miten äiti joutui joskus jättämään lapsensa hetkeksi yksin.
        Tuli mieleeni oman äitini, kun hän joutui työväelle leikkupellolle viemään ruokia ja kun hän polkupyörällä sinne ajoi noin parikilometriä, niin hän ei voinut minua ottaa mukaansa, pyörän päällä oli jo kasseja kylliksi.
        Sanoi, että istu vain tässä rappusilla, hän tulee kohta takaisin. Olin noin 5 v. silloin, onneksi oli koira seuranani, mutta kyllä tuli jo pitkäksi odotus!
        Silmät tarkkana katson tienmutkaa, missä äidin viimeksi näin! Ilo oli sitä suurempi, kun hän tuli.
        Että samantapaisia kokemuksia kuin demeterillä ja muillakin.
        Hyvää yötä saa nyt jo toivottaa!
        Neeasa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Illansuuta kaikille! Meni myöhäiseksi tämä pistäytymiseni täällä, mutta" parempi myöhään, kuin ei milloinkaan"!

        Puhuitte siitä, miten äiti joutui joskus jättämään lapsensa hetkeksi yksin.
        Tuli mieleeni oman äitini, kun hän joutui työväelle leikkupellolle viemään ruokia ja kun hän polkupyörällä sinne ajoi noin parikilometriä, niin hän ei voinut minua ottaa mukaansa, pyörän päällä oli jo kasseja kylliksi.
        Sanoi, että istu vain tässä rappusilla, hän tulee kohta takaisin. Olin noin 5 v. silloin, onneksi oli koira seuranani, mutta kyllä tuli jo pitkäksi odotus!
        Silmät tarkkana katson tienmutkaa, missä äidin viimeksi näin! Ilo oli sitä suurempi, kun hän tuli.
        Että samantapaisia kokemuksia kuin demeterillä ja muillakin.
        Hyvää yötä saa nyt jo toivottaa!
        Neeasa

        Hyvää yötä🌸🌿


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Illansuuta kaikille! Meni myöhäiseksi tämä pistäytymiseni täällä, mutta" parempi myöhään, kuin ei milloinkaan"!

        Puhuitte siitä, miten äiti joutui joskus jättämään lapsensa hetkeksi yksin.
        Tuli mieleeni oman äitini, kun hän joutui työväelle leikkupellolle viemään ruokia ja kun hän polkupyörällä sinne ajoi noin parikilometriä, niin hän ei voinut minua ottaa mukaansa, pyörän päällä oli jo kasseja kylliksi.
        Sanoi, että istu vain tässä rappusilla, hän tulee kohta takaisin. Olin noin 5 v. silloin, onneksi oli koira seuranani, mutta kyllä tuli jo pitkäksi odotus!
        Silmät tarkkana katson tienmutkaa, missä äidin viimeksi näin! Ilo oli sitä suurempi, kun hän tuli.
        Että samantapaisia kokemuksia kuin demeterillä ja muillakin.
        Hyvää yötä saa nyt jo toivottaa!
        Neeasa

        On kyllä mielenkiintoista ajatella, mikä tapahtuma lapsen mieleen lapsuudesta jää. Tunne, odotus ja huoli, ja sitten helpotuksen tunne!
        Minä muistanraitiovaunun,jonka penkit olivat vastakkain vaunun pitkillä sivuilla. Istuin penkillä ja suorat jalkanikin olivat penkin puolella. Oltiin menossa asemalle, junaan ja kotiin. Tein siinä päätöksen, että isona muutan Helsinkiin. Ja se päätös piti.
        Mkr.


      • Anonyymi kirjoitti:

        On kyllä mielenkiintoista ajatella, mikä tapahtuma lapsen mieleen lapsuudesta jää. Tunne, odotus ja huoli, ja sitten helpotuksen tunne!
        Minä muistanraitiovaunun,jonka penkit olivat vastakkain vaunun pitkillä sivuilla. Istuin penkillä ja suorat jalkanikin olivat penkin puolella. Oltiin menossa asemalle, junaan ja kotiin. Tein siinä päätöksen, että isona muutan Helsinkiin. Ja se päätös piti.
        Mkr.

        Keskiviikko ja saunapäivä, lenkkisaunaan menen vaikka lenkki jää pieneksi;)
        Tästä on tullut tapa, on mukava tavata saunassa naapurit, kun muuten harvoin kohtaamme ja juttua riittää
        Talossamme ei ole tapana kyläillä naapurissa, pihalla joskus kuulumiset kysellään, ihan hyvä minusta, olen tullut laiskaksi kestitsemään vieraita , vaikka mukava olisikin rupatella.
        Kälyni pyysi teatteriin perjantaina ja nyt mietin miten voisin laistaa tilaisuuden, en tunne pienintäkään halua asiaan, mutta toisaalta kälylleni tapahtuma olisi hyväksi.
        Lähellä on tuo teatteri, mutta miksi joka paikkaan lähteminen vaikealta tuntuu, erakoidun kohta kokonaan.

        Tuo täkki asia jäi mieleen kummittelemaan, yritin katsoa valmistajaa nykyisestä peitosta Dacno Vanu luki pienessä lipussa, vanua kaiketi ohuelta ja päällinen polyesteriä, hyvin siististi tikattu.
        Se kaipaamani täkki oli perintöä anopiltani, varmaan korkealaatuinen, sillä anoppini ei halpaa ostanut.
        Oli kevyt ja pesun jälkeen ei paakun paakkua, kuivatin pyykkitelineellä ja nopsaan kuivikin., vähän väri haalistui, kun aurinko parvekkeelle paistoi, mutta eipä haitannut, sen puuvillalakanan sisään meni.
        Teflon lakanoista en ole kuullutkaan;)D satiinilakanoita joitakin omistan, puuvillainen on paras.
        Yhteistyötä teen peittoni kanssa ja alkaa jo sujua tämäkin asia;)D

        Ano 17,56 mukavakin on kun viestiä laitat, kaikkihan tänne sopii ja vielä saman kielinen tunnut olevan kanssani, Savoa viännän;)
        Ukkeli 40-luvulta pistäydy vaan kertoilemassa kolotuksistasi, tänne näitä mahtuu;)

        Tuo kouluruokailu on täällä mennyt siihen, että eväät kouluun laittavat ja luettuani ne lisäaine luettelot joista jo mainitsin, uskon ruuan olevan aika vaikeasti alas menevää.
        Luin myös nuorten mieliruokia, ne olivat aivan kotiruuan tapaisia, joten miksi pakolla pitää valmistaa ruokaa, mikä ei kaupaksi mene, hintako lienee syynä?
        Olen ymmärtänyt, että kaupunki, vanhemmat ja nuoret etsivät maistuvampia malleja ja tilaavat sitten ruuan suurkeittiöltä.
        Kenenkään hyöty ei ole jättää syömättä ja kaataa bio-jätteisiin.
        Olen syönyt keittiöiden omatekemiä ruokia ja maistuvia olivat, nyt kun kaikki ruuanvalmistus tapahtuu suurissa laitoksissa asia ei enää sama ole.
        Nirsoilu on asia erikseen, sitäkin varmaan mukaan mahtuu. kouluruoka on kuitenkin usealla se ainut päivänlämminruoka soisi sitä nautittavan.

        Helsinkiin en ole koskaan kaivannut, tätieni luona kyläilin, mutta ei se savolaisen mieltä muuksi muuttanut.
        Syntymäkaupungissani asun, välillä vähän kierreltiin ja koin uuden oppilaan vaikeudet sopeutua, mutta hyvin nekin sitten loppujenlopuksi suttaantui.
        Lapsuus oli onnellista, sodan jälkeinen elämä jätti varjojaan, mutta näin oli kaikilla ystävilläkin, joten senkin yli päästiin.
        Muistelen lapsuuttani hyvin opettavaisena aikana, itse en tarvinnut juuri mitään tehdä, mutta sivusta seuraillen jäi sen ajan elämä mieleen.
        Miten vähästä elämä saatiin sujumaan, itse tehtiin ja ruokaa haalittiin mistä vain kynsiin kiinni tarttui, emännät olivat taitureita.
        Tuli tuosta täkistä mieleen, miten äitini sen itse teki, jostakin onnistui kangasta saamaan, täytteenkin, niin katselin sivusta täkin teonkin, hyvä tuli.
        Uskon että nämä muistot kulkevat mukana tänäkin päivänä toimissani, äitini mallia yritän ylläpitää.
        Olihan ne uskomattomia juttuja mistä piti selvitä ilman huolenpitäjää, ei äidit joutaneet lapsen apuna aina olemaan, olihan aikakin toinen, vaarat ovat kasvaneet mahtaviksi entiseen verraten, en jättäisi pientä lasta yksin mihinkään.
        Tottelevaisia lapset olivat, kun äiti jotain sanoi se oli laki, kuten Neeassakin kerrot.

        Tänään kuitenkin alkaa Skipon pelaaminen ja kiva ajatuksenakin, pieni mukava porukka kokoontuu, niitä ainoita mitä harrastusmenoista jäljellä laulun lisäksi.
        Iloista keskiviikkoa teille jokaiselle.


      • Anonyymi
        SkillaN kirjoitti:

        Keskiviikko ja saunapäivä, lenkkisaunaan menen vaikka lenkki jää pieneksi;)
        Tästä on tullut tapa, on mukava tavata saunassa naapurit, kun muuten harvoin kohtaamme ja juttua riittää
        Talossamme ei ole tapana kyläillä naapurissa, pihalla joskus kuulumiset kysellään, ihan hyvä minusta, olen tullut laiskaksi kestitsemään vieraita , vaikka mukava olisikin rupatella.
        Kälyni pyysi teatteriin perjantaina ja nyt mietin miten voisin laistaa tilaisuuden, en tunne pienintäkään halua asiaan, mutta toisaalta kälylleni tapahtuma olisi hyväksi.
        Lähellä on tuo teatteri, mutta miksi joka paikkaan lähteminen vaikealta tuntuu, erakoidun kohta kokonaan.

        Tuo täkki asia jäi mieleen kummittelemaan, yritin katsoa valmistajaa nykyisestä peitosta Dacno Vanu luki pienessä lipussa, vanua kaiketi ohuelta ja päällinen polyesteriä, hyvin siististi tikattu.
        Se kaipaamani täkki oli perintöä anopiltani, varmaan korkealaatuinen, sillä anoppini ei halpaa ostanut.
        Oli kevyt ja pesun jälkeen ei paakun paakkua, kuivatin pyykkitelineellä ja nopsaan kuivikin., vähän väri haalistui, kun aurinko parvekkeelle paistoi, mutta eipä haitannut, sen puuvillalakanan sisään meni.
        Teflon lakanoista en ole kuullutkaan;)D satiinilakanoita joitakin omistan, puuvillainen on paras.
        Yhteistyötä teen peittoni kanssa ja alkaa jo sujua tämäkin asia;)D

        Ano 17,56 mukavakin on kun viestiä laitat, kaikkihan tänne sopii ja vielä saman kielinen tunnut olevan kanssani, Savoa viännän;)
        Ukkeli 40-luvulta pistäydy vaan kertoilemassa kolotuksistasi, tänne näitä mahtuu;)

        Tuo kouluruokailu on täällä mennyt siihen, että eväät kouluun laittavat ja luettuani ne lisäaine luettelot joista jo mainitsin, uskon ruuan olevan aika vaikeasti alas menevää.
        Luin myös nuorten mieliruokia, ne olivat aivan kotiruuan tapaisia, joten miksi pakolla pitää valmistaa ruokaa, mikä ei kaupaksi mene, hintako lienee syynä?
        Olen ymmärtänyt, että kaupunki, vanhemmat ja nuoret etsivät maistuvampia malleja ja tilaavat sitten ruuan suurkeittiöltä.
        Kenenkään hyöty ei ole jättää syömättä ja kaataa bio-jätteisiin.
        Olen syönyt keittiöiden omatekemiä ruokia ja maistuvia olivat, nyt kun kaikki ruuanvalmistus tapahtuu suurissa laitoksissa asia ei enää sama ole.
        Nirsoilu on asia erikseen, sitäkin varmaan mukaan mahtuu. kouluruoka on kuitenkin usealla se ainut päivänlämminruoka soisi sitä nautittavan.

        Helsinkiin en ole koskaan kaivannut, tätieni luona kyläilin, mutta ei se savolaisen mieltä muuksi muuttanut.
        Syntymäkaupungissani asun, välillä vähän kierreltiin ja koin uuden oppilaan vaikeudet sopeutua, mutta hyvin nekin sitten loppujenlopuksi suttaantui.
        Lapsuus oli onnellista, sodan jälkeinen elämä jätti varjojaan, mutta näin oli kaikilla ystävilläkin, joten senkin yli päästiin.
        Muistelen lapsuuttani hyvin opettavaisena aikana, itse en tarvinnut juuri mitään tehdä, mutta sivusta seuraillen jäi sen ajan elämä mieleen.
        Miten vähästä elämä saatiin sujumaan, itse tehtiin ja ruokaa haalittiin mistä vain kynsiin kiinni tarttui, emännät olivat taitureita.
        Tuli tuosta täkistä mieleen, miten äitini sen itse teki, jostakin onnistui kangasta saamaan, täytteenkin, niin katselin sivusta täkin teonkin, hyvä tuli.
        Uskon että nämä muistot kulkevat mukana tänäkin päivänä toimissani, äitini mallia yritän ylläpitää.
        Olihan ne uskomattomia juttuja mistä piti selvitä ilman huolenpitäjää, ei äidit joutaneet lapsen apuna aina olemaan, olihan aikakin toinen, vaarat ovat kasvaneet mahtaviksi entiseen verraten, en jättäisi pientä lasta yksin mihinkään.
        Tottelevaisia lapset olivat, kun äiti jotain sanoi se oli laki, kuten Neeassakin kerrot.

        Tänään kuitenkin alkaa Skipon pelaaminen ja kiva ajatuksenakin, pieni mukava porukka kokoontuu, niitä ainoita mitä harrastusmenoista jäljellä laulun lisäksi.
        Iloista keskiviikkoa teille jokaiselle.

        Meillä oli täkkipuut, joilla täkki ommeltiin. Kangas ja täyte pingoitettiin telineeseen ja saumat ommeltiin käsin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Meillä oli täkkipuut, joilla täkki ommeltiin. Kangas ja täyte pingoitettiin telineeseen ja saumat ommeltiin käsin.

        Muistelee hajamielinen Mkr.


    • Nämä kuulaan kauniit syyspäivät ovat Demeterin sanoin lahja , saadaan kerätä voimia pimeää ja kylmää vuodenaikaa varten. Täällä ruska alkaa vasta lokakuun puolella, sitten väriloistoa kestää kuun lopulle saakka. Tehdään vielä veneretkiäkin, ulkoilusaarien nuotiopaikoilla on nyt jo hyvin tilaa ja voi seurata aitiopaikalla vesilintujen syysmuuttoa, suurin osa on jo lähtenyt. Merimetsoilla on erikoiset kokoontumisseremoniat lähtöä varten, hanhet kaklattavat ja touhottavat, joutsenilla ei tunnu olevan vielä kiirettä. Merikotkia näkee toisinaan, yleensä yksin saalistamassa tai kirkuvien lokkien takaa-ajamana.

      Musiikin kuuntelu onkin mannaa sielulle, moniin kappaleisiin sisältyy niin paljon muistoja ja tunteita, mikään aika ei niitä haalista. Hankimme retrosoittimen vanhoja tallenteita varten, siinä on radio, levysoitin, kasetti- ja CD -soitin samassa laitteessa, joka on vanhanaikaisen radion näköinen päältä. Juuri eilen illalla saunan jälkeen soitettiin pan-huilu musiikkia, El condor pasa etenkin sai koko kehon väreilemään. Sellosta on sanottu, että sen ääni muistuttaa ihmisääntä ja on erityisen lohdullinen.

      Ennen koronaa meitä oli ryhmä, jonka puuhanainen tilasi edulliset liput RSO:n kenraaliharjoituksiin, mutta se on nyt jäänyt. Kuuntelen ja katselen kyllä telkkarista RSO:n esityksiä jatkuvasti. Ennen joulua menen aina vähintään yhteen joulukonserttiin, se on tärkeä osa jouluun virittymistä ja yleensä jossain kesäisessä musiikkijuhlan esityksessä tulee käytyä myös. Käyn seurakunnan lauluilloisa epäsäännöllisesti, mihinkään kuoroon en ole ollut vuosiin sitoutunut.

      Varmasti Sinulla SkillaN on myös antoisa teatteri-ilta, teet kauniisti lähtiessäsi seuraksi . Kynnys laittautumiseen ja lähtemiseen saattaa vähän tuntua epämukavalta, mutta toisaalta pieni tälläytyminen ja odotus virittää elämykseen ja jälkeenpäin on yleensä rakentunut olo, jos on mieluisa esitys ja kiva toisen kanssa sen antia on ruotia. Olen menossa perjantai-iltana Kansallisteatteriin Esko Salmisen lausuntailtaan, hän esittää vaikuttavimpia runoja pitkän uransa ajalta. Esko Salminen on rakastetuimpia näyttelijöitämme, hän on nyt heittämässä hyvästejä yleisölleen.

      Syystunnelmia!

    • Taas kotona, palasimme eilen illalla Torniojokilaaksosta, nyt vain pikavisiitiltä. Kaksitoista tuntia kesti paluumatka, suuret päällystystyöt menossa iltamyöhään ja liikenne täysin jumissa monessakin eri kohtaa.
      Karpaloita poimimme jonkun viisi litraa yhteensä, puolukkaa sain myös mukaan saman verran, aikaisemmin poimittua, lakkaa elikkä hillaa pari rasiaa metsäsieniä ja Suomenpuolella kävimme kaupassa ostamassa suomiherkkuja kotiin.

      Vesi oli vielä korkealla, ruskan värit hehkuivat ja alanj o kohta ymmrätämään meäkieltäkin :)

      Nyt nopeasti vaan marjat pakkaseen ja kuivurikin surraa jo. Perjantaina lähden Turkun iltalaivalla.

      Korppikselle hyvää matkaa ja kaikille oiken tunnelmallisia syyspäiviä.
      Palomaextempore

      • Kiitos Paloma@ Olen seurannut pohjoisen matkaanne mielenkiinnolla ja laitan faceen kuvia matkastamme.

        Mietin tässä vaaka-asennossa maatessani, alkaiskohan imuroimaan ja vähän kapistelemaan paikkoja. Siivooja tosin tulee ennen lähtöämme tekemään perusteellisemman siivouksen.

        Huomenna pitää kiirettä, aamulla sairaalakäynti, kampaaja ja keramiikkatunnit. Josko vain makoilisi tänään ; )


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        Kiitos Paloma@ Olen seurannut pohjoisen matkaanne mielenkiinnolla ja laitan faceen kuvia matkastamme.

        Mietin tässä vaaka-asennossa maatessani, alkaiskohan imuroimaan ja vähän kapistelemaan paikkoja. Siivooja tosin tulee ennen lähtöämme tekemään perusteellisemman siivouksen.

        Huomenna pitää kiirettä, aamulla sairaalakäynti, kampaaja ja keramiikkatunnit. Josko vain makoilisi tänään ; )

        Olisko se nyt kaikkien puolesta parempi että paloma facesta seuraa sitä reissuasi. Kuten sinä seurasit paloman reissua hänen facebookista. Nyt tuota lentokoneelle menoa ja eri maiden kenttiä on selostettu ja opetettu julkisella ikäpalstalla jo monta kuukautta ja ei se tunnu herättävän mielenkiintoa, vaan ainoastaan ärtymystä. Kyllä tähän ikään kaikki tietää nuo asiat ja on lentänyt muihin maanosiin siitä numeroa tekemättä silloin eikä varsinkaan jälkikäteen vuosien päästä. ja jos uutta tietoa kaipaa, osaa sitä hakea.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olisko se nyt kaikkien puolesta parempi että paloma facesta seuraa sitä reissuasi. Kuten sinä seurasit paloman reissua hänen facebookista. Nyt tuota lentokoneelle menoa ja eri maiden kenttiä on selostettu ja opetettu julkisella ikäpalstalla jo monta kuukautta ja ei se tunnu herättävän mielenkiintoa, vaan ainoastaan ärtymystä. Kyllä tähän ikään kaikki tietää nuo asiat ja on lentänyt muihin maanosiin siitä numeroa tekemättä silloin eikä varsinkaan jälkikäteen vuosien päästä. ja jos uutta tietoa kaipaa, osaa sitä hakea.

        Sivusta katsoja ottaa osaa Ano 12:39 ongelmaan.
        Pahoittelen puolestasi, että olet noin ärtynyt.
        Ehdotan, että kerrot omia kokemuksiasi kaukomaille lennoistasi, ehkä niiden matkojen muisteleminen tuo sinulle lohtua.
        Olen pannut merkille, että kukaan muu ei ole vastustamassa matkoja ja niiden suunnittelua.
        Toivon, että sinunkin ahdistuksesi helpottuu.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Olisko se nyt kaikkien puolesta parempi että paloma facesta seuraa sitä reissuasi. Kuten sinä seurasit paloman reissua hänen facebookista. Nyt tuota lentokoneelle menoa ja eri maiden kenttiä on selostettu ja opetettu julkisella ikäpalstalla jo monta kuukautta ja ei se tunnu herättävän mielenkiintoa, vaan ainoastaan ärtymystä. Kyllä tähän ikään kaikki tietää nuo asiat ja on lentänyt muihin maanosiin siitä numeroa tekemättä silloin eikä varsinkaan jälkikäteen vuosien päästä. ja jos uutta tietoa kaipaa, osaa sitä hakea.

        No, jos sinua ärsyttää voit ohittaa.

        Opettamisen lopetin jo 90-luvulla. Se, että on mitä kertoa omista päivän touhuista riittänee. Eikö sinulle tapahdu mitään ja kun toisille tapahtuu se on sinulle liikaa.

        Painotat, että kaikki on tähän ikään mennessä kokeneet lentämisen eri maanosiin, eivätkä tee numeroa siitä. Tuota on vaikea tietää koska en tiedä muista.

        Innostuin siivoamaan. Vessa sai raikkaan ilmeen ja pari yöpöydän laatikkoa puhdistin sinne kertyneestä tarpeettomuudesta.

        Johan nyt aloittajakin mainitsee nimimékkien tekemisistä aamun avauksissa miksi ei muut saisi mainita.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Olisko se nyt kaikkien puolesta parempi että paloma facesta seuraa sitä reissuasi. Kuten sinä seurasit paloman reissua hänen facebookista. Nyt tuota lentokoneelle menoa ja eri maiden kenttiä on selostettu ja opetettu julkisella ikäpalstalla jo monta kuukautta ja ei se tunnu herättävän mielenkiintoa, vaan ainoastaan ärtymystä. Kyllä tähän ikään kaikki tietää nuo asiat ja on lentänyt muihin maanosiin siitä numeroa tekemättä silloin eikä varsinkaan jälkikäteen vuosien päästä. ja jos uutta tietoa kaipaa, osaa sitä hakea.

        Kenen "kaikkien puolesta" sinä puhut?
        Taidat vain tarkoittaa itseäsi.


      • Paloma.se01 kirjoitti:

        Kenen "kaikkien puolesta" sinä puhut?
        Taidat vain tarkoittaa itseäsi.

        Torstai toivoa täynnä, niin saa ollakin, kamalaa elämä olisi jos ei toivo eläisi;)
        Huomenta vaan melko hyvältä näyttävään aamuun, yöllä on satanut ja illan suulle sadetta luvataan.
        Labrakokeisiin tästä on lähdettävä, en oikein ole selvillä mitä nyt tutkitaan, mutta kai se minulle hyväksi on tarkoitettu, huomenna lääkäri soittelee jos aihetta ilmaantuu.
        Kelalta sain kivaa palautetta, astmalääkkeeni on korvauksen piirissä, eihän se paljon ole, mutta rikka rokassa, vielä takautuvasti lupasivat maksaa.

        Eilen Skippo-peli aloitettiin ja naurua ja turinaa riitti, eräs jäsen kertoi melkein hukkuneensa kesällä, oli lähtenyt painoa pudottamaan pitkälle vesilenkille, onneksi mies oli veneellä lähellä ja sai apua annettua, oli voimat loppuneet takaisin pääsyyn.
        Sairaalaan joutui, kun henki ei meinannut kulkea, lopuksi tauti olikin keuhkopöhö ja se vei tajuttomuuteen, tunti oli elvytetty.
        Tämä ystävä on kepin kanssa metsässä marjassa ja ei varmaan jätä mitään työtä tekemättä, vaikka kunto olisi kehno, sisukas on.
        Syövän on läpi käynyt, tahdistin rinnassa, selkäleikkauskin tehty ja eikun menee valittamatta päivästä toiseen.
        Ei pienistä valita, elää niin hyvin kuin on mahdollista, olisi mallia meille pienistäkin nariseville.

        Paloma on Lapin matkansa tehnyt ja marjat mukaan saanut, nyt vaan jatkoa metsäreissuihin, suppilot alkoivat nostaa päätään, lehdessä kehottivat keräämisen aloitukseen.
        Sieluun asti varmaan tallensit ruskan värikkyyden, on se jotain niin mahtavaa, saamme osamme täällä etelämpänäkin.

        Korpikirjailija matkatunnelmissa elää, onhan se jännää päästä kokemaan jotain erilaista, vaikka puuhaa siitä onkin.
        Minullakin olisi tilaisuus lähteä etelän suuntaan ensi keväänä, mutta jätän väliin, ei yhtään innosta edes ajatella, kai alkaa säkki olla täynnä kaikesta mahdollisesta.
        Oikein mukavaa ja iloa tuottavaa matkaa, ettei unohdu sanomatta.

        Minulla myös tuo radio minkä Ramoona mainitsit, harmi vaan, että isojen levyjen kierrosluku ei sopinut, cd kyllä pystyy kuuntelemaan.
        Ei mikään laatutuote ollut minulla, tai käyttäjä on tumpelo.
        Onneksi tuota musiikkia voi kuunnella melkoisen määrän muualtakin.
        Tuo pukeutuminen oli aiemmin paljon huolta aiheuttava, kun teatteriin aikoi, nyt voisi olla ihmetystä herättävä jos kovin erikoinen olisi.
        Siistit vaatteet riittää, muistan ne ensi-illat mihin oli aina mekko ostettava ja kampaajalla käytävä.
        Näin pienellä paikkakunnalla ei ihmeitä tarvitse, ehkä pääkaupunki seudulla on tarkempaa.

        Keskelle päivää aikataulut sotkevat koko päivän rytmin, on aivan osaamaton mihinkään puuhiin, kun kelloa on vahdittava, useinhan tätä ei tarvitse tehdä.
        Viikonlopun suunnitelmia tekevät työssäkäyvät, meillä ei sekään enää harmia tuota, yhtä juhlaa elämä on, kun terveyttä ja hyvä mieli mukana kulkee.


    • Torstaiaamu Dalajoen alajuoksulla, ilman mutkaa, mutta paljon on hyttysiä tänä vuonna. Lämmin, lempeä aamu ja luvassa on lähes kesäinen päivä. Puolukat ja karpalot on nyt pakkasasessa, mustikka, lakka ja metsäsienet olivatkin jo valmiiksi pakastettuja; miehen sisar tyhjensi omia pakastearkkujaan minun autojääkaappiin ja lähti seuraavana aamuna uudelleen suolle keräämään muille ystäville, joiden jalka ei nouse yhtä hyvin suosta tai sormet ei yhtä vikkeliä. "Näppärä vaimo" sanoi minusta, mutta kyllä on itse kolminkertaisesti näppärämpi.

      Ruskan värit loimusivat puissa ja pensaissa, mutta Aavasaksalle ei nyt kyllä menty kuitenkaan ihailemaan upeaa maaruskaa. Päivä valkeni sateisena ja sumuisena ja lähdimme ajelemaan kohti etelää. Valokuvia tuli otettua koko joukko, kuten aina.

      Minä taas jäniksen selässä, kuten aina. Huominen lähtö Turkuun painoi jo mielessä ja lähetyssarnaajien sananparsi minkä ne oppi Ambomaalla joskus aikoinaan että "kolmantena kyläpäivänä annetaan vieraalle kuokka käteen" oli lähestymässä.

      • Anonyymi

        Hauska sananparsi! Ilmeisesti pitälliset vierailut ovat ongelma kaikkialla. Meilläpäin sanottiin, että kolmantena päivänä alkaa kalakin haista.

        Käyn viikottain eläkeläiskerhossa. Ihan mukava tavata ikätovereita ja osallistua toimintaan, mutta karaoke kyllä raapii hermoja.
        Mieli kuitenkin virkistyy. 😀


      • Anonyymi kirjoitti:

        Hauska sananparsi! Ilmeisesti pitälliset vierailut ovat ongelma kaikkialla. Meilläpäin sanottiin, että kolmantena päivänä alkaa kalakin haista.

        Käyn viikottain eläkeläiskerhossa. Ihan mukava tavata ikätovereita ja osallistua toimintaan, mutta karaoke kyllä raapii hermoja.
        Mieli kuitenkin virkistyy. 😀

        Heh, tuota en ole kuullutkaan, että vasta kolmantena päivänä esitetään vieraalle vaatimuksia..)) (Paloma).
        Minulla taas on mielessä ruotsalainen sananlasku: "första dagen best, andra dagen gäst, tredje dagen pest", ensimmäinen päivä paras, toisena päivänä vieras, kolmantena ruttoa?
        Ehkä jollakulla on parempi käännös ?

        Minäkin olen vasta mennyt eläkeläiskerhoon, Ano 11.38. Ei hassumpaa, paitsi joskus tuo päällepuhuminen häiritsee, vaikka minulla ei olisi varaa valittaa, koska innostun itsekin aina ja puhun liikaa...


      • Anonyymi
        demeter1 kirjoitti:

        Heh, tuota en ole kuullutkaan, että vasta kolmantena päivänä esitetään vieraalle vaatimuksia..)) (Paloma).
        Minulla taas on mielessä ruotsalainen sananlasku: "första dagen best, andra dagen gäst, tredje dagen pest", ensimmäinen päivä paras, toisena päivänä vieras, kolmantena ruttoa?
        Ehkä jollakulla on parempi käännös ?

        Minäkin olen vasta mennyt eläkeläiskerhoon, Ano 11.38. Ei hassumpaa, paitsi joskus tuo päällepuhuminen häiritsee, vaikka minulla ei olisi varaa valittaa, koska innostun itsekin aina ja puhun liikaa...

        Kesämökkiläisillä kuulemma on paljon kokemuksia lomalaisista vieraista.
        Suomalaiseen luonteeseen vaan ei oikein mallaa ojentaa kuokkaa mökkivieraalle, vaikka mieli tekisi, kun kantaa aurinkoa ottavien lomalaisten ohi puita ja vettä, keittää kahvia ja lämmittää saunaa, kantaa saunaoluita ja tekee ruokaa, keittää kahvia ja tiskaa jne.
        Suomalainen vain narskuttaa hampaitaan.
        Lehdestä olen lukenut.
        Mkr.


      • Anonyymi
        demeter1 kirjoitti:

        Heh, tuota en ole kuullutkaan, että vasta kolmantena päivänä esitetään vieraalle vaatimuksia..)) (Paloma).
        Minulla taas on mielessä ruotsalainen sananlasku: "första dagen best, andra dagen gäst, tredje dagen pest", ensimmäinen päivä paras, toisena päivänä vieras, kolmantena ruttoa?
        Ehkä jollakulla on parempi käännös ?

        Minäkin olen vasta mennyt eläkeläiskerhoon, Ano 11.38. Ei hassumpaa, paitsi joskus tuo päällepuhuminen häiritsee, vaikka minulla ei olisi varaa valittaa, koska innostun itsekin aina ja puhun liikaa...

        Et Demeter todellakaan puhu liikaa ainakaan täällä! Ihan petyin kun noin lyhyen viestin kirjoitit…oletko loukkaantunut jostain meille?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Et Demeter todellakaan puhu liikaa ainakaan täällä! Ihan petyin kun noin lyhyen viestin kirjoitit…oletko loukkaantunut jostain meille?

        Kiitos palautteesta, Ano 16.34, ja huolenpidosta !..))

        Kyllä tuo "oikea elämä" on nyt ollut niin vilkasta, että voimavarat ovat menneet sen setvimiseen. Aika ajoin täytyy asemoida itsensä uudelleen aikaan ja paikkaan ja punnita mihin ne hupenevat voimavaransa käyttää.
        Eli tätä vanhenemisen vaikeutta kai tässä nyt poden. On vaikea hyväksyä, ettei enää ole se ihminen, mikä oli muutama vuosi sitten: innostunut ja väsymätön.

        Mielessä pyörivät Eino Leinon säkeet: "tai olen niitä, joilla on tahto ei voima. Voittoni tyhjä, työn tulos: tuntoni soima"...
        Ei tarvitse olla runoilija voidakseen kokea samoja tuntoja, eivätkä ne kivoja ole, vaikka tietää, että ne menevät ohi ja kuuluvat elämään siinä kuin ilo ja tyytyväisyyskin.

        Niin, että kyllä se tästä. Tai sitten ei..))
        demeter1


      • Anonyymi
        demeter1 kirjoitti:

        Heh, tuota en ole kuullutkaan, että vasta kolmantena päivänä esitetään vieraalle vaatimuksia..)) (Paloma).
        Minulla taas on mielessä ruotsalainen sananlasku: "första dagen best, andra dagen gäst, tredje dagen pest", ensimmäinen päivä paras, toisena päivänä vieras, kolmantena ruttoa?
        Ehkä jollakulla on parempi käännös ?

        Minäkin olen vasta mennyt eläkeläiskerhoon, Ano 11.38. Ei hassumpaa, paitsi joskus tuo päällepuhuminen häiritsee, vaikka minulla ei olisi varaa valittaa, koska innostun itsekin aina ja puhun liikaa...

        Muistelen että Laotse on sanonut: Kolmantena päivänä alkaa hienoinkin vieras haista.

        Mira

        Ps. Huomasin ilokseni, että Nojatuoli ! on alkanut uudelleen, vai liekö alkanut jo ajat sitten ja Skillan ja muut "tutut" nimimerkit ovat täällä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Muistelen että Laotse on sanonut: Kolmantena päivänä alkaa hienoinkin vieras haista.

        Mira

        Ps. Huomasin ilokseni, että Nojatuoli ! on alkanut uudelleen, vai liekö alkanut jo ajat sitten ja Skillan ja muut "tutut" nimimerkit ovat täällä.

        Yleismaailmallista elämänviisautta siis, Mira !..))
        Kiva "nähdä" ! Mitä kuuluu ?


      • Anonyymi
        demeter1 kirjoitti:

        Yleismaailmallista elämänviisautta siis, Mira !..))
        Kiva "nähdä" ! Mitä kuuluu ?

        Ihan hyvää kuuluu tällä hetkellä, kiitos. Eteisvärinät ovat laantuneet vähitellen, jotka vuosi sitten kesällä alkoivat. Koin myös sydäninfarktin silloin ja tehtiin pallolaajennukset sepelvaltimoihin. Yksi suoni jätettiin laajentamatta, se oli liian pitkältä matkalta ahtautunut, joten lääkäri ei uskaltanut tehdä sille mitään repeämisvaaran takia.

        Olen lueskellut tätä ketjua tänään, joka on jo ihmeen pitkä vaikka aloituksesta vasta muutama päivä. Jatkakaa/jatketaan samaan malliin:-)

        Mira


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ihan hyvää kuuluu tällä hetkellä, kiitos. Eteisvärinät ovat laantuneet vähitellen, jotka vuosi sitten kesällä alkoivat. Koin myös sydäninfarktin silloin ja tehtiin pallolaajennukset sepelvaltimoihin. Yksi suoni jätettiin laajentamatta, se oli liian pitkältä matkalta ahtautunut, joten lääkäri ei uskaltanut tehdä sille mitään repeämisvaaran takia.

        Olen lueskellut tätä ketjua tänään, joka on jo ihmeen pitkä vaikka aloituksesta vasta muutama päivä. Jatkakaa/jatketaan samaan malliin:-)

        Mira

        Ikävä kuulla vaivoistasi, Mira mutta hyvä tietysti, että "homma on hoidossa". Kansantauteja ovat nämä kuvaamasi. Naapurille tehtiin samanlainen operaatio, vasta seitsemänkymppisenä, ja kyllä toipuminen vie hänelläkin aikaa.
        Taitaa olla vain ajan kysymys, koska nämä isommat vaivat tulevat kohdattaviksi itse kullekin. Mutta tehdään kuin sanot: jatketaan samaan malliin..))


    • Anonyymi

      Talvesta tulee entisiä kovempa kun rakennusala on niin jäissä.
      Hallituskin edellistä huonompi.

      Mitäs met eläkeläiset. Parin tonnin nettoeläkkeellä ei pirskeitä pided.

      • Anonyymi

        No, sehän on paljon, paritonnia! Pienempi minun, silläkin tulee hyvin toimeen!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No, sehän on paljon, paritonnia! Pienempi minun, silläkin tulee hyvin toimeen!

        Eihän me vanhat paljon enää tarvita, kun on velaton asunto ollut jo kauan .


      • Anonyymi kirjoitti:

        Eihän me vanhat paljon enää tarvita, kun on velaton asunto ollut jo kauan .

        Huomenta sumun keskeltä, taivas on harmaa, kuten useasti syksyisin tapaa olla.
        Verikoe annettu, kysyin miksi se otettiin, uuden lääkkeen saaneena se kuuluu asiaan, eli verenpaine lääkkeen sopivuus tarkastetaan.
        Nyt on minulla tyroxin lisäksi verenpaine ja kolestroli pilleri päivittäin, siitä ne pikkuhiljaa lisääntyy.
        Näin se alkoi tämäkin päivä sairauksista puhumalla, mistäpä muusta oikeastaan onkaan kertomista, tapahtumat ja muut ahaa elämykset vähissä.
        Niin se on, että turvallisempaa on kirjoitella kodin ympärillä pyörivistä asioista, muuten saattaa tahtomattaan pahan mielen aiheuttaa, ei aina muista mielipiteittensä jatkoksi pistää, että mielipiteeni tarkoittavat vain minua.

        Toivottavasti Turun matkasi onnistui Paloma, sait sitä mitä odotit.
        Varmaan "näppärä" olet, kun olen lukenut puuhistasi kertoessasi, moneen ehdit, kirjojakin kirjoitat, minä jo ajatuksena moista kauhistun, tyttäreni joskus mainitsi, että kirjoita kirja, ehei.

        Demeter kiva kuulla, että kerhoon olet mennyt, kyllä sieltä aina jotain ajatuksia saa, meillä mennään jo tuntia ennen alkamista, kahvitarjoilu on ensin ja voi sitä puheenporinaa mikä silloin kuuluu.
        Ajattelen, että se eka tunti melkein kattaa sen kerhotarpeen, saa sielunsa pohjasta purkaa tunteitaan, minä muiden mukana;)
        En muuten usko, että demeter loukkaantuu kovin vähästä, on hän kokenut koviakin lyöntejä palstalla, toivon että näin ei ole, kyllä niitä demeterin kirjoituksia kaipaa.
        Joku anokin mainitsi eläkekerhossa käyvänsä, suosittelen kaikille, joilla aika käy pitkäksi.

        Ano 17,51, kyllä tuo eläkkeesi jo melkoinen on, kyllä sillä pärjää, tietämättä asumismuotoasi ja muutakin tasoa, on tietysti vaikea arvailla.
        Minulla on paljon pienempi, mutta elämiseen riittää, kohtalaisenpieni yhtiövastike ja tarkka taloudenpito edesauttaa.
        Yllätyksiäkin aina sattuu niihin varautuminen pitää talouden nuukana, kodin koneiden uusiminenkin välistä elantoa rasittaa.
        Luulen kuitenkin, että on paljon heitäkin joilla pakolliset lääkkeetkin jäävät ostamatta, kun ei rahat riitä, se on jo kohtuutonta.

        Minulla ei kokemusta kauan viipyvistä vieraista, aika harvoin edes yövieraita on ollut.

        Ajattelin vähän pölyjä jahdata, kun ei mihinkään tohdi lähteä, jospa lääkäri vaikka soittaa, harvoin näitä päivystyksiä on ollutkaan, niistäkään ei purnauksen aihetta.
        Illalla sitten teatteriin, ehkä mieli piristyy siitäkin kokemuksesta.
        Viikonloppu edessä, nyt suunnittelemaan ruokatarjouksia ja muutakin kivaa;)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No, sehän on paljon, paritonnia! Pienempi minun, silläkin tulee hyvin toimeen!

        Minulla ei bruttokaan ylitä pariatonnia.
        Siltikään en ole avuntarvitsijoiden joukossa.


      • SkillaN kirjoitti:

        Huomenta sumun keskeltä, taivas on harmaa, kuten useasti syksyisin tapaa olla.
        Verikoe annettu, kysyin miksi se otettiin, uuden lääkkeen saaneena se kuuluu asiaan, eli verenpaine lääkkeen sopivuus tarkastetaan.
        Nyt on minulla tyroxin lisäksi verenpaine ja kolestroli pilleri päivittäin, siitä ne pikkuhiljaa lisääntyy.
        Näin se alkoi tämäkin päivä sairauksista puhumalla, mistäpä muusta oikeastaan onkaan kertomista, tapahtumat ja muut ahaa elämykset vähissä.
        Niin se on, että turvallisempaa on kirjoitella kodin ympärillä pyörivistä asioista, muuten saattaa tahtomattaan pahan mielen aiheuttaa, ei aina muista mielipiteittensä jatkoksi pistää, että mielipiteeni tarkoittavat vain minua.

        Toivottavasti Turun matkasi onnistui Paloma, sait sitä mitä odotit.
        Varmaan "näppärä" olet, kun olen lukenut puuhistasi kertoessasi, moneen ehdit, kirjojakin kirjoitat, minä jo ajatuksena moista kauhistun, tyttäreni joskus mainitsi, että kirjoita kirja, ehei.

        Demeter kiva kuulla, että kerhoon olet mennyt, kyllä sieltä aina jotain ajatuksia saa, meillä mennään jo tuntia ennen alkamista, kahvitarjoilu on ensin ja voi sitä puheenporinaa mikä silloin kuuluu.
        Ajattelen, että se eka tunti melkein kattaa sen kerhotarpeen, saa sielunsa pohjasta purkaa tunteitaan, minä muiden mukana;)
        En muuten usko, että demeter loukkaantuu kovin vähästä, on hän kokenut koviakin lyöntejä palstalla, toivon että näin ei ole, kyllä niitä demeterin kirjoituksia kaipaa.
        Joku anokin mainitsi eläkekerhossa käyvänsä, suosittelen kaikille, joilla aika käy pitkäksi.

        Ano 17,51, kyllä tuo eläkkeesi jo melkoinen on, kyllä sillä pärjää, tietämättä asumismuotoasi ja muutakin tasoa, on tietysti vaikea arvailla.
        Minulla on paljon pienempi, mutta elämiseen riittää, kohtalaisenpieni yhtiövastike ja tarkka taloudenpito edesauttaa.
        Yllätyksiäkin aina sattuu niihin varautuminen pitää talouden nuukana, kodin koneiden uusiminenkin välistä elantoa rasittaa.
        Luulen kuitenkin, että on paljon heitäkin joilla pakolliset lääkkeetkin jäävät ostamatta, kun ei rahat riitä, se on jo kohtuutonta.

        Minulla ei kokemusta kauan viipyvistä vieraista, aika harvoin edes yövieraita on ollut.

        Ajattelin vähän pölyjä jahdata, kun ei mihinkään tohdi lähteä, jospa lääkäri vaikka soittaa, harvoin näitä päivystyksiä on ollutkaan, niistäkään ei purnauksen aihetta.
        Illalla sitten teatteriin, ehkä mieli piristyy siitäkin kokemuksesta.
        Viikonloppu edessä, nyt suunnittelemaan ruokatarjouksia ja muutakin kivaa;)

        Aamupäivää ! Sanon kuin Makriina: mä en ala.

        Kirjoitin pitkän viestin enkä edes yrittänyt lähettää sitä rekattuna, vanhingoista viisastuneena ! Nyt taas sivusto temppuili niin, ettei viesti lähtenyt liikkeelle lainkaan.
        Pitkiä viestejä ei siis pidä kirjoittaa !..))
        Olen valittanut näistä ongelmista ylläpidolle, mutta robotti ei "kuule" tai ei välitä..))

        Hyvää viimeistä lämmintä päivää - säätietojen mukaan - kuitenkin kaikille. Saa nähdä lähteekö edes tämä lyhyt viesti liikkeelle.
        demeter1


      • Anonyymi
        demeter1 kirjoitti:

        Aamupäivää ! Sanon kuin Makriina: mä en ala.

        Kirjoitin pitkän viestin enkä edes yrittänyt lähettää sitä rekattuna, vanhingoista viisastuneena ! Nyt taas sivusto temppuili niin, ettei viesti lähtenyt liikkeelle lainkaan.
        Pitkiä viestejä ei siis pidä kirjoittaa !..))
        Olen valittanut näistä ongelmista ylläpidolle, mutta robotti ei "kuule" tai ei välitä..))

        Hyvää viimeistä lämmintä päivää - säätietojen mukaan - kuitenkin kaikille. Saa nähdä lähteekö edes tämä lyhyt viesti liikkeelle.
        demeter1

        Tässä meikä on sydän syrjällään, kun lapsenlapsenlapsi on kuumeessa. Eilen oli kyllä sen verran virkeämpi, että oli tuonut ulkokenkänsä äidille ja halunnut ulos, mutta kuume kuitenkin vielä jylläsi, niin että varovainen pitää olla. - Ajattelin kuitenkin tässä itsekseni, että miksi meidän on sairastettava sisätiloissa? Mikä kuumeista ulkona uhkaa?
        Kummastelee Mkr.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tässä meikä on sydän syrjällään, kun lapsenlapsenlapsi on kuumeessa. Eilen oli kyllä sen verran virkeämpi, että oli tuonut ulkokenkänsä äidille ja halunnut ulos, mutta kuume kuitenkin vielä jylläsi, niin että varovainen pitää olla. - Ajattelin kuitenkin tässä itsekseni, että miksi meidän on sairastettava sisätiloissa? Mikä kuumeista ulkona uhkaa?
        Kummastelee Mkr.

        Pikkulapsi riehuu ulkona, pitää levätä. Kylmä tai sateinen sää on kuumeiselle paha. samoin helle. Ja voi tartuttaa muita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pikkulapsi riehuu ulkona, pitää levätä. Kylmä tai sateinen sää on kuumeiselle paha. samoin helle. Ja voi tartuttaa muita.

        Mietin lähinnä itseäni, jos tulen kuumeseen. Voinko istua hetken kuistilla ja hengittää ulkoilmaa. Minulla ei juuri koskaan nouse kuume, joten flunssan kourissa yskin ja pärskin niin ulkona kuin sisälläkin.
        Pikkulapsi ei osaa säännöstellä toimiaan, hän kyllä väsyisi liikaa juoksuleikeissä.
        Mutta hyvin puettuna rattaissa korttelin ympäri?
        Vuosia sitten sukulaislapsi sai mökillä korkean kuumeen, ja soitimme sairaalan päivystykseen. Käskivät alentaa kuumetta. Kylmällä vedellä! Lapsi ressu paleli itkevän äitinsä käsissä. - Päivystyksen lähtivät sitten ja saivat lääkityksen.

        Ihan vain periaatteessa pohdiskelen.
        En suosittele kenellekään mitään.
        Mkr.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mietin lähinnä itseäni, jos tulen kuumeseen. Voinko istua hetken kuistilla ja hengittää ulkoilmaa. Minulla ei juuri koskaan nouse kuume, joten flunssan kourissa yskin ja pärskin niin ulkona kuin sisälläkin.
        Pikkulapsi ei osaa säännöstellä toimiaan, hän kyllä väsyisi liikaa juoksuleikeissä.
        Mutta hyvin puettuna rattaissa korttelin ympäri?
        Vuosia sitten sukulaislapsi sai mökillä korkean kuumeen, ja soitimme sairaalan päivystykseen. Käskivät alentaa kuumetta. Kylmällä vedellä! Lapsi ressu paleli itkevän äitinsä käsissä. - Päivystyksen lähtivät sitten ja saivat lääkityksen.

        Ihan vain periaatteessa pohdiskelen.
        En suosittele kenellekään mitään.
        Mkr.

        Kuume on luonnon keino nujertaa pöpöt, ei sitä heti tarvitse alkaa alentamaan. Mutta kun on hyvin korkea kuume kauan, on alentaminen tarpeen. Jäähdyttäminen kylmällä vedellä on hyvä luonnollinen keino. Ei varmaan rattsissa ulkoilu pahaa tee jos lapsijaksaa istua.


      • Anonyymi
        SkillaN kirjoitti:

        Huomenta sumun keskeltä, taivas on harmaa, kuten useasti syksyisin tapaa olla.
        Verikoe annettu, kysyin miksi se otettiin, uuden lääkkeen saaneena se kuuluu asiaan, eli verenpaine lääkkeen sopivuus tarkastetaan.
        Nyt on minulla tyroxin lisäksi verenpaine ja kolestroli pilleri päivittäin, siitä ne pikkuhiljaa lisääntyy.
        Näin se alkoi tämäkin päivä sairauksista puhumalla, mistäpä muusta oikeastaan onkaan kertomista, tapahtumat ja muut ahaa elämykset vähissä.
        Niin se on, että turvallisempaa on kirjoitella kodin ympärillä pyörivistä asioista, muuten saattaa tahtomattaan pahan mielen aiheuttaa, ei aina muista mielipiteittensä jatkoksi pistää, että mielipiteeni tarkoittavat vain minua.

        Toivottavasti Turun matkasi onnistui Paloma, sait sitä mitä odotit.
        Varmaan "näppärä" olet, kun olen lukenut puuhistasi kertoessasi, moneen ehdit, kirjojakin kirjoitat, minä jo ajatuksena moista kauhistun, tyttäreni joskus mainitsi, että kirjoita kirja, ehei.

        Demeter kiva kuulla, että kerhoon olet mennyt, kyllä sieltä aina jotain ajatuksia saa, meillä mennään jo tuntia ennen alkamista, kahvitarjoilu on ensin ja voi sitä puheenporinaa mikä silloin kuuluu.
        Ajattelen, että se eka tunti melkein kattaa sen kerhotarpeen, saa sielunsa pohjasta purkaa tunteitaan, minä muiden mukana;)
        En muuten usko, että demeter loukkaantuu kovin vähästä, on hän kokenut koviakin lyöntejä palstalla, toivon että näin ei ole, kyllä niitä demeterin kirjoituksia kaipaa.
        Joku anokin mainitsi eläkekerhossa käyvänsä, suosittelen kaikille, joilla aika käy pitkäksi.

        Ano 17,51, kyllä tuo eläkkeesi jo melkoinen on, kyllä sillä pärjää, tietämättä asumismuotoasi ja muutakin tasoa, on tietysti vaikea arvailla.
        Minulla on paljon pienempi, mutta elämiseen riittää, kohtalaisenpieni yhtiövastike ja tarkka taloudenpito edesauttaa.
        Yllätyksiäkin aina sattuu niihin varautuminen pitää talouden nuukana, kodin koneiden uusiminenkin välistä elantoa rasittaa.
        Luulen kuitenkin, että on paljon heitäkin joilla pakolliset lääkkeetkin jäävät ostamatta, kun ei rahat riitä, se on jo kohtuutonta.

        Minulla ei kokemusta kauan viipyvistä vieraista, aika harvoin edes yövieraita on ollut.

        Ajattelin vähän pölyjä jahdata, kun ei mihinkään tohdi lähteä, jospa lääkäri vaikka soittaa, harvoin näitä päivystyksiä on ollutkaan, niistäkään ei purnauksen aihetta.
        Illalla sitten teatteriin, ehkä mieli piristyy siitäkin kokemuksesta.
        Viikonloppu edessä, nyt suunnittelemaan ruokatarjouksia ja muutakin kivaa;)

        Yritän uudelleen lähettää viestiä, kun en kauppareissun jälkeen oikein jaksanut innostua haravoinnista, vaikka ilma on pehmeä ja lämmin.

        Onkohan muuten jo nähtävä, että kuulun täällä "kalustoon" kun poissaolo huomataan..)) Jos näin on, niin voihan jotakuta tympiä vanha kalustus ja siksi voi olla paikallaan ainakin vähän tuulettua välillä..))
        SkillaNia tämä ei koske, koska hän on uupumaton kalustaja, aina on uutta ilmettä tarjolla..))
        Huonekalujen siirtoa, verhojen vaihtoa, ikkunoiden pesua - kaikki erinomaisia keinoja ylläpitää omaa ja toisten viihtyvyyttä.
        Tämä yritti siis olla se kuuluisa metafora. Piti oikein sanakirjasta tarkistaa tuon sanan täsmällinen merkitys: "vertaukseen perustuva lausekuvio, jossa sanaa tai lausetta käytetään kuvaamaan aivan toista kuin mitä se tavanomaisesti kuvaa". Aika hyvä selvennys.

        Vaivoista on kai lupa puhua, valittaakin ? Olen itse yrittänyt ajatella, että täällä "finaalissa" omasta kropasta pitäisi tulla ystävä, josta pitää huolta, jonka vointia tarkkailee ja jota jeesaa silloin kun se apua tarvitsee..)) Itse en vain ole vielä päässyt tuohon kohtaan, mutta toivon mukaan pääsen..))
        Enempi surullisena katselen tällä hetkellä kroppani alamäkeä, miten kaikki roikkuu..)) Eilen uimahallissa tietenkin vähän lohdutuin, kun muutkin vanhat rouvat olivat jo vähän lakastuneet - ei oltu kovin kukkeita enää..))
        Ei niin, että olisin kovin ulkonäkökeskeinen, mutta kai meillä jokin mittari on, millä noteeraamme muutokset omassa ulkonäössämme - hyvään ja huonoon suuntaan. Kasvun paikka sekin, hyväksyä ei-toivottu muutos.

        SkillaN on kertonut tuosta yhteissaunasta. Vähän kevyempää henkeä toivoisin itsekin näihin saunapäiviini - siis uimahalleissa: kaikki ovat omissa oloissaan, ei jutella, ei edes katsella kohti - kevyestä rupattelusta puhumattakaan.
        Olen monesti miettinyt, onko tuo vanhusten tavaramerkiksi katsottu kärttyisyys jonkinlainen suoja niitä asenteita vastaan, joita me saatamme liikkuessamme kohdata.
        Itse en ole niitä (vielä) isommin kohdannut, mutta ehkä joku muu on, ja se on saanut laittamaan ovet kiinni, pysymään omissa aloissa.
        Tai sitten sitä ei vain kaipaa seuraa, tahtoo vain pysyä omassa olossaan, keskittyä siihen, ei seuranpitoon.
        Minulla ja toisella uimarilla kyllä syntyi mukava keskustelu, kun kiilasin vahingossa hänen ohitseen vesijuoksujonossa. Pyysin anteeksi ja hän kertoi, että hänellä oli pitkälle edennyt harmaakaihi ja hän oikeastaan näkee lähinnä hahmoja. Ja slti hän toimii itsenäisesti uimahallissa ! Ja minä valitan, kun pitää liikkua hitaasti ja kömpelösti kaatumisen pelosta. Jos leikatulle lonkalle kaatuu, nivel voi mennä sijoiltaan ja koko prosessi täytyy alkaa alusta. Niin kävi reippaalle tutulleni.

        SkillaN kertoi teatteriin menosta. Minäkin kävin elokuvissa. Hamsteri oli Veikko Huovisen kirjan pohjalta tehty, Markku Pölösen ohjaama elokuva. Veikko Huovisen komiikka ei oikein aukea minulle, Sotkamosta hän oli kotoisin, mutta se henki, minkä Markku Pölönen esitykseen loihti oli ainutlaatuinen, hellän surumielinen, luonnosta ja ihmisen alkuvoimasta ammentava.
        Ikävää oli nyt todeta, että elokuvan äänentoisto oli voimakkuussaan minulle liikaa. Huomasin sen jo pari vuotta sitten, kun Mumbain miljonäärin kaupunkikuvat olivat viedä minulta hengen: kova, mekaaninen ääni on pahinta mitä tiedän, se suorastaan repii sisältä.
        Kuulemma tuota ääntä ei voi säätää, se on mikä se on. Luultavasti kaikki eivät kärsi siitä samalla tavalla ja ehkä minäkin kärsin nyt enemmän kuin ennen. Kuulon alenemaa minulla on, kuten monella muullakin tässä iässä.
        Päätän nyt olla mittaamatta viestin pituutta. Se on mikä on. Toisella kertaa vähemmän..))
        demeter1


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tässä meikä on sydän syrjällään, kun lapsenlapsenlapsi on kuumeessa. Eilen oli kyllä sen verran virkeämpi, että oli tuonut ulkokenkänsä äidille ja halunnut ulos, mutta kuume kuitenkin vielä jylläsi, niin että varovainen pitää olla. - Ajattelin kuitenkin tässä itsekseni, että miksi meidän on sairastettava sisätiloissa? Mikä kuumeista ulkona uhkaa?
        Kummastelee Mkr.

        Tuota minäkin olen ihmetellyt Mkr. Päin vastoin, jos lapsella on kova kuume, hänet voidaan sairaalassakin laittaa viileään veteen, jotta lämpötila saadaan alenemaan.

        Mira


    • Torstai oli toimintaa täynnä.
      Pelkäsin, keskiviikkona, että aikatauluni pettää. No, ainahan minä vaadin aikataulujen pitävyyttä, se on rasittavaa kun pitäisi vain elää päivä kerrallaan.

      Onnistuin ajoituksissa paremmin kuin hyvin ja kerkesin jopa ottaa tunnin ettoset iltapäivällä, ennen keramiikkatunteja.

      Karsin vain iltamenosta, kilpis-kerhon.

      Sain keramiikkalahjani pojalle valmiiksi pientä tuunausta vaille, tänään saan työn kuvauskuntoon, sillä en ota sitä matkalle mukaan. Lähetän kuvan onnittelukorttina.


      Lääkkeistä puheenollen, tarvitsen vain yhden lääkkeen päivittäin, tyroxinin aamuisin. Senkin määrää on pienennetty puolella. Onhan minulla dosetti, mutta lähinnä ravintolisiä, joista ajattelin luopua.
      Illalla jos päivän tapahtumat valvottavat otan melatonipillerin rauhoittamaan mielikuvituksen lentoa.

      Minä olen oppinut kirjoittamaan viestini omiin tiedostoihin, josta kopioin ja liitän tänne. Ei tarvitse taivastella. Kun viesti on lähtenyt poistan alkuperäisen viestin tiedostoistani.

      Sorry, neuvojia sikiää ilman minuakin.

      Minä en oikein ymmärrä palstalla näitä "Kuolema" aloituksia.

      No, jokainen tavallaan.

      • Anonyymi

        Kuolema on joka päivä lähempänä. Suomalaisen miehen keskimääräinen odotettavissa oleva elinikä on 79. hollantilaisen 81. Naisten monta vuotta pitempi, taitaa olla 85.


      • Tuota samaa konstia minäkin ajattelin kokeilla, tallentamista tiedostoon ja siirtämistä tänne.
        Jos vain osaan..)) Kiitos neuvosta !
        demeter1


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuolema on joka päivä lähempänä. Suomalaisen miehen keskimääräinen odotettavissa oleva elinikä on 79. hollantilaisen 81. Naisten monta vuotta pitempi, taitaa olla 85.

        Tiedättekö mistä nuo luvut tulevat ?
        Siitä, että moni kuolee jo seitsemissäkymmenissäja ennenkin
        ja joku elää 90-vuotiaaksi.
        Se on vain keskiarvo.
        Joka toinen 70 vuotta täyttänyt ei näe 80 vuotispäiväänsä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tiedättekö mistä nuo luvut tulevat ?
        Siitä, että moni kuolee jo seitsemissäkymmenissäja ennenkin
        ja joku elää 90-vuotiaaksi.
        Se on vain keskiarvo.
        Joka toinen 70 vuotta täyttänyt ei näe 80 vuotispäiväänsä.

        Totta kai tuon kaikki ymmärtää!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuolema on joka päivä lähempänä. Suomalaisen miehen keskimääräinen odotettavissa oleva elinikä on 79. hollantilaisen 81. Naisten monta vuotta pitempi, taitaa olla 85.

        Kuolema on jokaisen kohdalla tänään lähempänä kuin eilen.
        Kukaan ei päiviensä määrää tiedä. Miksi miettisimme niitä ja tuhlaisimme aikaamme, joka on jo kortilla? Nyt viimeistään on tehtävä niitä asioita, jotka ovat jääneet tekemättä. Nyt on otettava yhteys unohtuneisiin ystäviin, nyt pitää palauttaa unohtunut kuokka naapurille.
        Älä tuhlaa aikaasi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tiedättekö mistä nuo luvut tulevat ?
        Siitä, että moni kuolee jo seitsemissäkymmenissäja ennenkin
        ja joku elää 90-vuotiaaksi.
        Se on vain keskiarvo.
        Joka toinen 70 vuotta täyttänyt ei näe 80 vuotispäiväänsä.

        Tilastokeskuksen mukaan Suomessa syntyi vuonna 2022 44951 lasta ja kuoli 63219 ihmistä, joten hupenemme kovaa vauhtia tällä menolla. 100 v täyttäneitä oli miehissä 153 ja naisissa 949. Ikäryhmässä 65 - 84 v oli 20,4 % kansasta ja 85 - ja siitä yli oli 2,9 % kansasta.

        Koko väkiluku oli 5 563 970 henkeä. Elinajan odote 80 v miehillä 8,4 ja naisilla 10 v.


    • Anonyymi

      Kuoleman kellot soi.

    • Anonyymi
    • Anonyymi

      Mukava sateeton tehä ulkotöitäkin. On vaan vieraan tulo meneillään. Moi.

      • Anonyymi

        Tulo meneillään? Vai meno tuloillaan?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tulo meneillään? Vai meno tuloillaan?

        Huomenta ja pilvinen sää jatkuu, kosteuden määrä on suuri, vuodevaatteet on parvekkeella ja kostean makuisena ne sieltä ennen iltaa sisälle tuon.
        Eilen jo muuten siivoilin, odotin sitä lääkärin soittoa, ei tullut, luin viestin uudelleen ja siinä luki, että lääkäri ottaa yhteyttä jos tarvetta ilmenee, no nyt kaikki arvot sitten kaiketi kunnossa.

        Demeter mainitsi tuon tuskan mikä jokapäiväinen vieras on, liikkuminen vaan hankaloituu, köpöttelyksi meinaa kävely mennä minullakin.
        Apua ei siihen tarjota, vähän harmissani olen, ettei polvileikkausta ole tehty, vaikka jo kolmekymmentä vuotta olen polvista valittanut, nyt sitten vaan koetan köpötellä, enää en leikkauksia halua.
        En kai ole osannut vakuuttaa vaivojeni suuruutta, ulospäin vahva mummo olen;) onpahan jotain jatkuvaa vaivaa, liian helpolla pääsisinkin.
        Tuosta teatterikappaleesta, taidokkaita näyttelijöitä, sille plussaa, seitsemän henkilöä vei esityksen läpi, mallikkaasti toteutettu, mutta sisältö ei tarttunut, en nauranut, en itkenytkään.
        Iltatähti oli kappaleen nimi ja esitteli hyvinkin ajankohtaista vanhusten elämää, kaksi muistisairasta naista, yksi liikuntapuutteinen.(minä voisin olla)
        Musiikki oli pääosassa, vanhoja iskelmiä hyväksi käyttäen esitys eteni, kolme miestä hoiti miehien osuuden, kaikilla näyttelijöillä melkoisen hyvät laulunlahjat, yksi nainen papin avustaja diakonissana.
        Orkesteri soitti liian kovaa ja laulajat huutamalla yrittivät suoriutua osistaan, edestakaisin ravaaminen sai levottoman tunteen.
        En tuntenut mitään nautinnon tunnetta, kuten joskus ennen, no vika minussa, pois lähtiessä kuulin kehuja ja sanoivat, en ole nauranut pitkään aikaan näin makeasti.
        Minua ei naurattanut, odotin esityksen loppumista, olen aikamoinen tosikko, tai muuten vaan tyytymätön ihminen.
        Aiemmin vuosia sitten teatterista sai jotakin, vika varmasti minuna katsojana.
        Kälyni sanoi ihan hyväksi esitystä, minä siitäkin oman vajavaisuuteni sain huomata, elämäni siinä vaiheessa, että mikään ei sykähdytä.

        Tuo kuumesairaiden ulkona olosta olette jutustelleet, ainakin ennen keuhkotaudista kärsivät vietiin peittoihin vuorattuna sänkyineen ulos.
        Jääpusseilla myös viilennettiin kuumeisen oloa, kai sillä ulkoilmalla jotain apua haettiin.

        Tuo sauna on meille kolmelle vakikäyttäjälle kuin viikon kertaus tapahtumista, mitä kukakin on kokenut, sairauden vaivat, ostokset, kulttuuritapahtumat, (joista minä kuuntelun puolelle)nämä kaksi rouvaa kiertävät kaikki mahdolliset tarjoukset kulttuurinkin saralla.
        Kaiken kaikkiaan mukava rupeama vanhoja muistellen ja suunnitelmista kertoen, minä kuuntelen ja ihmettelen miten jaksavatkin, no hieman nuorempia ovat.
        Kolmen silmäparin seurannalla saamme näkymiä mitä ei aina edes itse huomaa, väitän, että juoruilu jää vähäiseksi.

        Tuo kuolema on lähempänä tämän ikäisillä melko varmasti, ei se pohtien mihinkään siirry, rauhassa odotellaan vuoroamme itsekukin.

        Nyt lähikauppaan piipahdan ja sitten viikon ruokien suunnitteluun ja valmistamiseen.
        Mitään paljon työtä vaativaa en suunnittele, jotenkin on siltäkin osin saamaton olo, mutta siitäpä sitä on lupa parempaan pyrkiä, hyvää viikonloppua teille kirjoittajaystävät;)


      • Anonyymi
        SkillaN kirjoitti:

        Huomenta ja pilvinen sää jatkuu, kosteuden määrä on suuri, vuodevaatteet on parvekkeella ja kostean makuisena ne sieltä ennen iltaa sisälle tuon.
        Eilen jo muuten siivoilin, odotin sitä lääkärin soittoa, ei tullut, luin viestin uudelleen ja siinä luki, että lääkäri ottaa yhteyttä jos tarvetta ilmenee, no nyt kaikki arvot sitten kaiketi kunnossa.

        Demeter mainitsi tuon tuskan mikä jokapäiväinen vieras on, liikkuminen vaan hankaloituu, köpöttelyksi meinaa kävely mennä minullakin.
        Apua ei siihen tarjota, vähän harmissani olen, ettei polvileikkausta ole tehty, vaikka jo kolmekymmentä vuotta olen polvista valittanut, nyt sitten vaan koetan köpötellä, enää en leikkauksia halua.
        En kai ole osannut vakuuttaa vaivojeni suuruutta, ulospäin vahva mummo olen;) onpahan jotain jatkuvaa vaivaa, liian helpolla pääsisinkin.
        Tuosta teatterikappaleesta, taidokkaita näyttelijöitä, sille plussaa, seitsemän henkilöä vei esityksen läpi, mallikkaasti toteutettu, mutta sisältö ei tarttunut, en nauranut, en itkenytkään.
        Iltatähti oli kappaleen nimi ja esitteli hyvinkin ajankohtaista vanhusten elämää, kaksi muistisairasta naista, yksi liikuntapuutteinen.(minä voisin olla)
        Musiikki oli pääosassa, vanhoja iskelmiä hyväksi käyttäen esitys eteni, kolme miestä hoiti miehien osuuden, kaikilla näyttelijöillä melkoisen hyvät laulunlahjat, yksi nainen papin avustaja diakonissana.
        Orkesteri soitti liian kovaa ja laulajat huutamalla yrittivät suoriutua osistaan, edestakaisin ravaaminen sai levottoman tunteen.
        En tuntenut mitään nautinnon tunnetta, kuten joskus ennen, no vika minussa, pois lähtiessä kuulin kehuja ja sanoivat, en ole nauranut pitkään aikaan näin makeasti.
        Minua ei naurattanut, odotin esityksen loppumista, olen aikamoinen tosikko, tai muuten vaan tyytymätön ihminen.
        Aiemmin vuosia sitten teatterista sai jotakin, vika varmasti minuna katsojana.
        Kälyni sanoi ihan hyväksi esitystä, minä siitäkin oman vajavaisuuteni sain huomata, elämäni siinä vaiheessa, että mikään ei sykähdytä.

        Tuo kuumesairaiden ulkona olosta olette jutustelleet, ainakin ennen keuhkotaudista kärsivät vietiin peittoihin vuorattuna sänkyineen ulos.
        Jääpusseilla myös viilennettiin kuumeisen oloa, kai sillä ulkoilmalla jotain apua haettiin.

        Tuo sauna on meille kolmelle vakikäyttäjälle kuin viikon kertaus tapahtumista, mitä kukakin on kokenut, sairauden vaivat, ostokset, kulttuuritapahtumat, (joista minä kuuntelun puolelle)nämä kaksi rouvaa kiertävät kaikki mahdolliset tarjoukset kulttuurinkin saralla.
        Kaiken kaikkiaan mukava rupeama vanhoja muistellen ja suunnitelmista kertoen, minä kuuntelen ja ihmettelen miten jaksavatkin, no hieman nuorempia ovat.
        Kolmen silmäparin seurannalla saamme näkymiä mitä ei aina edes itse huomaa, väitän, että juoruilu jää vähäiseksi.

        Tuo kuolema on lähempänä tämän ikäisillä melko varmasti, ei se pohtien mihinkään siirry, rauhassa odotellaan vuoroamme itsekukin.

        Nyt lähikauppaan piipahdan ja sitten viikon ruokien suunnitteluun ja valmistamiseen.
        Mitään paljon työtä vaativaa en suunnittele, jotenkin on siltäkin osin saamaton olo, mutta siitäpä sitä on lupa parempaan pyrkiä, hyvää viikonloppua teille kirjoittajaystävät;)

        Eikö kuolemasta saisi sen takia puhua, ettei se puhumalla siirry? Olet siis samaa mieltä kuin korppis, ettei kuolemasta saisi palstalla puhua? Miksi? Kuoleman läheisyys ahdistaa ja pelottaa monia, puhumalla muihinkin vaikeisiin asioihin saahelpotusta. Kuolema on luonnollinen asia vanhuksille. Siihen voi ja pitääkin valmistautua, selvittää kaikki viralliset asiat ja välit ainakin läheisiin ihmisiin.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Eikö kuolemasta saisi sen takia puhua, ettei se puhumalla siirry? Olet siis samaa mieltä kuin korppis, ettei kuolemasta saisi palstalla puhua? Miksi? Kuoleman läheisyys ahdistaa ja pelottaa monia, puhumalla muihinkin vaikeisiin asioihin saahelpotusta. Kuolema on luonnollinen asia vanhuksille. Siihen voi ja pitääkin valmistautua, selvittää kaikki viralliset asiat ja välit ainakin läheisiin ihmisiin.

        Hohhoijaa taasko sanoin noin, ettei saa puhua, toki saa, itsekin siitä usein mainitsen.

        Jos joillekin helpotuksen antaa, puhukaa toki, itseäni tarkoitan, en asiaa pohtimaan ala, koska tapahtuma on todellinen se vaan tulee.
        Mieltäni kaikin keinoin pyrin nostattamaan, tosiasia sekin, aina ei onnistu.

        Miksihän niin usein näitä väärinkäsitteitä tulee, tarkoitus on aivan toinen, useinkin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eikö kuolemasta saisi sen takia puhua, ettei se puhumalla siirry? Olet siis samaa mieltä kuin korppis, ettei kuolemasta saisi palstalla puhua? Miksi? Kuoleman läheisyys ahdistaa ja pelottaa monia, puhumalla muihinkin vaikeisiin asioihin saahelpotusta. Kuolema on luonnollinen asia vanhuksille. Siihen voi ja pitääkin valmistautua, selvittää kaikki viralliset asiat ja välit ainakin läheisiin ihmisiin.

        Puhu sinä kun koet siihen halua. Jälkikäteen onkin hankalaa.
        Voitaisiin ehkä puhua yhdessä, jos keksisimme, mitä puhuttavaa siitä on. Viimeinen aamu tulee jokaiselle. Minulla on ollut tapana siteerata virren säettä: " Joka aamu on armo uus".
        Muuta en aiheesta keksi tähän hätään.
        Tämän päivän aamuni alkoi jo ennen kuutta.Tässä iässä yöunet jäävät lyhyiksi. Päikkärit kutsuvat.
        Hyvää viikonloppua!
        Mkr.


    • Kun avaan palstan edessäni on aloitus Kuolema.

      Vaihdoin profiiliin kuvan keväältä KAKS.n teho-osastolta. Selvisin elävien pariin, vaikka se oli kuvan otto hetkellä toivotonta ja lapsiani valistettiin pahimpaan.

      Tiedostamattomuudessa en nähnyt mitään, en tiennyt mitään olin pois kaikesta.

      Jokainen kuolee ajallaan, mutta jos kuolemaa halajaa heti, lie helppoa lähteä omin avuin. Ei kuoleman halusta tarvitse ikäihmisille toitottaa, meitä on joilla on vielä elämän halua. Meitä on, jotka olemme kiitollisia elämällemme.

      • Anonyymi

        Kuka on toitottamisesta puhunut, vain sinä! Elämänhaluinenkin voi puhua kuolemasta, ei se nikään tabu aihe ole. Moni haluaa ikävän tosiasian pois mielestään , ei antaisi muidenkaan siitä puhua. Elämälle ja elämästään kiitollinen voi toivoa kuolemaa, jos elämä on täynnä kipuja sänkyyn sidonnaisena ja ilman toivoa paremmasta.Elämästä kyllin saanut voi toivoa lähtöä ja olla kiitollinen siitä mitä on saanut. Hän jää elämään siinä rakkaudessa mitä on antanut ja saanut ja lapsissaan, lastenlapsissaan, ja ainavaan seuraavissa sukupolvissa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuka on toitottamisesta puhunut, vain sinä! Elämänhaluinenkin voi puhua kuolemasta, ei se nikään tabu aihe ole. Moni haluaa ikävän tosiasian pois mielestään , ei antaisi muidenkaan siitä puhua. Elämälle ja elämästään kiitollinen voi toivoa kuolemaa, jos elämä on täynnä kipuja sänkyyn sidonnaisena ja ilman toivoa paremmasta.Elämästä kyllin saanut voi toivoa lähtöä ja olla kiitollinen siitä mitä on saanut. Hän jää elämään siinä rakkaudessa mitä on antanut ja saanut ja lapsissaan, lastenlapsissaan, ja ainavaan seuraavissa sukupolvissa.

        Miksi et puhu kuolemasta tuolla ihan omassa ketjussa, missä tapaisit samasta aiheesta kiinnostuneita palstalaisia.
        Me kun täällä jutustelemme niin arkisista asioista, että juhlallinen puheenaihe ei herätä innostusta.
        Mkr.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi et puhu kuolemasta tuolla ihan omassa ketjussa, missä tapaisit samasta aiheesta kiinnostuneita palstalaisia.
        Me kun täällä jutustelemme niin arkisista asioista, että juhlallinen puheenaihe ei herätä innostusta.
        Mkr.

        Kyllä joka päivä kuolee ihmisiä ihan arkisesti , ei se mitään juhlaa ole.
        Kuolema kohtaa taatusti jokaisen, miksi se ei sovi puheen aiheeksi tässä yhdessä ketjussa?
        Puhutaanhan täällä ristiäisistä, häistä, synttäreistä ym. juhlista, vai onko niistäkin puhuminen kiellettyä , kun ARKEEN pitää vaan juttujen liittyä. Kuten siivoukseen ja ruuan laittoon?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä joka päivä kuolee ihmisiä ihan arkisesti , ei se mitään juhlaa ole.
        Kuolema kohtaa taatusti jokaisen, miksi se ei sovi puheen aiheeksi tässä yhdessä ketjussa?
        Puhutaanhan täällä ristiäisistä, häistä, synttäreistä ym. juhlista, vai onko niistäkin puhuminen kiellettyä , kun ARKEEN pitää vaan juttujen liittyä. Kuten siivoukseen ja ruuan laittoon?

        Minua kyllä kiinnostaa kuolema yhtä lailla kuin muutkin elämän ilmiöt..))

        Aktiivisinta kiinnostukseni oli äidin kuoleman, 1981, aikaan, jolloin alkoi myös ilmestyä kuolemaan liittyvää kirjallisuutta ja Raymond Moodyn kirja Kokemuksia kuolemasta sai paljon julkisuutta. Lääkärikirjailija oli koonnut kirjaan kliinisesti kuolleiden, mutta tajuihinsa tulleiden henkilöiden kokemuksia kuoleman jälkeisestä ajasta. En ota siihen kantaa,
        mutta mielestäni vielä kymmenkunta vuotta sitten meilläkin oli lääkäri, joka myös puhui kokemuksestaan hyvin vakuuttavasti.
        Ei minullakaan ole tällä hetkellä isommin tarvetta puhua kuolemasta - mutta ei se minua kammoksutakaan.
        Löysin kirjan välistä uskovan ystäväni - nyt jo edesmennyt - kortin, jossa hän siteerasi Saarnaajaa:
        "Kun Jumala täyttää mielen iloa tuottavilla askareilla, ei ihminen ehdi ajatella elinpäiviensä kulumista" Ehkä ei ehdi ajatella Jumalaakaan, mutta - Juicea siteeraten: "Jumala on, vaikkei uskoisi"..))


      • Anonyymi kirjoitti:

        Minua kyllä kiinnostaa kuolema yhtä lailla kuin muutkin elämän ilmiöt..))

        Aktiivisinta kiinnostukseni oli äidin kuoleman, 1981, aikaan, jolloin alkoi myös ilmestyä kuolemaan liittyvää kirjallisuutta ja Raymond Moodyn kirja Kokemuksia kuolemasta sai paljon julkisuutta. Lääkärikirjailija oli koonnut kirjaan kliinisesti kuolleiden, mutta tajuihinsa tulleiden henkilöiden kokemuksia kuoleman jälkeisestä ajasta. En ota siihen kantaa,
        mutta mielestäni vielä kymmenkunta vuotta sitten meilläkin oli lääkäri, joka myös puhui kokemuksestaan hyvin vakuuttavasti.
        Ei minullakaan ole tällä hetkellä isommin tarvetta puhua kuolemasta - mutta ei se minua kammoksutakaan.
        Löysin kirjan välistä uskovan ystäväni - nyt jo edesmennyt - kortin, jossa hän siteerasi Saarnaajaa:
        "Kun Jumala täyttää mielen iloa tuottavilla askareilla, ei ihminen ehdi ajatella elinpäiviensä kulumista" Ehkä ei ehdi ajatella Jumalaakaan, mutta - Juicea siteeraten: "Jumala on, vaikkei uskoisi"..))

        tuo edellinen oli siis minun...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi et puhu kuolemasta tuolla ihan omassa ketjussa, missä tapaisit samasta aiheesta kiinnostuneita palstalaisia.
        Me kun täällä jutustelemme niin arkisista asioista, että juhlallinen puheenaihe ei herätä innostusta.
        Mkr.

        Eipä kiinnosta katsella kenenkään koomakuviakaan. On vähän mautonta esitellä julkisella palstalla noin yksityistä asiaa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Minua kyllä kiinnostaa kuolema yhtä lailla kuin muutkin elämän ilmiöt..))

        Aktiivisinta kiinnostukseni oli äidin kuoleman, 1981, aikaan, jolloin alkoi myös ilmestyä kuolemaan liittyvää kirjallisuutta ja Raymond Moodyn kirja Kokemuksia kuolemasta sai paljon julkisuutta. Lääkärikirjailija oli koonnut kirjaan kliinisesti kuolleiden, mutta tajuihinsa tulleiden henkilöiden kokemuksia kuoleman jälkeisestä ajasta. En ota siihen kantaa,
        mutta mielestäni vielä kymmenkunta vuotta sitten meilläkin oli lääkäri, joka myös puhui kokemuksestaan hyvin vakuuttavasti.
        Ei minullakaan ole tällä hetkellä isommin tarvetta puhua kuolemasta - mutta ei se minua kammoksutakaan.
        Löysin kirjan välistä uskovan ystäväni - nyt jo edesmennyt - kortin, jossa hän siteerasi Saarnaajaa:
        "Kun Jumala täyttää mielen iloa tuottavilla askareilla, ei ihminen ehdi ajatella elinpäiviensä kulumista" Ehkä ei ehdi ajatella Jumalaakaan, mutta - Juicea siteeraten: "Jumala on, vaikkei uskoisi"..))

        Kuolema tästä elämästä näkyy monella eri tavalla, ajattelijasta riippuen.
        Emmekä kai kukaan voi sanoa kenen näkökulma on oikea tai väärä.
        Minun näkökulmani on se, että lopullista kuolemaa ei olkeasti ole.
        On vain siirtyminen toiseen olomuotoon ja tilaan.
        Meidän maallinen kuolemamme on vain portti, johonmkin toiseen olemuspuoleen. Mielestäni kuolemasta voi kyllä keskustella ja juuri siitä miten kukin sen ajattelee.
        Itse olen vielä krempoista huolimatta elämässä kiinni, mutta aikanaan , kun työtäni tein, näin montakin lähtöä tästä elämästä.
        Yövuorossakin toisinaan saattelin työkaverin kanssa, lähteneen sinne kylmiöön.
        Se vain piti tehdä ja myötäelää omaisten surua.
        Kaikella on aikansa.


      • Anonyymi
        Eliaana kirjoitti:

        Kuolema tästä elämästä näkyy monella eri tavalla, ajattelijasta riippuen.
        Emmekä kai kukaan voi sanoa kenen näkökulma on oikea tai väärä.
        Minun näkökulmani on se, että lopullista kuolemaa ei olkeasti ole.
        On vain siirtyminen toiseen olomuotoon ja tilaan.
        Meidän maallinen kuolemamme on vain portti, johonmkin toiseen olemuspuoleen. Mielestäni kuolemasta voi kyllä keskustella ja juuri siitä miten kukin sen ajattelee.
        Itse olen vielä krempoista huolimatta elämässä kiinni, mutta aikanaan , kun työtäni tein, näin montakin lähtöä tästä elämästä.
        Yövuorossakin toisinaan saattelin työkaverin kanssa, lähteneen sinne kylmiöön.
        Se vain piti tehdä ja myötäelää omaisten surua.
        Kaikella on aikansa.

        Olisi hienoa uskoa, että muuttaisimme toiseen todellisuuteen portista kulkemalla, mutta arkiminäni kysyy, miksi. Mitä tarkoitusta olisi loppumattomalla elämällä? Kuinka monta tuhatta miljardia kuolematonta sielua on tuossa toisessa ulottuvuudessa?
        Olen miettinyt monesti, missä evoluutiomme vaiheessa ihmiseen syttyi kuolemattomuus? Hautalöytöjen perusteella voidaan todeta, että jo kivikautiset ihmiset uskoivat kuoleman jälkeiseen elämään.
        Ikuisen elämän odotus on vanhaa perua.
        Mkr.


    • Anonyymi

      Iltapäivää ! Älähän SkillaN mollaa itseäsi (kuten minä teen joka käänteessä!)...
      Viittaan tuohon teatteriesitykseen. Minullekin vanhusaiheinen teatteriesitys, Vihainen leski (Minna Lindgren), oli pettymys, eikä minua naurattanut siinä pätkääkään. Parodiaksi, kai se oli tarkoitettu, mutta minusta se suorastaan tahrasi omaa, ehkä liiankin ihanteellista vanhuskuvaani. Mummot bilettämässä ja deittailemassa, EVVK.

      Telkkarinkaan viihdeohjelmat eivät minua viihdytä, sen verran kuin olen niitä vilkaissut, sensijaan nauran kippurassa sellaista huumoria, joka perustuu sanaleikkeihin. Kerhossa meillä luettiin Terttu Lensun radio-ohjelmasarjaa"Mummot vastaan muu maailma" ja metsäaiheinen tarina nauratti erityisesti.
      Perustui siihen, että kun me suomalaiset olemme metsäläisiä metsäsanastoa ja metsäsananparsia on tavallisessa kielenkäytössä runsaasti: hongankolistaja, puustapudonnut, puupää, latvastalahonnut...)) Niistä oli "veistelty" neljän minuutin tarina, mikä ei ollut ainakaan "puiseva"..))
      Tuon itse-epäilyn vastapainoksi voisi kai ajatella, että me ikääntyneet nyt vain ollaan eri "levelillä" - kuten nykyisin sanotaan, itse puhuisin eri tasosta, vaikka sekin kai sisältää jonkin arvolatauksen. Eikä se taso ole välttämättä alempi vaan voi jossakin mielessä olla ylempikin. Elämän pituudella, ymmärryksellä ja elämäntaidoilla mitaten.

      Minulla piti tänään olla siivouspäivä, mutta pikkumies tuli viikkovierailulleen, kaverikin tuli mukaan ja siinäpä se aamupäivä vierähti. Vaikka molempien kännykkään oli määritelty peliaika, sitä olisi kuulemma saanut olla enemmänkin. Lautapelit ja taikatemput eivät pysty kilpailemaan digitaalisen tarjonnan kanssa. Ulos emme päässeet, kun sadetta tihuutteli koko aamupäivän.

      Suolle on kuitenkin tänään "pakko" päästä. Saappaat jalkaan ja kävelysauvat käteen, repun voi nyt jättää kun kerättävää ei enää ole..))
      Hyvää lauantai päivää !
      demeter1

      • Anonyymi

        "Suksi suolle!" kehotettiin aikoinaan.
        Sopiiko tähän?
        Se yksi hiihtäjälegendakin hiihti suolla harjoittelulenkkejä. Kai se azaleea iskee, kun olen nimen unohtanut.
        Älä nyt kuitenkaan hiihtämään rupea!Ei ehkä tee hyvää polvellesi.
        Huikkaa Mkr.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Suksi suolle!" kehotettiin aikoinaan.
        Sopiiko tähän?
        Se yksi hiihtäjälegendakin hiihti suolla harjoittelulenkkejä. Kai se azaleea iskee, kun olen nimen unohtanut.
        Älä nyt kuitenkaan hiihtämään rupea!Ei ehkä tee hyvää polvellesi.
        Huikkaa Mkr.

        Menikö SkillaNin polvi demeterin kanssa suolle?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Menikö SkillaNin polvi demeterin kanssa suolle?

        Ei kun se hiihtäjä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei kun se hiihtäjä.

        Pudasjärvellä oli kesällä korkokenkäkukkamekkosuohiihto. Oliko palstan ihania naisia mukana?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei kun se hiihtäjä.

        Onko demeter hiihtäjän kanssa suolla?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Suksi suolle!" kehotettiin aikoinaan.
        Sopiiko tähän?
        Se yksi hiihtäjälegendakin hiihti suolla harjoittelulenkkejä. Kai se azaleea iskee, kun olen nimen unohtanut.
        Älä nyt kuitenkaan hiihtämään rupea!Ei ehkä tee hyvää polvellesi.
        Huikkaa Mkr.

        Ex-hiihtäjä Mika Myllylä harjoitteli suolla, sauvojen kanssa juoksua, kovaa harjoitusta varmasti. Mika menehtyi kesällä 2011.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ex-hiihtäjä Mika Myllylä harjoitteli suolla, sauvojen kanssa juoksua, kovaa harjoitusta varmasti. Mika menehtyi kesällä 2011.

        Heh, väärinkäsitysten välttämiseksi kerron , etten hiihdä suolla, kunhan kävelysauvojen kanssa köpöttelen - ja teen siitä ison numeron..))

        Mika Myllylää muisteltiin. Dopingkäry tuhosi hänen uransa - ja ehkä myös elämänsä.
        Sympaattinen urheilija. Mutta valitettavasti hänkin sortui toistamaan huippu-urheilijalle tuttua kohtaloa: sankarista antisankariksi. Sitä statuksen muutosta moni ei kestä.

        Matti Nykänen onnistui siinä, tosin kyseenalaisella tavalla, ja lopulta itsensä tuhoten hänkin.
        "Suuret sielut (sankarit ?) ovat meteoritteja. He tuhoavat itsensä valaistakseen maailman",
        sanoi joku viisas. En muista kuka..))
        Kirjallisesta maailmasta löytää myös lukuisia esimerkkejä: Eino Leino: "kaikkeni annoin, hetken mä heilua jaksoin, haaveeni kullat, mieleni murheella maksoin", Pentti Saarikoski, Mika Waltari, joka katsoi pitkäkestoisella masennuksellaan maksavansa "velkaa elämälle"...

        Keskitie, tavallinen elämä, keskinkertainen lahjakkuus taitavat olla hyvä henkivakuutus ?
        demeter1


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Heh, väärinkäsitysten välttämiseksi kerron , etten hiihdä suolla, kunhan kävelysauvojen kanssa köpöttelen - ja teen siitä ison numeron..))

        Mika Myllylää muisteltiin. Dopingkäry tuhosi hänen uransa - ja ehkä myös elämänsä.
        Sympaattinen urheilija. Mutta valitettavasti hänkin sortui toistamaan huippu-urheilijalle tuttua kohtaloa: sankarista antisankariksi. Sitä statuksen muutosta moni ei kestä.

        Matti Nykänen onnistui siinä, tosin kyseenalaisella tavalla, ja lopulta itsensä tuhoten hänkin.
        "Suuret sielut (sankarit ?) ovat meteoritteja. He tuhoavat itsensä valaistakseen maailman",
        sanoi joku viisas. En muista kuka..))
        Kirjallisesta maailmasta löytää myös lukuisia esimerkkejä: Eino Leino: "kaikkeni annoin, hetken mä heilua jaksoin, haaveeni kullat, mieleni murheella maksoin", Pentti Saarikoski, Mika Waltari, joka katsoi pitkäkestoisella masennuksellaan maksavansa "velkaa elämälle"...

        Keskitie, tavallinen elämä, keskinkertainen lahjakkuus taitavat olla hyvä henkivakuutus ?
        demeter1

        Suokävelyä voisin minä vaikka harrastaakin, eväät ja vesipullo reppuun, vaan en asu soiden lähellä.
        Joskus vuosia sitten suot oli lähempänä ja tuli karpaloita poimittua siellä. Karpalo on suosikkini kaikista marjoista.


    • Anonyymi

      Aamulla kun herätään tai jo klo 24.00 jälkeen, ollaannlokakuun puolella.
      Muuten Apulehdessä kirjoittava tri Kiminkinen kirjoitti joutuvansa käymään 3 kertaa wc:ssä rakkoaan tyhjentämässä.
      Luulin että minulla tämä on pahakin sairaus.
      . iäkkäämpä ukko.

      • Anonyymi

        Tarkoittiko 3 kertaa yössä?
        Tuoreena 8-kymppisenä herään parina aamuna viikossa klo5 -6 välillä hiekkalaatikolle.
        Inhottava ajankohta. Menen pehkuihin klo23 tietämissä mutta onnekseni saan tuon hiekkalaatikkokäynnin jälkeen vielä unen päästä kiinni.
        Yleensä unta putkeen +-8 tuntia.
        PSA oli viime labrassa ikäluokkani viitearvomaksimin alapuolella.
        Seuraa PSA lukemaa senkin vuoksi, että olen käyttänyt testogeeliä 15 vuotta.

        Tuttavistani hyvin moni on saanut eturauhaseensa jämäkkää hoitoa. Jotkut jo 6-kympin tietämissä. Yksi vaihtoi hiippakuntaa. Toinen siirtyi estrogeeneille. Kolmas sai jotain säteilyä.
        Kahdesta viimeisestä en ole kuullut vuosikausiin mitään.
        Neljännellä rööri hoonattiin väljemmäksi jo ennen 6-kymppiä.
        Taitaa olla melkoisen yleistä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tarkoittiko 3 kertaa yössä?
        Tuoreena 8-kymppisenä herään parina aamuna viikossa klo5 -6 välillä hiekkalaatikolle.
        Inhottava ajankohta. Menen pehkuihin klo23 tietämissä mutta onnekseni saan tuon hiekkalaatikkokäynnin jälkeen vielä unen päästä kiinni.
        Yleensä unta putkeen -8 tuntia.
        PSA oli viime labrassa ikäluokkani viitearvomaksimin alapuolella.
        Seuraa PSA lukemaa senkin vuoksi, että olen käyttänyt testogeeliä 15 vuotta.

        Tuttavistani hyvin moni on saanut eturauhaseensa jämäkkää hoitoa. Jotkut jo 6-kympin tietämissä. Yksi vaihtoi hiippakuntaa. Toinen siirtyi estrogeeneille. Kolmas sai jotain säteilyä.
        Kahdesta viimeisestä en ole kuullut vuosikausiin mitään.
        Neljännellä rööri hoonattiin väljemmäksi jo ennen 6-kymppiä.
        Taitaa olla melkoisen yleistä?

        Minulla on kai löystynyt virtsarakon ryppynaru kun joudun käymään monta kertaa yön aikana vessassa. Olen nainen, tämä vaiva alkoi vuosi sitten eteisvärinän ja sydämen sepelvaltimoiden pallolaajennusten jälkeen. 6 vuotta sitten tehtiin vasemman jalkani valtimoon pallolaajennukset että ohitusleikkaukset, jolloin sama virtsailmiö esiintyi mutta lakkasi pian sairaalajakson jälkeen itsekseen. Minulla on myös reuma ollut jo kolmekymppisestä harmina. Menen nykyään nukkumaan todella myöhään, ettei tarvitse yöaikaan usein nousta vessaan, (herään 2-3 tunnin välein) ja olen opetellut nukkumaan päiväunia TV-tuolissa.

        Mira


    • Anonyymi

      Illansuuta kaikille! Usein nuo Eino Leinon runonsäkeet nousevat minunkin mieleeni.
      Hän se osasi sanansa kauniisti asetella.

      Tässä nojatuolissa nyt saunan jälkeen on mukava itseään viilentää ja nauttia löylyn tuomasta hyvästä olosta.

      Nopeasti kesä on mennyt, oikein täytyy miettiä, että mihin se aika on taas mennyt, livahtanut teille tietymättömille.
      Yhtäkkiä tuntuu vaikealta nämä tummuvat illat ja yöt, no, pianhan siihenkin tottuu,
      toivon niin.
      Hyvää huomista mikkelinpäivää,
      Neeasa

      • Sunnuntaiaamu ja Mikkelinpäivä, tämä päivä oli ennen pestuupäivä, piikoja ja renkejä varailtiin.
        Katselen sarjaa, missä piiat ja lakeijat ovat toisen luokan kansalaisia, herrasväkeä ei tohdi edes katsella, puhumisesta puhumattakaan.
        Taitaa jossain vieläkin tämä elämä melkein näin mennä, ihmisistä riippuen.
        Vettä sataa ja tuuli puhaltelee, ei oikein houkuta ulkoilu.
        Tyttärenpojan syntymäpäivä, hänkin yli nelikymppinen, mihin aika menee.

        Kuolemasta olette jutelleet, mielestäni siitä voikin puhua jos tarvetta tuntee, minulla vielä vahvana elämänhalu, en tuota asiaa ole pohtinut.
        Onhan se jokapäiväistä sairaala ympäristössä, kuten Eliaana kertoi, lapsen syntymä on ilon aihe ja kuolema toisella tapaa koskettaa.
        Vanhemman ihmisen kuolema on helpompi kohdata mitä oman lapsen, tänä aamuna juuri pienen vajaa viisikuukautta vanhan vauvan kuolinilmoitus lehdessä, voi sitä tuskaa mikä vanhemmilla on, kysymyksiä paljon, miksi näin piti tapahtua.
        Kuolemasta on puhuttava silloin kun on tarve, Makriina niin hyvin totesi, kuoleman jälkeen emme asiasta puhua voi, ehkä joskus joku asia jää jopa selvittämättä.
        Ei tarvitse lupaa kirjoittaa mistä aiheesta tahansa, emmehän sitä lupaa pysty antamaan emme kieltämään, palsta ja ketju on kaikille.

        Demeter noista sanoista mitkä ei ihan jokapäiväisiä ole kirjoitit, minusta on hauska tai olisi keksiä jotakin sanontaa mikä ei kielinerojen korvaan sovi, jotain asiaan liittyvää kuitenkin;)
        Kirjakieli on joskus tylsää, siis mielestäni, en tuota oikein osaakaan, olisi kiva väritellä asiaa;)
        Niin tuo mummo juttu, itse mummo ikäisenä olen huomannut nykyisin tuo mummo ivallisuuden, ainakin nuorten kesken ja soisin pientä kunnioitusta vanhuutta kohtaan.
        Joissakin kulttuureissa vanhus on suvun kunnioitettavin ihminen.
        Tuo "kuotoilu" (tuota sanaa mieheni käytti liiasta yrittämisestä sanoen, kun taito loppuu kuotoilu alkaa)) mummojen kustannuksella ei oikein innosta, vaikka aihetta löytyisikin, minuun se ei pure.
        Sarjoista ja niiden tarjonnasta olen kanssasi samaa mieltä demeter, eilen juuri katsoin , Mikä tämä on, liian meluava oli, nauraminen jätti puheen taakseen, vaikka taidokkaita esittäjiä kylläkin.
        Moni muu sarja pilataan liikaa "riehumalla", laitan perään, nämä vain minun mielipiteitä.

        Minun polvesta ei kaveriksi metsään ei suolle, ei kai koko mummosta enää mihinkään.
        Suolla en koskaan ole käynytkään.

        Kyllä sitä kerran yössä .WC:n on kiirehdittävä, onneksi uni takaisin tulee.

        Totuttelua vaatii nämä pimenevät illat ja aamutkin, edessä on todella pimeät ajat, kunnes lumi iloa taas tuottaa.

        Nyt mieleni tekee kaalipiirakkaa ja sen tekoon ryhdyn, saapa nähdä onko niin hyvää kuin kuvittelen tai muistelen;)
        Rauhaisaa lokakuun ensimäistä päivää.


      • Anonyymi
        SkillaN kirjoitti:

        Sunnuntaiaamu ja Mikkelinpäivä, tämä päivä oli ennen pestuupäivä, piikoja ja renkejä varailtiin.
        Katselen sarjaa, missä piiat ja lakeijat ovat toisen luokan kansalaisia, herrasväkeä ei tohdi edes katsella, puhumisesta puhumattakaan.
        Taitaa jossain vieläkin tämä elämä melkein näin mennä, ihmisistä riippuen.
        Vettä sataa ja tuuli puhaltelee, ei oikein houkuta ulkoilu.
        Tyttärenpojan syntymäpäivä, hänkin yli nelikymppinen, mihin aika menee.

        Kuolemasta olette jutelleet, mielestäni siitä voikin puhua jos tarvetta tuntee, minulla vielä vahvana elämänhalu, en tuota asiaa ole pohtinut.
        Onhan se jokapäiväistä sairaala ympäristössä, kuten Eliaana kertoi, lapsen syntymä on ilon aihe ja kuolema toisella tapaa koskettaa.
        Vanhemman ihmisen kuolema on helpompi kohdata mitä oman lapsen, tänä aamuna juuri pienen vajaa viisikuukautta vanhan vauvan kuolinilmoitus lehdessä, voi sitä tuskaa mikä vanhemmilla on, kysymyksiä paljon, miksi näin piti tapahtua.
        Kuolemasta on puhuttava silloin kun on tarve, Makriina niin hyvin totesi, kuoleman jälkeen emme asiasta puhua voi, ehkä joskus joku asia jää jopa selvittämättä.
        Ei tarvitse lupaa kirjoittaa mistä aiheesta tahansa, emmehän sitä lupaa pysty antamaan emme kieltämään, palsta ja ketju on kaikille.

        Demeter noista sanoista mitkä ei ihan jokapäiväisiä ole kirjoitit, minusta on hauska tai olisi keksiä jotakin sanontaa mikä ei kielinerojen korvaan sovi, jotain asiaan liittyvää kuitenkin;)
        Kirjakieli on joskus tylsää, siis mielestäni, en tuota oikein osaakaan, olisi kiva väritellä asiaa;)
        Niin tuo mummo juttu, itse mummo ikäisenä olen huomannut nykyisin tuo mummo ivallisuuden, ainakin nuorten kesken ja soisin pientä kunnioitusta vanhuutta kohtaan.
        Joissakin kulttuureissa vanhus on suvun kunnioitettavin ihminen.
        Tuo "kuotoilu" (tuota sanaa mieheni käytti liiasta yrittämisestä sanoen, kun taito loppuu kuotoilu alkaa)) mummojen kustannuksella ei oikein innosta, vaikka aihetta löytyisikin, minuun se ei pure.
        Sarjoista ja niiden tarjonnasta olen kanssasi samaa mieltä demeter, eilen juuri katsoin , Mikä tämä on, liian meluava oli, nauraminen jätti puheen taakseen, vaikka taidokkaita esittäjiä kylläkin.
        Moni muu sarja pilataan liikaa "riehumalla", laitan perään, nämä vain minun mielipiteitä.

        Minun polvesta ei kaveriksi metsään ei suolle, ei kai koko mummosta enää mihinkään.
        Suolla en koskaan ole käynytkään.

        Kyllä sitä kerran yössä .WC:n on kiirehdittävä, onneksi uni takaisin tulee.

        Totuttelua vaatii nämä pimenevät illat ja aamutkin, edessä on todella pimeät ajat, kunnes lumi iloa taas tuottaa.

        Nyt mieleni tekee kaalipiirakkaa ja sen tekoon ryhdyn, saapa nähdä onko niin hyvää kuin kuvittelen tai muistelen;)
        Rauhaisaa lokakuun ensimäistä päivää.

        Outo tuo selitys, että kun on itsellä elämänhalua, ei halua puhua kuolemasta, Kuolemasta puhuminen ei tarkoita elämänhalun puuttumista!
        Päinvastoin se on rohkeaa asennetta , kuolemahan on jokaiselle elämän loppu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Outo tuo selitys, että kun on itsellä elämänhalua, ei halua puhua kuolemasta, Kuolemasta puhuminen ei tarkoita elämänhalun puuttumista!
        Päinvastoin se on rohkeaa asennetta , kuolemahan on jokaiselle elämän loppu.

        Minä ehdotan että jokainen kirjoittaa mielipiteensä asiasta, josta haluaa puhua. On vaikeata vääntää tekstiä tulevaisuudesta, varsinkin jos se on justiinsa ajamassa päin peräseinää.
        Ihan vaan tässä toivottelen pyhäaamun rauhaa itsekullekin.
        Minulle ei ole tapahtunut mitään, keittiökin on siivoamatta.
        Säästä ei kannata puhua mitään. Se muuttuu sillä aikaa, kun vedät takkia niskaasi porstuassa.
        Mkr.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Outo tuo selitys, että kun on itsellä elämänhalua, ei halua puhua kuolemasta, Kuolemasta puhuminen ei tarkoita elämänhalun puuttumista!
        Päinvastoin se on rohkeaa asennetta , kuolemahan on jokaiselle elämän loppu.

        Siirry kuolemaketjuun sinä elämänhalinen ja rohkea.


      • Anonyymi
        SkillaN kirjoitti:

        Sunnuntaiaamu ja Mikkelinpäivä, tämä päivä oli ennen pestuupäivä, piikoja ja renkejä varailtiin.
        Katselen sarjaa, missä piiat ja lakeijat ovat toisen luokan kansalaisia, herrasväkeä ei tohdi edes katsella, puhumisesta puhumattakaan.
        Taitaa jossain vieläkin tämä elämä melkein näin mennä, ihmisistä riippuen.
        Vettä sataa ja tuuli puhaltelee, ei oikein houkuta ulkoilu.
        Tyttärenpojan syntymäpäivä, hänkin yli nelikymppinen, mihin aika menee.

        Kuolemasta olette jutelleet, mielestäni siitä voikin puhua jos tarvetta tuntee, minulla vielä vahvana elämänhalu, en tuota asiaa ole pohtinut.
        Onhan se jokapäiväistä sairaala ympäristössä, kuten Eliaana kertoi, lapsen syntymä on ilon aihe ja kuolema toisella tapaa koskettaa.
        Vanhemman ihmisen kuolema on helpompi kohdata mitä oman lapsen, tänä aamuna juuri pienen vajaa viisikuukautta vanhan vauvan kuolinilmoitus lehdessä, voi sitä tuskaa mikä vanhemmilla on, kysymyksiä paljon, miksi näin piti tapahtua.
        Kuolemasta on puhuttava silloin kun on tarve, Makriina niin hyvin totesi, kuoleman jälkeen emme asiasta puhua voi, ehkä joskus joku asia jää jopa selvittämättä.
        Ei tarvitse lupaa kirjoittaa mistä aiheesta tahansa, emmehän sitä lupaa pysty antamaan emme kieltämään, palsta ja ketju on kaikille.

        Demeter noista sanoista mitkä ei ihan jokapäiväisiä ole kirjoitit, minusta on hauska tai olisi keksiä jotakin sanontaa mikä ei kielinerojen korvaan sovi, jotain asiaan liittyvää kuitenkin;)
        Kirjakieli on joskus tylsää, siis mielestäni, en tuota oikein osaakaan, olisi kiva väritellä asiaa;)
        Niin tuo mummo juttu, itse mummo ikäisenä olen huomannut nykyisin tuo mummo ivallisuuden, ainakin nuorten kesken ja soisin pientä kunnioitusta vanhuutta kohtaan.
        Joissakin kulttuureissa vanhus on suvun kunnioitettavin ihminen.
        Tuo "kuotoilu" (tuota sanaa mieheni käytti liiasta yrittämisestä sanoen, kun taito loppuu kuotoilu alkaa)) mummojen kustannuksella ei oikein innosta, vaikka aihetta löytyisikin, minuun se ei pure.
        Sarjoista ja niiden tarjonnasta olen kanssasi samaa mieltä demeter, eilen juuri katsoin , Mikä tämä on, liian meluava oli, nauraminen jätti puheen taakseen, vaikka taidokkaita esittäjiä kylläkin.
        Moni muu sarja pilataan liikaa "riehumalla", laitan perään, nämä vain minun mielipiteitä.

        Minun polvesta ei kaveriksi metsään ei suolle, ei kai koko mummosta enää mihinkään.
        Suolla en koskaan ole käynytkään.

        Kyllä sitä kerran yössä .WC:n on kiirehdittävä, onneksi uni takaisin tulee.

        Totuttelua vaatii nämä pimenevät illat ja aamutkin, edessä on todella pimeät ajat, kunnes lumi iloa taas tuottaa.

        Nyt mieleni tekee kaalipiirakkaa ja sen tekoon ryhdyn, saapa nähdä onko niin hyvää kuin kuvittelen tai muistelen;)
        Rauhaisaa lokakuun ensimäistä päivää.

        Heh, SkillaN, olisitpa lähempänä, tarjoaisin kaalipiirakkaa sinulle..)) Herkuksi laitoin, kun viimeksi oli vieraita, mutta en tietysti tajunnut, että monelle kaali ei oikein sovi - tai eivät vain tykkää siitä. Pakastamaan jouduin melkein koko piirakan ja pala palalta sitä sitten itselleni tarjoilen..))
        Olen aina pitänyt ruuan laitosta, kokeillut uuttakin, mutta nyt on siitäkin into mennyt.
        Kömpelöt kädet, hajamielisyys, varovaisuus, itse-epäily - melkein joka askereessa ne tuppaavat asettumaan "vapaan virtaamisen" esteeksi.
        Joskus, ellei ole suorituspainetta vaikka jonkin isomman tapaamisen vuoksi, tekemisen innon voi tietysti vielä löytääkin .

        Tuo SkillaNin kuvaus omasta saunaryhmästä oli vaikuttava ja sen sopisi yleistyvän muuallakin.
        Kun vanhuspalveluja tullaan nyt (entisestäänkin) karsimaan ja satsaamaan digitalisaatioon minusta tuo vertaistuki olisi huomattavasti parempi satsauksen kohde.
        Kyllä elävä ihminen robotin pesee mennen tullen ..))

        Aina ei tietenkään ne "kemiat" kohtaa noin hyvin kuin SkillaN kuvaa, mutta uskon, ettemme me nyt enää ole niin kranttuja seuran suhteen, ymmärrämme ihmisten erilaisuutta ja pystymme myös olemaan vain "kuulolla", ei tarvitse olla enempää - eikä vähempää - kuin toiset, yhtä keskeneräiset - tai yhtä täydelliset omassa olossamme..))

        Vähän samantapainen kokemus minulla on meidän satunnaisesti kokoontuvasta rouvaseurastamme: päivitetään omat vaivat ja muut kuulumiset, mutta jutellaan myös yhteisistä tutuista, ei kuitenkaan koskaan juoruilun hengessä, itseämme korostaen, vaan myötäeläen. Onko sillä merkityista niille, joista puhumme, joita muistamme, sitä emme tiedä, mutta tuskin siitä vahinkoakaan on.

        Myötätuntoa, empatiaa, on kyllä peräänkuulutettu joka puolella ja kyllä välillä tuntuu siltä, että se on hautautunut minä/minä kulttuurin arvojen alle. Kilpailu paremmuudesta, näkyvyydestä, elämän esittely ja esittäminen ei oikein jätä tilaa myötätunnolle.
        Kuitenkin se on meidän valittavissamme siinä kuin muutkin kanssakäymisen tavat. Vai eikö ole ? ..))
        demeter1


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä ehdotan että jokainen kirjoittaa mielipiteensä asiasta, josta haluaa puhua. On vaikeata vääntää tekstiä tulevaisuudesta, varsinkin jos se on justiinsa ajamassa päin peräseinää.
        Ihan vaan tässä toivottelen pyhäaamun rauhaa itsekullekin.
        Minulle ei ole tapahtunut mitään, keittiökin on siivoamatta.
        Säästä ei kannata puhua mitään. Se muuttuu sillä aikaa, kun vedät takkia niskaasi porstuassa.
        Mkr.

        On täällä palstalla saanut aina kirjoittaa mistä haluaa. Ei sitä voi rajoittaa sillä perusteella että aihe on itselle kiusallinen.
        Tulevaisuus on kaikille muuten epävarma, kuolema on ainut varma asia. Se siis yhdistää ihan kaikkia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä ehdotan että jokainen kirjoittaa mielipiteensä asiasta, josta haluaa puhua. On vaikeata vääntää tekstiä tulevaisuudesta, varsinkin jos se on justiinsa ajamassa päin peräseinää.
        Ihan vaan tässä toivottelen pyhäaamun rauhaa itsekullekin.
        Minulle ei ole tapahtunut mitään, keittiökin on siivoamatta.
        Säästä ei kannata puhua mitään. Se muuttuu sillä aikaa, kun vedät takkia niskaasi porstuassa.
        Mkr.

        Älähän nyt Makriina..)) Vai ei ole tapahtunut mitään ? Kyllähän meille tapahtuu kaiken aikaa kaikenlaista. Ellei ulkoisesti niin sisäisesti! Aina ne tapahtumiset eivät osu yksiin, eivät ole samanlaisia eivätkä samanaikaisia muiden kanssa, mutta eikös silloin voi odottaa sopivaa hetkeä ja iskeä kiinni, kun jokin aihe puhuttelee..))

        Uskon kyllä ymmärtäväni mitä tarkoitat: joskus tuntee olevansa väärässä seurassa, kun ei tunne keskustelutovereita eikä millään pysty asettumaan samalle aaltopituudelle muiden kanssa. Sama tunne minullakin on välillä, tuntee itsensä tyhmäksi kun tahtoo olla mukana, läsnä, mutta ei välttämättä koe saavansa vastakaikua...
        Ei minulla mitään neuvoa ole tähän asiantilaan. Kaikilla meillä on omat toiveemme siitä, millainen palstan tulisi olla, miten keskustella täällä, mutta kuten tiedetään, "niin monta mieltä kuin on miestä"... Siihen kai meidän on tyytyminen.

        Ja ellei muuta, niin voimmehan kirjoittaa omaksi iloksemme, tänne ...))
        Sinäkin olet verraton kertoja, taitava sanankäyttäjä ja ajattelusi selkeys voi olla avuksi meille, jotka hapuilemme sanavalintojen viidakossa - itseäni lähinnä tarkoitan...

        Heh, minullakin on keittiö - ja muutkin huoneet siivoamatta - joten eiköhän lyöttäydytä yhteen ! Tsemppiä sinne - tänne !
        demeter1


      • Heh, Neeasa, sinä se osaat ottaa talteen nuo levon hetket uurastuksen jälkeen ! Olen ymmärtänyt, että syksy on ollut sinullekin uurastuksen aikaa, eikä se vieläkään ole ohi, minulla ainakaan.
        Yllättäen haapa on ensimmäisenä pudottanut lehtensä ja ne ovat - ainakin tänä vuonna - lähes yhtä kovia ja joustamattomia kuin tammen lehdet. Mitenkähän ne nyt saa siistiksi paketiksi ?
        Ruohonleikkurillahan ne saisi silpuksi, mutta minähän en "osaa" leikkuria käyttää..))
        Täytyy varmasti ulkoistaa sekin tehtävä.

        No. Tuottavathan puut toki iloakin, kauneuden muodossa, ja puhdistavat ilmaa - niinhän se oli ?
        Ja minulle ne aina ovat olleet elintärkeitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Heh, SkillaN, olisitpa lähempänä, tarjoaisin kaalipiirakkaa sinulle..)) Herkuksi laitoin, kun viimeksi oli vieraita, mutta en tietysti tajunnut, että monelle kaali ei oikein sovi - tai eivät vain tykkää siitä. Pakastamaan jouduin melkein koko piirakan ja pala palalta sitä sitten itselleni tarjoilen..))
        Olen aina pitänyt ruuan laitosta, kokeillut uuttakin, mutta nyt on siitäkin into mennyt.
        Kömpelöt kädet, hajamielisyys, varovaisuus, itse-epäily - melkein joka askereessa ne tuppaavat asettumaan "vapaan virtaamisen" esteeksi.
        Joskus, ellei ole suorituspainetta vaikka jonkin isomman tapaamisen vuoksi, tekemisen innon voi tietysti vielä löytääkin .

        Tuo SkillaNin kuvaus omasta saunaryhmästä oli vaikuttava ja sen sopisi yleistyvän muuallakin.
        Kun vanhuspalveluja tullaan nyt (entisestäänkin) karsimaan ja satsaamaan digitalisaatioon minusta tuo vertaistuki olisi huomattavasti parempi satsauksen kohde.
        Kyllä elävä ihminen robotin pesee mennen tullen ..))

        Aina ei tietenkään ne "kemiat" kohtaa noin hyvin kuin SkillaN kuvaa, mutta uskon, ettemme me nyt enää ole niin kranttuja seuran suhteen, ymmärrämme ihmisten erilaisuutta ja pystymme myös olemaan vain "kuulolla", ei tarvitse olla enempää - eikä vähempää - kuin toiset, yhtä keskeneräiset - tai yhtä täydelliset omassa olossamme..))

        Vähän samantapainen kokemus minulla on meidän satunnaisesti kokoontuvasta rouvaseurastamme: päivitetään omat vaivat ja muut kuulumiset, mutta jutellaan myös yhteisistä tutuista, ei kuitenkaan koskaan juoruilun hengessä, itseämme korostaen, vaan myötäeläen. Onko sillä merkityista niille, joista puhumme, joita muistamme, sitä emme tiedä, mutta tuskin siitä vahinkoakaan on.

        Myötätuntoa, empatiaa, on kyllä peräänkuulutettu joka puolella ja kyllä välillä tuntuu siltä, että se on hautautunut minä/minä kulttuurin arvojen alle. Kilpailu paremmuudesta, näkyvyydestä, elämän esittely ja esittäminen ei oikein jätä tilaa myötätunnolle.
        Kuitenkin se on meidän valittavissamme siinä kuin muutkin kanssakäymisen tavat. Vai eikö ole ? ..))
        demeter1

        Meillä oli mökillä kolmella mökillä yhteinen rantasauna. Kyllä siinä tuli yhteissaunomista harjoitettua.
        Tässä elämänvaiheessa minulla on oma pihasauna, jota ei käytä muut kuin minä. Yhteissaunasta olen saanut tarpeekseni. Ehkä pidättyväisyyteni on osansa kehoni syöpäleikkausten arvet.
        Tv: n remonttiohjelmissa olen huomannut, että amerikoissa päämakuuhuoneen kylppärissä on aina kaksi lavuaaria. Ilmeisesti yhteinen peseytyminen kuuluu siellä kulttuuriin. Minulle on aina ollut outoa.
        Semmoista se on, kukin elää tavallaan. 😉
        Mkr.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Meillä oli mökillä kolmella mökillä yhteinen rantasauna. Kyllä siinä tuli yhteissaunomista harjoitettua.
        Tässä elämänvaiheessa minulla on oma pihasauna, jota ei käytä muut kuin minä. Yhteissaunasta olen saanut tarpeekseni. Ehkä pidättyväisyyteni on osansa kehoni syöpäleikkausten arvet.
        Tv: n remonttiohjelmissa olen huomannut, että amerikoissa päämakuuhuoneen kylppärissä on aina kaksi lavuaaria. Ilmeisesti yhteinen peseytyminen kuuluu siellä kulttuuriin. Minulle on aina ollut outoa.
        Semmoista se on, kukin elää tavallaan. 😉
        Mkr.

        Yhteinen peseytyminen. Sitähän se on meillä ollut. Lauantaina sauna lämmitettiin ja sinne mentiin miehen ja lasten kanssa.

        Ei se yhteinen hampaapesu nyt niin outoa ole. Sitten toinen ajaa partaa ja toinen laittelee ripsiväriä.
        Tuskin siinä lavuaarissa nyt takapuolta pestään. :)


      • Anonyymi kirjoitti:

        Meillä oli mökillä kolmella mökillä yhteinen rantasauna. Kyllä siinä tuli yhteissaunomista harjoitettua.
        Tässä elämänvaiheessa minulla on oma pihasauna, jota ei käytä muut kuin minä. Yhteissaunasta olen saanut tarpeekseni. Ehkä pidättyväisyyteni on osansa kehoni syöpäleikkausten arvet.
        Tv: n remonttiohjelmissa olen huomannut, että amerikoissa päämakuuhuoneen kylppärissä on aina kaksi lavuaaria. Ilmeisesti yhteinen peseytyminen kuuluu siellä kulttuuriin. Minulle on aina ollut outoa.
        Semmoista se on, kukin elää tavallaan. 😉
        Mkr.

        Aivan Makriina, ei tuo yhteisauna nyt välttämättä ole minunkaan juttuni, mutta kohtaaminen siinä mielestäni on se pääpointti. Eikä niinkään, että kaikkien "pitäisi" mennä mukaan kaikkeen tarjontaan. Kai suomalaisilla on edelleen tarve suojella yksityisyyttään ja omaa reviiriään, ei sitä tahdo kaikille avata..))

        Vihreiden joukossa oli alkuvuosina väkeä laidasta laitaan, myös näitä "vapautuneita", jotka tahtoivat yhteissaunoa, siis miehet ja naiset yhdessä ! MInulle se ei sopinut eikä muillekaan kaltaisilleni arvokonservatiiveille. Taisi muukin joukko siitä luopua, ainakin niillä kerroilla kun olimme mukana.
        Yksin minäkin saunon, tätä nykyä, omassa saunassa, enkä kaipaa saunaseuraa..))


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Meillä oli mökillä kolmella mökillä yhteinen rantasauna. Kyllä siinä tuli yhteissaunomista harjoitettua.
        Tässä elämänvaiheessa minulla on oma pihasauna, jota ei käytä muut kuin minä. Yhteissaunasta olen saanut tarpeekseni. Ehkä pidättyväisyyteni on osansa kehoni syöpäleikkausten arvet.
        Tv: n remonttiohjelmissa olen huomannut, että amerikoissa päämakuuhuoneen kylppärissä on aina kaksi lavuaaria. Ilmeisesti yhteinen peseytyminen kuuluu siellä kulttuuriin. Minulle on aina ollut outoa.
        Semmoista se on, kukin elää tavallaan. 😉
        Mkr.

        Ainakin lapsiperheissä on aamuisin tungos kylppärissä kun jokainen haluaa pesulle pisulle ja siisiytymään ennen kouluunja töihin lähtöä. Meillä oli 4 lasta , kaksi pesuhuonetta ja molemmissa 1 lavuaari. Ei siinä yksin päässyt yleensä pesemään, pöntöllä ollessa sai sentään laittaa oven lukkoon. Muten teillä Makriina yksityisyys pesulla järjestettiin arkiaamuina? Minä kyllä miehen harjatessa hampaita tai partaa ajaessa saatoin pissata ihan rauhassa ja istua pöntön kannella meikkaamassa .


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Meillä oli mökillä kolmella mökillä yhteinen rantasauna. Kyllä siinä tuli yhteissaunomista harjoitettua.
        Tässä elämänvaiheessa minulla on oma pihasauna, jota ei käytä muut kuin minä. Yhteissaunasta olen saanut tarpeekseni. Ehkä pidättyväisyyteni on osansa kehoni syöpäleikkausten arvet.
        Tv: n remonttiohjelmissa olen huomannut, että amerikoissa päämakuuhuoneen kylppärissä on aina kaksi lavuaaria. Ilmeisesti yhteinen peseytyminen kuuluu siellä kulttuuriin. Minulle on aina ollut outoa.
        Semmoista se on, kukin elää tavallaan. 😉
        Mkr.

        On tuo kaksi lavuaari rantautunut jo meillekin. Onneksi on.


      • Anonyymi
        SkillaN kirjoitti:

        Sunnuntaiaamu ja Mikkelinpäivä, tämä päivä oli ennen pestuupäivä, piikoja ja renkejä varailtiin.
        Katselen sarjaa, missä piiat ja lakeijat ovat toisen luokan kansalaisia, herrasväkeä ei tohdi edes katsella, puhumisesta puhumattakaan.
        Taitaa jossain vieläkin tämä elämä melkein näin mennä, ihmisistä riippuen.
        Vettä sataa ja tuuli puhaltelee, ei oikein houkuta ulkoilu.
        Tyttärenpojan syntymäpäivä, hänkin yli nelikymppinen, mihin aika menee.

        Kuolemasta olette jutelleet, mielestäni siitä voikin puhua jos tarvetta tuntee, minulla vielä vahvana elämänhalu, en tuota asiaa ole pohtinut.
        Onhan se jokapäiväistä sairaala ympäristössä, kuten Eliaana kertoi, lapsen syntymä on ilon aihe ja kuolema toisella tapaa koskettaa.
        Vanhemman ihmisen kuolema on helpompi kohdata mitä oman lapsen, tänä aamuna juuri pienen vajaa viisikuukautta vanhan vauvan kuolinilmoitus lehdessä, voi sitä tuskaa mikä vanhemmilla on, kysymyksiä paljon, miksi näin piti tapahtua.
        Kuolemasta on puhuttava silloin kun on tarve, Makriina niin hyvin totesi, kuoleman jälkeen emme asiasta puhua voi, ehkä joskus joku asia jää jopa selvittämättä.
        Ei tarvitse lupaa kirjoittaa mistä aiheesta tahansa, emmehän sitä lupaa pysty antamaan emme kieltämään, palsta ja ketju on kaikille.

        Demeter noista sanoista mitkä ei ihan jokapäiväisiä ole kirjoitit, minusta on hauska tai olisi keksiä jotakin sanontaa mikä ei kielinerojen korvaan sovi, jotain asiaan liittyvää kuitenkin;)
        Kirjakieli on joskus tylsää, siis mielestäni, en tuota oikein osaakaan, olisi kiva väritellä asiaa;)
        Niin tuo mummo juttu, itse mummo ikäisenä olen huomannut nykyisin tuo mummo ivallisuuden, ainakin nuorten kesken ja soisin pientä kunnioitusta vanhuutta kohtaan.
        Joissakin kulttuureissa vanhus on suvun kunnioitettavin ihminen.
        Tuo "kuotoilu" (tuota sanaa mieheni käytti liiasta yrittämisestä sanoen, kun taito loppuu kuotoilu alkaa)) mummojen kustannuksella ei oikein innosta, vaikka aihetta löytyisikin, minuun se ei pure.
        Sarjoista ja niiden tarjonnasta olen kanssasi samaa mieltä demeter, eilen juuri katsoin , Mikä tämä on, liian meluava oli, nauraminen jätti puheen taakseen, vaikka taidokkaita esittäjiä kylläkin.
        Moni muu sarja pilataan liikaa "riehumalla", laitan perään, nämä vain minun mielipiteitä.

        Minun polvesta ei kaveriksi metsään ei suolle, ei kai koko mummosta enää mihinkään.
        Suolla en koskaan ole käynytkään.

        Kyllä sitä kerran yössä .WC:n on kiirehdittävä, onneksi uni takaisin tulee.

        Totuttelua vaatii nämä pimenevät illat ja aamutkin, edessä on todella pimeät ajat, kunnes lumi iloa taas tuottaa.

        Nyt mieleni tekee kaalipiirakkaa ja sen tekoon ryhdyn, saapa nähdä onko niin hyvää kuin kuvittelen tai muistelen;)
        Rauhaisaa lokakuun ensimäistä päivää.

        Kappas vain, on Mikkelinpäivä. Satun olemaan Mikkelissä syntynyt, mutta pääkaupungissa suurimman osan elämästäni asunut. Näkyy olevan myös järjestöjen päivä, Miina Sillanpään päivä jne.

        Kuotoilu sanaa en ole koskaan kuullut. Uudissanoja keksitään kaiken aikaa. Erästä henkilöä risoo sana persoona, hän ehdotti jospa sanottaisiinkin itselö, löysi sen sanan ristikkolehden hakusanastosta, jossa haettiin persoonaa. Sana paljastui olevan vanhaa suomea. Persoonakin on lainasana.

        Vanhasta suomesta muistan kun anoppini luetteli sijamuodot niillä sanoilla, millä hän ne oppi koulussa, ne olivat niitä olentoja ja tulentoja, minulle jo opetettiin ne ades, ablat, allat jne.

        Talomme edestä kulkee lähilinjan bussi kahdesti tunnissa, että pääsee läheiseen kauppakeskukseen, jossa on myös terveyskeskus sekä metroasemalle, niin taksikuskit nimittävät sitä mummolinjaksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kappas vain, on Mikkelinpäivä. Satun olemaan Mikkelissä syntynyt, mutta pääkaupungissa suurimman osan elämästäni asunut. Näkyy olevan myös järjestöjen päivä, Miina Sillanpään päivä jne.

        Kuotoilu sanaa en ole koskaan kuullut. Uudissanoja keksitään kaiken aikaa. Erästä henkilöä risoo sana persoona, hän ehdotti jospa sanottaisiinkin itselö, löysi sen sanan ristikkolehden hakusanastosta, jossa haettiin persoonaa. Sana paljastui olevan vanhaa suomea. Persoonakin on lainasana.

        Vanhasta suomesta muistan kun anoppini luetteli sijamuodot niillä sanoilla, millä hän ne oppi koulussa, ne olivat niitä olentoja ja tulentoja, minulle jo opetettiin ne ades, ablat, allat jne.

        Talomme edestä kulkee lähilinjan bussi kahdesti tunnissa, että pääsee läheiseen kauppakeskukseen, jossa on myös terveyskeskus sekä metroasemalle, niin taksikuskit nimittävät sitä mummolinjaksi.

        Edellisen kirjoitti Mira.


      • Anonyymi
        SkillaN kirjoitti:

        Sunnuntaiaamu ja Mikkelinpäivä, tämä päivä oli ennen pestuupäivä, piikoja ja renkejä varailtiin.
        Katselen sarjaa, missä piiat ja lakeijat ovat toisen luokan kansalaisia, herrasväkeä ei tohdi edes katsella, puhumisesta puhumattakaan.
        Taitaa jossain vieläkin tämä elämä melkein näin mennä, ihmisistä riippuen.
        Vettä sataa ja tuuli puhaltelee, ei oikein houkuta ulkoilu.
        Tyttärenpojan syntymäpäivä, hänkin yli nelikymppinen, mihin aika menee.

        Kuolemasta olette jutelleet, mielestäni siitä voikin puhua jos tarvetta tuntee, minulla vielä vahvana elämänhalu, en tuota asiaa ole pohtinut.
        Onhan se jokapäiväistä sairaala ympäristössä, kuten Eliaana kertoi, lapsen syntymä on ilon aihe ja kuolema toisella tapaa koskettaa.
        Vanhemman ihmisen kuolema on helpompi kohdata mitä oman lapsen, tänä aamuna juuri pienen vajaa viisikuukautta vanhan vauvan kuolinilmoitus lehdessä, voi sitä tuskaa mikä vanhemmilla on, kysymyksiä paljon, miksi näin piti tapahtua.
        Kuolemasta on puhuttava silloin kun on tarve, Makriina niin hyvin totesi, kuoleman jälkeen emme asiasta puhua voi, ehkä joskus joku asia jää jopa selvittämättä.
        Ei tarvitse lupaa kirjoittaa mistä aiheesta tahansa, emmehän sitä lupaa pysty antamaan emme kieltämään, palsta ja ketju on kaikille.

        Demeter noista sanoista mitkä ei ihan jokapäiväisiä ole kirjoitit, minusta on hauska tai olisi keksiä jotakin sanontaa mikä ei kielinerojen korvaan sovi, jotain asiaan liittyvää kuitenkin;)
        Kirjakieli on joskus tylsää, siis mielestäni, en tuota oikein osaakaan, olisi kiva väritellä asiaa;)
        Niin tuo mummo juttu, itse mummo ikäisenä olen huomannut nykyisin tuo mummo ivallisuuden, ainakin nuorten kesken ja soisin pientä kunnioitusta vanhuutta kohtaan.
        Joissakin kulttuureissa vanhus on suvun kunnioitettavin ihminen.
        Tuo "kuotoilu" (tuota sanaa mieheni käytti liiasta yrittämisestä sanoen, kun taito loppuu kuotoilu alkaa)) mummojen kustannuksella ei oikein innosta, vaikka aihetta löytyisikin, minuun se ei pure.
        Sarjoista ja niiden tarjonnasta olen kanssasi samaa mieltä demeter, eilen juuri katsoin , Mikä tämä on, liian meluava oli, nauraminen jätti puheen taakseen, vaikka taidokkaita esittäjiä kylläkin.
        Moni muu sarja pilataan liikaa "riehumalla", laitan perään, nämä vain minun mielipiteitä.

        Minun polvesta ei kaveriksi metsään ei suolle, ei kai koko mummosta enää mihinkään.
        Suolla en koskaan ole käynytkään.

        Kyllä sitä kerran yössä .WC:n on kiirehdittävä, onneksi uni takaisin tulee.

        Totuttelua vaatii nämä pimenevät illat ja aamutkin, edessä on todella pimeät ajat, kunnes lumi iloa taas tuottaa.

        Nyt mieleni tekee kaalipiirakkaa ja sen tekoon ryhdyn, saapa nähdä onko niin hyvää kuin kuvittelen tai muistelen;)
        Rauhaisaa lokakuun ensimäistä päivää.

        Vasta nyt tajusin, kun luin Skillanin toivotuksen lokakuun ensimmäisestä päivästä, että tasan kaksi vuotta sitten mieheni sai aamupäivällä aivoverenvuodon ratkoessaan ristisanalehteä. Tilasin ambulanssin, joka vei mieheni leikkaukseen Meikkuun. Alkuillasta lääkäri soitti, että mieheni on vakavasti sairas. Sen tulin huomaamaan. Hän oli täysin halvaantunut, puhekykykin oli mennyt, taju ja älli pysyivät päässä, eli vastaili kysymyksiin nyökkäämällä ja päätä puistamalla. Puristi lievästi kättä, jos otit kätensä käteesi. 3 viikon kuluttua laitettiin saattohoitoon jossa meni viikko. 2.11. hän kuoli.

        Minä, joka olen aina ollut meistä se sairas, reuman takia joutunut ramppaamaan terkkareissa ja sairaaloissa ja syömään jos jotain lääkkeitä, niin yht äkkiä temmataan pois perusterve mies, joka ei sairastanut kuin flunssia joskus. Hän vei aina minut joka paikkaan autolla, ei tarvinnut turvautua julkisiin jne. Ja kotona hän oli suuri apu kaikenlaisissa voimaa tarvitsevissa asioissa kuten purkkien avaamisissa, pölynimurin suuttimen irrottamisessa jne. Hän oli työelämässä vielä edellisenä vuonna, kuolinvuonnakin muutamana päivänä. Hän oli TTT-mies, tuli töihin tarvittaessa. Ja häntä näköjään tarvittiin.

        Mira


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yhteinen peseytyminen. Sitähän se on meillä ollut. Lauantaina sauna lämmitettiin ja sinne mentiin miehen ja lasten kanssa.

        Ei se yhteinen hampaapesu nyt niin outoa ole. Sitten toinen ajaa partaa ja toinen laittelee ripsiväriä.
        Tuskin siinä lavuaarissa nyt takapuolta pestään. :)

        Sitä varten on bideesuihku. Suomalainen keksintö.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sitä varten on bideesuihku. Suomalainen keksintö.

        Peseytyminen. Olen huomannut, että maailmalla bideesuihku vessanpytyn vieressä on harvinaisuus. Bideeallas kahdella erillisellä hanalla on käsittämätön keksintö. Miksiköhän suomalaiset eivät ole saaneet laajemmin markkinoitua tuota pikkusuihkua maailmalle.

        Mira


    • Nyt on kaikki kauniit pihlajat ja pensaat taloyhtiön päädystä kaadettu. Olin pistänyt merkit kahteen puuhun ja kertonut puheenjohtajalle toivomuksemme, että ne kaksi puuta jätettäisiin. Ei jätetty ja kun kysyin miksi, naapurin mies sai raivarin ja haukku minut rumasti. Tässä taas esimerkki nokkimisjärjestyksestä. Suutari pysyköön lestissään.

      Nyt on autiota, eikä linnutkaan löydä enää syötävää. Parvekkeeltamme on suora näköyhteys tienristeykseen suojapuut ovat pois.

      Naapurin pihassa tököttää puolikuollut puu, siihen ei koskettu. Vain kauniit terveet pihlajat lähtivät. Onneksi linnut olivat syöneet suurimman osan marjoista.

      Kauneustaju ei ole kaikilla samanlainen. Toinen haluaa kaljua nurmikenttää, toinen puita ja pensaita.

      No, pitäisi alkaa pakkaamaan kun vain kehtaisi. Ostin yhdet teleskooppisauvat, nekun sopii isoon matkalaukkuun, mutta taidan hakea toiset, niin molemmilla on omansa.

      Ei mitään erikoista, keli ei innosta touhuilemaan.

      • Anonyymi

        Niin siinä käy, kun alkaa vuokralaisena omistusasuntoyhtiössä päsmäröimään. Pienistä pihlajista kasvaa isoja puita jotka varjostaa rivitalojen ahtaita pihoja ja lehtiroskaa lentää kaikkialle. Ainakin meidän rivarissa on määrätty mitä puita siellä voi olla ja uusia ei saa luvatta istuttaa edes omalle piha alueelle. Sama koskee itsestään vesoista tai siemenistä kasvavia puita, ne pitää poistaa ja estää kasvamasta. Tämä on ilmeisesti yleinen yhtiökäytäntö,


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin siinä käy, kun alkaa vuokralaisena omistusasuntoyhtiössä päsmäröimään. Pienistä pihlajista kasvaa isoja puita jotka varjostaa rivitalojen ahtaita pihoja ja lehtiroskaa lentää kaikkialle. Ainakin meidän rivarissa on määrätty mitä puita siellä voi olla ja uusia ei saa luvatta istuttaa edes omalle piha alueelle. Sama koskee itsestään vesoista tai siemenistä kasvavia puita, ne pitää poistaa ja estää kasvamasta. Tämä on ilmeisesti yleinen yhtiökäytäntö,

        Onnittelut! Löysit jälleen oivan yksityiskohdan. Vuokralaisen ei tosiaan ole syytä surra kaadettuja puita. Se ei kuulu hänelle. Maisema eikuuluvuokraan.
        Vuokralaisella ei saa olla mielipidettä, jollei se ole sama kuin johtokunnalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onnittelut! Löysit jälleen oivan yksityiskohdan. Vuokralaisen ei tosiaan ole syytä surra kaadettuja puita. Se ei kuulu hänelle. Maisema eikuuluvuokraan.
        Vuokralaisella ei saa olla mielipidettä, jollei se ole sama kuin johtokunnalla.

        Äläpäs nyt revi pelihousujasi. Kyllä ne taloyhtiön säännöt koskee kaikkia talon asukkaita. Ei tuo puiden kaato varmaan yllätyksenä tullut, turha alkaa siitä riitaa haastamaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin siinä käy, kun alkaa vuokralaisena omistusasuntoyhtiössä päsmäröimään. Pienistä pihlajista kasvaa isoja puita jotka varjostaa rivitalojen ahtaita pihoja ja lehtiroskaa lentää kaikkialle. Ainakin meidän rivarissa on määrätty mitä puita siellä voi olla ja uusia ei saa luvatta istuttaa edes omalle piha alueelle. Sama koskee itsestään vesoista tai siemenistä kasvavia puita, ne pitää poistaa ja estää kasvamasta. Tämä on ilmeisesti yleinen yhtiökäytäntö,

        Nämä pihlajat varjostivat vain talon kadun puoleista osaa ja osaketta, joka on kumppanini. Hän ei pysty puolustamaan oikeuksiaan kielimuurin vuoksi. Siksi otan osaa kaikkeen valtakirjalla. Mutta kuten olen saanut usein lukea täälläkin, olen taloyhtiön osakkaidenkin mielestä vain vuokralainen. Toteutan puolisoni toiveitä. Hän on luontorakas ja puut ovat hänelle tärkeitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nämä pihlajat varjostivat vain talon kadun puoleista osaa ja osaketta, joka on kumppanini. Hän ei pysty puolustamaan oikeuksiaan kielimuurin vuoksi. Siksi otan osaa kaikkeen valtakirjalla. Mutta kuten olen saanut usein lukea täälläkin, olen taloyhtiön osakkaidenkin mielestä vain vuokralainen. Toteutan puolisoni toiveitä. Hän on luontorakas ja puut ovat hänelle tärkeitä.

        Jorppis kuittaa 🙂


      • Anonyymi kirjoitti:

        Niin siinä käy, kun alkaa vuokralaisena omistusasuntoyhtiössä päsmäröimään. Pienistä pihlajista kasvaa isoja puita jotka varjostaa rivitalojen ahtaita pihoja ja lehtiroskaa lentää kaikkialle. Ainakin meidän rivarissa on määrätty mitä puita siellä voi olla ja uusia ei saa luvatta istuttaa edes omalle piha alueelle. Sama koskee itsestään vesoista tai siemenistä kasvavia puita, ne pitää poistaa ja estää kasvamasta. Tämä on ilmeisesti yleinen yhtiökäytäntö,

        Ehkä tuo käytäntö tulee muuttumaan, Ano 11.34 nyt kun on todettu puiden merkitys kaupunki-ilman puhdistajana.
        Kauneusarvoja minäkin kyllä puolustaisin enemmän kuin helppohoitoisuutta ja kustannusten säästöä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nämä pihlajat varjostivat vain talon kadun puoleista osaa ja osaketta, joka on kumppanini. Hän ei pysty puolustamaan oikeuksiaan kielimuurin vuoksi. Siksi otan osaa kaikkeen valtakirjalla. Mutta kuten olen saanut usein lukea täälläkin, olen taloyhtiön osakkaidenkin mielestä vain vuokralainen. Toteutan puolisoni toiveitä. Hän on luontorakas ja puut ovat hänelle tärkeitä.

        On se kummallista ja ilkeää, kun jopa naapurit noin sopuisalle kiltille ihmiselle rähjää ja puhuu rumasti. Ei tainnut olla eka kerta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Äläpäs nyt revi pelihousujasi. Kyllä ne taloyhtiön säännöt koskee kaikkia talon asukkaita. Ei tuo puiden kaato varmaan yllätyksenä tullut, turha alkaa siitä riitaa haastamaan.

        Demokratia pelasi tässä. Yhtiökokous päättää, hallitus noudattaa yhtiökokouksen päätöstä.
        Mkr.


      • Anonyymi
        demeter1 kirjoitti:

        Ehkä tuo käytäntö tulee muuttumaan, Ano 11.34 nyt kun on todettu puiden merkitys kaupunki-ilman puhdistajana.
        Kauneusarvoja minäkin kyllä puolustaisin enemmän kuin helppohoitoisuutta ja kustannusten säästöä.

        Tarvitseeko joka pienelle pihaläntille istuttaa puita? Moni ei tajua että ne kasvaa isoiksi ja varjostaa jos haluaa vaikka kukkia kasvattaa. Monasti istutetaan liian lähelle perustuksia ja juuret rikkoo niitä. Myynnissä puut voi olla riesa, pimeä piha ei houkuta. Ison puun kaato on kallista ja vaatii ammsttilaisen. Kanto pitää repiä ylös kaivurilla.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Demokratia pelasi tässä. Yhtiökokous päättää, hallitus noudattaa yhtiökokouksen päätöstä.
        Mkr.

        Niin siitä on vuosia kun tehtiin kumppanilleni ensimmäinen selkään puukotus. Hän oli kotimaassaan ja minulle kerrottiin, että metsuri tulee katkaisemaan kaksi etupihan koivua.

        Heräsin aamulla kun kaunista isoa takapihallamme ollutta tuomipihlajapuuta kaadettiin. Juoksin väliin kun tiesin, että yhtiökokouksen pöytäkirjassa oli maininta, että puuta ei saa kaataa.

        Naapurin rouva, joka toimi tuolloin isännöitsijänä ja joka valehteli minulle, että vain kaksi etupihan koivua kaadetaan. Sanoi metsurille, että minusta ei kannata välittää koska olen vuokralainen.

        Haimme kaadoille toimintakieltoa. Nyt vuosien jälkeen juttu jatkui ja loput puut ja pensaat kaadettiin. Että on rumaa jälkeä. Ei nämä ihmiset raski ammattilaisia palkata puutarhatöihin.

        Yksi iso tuomipihlajapensas jätettiin, olimmehan lohkaisseet sille tilaa
        takapihaltamme, kun aidat vihdoin rakennettiin.

        Olen kertonut mistä kaikki alkoi. Vanha ystäväni sanoi minulle, että olet joutunut vaikeuksiin koska sinulla on voimakas oikeustaju.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tarvitseeko joka pienelle pihaläntille istuttaa puita? Moni ei tajua että ne kasvaa isoiksi ja varjostaa jos haluaa vaikka kukkia kasvattaa. Monasti istutetaan liian lähelle perustuksia ja juuret rikkoo niitä. Myynnissä puut voi olla riesa, pimeä piha ei houkuta. Ison puun kaato on kallista ja vaatii ammsttilaisen. Kanto pitää repiä ylös kaivurilla.

        No, ei ollut tarkoitus puhua muiden puolesta, Ano 13.26 ja olen tottunut siihen, että edustan joka puolella pientä vähemmistöä ja enemmistöhän meidän demokratiassa päättää. Enemmistön diktatuurissa eletään..))
        Mutta totta tuo mitä puhut. Arvostamme eri asioita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Äläpäs nyt revi pelihousujasi. Kyllä ne taloyhtiön säännöt koskee kaikkia talon asukkaita. Ei tuo puiden kaato varmaan yllätyksenä tullut, turha alkaa siitä riitaa haastamaan.

        En puhu nyt näistä pihlajista.

        Puhun nyt mielipiteen vapaudesta.
        Emme elä totalitäärisessä yhteiskunnassa, jossa ei erilaista mielipidettä saa esittää.
        Jos olen eri mieltä esim. sinun kanssasi, ei se merkise, että haastaisin riitaa.
        Keskustelupalsta kuolisi pystyyn, jos jokainen kirjoittaja aina olisi samaa mieltä aloittajien kanssa.
        Keskustelua vain vaikeuttaa, että niin moni on arka omasta näkemyksestään ja loukkaantuu, jos joku näkee asian toisin.
        Mielipiteen jokainen muodostaa omien näkemyksiensä mukaan, eikä sitä oikeutta voi keneltäkään kieltää.
        Mkr.


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        Niin siitä on vuosia kun tehtiin kumppanilleni ensimmäinen selkään puukotus. Hän oli kotimaassaan ja minulle kerrottiin, että metsuri tulee katkaisemaan kaksi etupihan koivua.

        Heräsin aamulla kun kaunista isoa takapihallamme ollutta tuomipihlajapuuta kaadettiin. Juoksin väliin kun tiesin, että yhtiökokouksen pöytäkirjassa oli maininta, että puuta ei saa kaataa.

        Naapurin rouva, joka toimi tuolloin isännöitsijänä ja joka valehteli minulle, että vain kaksi etupihan koivua kaadetaan. Sanoi metsurille, että minusta ei kannata välittää koska olen vuokralainen.

        Haimme kaadoille toimintakieltoa. Nyt vuosien jälkeen juttu jatkui ja loput puut ja pensaat kaadettiin. Että on rumaa jälkeä. Ei nämä ihmiset raski ammattilaisia palkata puutarhatöihin.

        Yksi iso tuomipihlajapensas jätettiin, olimmehan lohkaisseet sille tilaa
        takapihaltamme, kun aidat vihdoin rakennettiin.

        Olen kertonut mistä kaikki alkoi. Vanha ystäväni sanoi minulle, että olet joutunut vaikeuksiin koska sinulla on voimakas oikeustaju.

        "Ei nämä ihmiset raski ammattilaisia palkata puutarhatöihin."

        Yhtiökokous on se paikka jossa näistä asioista päätetään enemmistön voimalla.
        Meillä tehdään pihatyöt talkoovoimin ja harvemmin olen kuullut, että niihin ammattiapua palkataan, jos ei oteta huomioon huoltoyhtiön tekemiä ruohonleikkuita.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tarvitseeko joka pienelle pihaläntille istuttaa puita? Moni ei tajua että ne kasvaa isoiksi ja varjostaa jos haluaa vaikka kukkia kasvattaa. Monasti istutetaan liian lähelle perustuksia ja juuret rikkoo niitä. Myynnissä puut voi olla riesa, pimeä piha ei houkuta. Ison puun kaato on kallista ja vaatii ammsttilaisen. Kanto pitää repiä ylös kaivurilla.

        Niin pitäis kannotkin repiä pois, mutta kun ei, revi itse oli vastaus. Muuten tämä mies, joka haukku minut, hänen pieni pihansa on täynnä puita. Kaksi isoa (en tiedä nimeä) ja kaksi isohkoa tuijaa sekä pari pensasta. Meidän pihalla on nyt vain tuomipihlajapuun kannosta noussut parimetrinen komistus. Aidan takana luovuttamallamme maalla on tämä iso tuomipihlajapensas. P. sanoikin varaudutaan siihen kun palataan reissusta kotiin, että pensas on lyöty matalaksi. No, jos näin ikävästi pääsisi tapahtumaan kutsuisin timpurit, jotka rakensivat aidan tulemaan ja oikaisemaan aidan linjan 😅


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        Niin siitä on vuosia kun tehtiin kumppanilleni ensimmäinen selkään puukotus. Hän oli kotimaassaan ja minulle kerrottiin, että metsuri tulee katkaisemaan kaksi etupihan koivua.

        Heräsin aamulla kun kaunista isoa takapihallamme ollutta tuomipihlajapuuta kaadettiin. Juoksin väliin kun tiesin, että yhtiökokouksen pöytäkirjassa oli maininta, että puuta ei saa kaataa.

        Naapurin rouva, joka toimi tuolloin isännöitsijänä ja joka valehteli minulle, että vain kaksi etupihan koivua kaadetaan. Sanoi metsurille, että minusta ei kannata välittää koska olen vuokralainen.

        Haimme kaadoille toimintakieltoa. Nyt vuosien jälkeen juttu jatkui ja loput puut ja pensaat kaadettiin. Että on rumaa jälkeä. Ei nämä ihmiset raski ammattilaisia palkata puutarhatöihin.

        Yksi iso tuomipihlajapensas jätettiin, olimmehan lohkaisseet sille tilaa
        takapihaltamme, kun aidat vihdoin rakennettiin.

        Olen kertonut mistä kaikki alkoi. Vanha ystäväni sanoi minulle, että olet joutunut vaikeuksiin koska sinulla on voimakas oikeustaju.

        Vahva oikeustaju ei tarkoita vain omien ”oikeuksien” vaatimista, vaan yhteisten pelisääntöjen noudattamista ja tarpeen tullen joustamista. Jos joutuu jopa naapureittensa kanssa toistuvasti riitoihin , se ei kerro vahvasta oikeustajusta. Kuten ei tämä ikäpalstoilla tapahtunut jatkuva rettelöintikään. Olisi kiinnostavaa kuulla tuon isännöitsijän näkemys asioista, olet ennenkin häntä haukkunut julhisella palstalla ilman että hän voi puolustautua. Ja mistä tiedät kenenkään raskimiset, kyllä pihapuun kaato onnistuu jos moottorisaha kädessä pysyy. Ihmiset haluaa osallistua taloyhtiönsä töihin, se on sosiaalista ja pitää yhtiövastikkeet kohtuullisina. Jos on niin vanha ja heiveröinen ettei töihin pysty, maksakoon osuutensa rahalla tai muuttakoon muualle.


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        Niin pitäis kannotkin repiä pois, mutta kun ei, revi itse oli vastaus. Muuten tämä mies, joka haukku minut, hänen pieni pihansa on täynnä puita. Kaksi isoa (en tiedä nimeä) ja kaksi isohkoa tuijaa sekä pari pensasta. Meidän pihalla on nyt vain tuomipihlajapuun kannosta noussut parimetrinen komistus. Aidan takana luovuttamallamme maalla on tämä iso tuomipihlajapensas. P. sanoikin varaudutaan siihen kun palataan reissusta kotiin, että pensas on lyöty matalaksi. No, jos näin ikävästi pääsisi tapahtumaan kutsuisin timpurit, jotka rakensivat aidan tulemaan ja oikaisemaan aidan linjan 😅

        "Ellei piha-alueiden hallintaoikeutta ole nimenomaisesti yhtiöjärjestyksessä tai yhtiökokouksessa määrätty osakkeenomistajalle, niin koko kiinteistöön kuuluvan piha-alueen hallintaoikeus on yhtiöllä. Osakkeenomistajalla ei ole edes pitkäaikaisen käytön perusteella hallintaoikeutta piha-alueeseen.
        Yhtiön hallinnassa olevilla pihoilla ei yksittäisellä osakkeenomistajalla ole oikeutta tehdä minkäänlaisia muutostöitä; yhtiön hallituksen lupa tarvitaan kaikkiin muutostöihin, jotka ulottuvat huoneiston ulkopuolelle.
        Pienehköissä asunto-osakeyhtiöissä on kuitenkin yhtiön omistamat piha-alueet usein joko yhtiöjärjestyksessä tai sopimalla jaettu eri asuntojen asukkaiden yksityisalueisiin. Toki löytyy sellaisiakin pientaloyhtiöitä, joissa esimerkiksi rivitalon takapihat on siististi aidattu, mutta mitään päätöstä ei osakashallintaan siirtämisestä ole tehty."


      • Anonyymi kirjoitti:

        En puhu nyt näistä pihlajista.

        Puhun nyt mielipiteen vapaudesta.
        Emme elä totalitäärisessä yhteiskunnassa, jossa ei erilaista mielipidettä saa esittää.
        Jos olen eri mieltä esim. sinun kanssasi, ei se merkise, että haastaisin riitaa.
        Keskustelupalsta kuolisi pystyyn, jos jokainen kirjoittaja aina olisi samaa mieltä aloittajien kanssa.
        Keskustelua vain vaikeuttaa, että niin moni on arka omasta näkemyksestään ja loukkaantuu, jos joku näkee asian toisin.
        Mielipiteen jokainen muodostaa omien näkemyksiensä mukaan, eikä sitä oikeutta voi keneltäkään kieltää.
        Mkr.

        Heh, Makriina. Kirjailija, toisinajattelija Teuvo Saavalainen totesi joskus:" me saamme kyllä puhua vapaasti, ilmaista mielipiteemme, mutta me myös maksamme siitä" ... Ainakin jotkut maksavat, lähinnä tietysti leimautumisella ja yleisesellä paheksunnalla - jos sattumme olemaan "yksin oikeassa" kuten Kari Suomalainen..))
        Eipä saanut hänkään loppuun saakka pirtää, kun sattui piirtämään yleisen mielipiteen vastaisesti maahanmuutosta.
        Niin että se siitä "mielipiteen vapaudesta"..))


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        Niin pitäis kannotkin repiä pois, mutta kun ei, revi itse oli vastaus. Muuten tämä mies, joka haukku minut, hänen pieni pihansa on täynnä puita. Kaksi isoa (en tiedä nimeä) ja kaksi isohkoa tuijaa sekä pari pensasta. Meidän pihalla on nyt vain tuomipihlajapuun kannosta noussut parimetrinen komistus. Aidan takana luovuttamallamme maalla on tämä iso tuomipihlajapensas. P. sanoikin varaudutaan siihen kun palataan reissusta kotiin, että pensas on lyöty matalaksi. No, jos näin ikävästi pääsisi tapahtumaan kutsuisin timpurit, jotka rakensivat aidan tulemaan ja oikaisemaan aidan linjan 😅

        Ai ihan ootte luovuttaneet maata?Sinäkin? Kenen maata? Kyllä se kaikki siinä aidan sisäpuolellakin on taloyhtiön maata ellei ole vuokratontti.


      • Anonyymi kirjoitti:

        "Ei nämä ihmiset raski ammattilaisia palkata puutarhatöihin."

        Yhtiökokous on se paikka jossa näistä asioista päätetään enemmistön voimalla.
        Meillä tehdään pihatyöt talkoovoimin ja harvemmin olen kuullut, että niihin ammattiapua palkataan, jos ei oteta huomioon huoltoyhtiön tekemiä ruohonleikkuita.

        Iltaa, meidän pienessä taloyhtiössä on neljä asuvaa osakasta. Yksi on muuttanut lähemmäs lapsiaan ja lapsenlapset käyttävät osaketta.

        Neljä henkilöä yhtiökokouksessa, joista minä yksi. Taloyhtiöllä ei ole huoltofirmaa (liian kallis)

        Päätökset tehdään yhteistuumin, mutta 9nythän on kysymys muutaman vuoden takaisista päätöksistä. Meille ei koskaan ilmoiteta talkoista. Pihalla heiluu kaksi tai kolme talkoolaista. No, ei meistä olekaan talkootöihin. Hoidamme oman pihaosuuden.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Vahva oikeustaju ei tarkoita vain omien ”oikeuksien” vaatimista, vaan yhteisten pelisääntöjen noudattamista ja tarpeen tullen joustamista. Jos joutuu jopa naapureittensa kanssa toistuvasti riitoihin , se ei kerro vahvasta oikeustajusta. Kuten ei tämä ikäpalstoilla tapahtunut jatkuva rettelöintikään. Olisi kiinnostavaa kuulla tuon isännöitsijän näkemys asioista, olet ennenkin häntä haukkunut julhisella palstalla ilman että hän voi puolustautua. Ja mistä tiedät kenenkään raskimiset, kyllä pihapuun kaato onnistuu jos moottorisaha kädessä pysyy. Ihmiset haluaa osallistua taloyhtiönsä töihin, se on sosiaalista ja pitää yhtiövastikkeet kohtuullisina. Jos on niin vanha ja heiveröinen ettei töihin pysty, maksakoon osuutensa rahalla tai muuttakoon muualle.

        No, kenelle me maksetaan osuutemme kun pihalla heiluu tänäänkin kaksi vanhempaa naista. Purkivat humalanoksia väliritilöistä.
        Minä purkn meidän osuudesta eilen illalla ennen saunomista🙂


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        No, kenelle me maksetaan osuutemme kun pihalla heiluu tänäänkin kaksi vanhempaa naista. Purkivat humalanoksia väliritilöistä.
        Minä purkn meidän osuudesta eilen illalla ennen saunomista🙂

        Taloyhtiölle, jos he olivat palkattuja ihmisiä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ai ihan ootte luovuttaneet maata?Sinäkin? Kenen maata? Kyllä se kaikki siinä aidan sisäpuolellakin on taloyhtiön maata ellei ole vuokratontti.

        Meillä tehtiin aidat osakkaiden väliin. Meillä on suurin huoneisto. Aidat vedettiin huoneistojen leveyden mukaan. Tuomipihlajapuu olisi pitänyt puolittaa jos aita olisi mennyt huoneiston seinien mukaisesti suoraan joten neuvottelun jälkeen timpurit tekivät L-muotoisen lähdön meidän seinästä. Nyt noin 50 -70 cm kapeampi osa aidasta pienensi piha-aluettamme alkuperäistä suunnitelmasta. Ongelma oli myös iso kivi joten sekin saatiin ohitettua aitalinjaa muuttamalla. Meille ja muillekin ratkaisu sopi hyvin. Toivon sinullekin.


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        Iltaa, meidän pienessä taloyhtiössä on neljä asuvaa osakasta. Yksi on muuttanut lähemmäs lapsiaan ja lapsenlapset käyttävät osaketta.

        Neljä henkilöä yhtiökokouksessa, joista minä yksi. Taloyhtiöllä ei ole huoltofirmaa (liian kallis)

        Päätökset tehdään yhteistuumin, mutta 9nythän on kysymys muutaman vuoden takaisista päätöksistä. Meille ei koskaan ilmoiteta talkoista. Pihalla heiluu kaksi tai kolme talkoolaista. No, ei meistä olekaan talkootöihin. Hoidamme oman pihaosuuden.

        Huoltofirmat on kalliita ja monessa rivarissa tehdään itse lumityöt, nurmikonleikkuut...

        Tuttavani, joka on asuu rivarissa on palkannut henkilön tekemään oman osuuden, kun ei itse kykene.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Taloyhtiölle, jos he olivat palkattuja ihmisiä.

        Eivät ole palkollisia, taloyhtiön osakkaita.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Huoltofirmat on kalliita ja monessa rivarissa tehdään itse lumityöt, nurmikonleikkuut...

        Tuttavani, joka on asuu rivarissa on palkannut henkilön tekemään oman osuuden, kun ei itse kykene.

        Talvella aurataan piha alue ulkopuolisen toimin.
        Ensi talveksi ajattelin palkata jonkun, joka kävisi puhdistamassa ulko oven ja rappuun etusen sekä autotallin oven edustan ja postiluukun edustan.


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        No, kenelle me maksetaan osuutemme kun pihalla heiluu tänäänkin kaksi vanhempaa naista. Purkivat humalanoksia väliritilöistä.
        Minä purkn meidän osuudesta eilen illalla ennen saunomista🙂

        Kuulepas "korppis" - Tunnut olevan aina oikeassa, joten käväise ostamassa kirppikseltä se valurauta pannu ja ala hakkaamaan niitä naisia, jotka ei tottele sinua.

        Jotenkin taidat itse elää siellä "Valheiden verossa", joista epäilit meitä toisia.

        Ihmettelen sitäkin, että korostat tämän Paulin olevan niin ummikko, että ei osaisi Suomen kieltä ja lukee kuitenkin Kainuun sanomia ja lapset ovat perinet mumminsa asunnon ja Paul on asunut Suomessa jo ainakin 20-v?

        Onko tämä SkillaN ketju muuttunut sinun taloyhtiösi temmellys kentäksi? Avaa ihmeessä oma palstasi, sillä sitähän yrititkin joskus.


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        Eivät ole palkollisia, taloyhtiön osakkaita.

        Ok, huomasinkin, että kerroit tuolla, että asukkaat hoitavat ns, huoltofirman työt.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kuulepas "korppis" - Tunnut olevan aina oikeassa, joten käväise ostamassa kirppikseltä se valurauta pannu ja ala hakkaamaan niitä naisia, jotka ei tottele sinua.

        Jotenkin taidat itse elää siellä "Valheiden verossa", joista epäilit meitä toisia.

        Ihmettelen sitäkin, että korostat tämän Paulin olevan niin ummikko, että ei osaisi Suomen kieltä ja lukee kuitenkin Kainuun sanomia ja lapset ovat perinet mumminsa asunnon ja Paul on asunut Suomessa jo ainakin 20-v?

        Onko tämä SkillaN ketju muuttunut sinun taloyhtiösi temmellys kentäksi? Avaa ihmeessä oma palstasi, sillä sitähän yrititkin joskus.

        Sinä olet kaiketi muistisairas kun noin omituisia kirjoitat.


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        Talvella aurataan piha alue ulkopuolisen toimin.
        Ensi talveksi ajattelin palkata jonkun, joka kävisi puhdistamassa ulko oven ja rappuun etusen sekä autotallin oven edustan ja postiluukun edustan.

        Naurettavaa tärkeilyä toisen omistamasta asunnosta. Noin ronski vanhus kolaa mökin tiet mutta ei muka jaksa porraspieliään putsata. Luuletko että joka lumisateen jälkeen edes saa jonkun rengin rappusiaan ja edustoja lumesta luomaan. Joo, ja tiedetään että saisi kotitalousvähennyksen. Avaa tosiaan ketju paulipezen asunnosta, varmaan hänkin on mielissään kun saa täällä julkisuutta.!Samoin tuo haukkumasi ja tarkoin selostamasi tunnistettavissa oleva kajaanilainen taloyhtiö.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Naurettavaa tärkeilyä toisen omistamasta asunnosta. Noin ronski vanhus kolaa mökin tiet mutta ei muka jaksa porraspieliään putsata. Luuletko että joka lumisateen jälkeen edes saa jonkun rengin rappusiaan ja edustoja lumesta luomaan. Joo, ja tiedetään että saisi kotitalousvähennyksen. Avaa tosiaan ketju paulipezen asunnosta, varmaan hänkin on mielissään kun saa täällä julkisuutta.!Samoin tuo haukkumasi ja tarkoin selostamasi tunnistettavissa oleva kajaanilainen taloyhtiö.

        En ole vaukkunut taloyhtiötä vaan parin osakkaan käytöstä meitä kohtaan.


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        En ole vaukkunut taloyhtiötä vaan parin osakkaan käytöstä meitä kohtaan.

        eli puolta taloyhtiöstä. :)


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        Sinä olet kaiketi muistisairas kun noin omituisia kirjoitat.

        Tuon kyllä muutkin muistaa, itse ” unohdat” ilkeydet mitä olet kirjoittanut. Kaivat itseäsi koko ajan syvemmälle suohon.


    • Anonyymi

      Täällä vain mummot kirjoittaa mitä omissa nurkissa tapahtuu.

      Mikkelinpäivän kuitenkin ovat kalenterista katsoneet, mutta ei mitään mainintaa Miina Sillanpäästä, vaikka hänen kunniakseen liputetaan.

      • Anonyymi

        Mitä itse olet hänestä kertonut meille, jotka emme ole hänen tuttaviaan olleet, nuorempaa joukkoa ollaan, vaikka mummoikäiset.


      • Heh, sieltähän se tuli: tuo pikku ivailu mummojen tapahtumista. Siihen SkillaN viittasi, eikä se minustakaan kovin kivalta tunnu: tuollainen alentuva suhtautuminen ja hehkutus omasta ylivertaisesta tietymyksestä "muihin" verrattuna.

        Kiitos muistuksesta kuitenkin. Kerro lisää Miina Sillanpäästä ! Veikkaan, että jokainen meistä hänet tuntee ja tietää, mutta ehkä olemme jo ohittaneet tuon vaiheen, jossa oli tarve nostaa jalustalle tiettyjä merkkihenkilöitä. Eikä se nyt tarkoita sitä, ettemme heitä kunnoittaisi, arvostaisi heidän elämäntyötään vaan pikemminkin niin, että heidän esimerkkinsä ja vaikutuksensa elää meissä ilman että sitä täytyy erityisesti hehkuttaa.


      • demeter1 kirjoitti:

        Heh, sieltähän se tuli: tuo pikku ivailu mummojen tapahtumista. Siihen SkillaN viittasi, eikä se minustakaan kovin kivalta tunnu: tuollainen alentuva suhtautuminen ja hehkutus omasta ylivertaisesta tietymyksestä "muihin" verrattuna.

        Kiitos muistuksesta kuitenkin. Kerro lisää Miina Sillanpäästä ! Veikkaan, että jokainen meistä hänet tuntee ja tietää, mutta ehkä olemme jo ohittaneet tuon vaiheen, jossa oli tarve nostaa jalustalle tiettyjä merkkihenkilöitä. Eikä se nyt tarkoita sitä, ettemme heitä kunnoittaisi, arvostaisi heidän elämäntyötään vaan pikemminkin niin, että heidän esimerkkinsä ja vaikutuksensa elää meissä ilman että sitä täytyy erityisesti hehkuttaa.

        Tuo vastaus oli tietysti tarkoitettu Anolle 12.38...


      • Anonyymi
        demeter1 kirjoitti:

        Heh, sieltähän se tuli: tuo pikku ivailu mummojen tapahtumista. Siihen SkillaN viittasi, eikä se minustakaan kovin kivalta tunnu: tuollainen alentuva suhtautuminen ja hehkutus omasta ylivertaisesta tietymyksestä "muihin" verrattuna.

        Kiitos muistuksesta kuitenkin. Kerro lisää Miina Sillanpäästä ! Veikkaan, että jokainen meistä hänet tuntee ja tietää, mutta ehkä olemme jo ohittaneet tuon vaiheen, jossa oli tarve nostaa jalustalle tiettyjä merkkihenkilöitä. Eikä se nyt tarkoita sitä, ettemme heitä kunnoittaisi, arvostaisi heidän elämäntyötään vaan pikemminkin niin, että heidän esimerkkinsä ja vaikutuksensa elää meissä ilman että sitä täytyy erityisesti hehkuttaa.

        Miltei jokaiselle päivälle riittää merkkihenkilöitä tai tapahtumia.
        Kaikeksi onneksi emme julista mielipidettämme jokaisesta merkkipäivästä, vaan jutustelupalstallamme voimme käsitellä arkisia askareita, suokävelyä, lenkkisaunaa, lapsenlapsiamme ja harrastuksiamme.
        Emme ole elämämme keskisarjoja, joilla on historiantuntemus taskussa ja mielipiteet valmiina esitettäviksi. .

        Minun arkielämääni tällä hetkellä kuuluu banaanikärpäset, jotka ovat putkahtaneet leikkokukkien myötä huoneisiin. Minulla on useammassa maljakossa krysanteemeja, jotka ilmeisesti ovat tämän hetken kukkia. Ne kestävät kauan maljakossa, mutta luulen, että niiden maku sopii pienille kärpäsille, koska niitä nyt lentelee ympäriinsä.
        Ja sanoin jo aikaisemmin tänä aamuna, että keittiö on siivoamatta. Se on edelleen, en ymmärrä.
        Mä en ala. (Moikka, Deme)
        Mkr.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Miltei jokaiselle päivälle riittää merkkihenkilöitä tai tapahtumia.
        Kaikeksi onneksi emme julista mielipidettämme jokaisesta merkkipäivästä, vaan jutustelupalstallamme voimme käsitellä arkisia askareita, suokävelyä, lenkkisaunaa, lapsenlapsiamme ja harrastuksiamme.
        Emme ole elämämme keskisarjoja, joilla on historiantuntemus taskussa ja mielipiteet valmiina esitettäviksi. .

        Minun arkielämääni tällä hetkellä kuuluu banaanikärpäset, jotka ovat putkahtaneet leikkokukkien myötä huoneisiin. Minulla on useammassa maljakossa krysanteemeja, jotka ilmeisesti ovat tämän hetken kukkia. Ne kestävät kauan maljakossa, mutta luulen, että niiden maku sopii pienille kärpäsille, koska niitä nyt lentelee ympäriinsä.
        Ja sanoin jo aikaisemmin tänä aamuna, että keittiö on siivoamatta. Se on edelleen, en ymmärrä.
        Mä en ala. (Moikka, Deme)
        Mkr.

        En minäkään ala, Makriina, elämään noiden banaanikärpäsien kanssa ! Pitkään aikaan niistä ei ole ollut harmia, nytkö se rumba alkaa ?
        Yritän pitää hedelmät, banaanit ja persikat peitettyinä, mutta ei se auta. Jostakin rakosesta pääsevät häiriköimään !
        Noita teemaviikkoja ja teemapäiviä riittää tosiaan liiaksi saakka. Kari Suomalainen aikanaan veisteli lomalle lähtiessään, miten vaikea oli löytää paikkakuntaa, missä ei olisi kesätapahtumia..))


    • Tänään olen luonut silmäni katselemaan noita dokumenttejä päiväntasaajan eliöstöistä.
      Kyllä on maan päällä ja veden alla jos jonkinnäköistä eläjää ja vielä ilmassakin.
      Eräs sienikin oli tismalleen samanlainen, kuin ratti, jonka avulla mehuja pulloihin laitoin.
      Kissakin nukkui koko päivän lepotuolissa. Tyytyväinen vissiin, kun koira meni kotio.
      Nyt syksyn lehdet lentävät tuulenpuuskissa.
      Alhaalla piti terassinporttiin laittaa lisäkiinnitystä, kun tuulen mukana aukesi.
      Eilen oli iltapäivällä miltei 16 astetta lämmintä, joten lämmitin vielä saunan alhaalla ja pyörähdin järvessäkin. Se oli varmaan viimeinen kerta tänä vuonna.
      Pitänee tästä mennä laittamaan ulkovaloja, niin on jo pimeää.

    • Kieltämättä oli mielenkiintoista lukea taloyhtiön sääntökirjasta. Useampi omistusasunnossa asuva tietää säännöt.

      Olen itse ollut aijemmin omistamieni asuntojen hallituksissa ne olivat isoissa taloyhtiöissä ja aina perussäännöt pelasi.

      Pienemmissä as .oy.ssä ilmenee vaikeuksia koska henkilökemiat ovat päivittäisissä kosketuksissa eikä aina voi olla varma käyttäytymisien taustoista.

      On uskomatonta kuinka tietäväisiä kommentteja olen saanut vaikka ne eivät vastanneet todellisuutta keisissäni. Mutta olenhan toki jo tottunut asioiden vääristelyyn.

      Katselin Ruotsin kuninkaasta kertovaa dokkaria. Niin, ei hänenkään vastaukset olleet selkeitä.

      • Anonyymi

        Tässäpä taas suollat ajantasaista vääristelemätöntä kuvaa itsestäsi ja ihan itse koko ketjun täydeltä. Säälittävää!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tässäpä taas suollat ajantasaista vääristelemätöntä kuvaa itsestäsi ja ihan itse koko ketjun täydeltä. Säälittävää!

        Huomenta Skillan ja kumpp!
        Aloitetaan rauhallisesti viikko ilman mielenkuohuja. Lokakuu alkaa, viimeisiä kesän rippeitä viedään. Ruska on alkanut tässä meidänkin maisemissa. Se tarvitsee pienen yöpakkasen päästäkseen vauhtiin. Syyskuu kuulemma on ollut ennätyslämmin.
        Nukuin pitkät unet, mutta pakko on todeta, että ikä painaa. Tuntuu, ettei väsymys mene ollenkaan ohi. Onneksi muumimukillinen kuumaa kahvia auttaa.

        Illalla katsoin TTK:ta ja ärsyynnyin, kun Vappu Pimiä sijoitti iki-ihanan laulumme "Karjalan kunnailla" virolaisen Georg Otsin kappaleeksi. Ei Neuvosto-Eestissä varmaan sitä edes voinut esittää!
        Ovatko tämän päivän ihmiset jo niin nuoria, että Karjalan laulumaa on unohtunut?
        Entä sota-ajan laulut! Saa nähdä, kenen piikkiin pistävät Kodin kynttilät, kun niitä modernisoidaan johonkin ohjelmaan.
        Hyvää viikon alkua. Sää on harmaa, mutta vaalean sinisiä pälviä voi bongata taivalta.
        Mkr.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Huomenta Skillan ja kumpp!
        Aloitetaan rauhallisesti viikko ilman mielenkuohuja. Lokakuu alkaa, viimeisiä kesän rippeitä viedään. Ruska on alkanut tässä meidänkin maisemissa. Se tarvitsee pienen yöpakkasen päästäkseen vauhtiin. Syyskuu kuulemma on ollut ennätyslämmin.
        Nukuin pitkät unet, mutta pakko on todeta, että ikä painaa. Tuntuu, ettei väsymys mene ollenkaan ohi. Onneksi muumimukillinen kuumaa kahvia auttaa.

        Illalla katsoin TTK:ta ja ärsyynnyin, kun Vappu Pimiä sijoitti iki-ihanan laulumme "Karjalan kunnailla" virolaisen Georg Otsin kappaleeksi. Ei Neuvosto-Eestissä varmaan sitä edes voinut esittää!
        Ovatko tämän päivän ihmiset jo niin nuoria, että Karjalan laulumaa on unohtunut?
        Entä sota-ajan laulut! Saa nähdä, kenen piikkiin pistävät Kodin kynttilät, kun niitä modernisoidaan johonkin ohjelmaan.
        Hyvää viikon alkua. Sää on harmaa, mutta vaalean sinisiä pälviä voi bongata taivalta.
        Mkr.

        Georg Ots sitä on ainakin esittänyt ja laulanut levylle, Mutta se taitaa olla suomalainen kansansävelmä.
        Mitäpä mielenkuohuja nyt tässä pitäisi olla. Kuohukoon ja höyrytköön se jolla on paineita. Johan siihen on totuttu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Huomenta Skillan ja kumpp!
        Aloitetaan rauhallisesti viikko ilman mielenkuohuja. Lokakuu alkaa, viimeisiä kesän rippeitä viedään. Ruska on alkanut tässä meidänkin maisemissa. Se tarvitsee pienen yöpakkasen päästäkseen vauhtiin. Syyskuu kuulemma on ollut ennätyslämmin.
        Nukuin pitkät unet, mutta pakko on todeta, että ikä painaa. Tuntuu, ettei väsymys mene ollenkaan ohi. Onneksi muumimukillinen kuumaa kahvia auttaa.

        Illalla katsoin TTK:ta ja ärsyynnyin, kun Vappu Pimiä sijoitti iki-ihanan laulumme "Karjalan kunnailla" virolaisen Georg Otsin kappaleeksi. Ei Neuvosto-Eestissä varmaan sitä edes voinut esittää!
        Ovatko tämän päivän ihmiset jo niin nuoria, että Karjalan laulumaa on unohtunut?
        Entä sota-ajan laulut! Saa nähdä, kenen piikkiin pistävät Kodin kynttilät, kun niitä modernisoidaan johonkin ohjelmaan.
        Hyvää viikon alkua. Sää on harmaa, mutta vaalean sinisiä pälviä voi bongata taivalta.
        Mkr.

        Ehkä oli niin, että Vappu Pimiä on kuullut sen laulun Georg Otsin esittämänä.

        Onhan Ots sen levyttänyt.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ehkä oli niin, että Vappu Pimiä on kuullut sen laulun Georg Otsin esittämänä.

        Onhan Ots sen levyttänyt.

        Sanoihan Pimiä 'Olen suomalainen' Kari Tapion kappaleeksi. Toki Kari Tapio esitti suomennoksen, mutta alunperin kappale on italiainen. L’italiano, esittäjä Salvatore Cutugno.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sanoihan Pimiä 'Olen suomalainen' Kari Tapion kappaleeksi. Toki Kari Tapio esitti suomennoksen, mutta alunperin kappale on italiainen. L’italiano, esittäjä Salvatore Cutugno.

        Pimiän saisi jo vaihtaa, joku raikkaampi tyyppi tilalle. On joka paikassa suuna ja päänä, myy medioille koko yksityiselämänsäkkin. Rahan ahne akka, saisi antaa jo tilaa muillekkin.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Georg Ots sitä on ainakin esittänyt ja laulanut levylle, Mutta se taitaa olla suomalainen kansansävelmä.
        Mitäpä mielenkuohuja nyt tässä pitäisi olla. Kuohukoon ja höyrytköön se jolla on paineita. Johan siihen on totuttu.

        Huomenta viikonalkuun ja kuukausikin vaihtui, nyt sitten sää viilenee, toivottavasti ei vielä lumella peitytä.
        Pilvipoutainen päivä, yhdeksän astetta lämmintä täällä minun kulmilla.

        Huomenet sinulle myös Makriina ja oikeassa olet ja toivot mielenkuohunnan pysyvän vakaalla tasolla, on tuota sananvaihtoa taas ollutkin.
        Jatkuva väsymys minunkin seurana.
        Ruskaa on meillä myös, nuo kolme vaahteraa, isoja kuin mitkä, kauniiksi on itsensä pukeneet, taideteos olohuoneeni ikkunasta nähtävänä.
        Minulla onni vielä tuosta puistosta, mikä tonttimme reunalta alkaa, isot ja komeat koivut, pihlajien väriloistossa heiluu.
        On hyvä suoja tuohon vilkkaaseen katunäkymään ja keskusliikenneasemalle.
        Surullista kuitenkin se, että keskusliikenneasemalla ei toimintaa, toisella puolen junat puksuttavat omia aikojaan, toisella puolen linja-autot väkeä siirtää paikasta toiseen.
        Matkahuolto on mennyttä aikaa.

        Jäi eilen mainitsematta Miina Sillanpään liputuspäivä, kyllä hyvin tunnettu on ja historian kulkua olen hänen elämästään seurannut, ensimmäinen naisministeri suomessa, kaikki kunnia hänen ajalleen, piikakenraaliksikin nimitetty.
        Onhan näitä mahtavia naishahmoja montakin, tietä raivanneet nykyiseen naistenkin arviointiin, tosin joltakin osin kielteisiäkin lausuntoja nykynaisista.
        Mielestäni nainen on kautta aikojen ollut se runko, tukipylväs perheen elämässä., tänä päivänä koko yhteiskunnan vastuu on myös naisilla.

        Vielä tuohon puiden ja pensaiden kaatoon, kyllä niitä ei yksi ihminen voi toteuttaa, muuten kuin hallituksen/yhtiökokouksen päätöksellä, oma toiminen ei muissakaan taloa koskevissa asioissa voi olla.

        Elämä sykkii kiihkeänä ikkunani takana autoja menee ja tulee, ihmiset kulkevat päämääränsä hyvin tietäen, ei harhailijoita näy;)
        Naapuri talossa asuva rikospoliisi tupakalle menee keppiin nojaten, sekin tapa vielä vaan elää, terveysvaikutukset varmaan tiedossa kaikilla.

        Kyllä tästä on elolle käännyttävä, jotain hyödyllistä tekemään, mitähän se onkaan?
        Päiväänne toivotan iloa ja hauskuutta;)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pimiän saisi jo vaihtaa, joku raikkaampi tyyppi tilalle. On joka paikassa suuna ja päänä, myy medioille koko yksityiselämänsäkkin. Rahan ahne akka, saisi antaa jo tilaa muillekkin.

        Olisipa piristävää, jos saisimmekin aivan tuoreen juontajakasvon.

        'Hyvä yleisö' sanonta kulunut Vapun suusta kuin julkisuuden kuluttamat kasvonsa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Huomenta Skillan ja kumpp!
        Aloitetaan rauhallisesti viikko ilman mielenkuohuja. Lokakuu alkaa, viimeisiä kesän rippeitä viedään. Ruska on alkanut tässä meidänkin maisemissa. Se tarvitsee pienen yöpakkasen päästäkseen vauhtiin. Syyskuu kuulemma on ollut ennätyslämmin.
        Nukuin pitkät unet, mutta pakko on todeta, että ikä painaa. Tuntuu, ettei väsymys mene ollenkaan ohi. Onneksi muumimukillinen kuumaa kahvia auttaa.

        Illalla katsoin TTK:ta ja ärsyynnyin, kun Vappu Pimiä sijoitti iki-ihanan laulumme "Karjalan kunnailla" virolaisen Georg Otsin kappaleeksi. Ei Neuvosto-Eestissä varmaan sitä edes voinut esittää!
        Ovatko tämän päivän ihmiset jo niin nuoria, että Karjalan laulumaa on unohtunut?
        Entä sota-ajan laulut! Saa nähdä, kenen piikkiin pistävät Kodin kynttilät, kun niitä modernisoidaan johonkin ohjelmaan.
        Hyvää viikon alkua. Sää on harmaa, mutta vaalean sinisiä pälviä voi bongata taivalta.
        Mkr.

        Kodin kynttilät on yhdysvaltalainen countryballadi vuodelta 1933.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tässäpä taas suollat ajantasaista vääristelemätöntä kuvaa itsestäsi ja ihan itse koko ketjun täydeltä. Säälittävää!

        Huomenta, sinunlaisiasi juuri tarkoitin.

        Itsestäni en kirjoittanut vaan ikävästä mielivallasta ihmisten kauneuserojen vuoksi.

        Joillekin rosoinen puunkantoen täyttämä rinne on kauniimpi kuin tasaisesti karsitut pensaat ja kaadetut puut.


      • korppis kirjoitti:

        Huomenta, sinunlaisiasi juuri tarkoitin.

        Itsestäni en kirjoittanut vaan ikävästä mielivallasta ihmisten kauneuserojen vuoksi.

        Joillekin rosoinen puunkantoen täyttämä rinne on kauniimpi kuin tasaisesti karsitut pensaat ja kaadetut puut.

        Korjaan viimeistä lausetta...siis tasaisesti karsitut pensaat ja terveet kauniit pihlajapuut.


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        Huomenta, sinunlaisiasi juuri tarkoitin.

        Itsestäni en kirjoittanut vaan ikävästä mielivallasta ihmisten kauneuserojen vuoksi.

        Joillekin rosoinen puunkantoen täyttämä rinne on kauniimpi kuin tasaisesti karsitut pensaat ja kaadetut puut.

        Etkös sinä siellä mökilläsi saa kaataa puita ja rakennella hökötyksiä mielin määrin? Kukaan ulkopuolinen ei tule niitten kauneusarvoja kyseenalaistamaan eikä levittelemään pitkin julkisia palstoja. Anna toisten omistaman taloyhtiön päättää omista asioistaan, vaikka siinä nyt asutkin.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Etkös sinä siellä mökilläsi saa kaataa puita ja rakennella hökötyksiä mielin määrin? Kukaan ulkopuolinen ei tule niitten kauneusarvoja kyseenalaistamaan eikä levittelemään pitkin julkisia palstoja. Anna toisten omistaman taloyhtiön päättää omista asioistaan, vaikka siinä nyt asutkin.

        Kävin juuri mökillä katsomassa, että paikat on kunnossa, ennen matkaamme. Vein riippukeinon rungon varastoon odottamaan ensi kesää.

        Olen merkinnyt oranssilla nauhalla yhden puun, jonka mökkini puutarhan hoitaja käy kaatamassa ja tekemässä pilkkeiksi. Se on kaadettava, ennen kuin se kaatuu.

        Kun ajoin takaisin kotiin, tieltä katsottuna näky taloyhtiön entisestä viheralueesta oli masentava. No, emme voi mitään nyt monen vuoden takainen hallituksen päätös on toteutettu.

        Kuorma-auto kävi aamulla noutamassa puun ja pensaiden torsot.

        Tästä eteenpäin.


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        Kävin juuri mökillä katsomassa, että paikat on kunnossa, ennen matkaamme. Vein riippukeinon rungon varastoon odottamaan ensi kesää.

        Olen merkinnyt oranssilla nauhalla yhden puun, jonka mökkini puutarhan hoitaja käy kaatamassa ja tekemässä pilkkeiksi. Se on kaadettava, ennen kuin se kaatuu.

        Kun ajoin takaisin kotiin, tieltä katsottuna näky taloyhtiön entisestä viheralueesta oli masentava. No, emme voi mitään nyt monen vuoden takainen hallituksen päätös on toteutettu.

        Kuorma-auto kävi aamulla noutamassa puun ja pensaiden torsot.

        Tästä eteenpäin.

        Heheheheee, aina vaan paranee” mökkini puutarhan hoitaja”🤣🤣🤣
        Mikä mahtaa olla koulutus ja kuukausipalkka.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Heheheheee, aina vaan paranee” mökkini puutarhan hoitaja”🤣🤣🤣
        Mikä mahtaa olla koulutus ja kuukausipalkka.

        Puutarha-alan yrittäjä. Syksy 2022 mökin pihan puunlehdistä puhdistaminen, räystäiden puhdistus, lehtien ja roskien poisvienti yht. 500 euroa.

        Sain kotitalousvähennyksen.


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        Puutarha-alan yrittäjä. Syksy 2022 mökin pihan puunlehdistä puhdistaminen, räystäiden puhdistus, lehtien ja roskien poisvienti yht. 500 euroa.

        Sain kotitalousvähennyksen.

        mää siivosin taloyhtin pihan lehdistä puhdistin rännit ja vein jätökset kaatopaikalle, maksoi minulle vain 10€ bensat


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olisipa piristävää, jos saisimmekin aivan tuoreen juontajakasvon.

        'Hyvä yleisö' sanonta kulunut Vapun suusta kuin julkisuuden kuluttamat kasvonsa.

        Kuka teistä lähetti Vapulle rumia viestejä?Kuulemma vanhempi naisihminen oikea törkyturpa.


    • Anonyymi

      "Mielestäni nainen on kautta aikojen ollut se runko, tukipylväs perheen elämässä., tänä päivänä koko yhteiskunnan vastuu on myös naisilla."

      Tämä olkoon tämän palstaketjun "johtotähti".

    • Ihastuttavia nuo Skillanin sanonnat, kuten tuokin "elolle käännyttävä". Aina ei niin huvittaisikaan nousta sängystä ja tarttua toimiin, varsinkin kun räntää sataa tai muuten vaan "kehtuuttaa" (äitini sana vetämättömästä olosta). Ainakaan säätä ei voi syyttää, jos en keksi tänään päivääni jotain hauskuutta, sillä aurinko pilkahtelee ja ruskan värit ovat alkaneet loimuta täälläkin. Puuskainen tuuli on jo ehtinyt koivujen lehtiä harventaa, mutta vaahteroissa ja haavoissa lehdet pysyvät lujemmin. Pihalla pensasmustikka on erityisen upea lilan sävyissään ja marjatuomipihlajat sekä aroniat tarjoavat kellan ja oranssin sävyjä, naapureilla on myös värikästä ja komeamarjaista ruotsinpihlajaa. Keräsin eilen oranssinpunaisia lyhtykoison lyhtyjä, niissä on pitkät kannat, voi kuivattaa ja ripustaa vaikka havunoksiin. Availin niitä kukkasiksi, ovat ananaskirsikan tapaisia oranssit pulleat "marjat" sisällään, ja kiinnitin villiviinistä kiedottuun kranssinpohjaan , lisäksi tammenterhoja ja ruusunmarjoja väleihin kuumaliimapyssyllä. Syysseppeleen ripustin paraatiovelle , toivon lyhtykukkien pitävän pintansa, muut ovat tuttuja materiaaleja.

      Nautin kovin perjantai-illan tunnin kestäneestä runoesityksestä Kansallisteatterissa. Esko Salminen lausui merkittäviä runoja elämänsä ja uransa varrelta. Eeva Tikalta oli alkupuolella mainio runo ikäisillemme, Katri Valan Kukkivan maan elämänriemua uhkuvan runon hän tulkitsi todella väkevästi, Eino Leino käy aina sielun sopukoihin ja Lorca on ihan omaa luokkaansa . Esiintymisessä oli lämpöä ja liikutustakin. Lopussa kuultiin Shakespearen näytelmästä Myrsky kuuluisat loppusanat :
      “Niin, koko tämä suuri pallo ja kaikki mitä se päällään kantaa. Kaikki katoaa. Ja niinkuin tämä aineeton ilve, kaikki häviää jättämättä jälkeensä edes pilvenhaituvaa. Meidät on tehty samasta aineesta kuin unelmamme. Ja uneen päättyy tämä lyhyt elämämme.”

      Olen katsonut aikanaan Myrskyn Kansallisteatterissa Esko Salmisen esittäessä ainutlaatuisella karismallaan Prosperoa , ja sama vahva tunnelataus valtasi minut taas.

      Miina Sillanpäälle ja kansalaisvaikuttamiselle liputimme eilen. On niin ylentävä tunne nostaa siniristilippu salkoon , hienoa että merkittävät naisemmekin ovat saaneet viime vuosina lisää omia päiviään.

      Kaikkea hyvää lokakuuhun, toivottavasti ei ole nimensä kaltainen.

      • Anonyymi

        Tuosta Lorcasta tuli mieleeni että minulla on CD-levy, jossa Taljanka -yhtye on sovittanut Lorcan runot flamencomusikkiinsa. Levyn nimi on Tarara. Kävin heidän konsertissaankin Savoyssa, en enää muista milloin. Mutta vaivalla löysin levyn ottamalla yhteyttä Taljankaan.

        Mira


    • Anonyymi

      Katsoin sen Amazing racen telkusta ja kyllä oli yhtä juoksua ja hengästymistä se ohjelma. Alkuetappi on Thaimaan Bangkok. Katariina Kaitue jopa kaatui kadulle lyöden kasvonsakin kivetykseen. Hermoja tuossa kiireen hötäkässä kysyttiin. Jukka Rasilakin jo hermostui vaimolleen, kun tämä ei jaksanut juosta yhtä kovaa kuin hän. Pyyteli sitten jo yhdellä etapilla anteeksi huutamistaan.

      Mikähän sen vaaleanpunaisen kananmunan tumma sisältö oli. Toiset söivät sen noin vain, osa yökkäili vahvasti. Minusta se ei näyttänyt siltä, mikä on tyypillinen aasialainen keitetty muna, jossa on jo lähes valmis poikasen alkio sisällä. Suurimman osan munistaan sielläkin syödään raakana, keitettynä tai paistettuna ilman alkiota. Joka ruokaan siellä munia laitetaan, olen katsellut paljon videoita heidän ruuanlaitoistaan eri puolilta Aasiaa, että joka puolelta maailmaa. On mukavaa ajankulua.
      Mira

      • Hei Mira! Luin aiempaa ketjusta, kun kerroit miehesi kuoleman vuosipäivästä. Lähtö voi tulla perusterveellekin niin yllättäen eikä voi edes arvailla, kumpi paraskunnasta ensin lähtee. Ehkä nopea niin sanonotusti saappaat jalassa lähtö on toivottukin, mutta jälkeenjääneille tietysti shokki ja järkytys. Mukavaa oli pitkästä aikaa kuulla Sinusta palstalla, olet aikamoinen selviytyjä sairauksista huolimatta. Toivotan kaikkea hyvää syksyysi.

        Amazing racesta olen joskus sattumoisin katkelmia katsonut, mutta aikamoista kohellusta ja säntäilyä tuntuu olevan. Ohjelmaa on arvosteltu esimerkiksi pitkien lentojen aiheuttamista ilmastorasituksista ja kummastuttaa, miten sinne on kansanedustajiakin mukaan lähtenyt. Selitellään kyllä, että lentopäästöt kompensoidaan jotenkin jälkeenpäin, mutta ei oikein vakuuttanut.


      • Anonyymi
        Ramoona kirjoitti:

        Hei Mira! Luin aiempaa ketjusta, kun kerroit miehesi kuoleman vuosipäivästä. Lähtö voi tulla perusterveellekin niin yllättäen eikä voi edes arvailla, kumpi paraskunnasta ensin lähtee. Ehkä nopea niin sanonotusti saappaat jalassa lähtö on toivottukin, mutta jälkeenjääneille tietysti shokki ja järkytys. Mukavaa oli pitkästä aikaa kuulla Sinusta palstalla, olet aikamoinen selviytyjä sairauksista huolimatta. Toivotan kaikkea hyvää syksyysi.

        Amazing racesta olen joskus sattumoisin katkelmia katsonut, mutta aikamoista kohellusta ja säntäilyä tuntuu olevan. Ohjelmaa on arvosteltu esimerkiksi pitkien lentojen aiheuttamista ilmastorasituksista ja kummastuttaa, miten sinne on kansanedustajiakin mukaan lähtenyt. Selitellään kyllä, että lentopäästöt kompensoidaan jotenkin jälkeenpäin, mutta ei oikein vakuuttanut.

        Näitä höpöohjelmaan lentäviä Bangkokkiin kansanefustajia on Ilmari Nurminen sd, silvia Modig vas ja Aino-kaisa Pekonen vas. Juuri näitä jotka eniten meuhkaa lentopäästöjä ja yleensä kaikkea matkustusta vastaan.Kaksinaamausta touhua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Näitä höpöohjelmaan lentäviä Bangkokkiin kansanefustajia on Ilmari Nurminen sd, silvia Modig vas ja Aino-kaisa Pekonen vas. Juuri näitä jotka eniten meuhkaa lentopäästöjä ja yleensä kaikkea matkustusta vastaan.Kaksinaamausta touhua.

        Vuosia vuosia sitten seurasin ko. ohjelmaa, koska porukka tuli myös Helsinkiin, jossa heidän oli löydettävä Kappeli.
        En muista, löysivätkö, taisivat löytää.
        Tuollaiset turhanpäiväiset kilpailut eivät kauan jaksa kiinnostaa, En ole katsonut sen koommin.
        Mkr.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vuosia vuosia sitten seurasin ko. ohjelmaa, koska porukka tuli myös Helsinkiin, jossa heidän oli löydettävä Kappeli.
        En muista, löysivätkö, taisivat löytää.
        Tuollaiset turhanpäiväiset kilpailut eivät kauan jaksa kiinnostaa, En ole katsonut sen koommin.
        Mkr.

        Minä katsoin nyt ensimmäistä kertaa, koska nämä hömppäohjelmat eivät yleensä kiinnosta minua, varsinkaan sellaiset, jossa osallistujille syötetään mitä oudoimpia mömmöjä. Tosin olen havainnut, että aasialaisissa ravintoloissa ja katukeittiöissä tehdään ruokaa mitä oudoimmista ötököistä, madoista ja nilviäisistä. Niitä syödään sekä raakoina, että keitettyinä tai friteerattuina. Ihme, etteivät sairasta vatsatauteja enemmän varsinkin noiden raakana syömisestä.

        Minäkin ihmettelin noiden vasemmistolaisten äänitorvien osallistumisesta ohjelmaan. Miten heidän moraalinsa antoi periksi. Jos voittavat, antavatkohan rahat ilmastonmuutoksen torjumiseen.

        Onkohan seuraava etappinsa joku lähimaa, Laos, Kampodza tai Vietnam, ettei tarvitse kauas lentää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä katsoin nyt ensimmäistä kertaa, koska nämä hömppäohjelmat eivät yleensä kiinnosta minua, varsinkaan sellaiset, jossa osallistujille syötetään mitä oudoimpia mömmöjä. Tosin olen havainnut, että aasialaisissa ravintoloissa ja katukeittiöissä tehdään ruokaa mitä oudoimmista ötököistä, madoista ja nilviäisistä. Niitä syödään sekä raakoina, että keitettyinä tai friteerattuina. Ihme, etteivät sairasta vatsatauteja enemmän varsinkin noiden raakana syömisestä.

        Minäkin ihmettelin noiden vasemmistolaisten äänitorvien osallistumisesta ohjelmaan. Miten heidän moraalinsa antoi periksi. Jos voittavat, antavatkohan rahat ilmastonmuutoksen torjumiseen.

        Onkohan seuraava etappinsa joku lähimaa, Laos, Kampodza tai Vietnam, ettei tarvitse kauas lentää.

        Tämä oli Miralta. Entinen pääministeri (sd) se vasta lentääkin. Uusi työ (uudet työt) vie hänet lähes joka päivä maailman eri kolkkiin. Toissa päivänä jenkeissä, eilen Pariisissa, tänään kai Helsingissä, sillä hänen kotinsa on ainakin vielä täällä. No, hyvin ja sujuvasti hän puhuu.

        Mira


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä katsoin nyt ensimmäistä kertaa, koska nämä hömppäohjelmat eivät yleensä kiinnosta minua, varsinkaan sellaiset, jossa osallistujille syötetään mitä oudoimpia mömmöjä. Tosin olen havainnut, että aasialaisissa ravintoloissa ja katukeittiöissä tehdään ruokaa mitä oudoimmista ötököistä, madoista ja nilviäisistä. Niitä syödään sekä raakoina, että keitettyinä tai friteerattuina. Ihme, etteivät sairasta vatsatauteja enemmän varsinkin noiden raakana syömisestä.

        Minäkin ihmettelin noiden vasemmistolaisten äänitorvien osallistumisesta ohjelmaan. Miten heidän moraalinsa antoi periksi. Jos voittavat, antavatkohan rahat ilmastonmuutoksen torjumiseen.

        Onkohan seuraava etappinsa joku lähimaa, Laos, Kampodza tai Vietnam, ettei tarvitse kauas lentää.

        Sieltä ne lintuinfluenssat ja koronatkin on peräisin, kun ruokaa tehdään sairaista villielukoista, teurastetaan siinä katukojun takana. Peitetään paha maku jollain hapantulisella kimchhisoosilla. Ruuassa on mukana kynnet ja kivekset, keuhkot ja mahalaukut.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Sieltä ne lintuinfluenssat ja koronatkin on peräisin, kun ruokaa tehdään sairaista villielukoista, teurastetaan siinä katukojun takana. Peitetään paha maku jollain hapantulisella kimchhisoosilla. Ruuassa on mukana kynnet ja kivekset, keuhkot ja mahalaukut.

        Huomenta harmaaseen sateiseen säähän, koko yön vettä tuli, tai ainakin luulen niin, olin ropinan kuulevani vai untako lie.
        Unia näin ja hyvin masentavia, olin kutsunut vieraita ja heille tein lämpimiä voileipiä ja eka satsi onnistui hyvin, mutta lisän kanssa sitten tuli ongelmia.
        Leivät murenivat ja kuorrutukset tippui lattialle, lopulta silliä pyytäneelle vein koko fileen, kahvipöydässä sitten leikkelin siitä paloja, täysin epäonnistunut tarjoilu, lopulta itsekin suutuin ja annoin sen näkyä.
        Ystävät jotka kylään tuli, en ole kuukausiin nähnyt heitä, miten he voivatkaan yöuntani häiritä;)
        Osaisiko unia tulkitseva tämänkin selvittää, minulla ei mitään aavistustakaan moiseen.

        Sekava on ollut eilinen päivä viestienkin suhteen, monenmoista ajateltu ja kirjoiteltu.
        En tuota kyseistä ohjelmaa ole katsonut, mistä on puhetta ollut, joten sen sivuutan ja nuo pihojen ja puiden kaadosta johtuvat viestit myös, en osaa niihin mitään sanoa.
        Nuo pienet kärpäset kyllä olen huomannut myös kodissani, ei mieltä ylennä nekään.

        Ramoona tapansa mukaisesti kuvaili pihansa väriloisteen, samoista värileikeistä minäkin nautin.
        Tuo loppulausahdus myös niin totta, kaikki katoaa, ihmisen unelmat ja haaveet, elämä eletään ponnistellen ja haalitaan kuka mitäkin ja pieni hetki ja kaikki ohitetaan kysymättä miksi.
        Suuri tuntematon edessä, mitä siellä onkaan, tyhjyyttäkö vai uusi tulevaisuus, meille maanmatosille se ei selviä.

        Kiva kun nimimerkillä kirjoitat Mira, nuo ruokamenut ovat kyllä hyvin poikkeavia meidän näkökannasta, en kovinkaan mielelläni niitä suuhuni laittaisi, vaikka hyvin terveellisiäkin olisivat.
        Tapojeni orja siinäkin mielessä olen.

        Pimiän vaihdosta olen samalla kannalla, hänen naamansa jo kulunut monen ohjelman juontajana, samoin juontajaparikin on hieman liian tasainen, pieni räiskyvyys oli tarpeen;)
        En kyllä ole kirjoittanut Vapulle en muillekaan juontajille kirjeitä, itsekseni purisen;)
        Monta juontajaa löytyy, jotka ei minun vaikeaa makuani tyydytä;)D työpaikkansa kuitenkin tarvitsevat.

        Minua ei myöskään nuo päälle puhutut ja naurulla tyhjyyttä täyttävät ohjelmat jaksa kiinnostaa.
        Yleisö mylvii jos ei esittäjät sitä tee, minusta on epähienoa tarjota tämänkaltaisia juttuja, muistelen vuosien takaisia, niissä oli idea ja juonta melkein kaikissa hupiohjelmissa, mainitakseni vaikka Älyvapaa palokunta.
        No nämä näitä minun "äly" vapaita lauseitani, mutta yhdyn näin Makriinan mielipiteisiin;)

        Jospa jätän tähän tältä aamulta, johan tässä suuria mietteitä tulikin, pääse joku halutessaan alleviivaamaan;)
        Viimeisiä muuttolintuparvia tässä ikkunasta seurailen, syksy siltä osin myös tulonsa ennustaa, iloa päiväänne.


      • Anonyymi
        SkillaN kirjoitti:

        Huomenta harmaaseen sateiseen säähän, koko yön vettä tuli, tai ainakin luulen niin, olin ropinan kuulevani vai untako lie.
        Unia näin ja hyvin masentavia, olin kutsunut vieraita ja heille tein lämpimiä voileipiä ja eka satsi onnistui hyvin, mutta lisän kanssa sitten tuli ongelmia.
        Leivät murenivat ja kuorrutukset tippui lattialle, lopulta silliä pyytäneelle vein koko fileen, kahvipöydässä sitten leikkelin siitä paloja, täysin epäonnistunut tarjoilu, lopulta itsekin suutuin ja annoin sen näkyä.
        Ystävät jotka kylään tuli, en ole kuukausiin nähnyt heitä, miten he voivatkaan yöuntani häiritä;)
        Osaisiko unia tulkitseva tämänkin selvittää, minulla ei mitään aavistustakaan moiseen.

        Sekava on ollut eilinen päivä viestienkin suhteen, monenmoista ajateltu ja kirjoiteltu.
        En tuota kyseistä ohjelmaa ole katsonut, mistä on puhetta ollut, joten sen sivuutan ja nuo pihojen ja puiden kaadosta johtuvat viestit myös, en osaa niihin mitään sanoa.
        Nuo pienet kärpäset kyllä olen huomannut myös kodissani, ei mieltä ylennä nekään.

        Ramoona tapansa mukaisesti kuvaili pihansa väriloisteen, samoista värileikeistä minäkin nautin.
        Tuo loppulausahdus myös niin totta, kaikki katoaa, ihmisen unelmat ja haaveet, elämä eletään ponnistellen ja haalitaan kuka mitäkin ja pieni hetki ja kaikki ohitetaan kysymättä miksi.
        Suuri tuntematon edessä, mitä siellä onkaan, tyhjyyttäkö vai uusi tulevaisuus, meille maanmatosille se ei selviä.

        Kiva kun nimimerkillä kirjoitat Mira, nuo ruokamenut ovat kyllä hyvin poikkeavia meidän näkökannasta, en kovinkaan mielelläni niitä suuhuni laittaisi, vaikka hyvin terveellisiäkin olisivat.
        Tapojeni orja siinäkin mielessä olen.

        Pimiän vaihdosta olen samalla kannalla, hänen naamansa jo kulunut monen ohjelman juontajana, samoin juontajaparikin on hieman liian tasainen, pieni räiskyvyys oli tarpeen;)
        En kyllä ole kirjoittanut Vapulle en muillekaan juontajille kirjeitä, itsekseni purisen;)
        Monta juontajaa löytyy, jotka ei minun vaikeaa makuani tyydytä;)D työpaikkansa kuitenkin tarvitsevat.

        Minua ei myöskään nuo päälle puhutut ja naurulla tyhjyyttä täyttävät ohjelmat jaksa kiinnostaa.
        Yleisö mylvii jos ei esittäjät sitä tee, minusta on epähienoa tarjota tämänkaltaisia juttuja, muistelen vuosien takaisia, niissä oli idea ja juonta melkein kaikissa hupiohjelmissa, mainitakseni vaikka Älyvapaa palokunta.
        No nämä näitä minun "äly" vapaita lauseitani, mutta yhdyn näin Makriinan mielipiteisiin;)

        Jospa jätän tähän tältä aamulta, johan tässä suuria mietteitä tulikin, pääse joku halutessaan alleviivaamaan;)
        Viimeisiä muuttolintuparvia tässä ikkunasta seurailen, syksy siltä osin myös tulonsa ennustaa, iloa päiväänne.

        Kyllähän sun unesi hyvin kuvaa Nojatuolin nykytilaa. Porukka kutsutaan nojatuoliin jutustelemaan, mutta 'leivät murenivat", eli aiheet hajoavat ja jutun juoni mutkistuu, osallistuminen vaikeutuu.

        Syksy pakkaa päälle. Seniorikerhossa keskusteltiin digikäytännöistä. Minun on vaikea tajuta, miksi on jollakin lailla ylpeyden aiheena, että ei omista tietokonetta eikä älypuhelinta, ja " hyvin olen tullut toimeen ilmankin". Laskut suoravelotuksessa. Entä kun saa laskun kertahankinnasta? Joka laskussa on laskutuslisä, monet pankit laskuttavat tiliotteesta, maksaminen pankin tiskillä maksaa.
        En alkanut väitellä periaatteen ihmisten kanssa, ajattelin vain, että joskus kannattaisi joustaa.

        Illalla katselin Eurosportilta snookeria. Ei taida kiinnostaa muita palstalaisia?
        Terveiset vanhalle tuttavalle Ruuneperille, jonka kanssa välillä vaihdoimme mielipiteitä asiasta. - Eilen oli jännä matsi, osapuolina maailmanmestari ja juuri 17 v täyttänyt poika, joka jäi lopuksi toiseksi yhden pallon erolla. HUH.
        Hyvää päivänjatkoa, tv. Mkr.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllähän sun unesi hyvin kuvaa Nojatuolin nykytilaa. Porukka kutsutaan nojatuoliin jutustelemaan, mutta 'leivät murenivat", eli aiheet hajoavat ja jutun juoni mutkistuu, osallistuminen vaikeutuu.

        Syksy pakkaa päälle. Seniorikerhossa keskusteltiin digikäytännöistä. Minun on vaikea tajuta, miksi on jollakin lailla ylpeyden aiheena, että ei omista tietokonetta eikä älypuhelinta, ja " hyvin olen tullut toimeen ilmankin". Laskut suoravelotuksessa. Entä kun saa laskun kertahankinnasta? Joka laskussa on laskutuslisä, monet pankit laskuttavat tiliotteesta, maksaminen pankin tiskillä maksaa.
        En alkanut väitellä periaatteen ihmisten kanssa, ajattelin vain, että joskus kannattaisi joustaa.

        Illalla katselin Eurosportilta snookeria. Ei taida kiinnostaa muita palstalaisia?
        Terveiset vanhalle tuttavalle Ruuneperille, jonka kanssa välillä vaihdoimme mielipiteitä asiasta. - Eilen oli jännä matsi, osapuolina maailmanmestari ja juuri 17 v täyttänyt poika, joka jäi lopuksi toiseksi yhden pallon erolla. HUH.
        Hyvää päivänjatkoa, tv. Mkr.

        Jutun juoni pysyy tiiviisti erään vuokrakämpässä asuvan taloyhtiön puskissa ja niistä aiheutuvissa tappeluissa . Luulee omistavansa ne.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jutun juoni pysyy tiiviisti erään vuokrakämpässä asuvan taloyhtiön puskissa ja niistä aiheutuvissa tappeluissa . Luulee omistavansa ne.

        On se ihme, että koko ketjun annetaan pyöriä yhden huomionhakuisen ympärillä.
        Muut aiheet jäävät jalkoihin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On se ihme, että koko ketjun annetaan pyöriä yhden huomionhakuisen ympärillä.
        Muut aiheet jäävät jalkoihin.

        Oikein provosoidaam, että saadaan se yksi naurettavasti höyryämään niistä puskista ja lentokentistään. Kun muilla siivotan roskat, eräällä käy puutarhanhoitaja. Kai sitä alkaa itsekkin uskoa juttuihinsalopulta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On se ihme, että koko ketjun annetaan pyöriä yhden huomionhakuisen ympärillä.
        Muut aiheet jäävät jalkoihin.

        On sitä toivottu häipymään mutta pysyy kuin pasha junttilan tuvan seinässä änkyröimässä tärkeilemässä ja neuvomassa ikään kuin olisi siihen mitään kanttia. Muualla on naurettu ulos kauan sitten ja yrittää nyt täällä vanhusten joukossa päteä. Harva täällä sen juttuihin huomiota antaa, jotkut provoilee sitä höyryämään kuten jo on huomattu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On se ihme, että koko ketjun annetaan pyöriä yhden huomionhakuisen ympärillä.
        Muut aiheet jäävät jalkoihin.

        Miksi sitten sen teet nytkin.

        Idiootti olet, nytkin heitit neljä viestiä pötköön ja sitten vielä typeryyksillesi peukutat itseäsi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On se ihme, että koko ketjun annetaan pyöriä yhden huomionhakuisen ympärillä.
        Muut aiheet jäävät jalkoihin.

        Ei jää muut aiheet jalkoihin, sillä muista aiheista keskustellaan, tuon yhden huomionhakuisuus joitain ärsyttää ja säälittääkin.. Suurin osa sen jättää omaan arvoonsa ja ohittaa tyynesti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllähän sun unesi hyvin kuvaa Nojatuolin nykytilaa. Porukka kutsutaan nojatuoliin jutustelemaan, mutta 'leivät murenivat", eli aiheet hajoavat ja jutun juoni mutkistuu, osallistuminen vaikeutuu.

        Syksy pakkaa päälle. Seniorikerhossa keskusteltiin digikäytännöistä. Minun on vaikea tajuta, miksi on jollakin lailla ylpeyden aiheena, että ei omista tietokonetta eikä älypuhelinta, ja " hyvin olen tullut toimeen ilmankin". Laskut suoravelotuksessa. Entä kun saa laskun kertahankinnasta? Joka laskussa on laskutuslisä, monet pankit laskuttavat tiliotteesta, maksaminen pankin tiskillä maksaa.
        En alkanut väitellä periaatteen ihmisten kanssa, ajattelin vain, että joskus kannattaisi joustaa.

        Illalla katselin Eurosportilta snookeria. Ei taida kiinnostaa muita palstalaisia?
        Terveiset vanhalle tuttavalle Ruuneperille, jonka kanssa välillä vaihdoimme mielipiteitä asiasta. - Eilen oli jännä matsi, osapuolina maailmanmestari ja juuri 17 v täyttänyt poika, joka jäi lopuksi toiseksi yhden pallon erolla. HUH.
        Hyvää päivänjatkoa, tv. Mkr.

        Minä taas nostan hattua näille, jotka eivät taivu tähän pakkosyöttöön, että kaikki täytyy tehdä digimaailmassa.

        Siihen ei missään nimessä pidä mennä.

        Eihän mitään yllättäviä laskuja tule, jos maksaa kaiken käteisellä?
        Tai ei osta siis mitään ylimääräistä.

        Kaikilla ei ole varaa tietokoneen hankintaan, älypuhelimeen ja niistä johtuviin kuluihin.
        Kyllähän esim. kirjastossa voi maksaa satunnaisen laskun, siellä on tietokoneet juurikin asiakkaita varten.

        terveisin toinen ilman älypuhelinta, ikänsä it-töissä ollut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi sitten sen teet nytkin.

        Idiootti olet, nytkin heitit neljä viestiä pötköön ja sitten vielä typeryyksillesi peukutat itseäsi.

        Heh hee, yrität kääntää nuo monet omat provoviestisi syykseni. Minä kirjoitin vain tuon yhden, kommentoiden Mkr:n tulkintaa SkillaNin unesta.

        Tyhmää oli kommentoida sinulle, sen verran provosoiduin. Olet siinä taitava.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä taas nostan hattua näille, jotka eivät taivu tähän pakkosyöttöön, että kaikki täytyy tehdä digimaailmassa.

        Siihen ei missään nimessä pidä mennä.

        Eihän mitään yllättäviä laskuja tule, jos maksaa kaiken käteisellä?
        Tai ei osta siis mitään ylimääräistä.

        Kaikilla ei ole varaa tietokoneen hankintaan, älypuhelimeen ja niistä johtuviin kuluihin.
        Kyllähän esim. kirjastossa voi maksaa satunnaisen laskun, siellä on tietokoneet juurikin asiakkaita varten.

        terveisin toinen ilman älypuhelinta, ikänsä it-töissä ollut.

        Minäkin oudoksuin tuota, että oltaisiin ylpeitä siitä, että ei omista tietsikkaa tai älypuhelinta.

        Sitä on varmaan vaikeaa käsittää, että joillakin jokainen kymppi on rahaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jutun juoni pysyy tiiviisti erään vuokrakämpässä asuvan taloyhtiön puskissa ja niistä aiheutuvissa tappeluissa . Luulee omistavansa ne.

        Kun meidän asuinalueemme aikoinaan perustettiin pellolle, jossa ei voikukkaa isompaa kasvia kasvanut, innostuivat asukkaat istuttamaan puita ja pensaita metrin välein aidanteiksi ja näkösuojaksi. Alkuvuosina kaikki olivat matalia, mutta kun aikaa kului, kasvu ryöhähti kerralla täyteen pituuteensa, ja joka piha ja polku puskistui. Liian lähelle rakennuksia istutetut puut alkoivat olla perustuksille vaaraksi ja kulkutiet olisivat olleet vaikeat kulkea hälytysajoneuvoille.
        Yhtiökokous päätti karsimisesta. Se on kallista ja jätteiden kuljetus myös. Talkoovoimin karsittiin se mikä voitiin, jokainen omalla pihallaan, ja se oli ihan rauhallista menoa. mutta sitten oli pakko ruveta kaatamaan koivuja ja kuusia yhteisiltä alueilta.
        Välit katkesivat, itkevät asukit kertoivat, miten rakkaita puut olivat, viha leimahti, koska parkkipaikka tuntui olevan tärkeämpi kuin kotikuusi. Maisema pilalla.
        Mutta aika parantaa haavat. Pian maisema oli taas silmälle hyvä. Luonto korjaa hävityksen. Tilalle kasvaa muuta, ja ollaan viisastuttu ja karsitaan tarpeeksi ajoissa liiat pois..
        Nyt, kun alue on vuosikymmeniä vanha. kaadetaan joka syksy liikoja kasvuja syyssiivouksen aikoina. Oksia ja runkoja on parkkipaikan reunassa metrien pituinen kasa, joka sitten haetaan hakkeeksi .
        Mökillä olen huomannut, että kun siippa ei enää ole raivaussahaa käyttämässä, eivätkä minun voimani riitä perkaamaan metsän reunaa, valtaa luonto pian vuosisataisen mökin pihan takaisin itselleen ja heinä ja pihlaja valtaavat alueen.
        Ei kasvua mikään pysäytä.
        Mkr.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On se ihme, että koko ketjun annetaan pyöriä yhden huomionhakuisen ympärillä.
        Muut aiheet jäävät jalkoihin.

        Miten niin "annetaan"?
        Onko jollakin oikeus kieltää jonkin asian käsittely ja keskusteluun osallistuminen?
        Jokainenhan voi itse päättää, ettei osallistu.


      • Anonyymi
        SkillaN kirjoitti:

        Huomenta harmaaseen sateiseen säähän, koko yön vettä tuli, tai ainakin luulen niin, olin ropinan kuulevani vai untako lie.
        Unia näin ja hyvin masentavia, olin kutsunut vieraita ja heille tein lämpimiä voileipiä ja eka satsi onnistui hyvin, mutta lisän kanssa sitten tuli ongelmia.
        Leivät murenivat ja kuorrutukset tippui lattialle, lopulta silliä pyytäneelle vein koko fileen, kahvipöydässä sitten leikkelin siitä paloja, täysin epäonnistunut tarjoilu, lopulta itsekin suutuin ja annoin sen näkyä.
        Ystävät jotka kylään tuli, en ole kuukausiin nähnyt heitä, miten he voivatkaan yöuntani häiritä;)
        Osaisiko unia tulkitseva tämänkin selvittää, minulla ei mitään aavistustakaan moiseen.

        Sekava on ollut eilinen päivä viestienkin suhteen, monenmoista ajateltu ja kirjoiteltu.
        En tuota kyseistä ohjelmaa ole katsonut, mistä on puhetta ollut, joten sen sivuutan ja nuo pihojen ja puiden kaadosta johtuvat viestit myös, en osaa niihin mitään sanoa.
        Nuo pienet kärpäset kyllä olen huomannut myös kodissani, ei mieltä ylennä nekään.

        Ramoona tapansa mukaisesti kuvaili pihansa väriloisteen, samoista värileikeistä minäkin nautin.
        Tuo loppulausahdus myös niin totta, kaikki katoaa, ihmisen unelmat ja haaveet, elämä eletään ponnistellen ja haalitaan kuka mitäkin ja pieni hetki ja kaikki ohitetaan kysymättä miksi.
        Suuri tuntematon edessä, mitä siellä onkaan, tyhjyyttäkö vai uusi tulevaisuus, meille maanmatosille se ei selviä.

        Kiva kun nimimerkillä kirjoitat Mira, nuo ruokamenut ovat kyllä hyvin poikkeavia meidän näkökannasta, en kovinkaan mielelläni niitä suuhuni laittaisi, vaikka hyvin terveellisiäkin olisivat.
        Tapojeni orja siinäkin mielessä olen.

        Pimiän vaihdosta olen samalla kannalla, hänen naamansa jo kulunut monen ohjelman juontajana, samoin juontajaparikin on hieman liian tasainen, pieni räiskyvyys oli tarpeen;)
        En kyllä ole kirjoittanut Vapulle en muillekaan juontajille kirjeitä, itsekseni purisen;)
        Monta juontajaa löytyy, jotka ei minun vaikeaa makuani tyydytä;)D työpaikkansa kuitenkin tarvitsevat.

        Minua ei myöskään nuo päälle puhutut ja naurulla tyhjyyttä täyttävät ohjelmat jaksa kiinnostaa.
        Yleisö mylvii jos ei esittäjät sitä tee, minusta on epähienoa tarjota tämänkaltaisia juttuja, muistelen vuosien takaisia, niissä oli idea ja juonta melkein kaikissa hupiohjelmissa, mainitakseni vaikka Älyvapaa palokunta.
        No nämä näitä minun "äly" vapaita lauseitani, mutta yhdyn näin Makriinan mielipiteisiin;)

        Jospa jätän tähän tältä aamulta, johan tässä suuria mietteitä tulikin, pääse joku halutessaan alleviivaamaan;)
        Viimeisiä muuttolintuparvia tässä ikkunasta seurailen, syksy siltä osin myös tulonsa ennustaa, iloa päiväänne.

        Aamupäivää! Vuosia sitten olin kiinnostunut unista, kävin uniseminaareja, ostin kaikki julkaistut unikirjat ja opin ainakin sen, että uni on oman alitajunnan viesti unen näkijälle, ei kenelläkään muulle ja siksi on uskaliasta tulkita toisten unia.
        Onhan tietysti näitä yleispäteviäkin tulkintoja, mutta silti olisin varovainen niidenkin soveltamisessa.
        Jos tuo SkillaNin uni olisi omani, tulkitsisin sen kuvaavan tämänhetkistä elämäntilannettani
        nyt, kun minun on jo pakko luopua noiden isompien tapaamisten emännöinnistä. Tai isompien ja isompien. Nuori perhe oli antanut vähän epämääräisen lupauksen tulla sunnuntailounaalle. Niinpä uurastin taas tarjoilun parissa edellisen päivän, vaikka mitään erityistä en ollut tarjoamassa. Aamulla tuli peruutusviesti ja siinä olin tarjoiluineni kanssa.
        Kun minulla on enää vain pieni pakastin käytössä tiukkaa teki sijoittaa ylimäärää sinne.

        No. Oma vika. Uuden roolin omaksuminen, uudet tapaamismuodot tuntuvat olevan aika nihkeitä omaksua - siis minulle.

        Minäkään en oikein osannut ottaa osaa taloyhtiö-keskusteluun. Vain kolmesta taloyhtiöstä minulla on kokemusta. Yhdessä hallituksessa olin mukana ja ehkä opin siinä noita perusasioita.
        Minäkään en ole seurannut tuota paheksuttua Amazing Race-kilpailua enkä muitakaan tämäntyyppisiä ohjelmia, jopa TTK on tänä vuonna jäänyt katsomatta. Asia- ja ajankohtaisohjelmat taitavat olla minulle katsotuimpia ja tietysti hyvät elokuvat, milloin niitä on tarjolla - moneen kertaan niitä veivataankin eri kanavilla.

        Kyllä tämä oma erakoituminen on minulla tainnut mennä niin pitkälle, etten kovasti kaipaa ulkoisia virikkeitä, vain satunnaista osallistumista, tuttujen tapaamista ja muuta yhteydenpitoa heidän kanssaan ja nyt tietysti uutena tuo eläkeläiskerho. Silti joskus iskee väsymys osallistua edes niihin.
        Itse jopa vierastan sellaista asennetta, jonka mukaan kenenkään ei pitäisi jäädä sinne
        "neljän seinän sisälle", ikäänkuin aktiivinen elämä olisi mahdollista vain muualla muiden seurassa, ei kotona, omassa olossa...
        Eilen pääsin vielä metsään. Suomaiseman vastapainoksi tämä "uusi maisema" tarjosi vaihtelevat ulkoilureitit ylä- ja alamäkeä, laaksoa ja kukkulaa.
        Itse tietysti juutuin paikkaan, missä olin tavannut olla mustikassa. Mustikkaa oli vieläkin siellä ja myös puolukkaa, mitä en tietenkään voinut olla poimimatta ja tyytyväisenä sitä sitten perkasin ja survoin kotiin tultua.
        Tuumasin, että nyt on taas tullut katsastettua marjapaikat ensi satokautta varten. Mietin jopa, että jos huolin minulle tarjotun sähköpolkupyörän pystyn laajentamaan reviiriäni kun pitkät "kotimatkat" jäävät lyhemmiksi.
        No. Nämä ovat niitä minun unelmiani, joita ihmisen on kuulemma hyvä viljellä, vaikka tietää, että "uneen päättyy tämä lyhyt elämämme" (Shakespeare). Milloin se päättyy, sitähän emme tiedä.
        Tuo Miran kertoma sen taas todisti, kiitos että jaoit kokemasi. Tarinat ovat ainakin minulle merkittävää hengenravintoa ja niitähän meillä kaikilla on jaettavaksi - jos niin tahdomme.

        Hyvää syyspäivää kaikille,
        demeter1


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä taas nostan hattua näille, jotka eivät taivu tähän pakkosyöttöön, että kaikki täytyy tehdä digimaailmassa.

        Siihen ei missään nimessä pidä mennä.

        Eihän mitään yllättäviä laskuja tule, jos maksaa kaiken käteisellä?
        Tai ei osta siis mitään ylimääräistä.

        Kaikilla ei ole varaa tietokoneen hankintaan, älypuhelimeen ja niistä johtuviin kuluihin.
        Kyllähän esim. kirjastossa voi maksaa satunnaisen laskun, siellä on tietokoneet juurikin asiakkaita varten.

        terveisin toinen ilman älypuhelinta, ikänsä it-töissä ollut.

        Ainakin minun laskunmaksuuni tarvitaan älypuhelin myös. Niin kirjastossa kuin kotonakin.
        Mutta onhan se tietysti edullisempaa maksaa käteisellä ja tiskillä vaikka monta vuotta, vaikka joutuisi ajamaan taksilla pankin ovelle.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kun meidän asuinalueemme aikoinaan perustettiin pellolle, jossa ei voikukkaa isompaa kasvia kasvanut, innostuivat asukkaat istuttamaan puita ja pensaita metrin välein aidanteiksi ja näkösuojaksi. Alkuvuosina kaikki olivat matalia, mutta kun aikaa kului, kasvu ryöhähti kerralla täyteen pituuteensa, ja joka piha ja polku puskistui. Liian lähelle rakennuksia istutetut puut alkoivat olla perustuksille vaaraksi ja kulkutiet olisivat olleet vaikeat kulkea hälytysajoneuvoille.
        Yhtiökokous päätti karsimisesta. Se on kallista ja jätteiden kuljetus myös. Talkoovoimin karsittiin se mikä voitiin, jokainen omalla pihallaan, ja se oli ihan rauhallista menoa. mutta sitten oli pakko ruveta kaatamaan koivuja ja kuusia yhteisiltä alueilta.
        Välit katkesivat, itkevät asukit kertoivat, miten rakkaita puut olivat, viha leimahti, koska parkkipaikka tuntui olevan tärkeämpi kuin kotikuusi. Maisema pilalla.
        Mutta aika parantaa haavat. Pian maisema oli taas silmälle hyvä. Luonto korjaa hävityksen. Tilalle kasvaa muuta, ja ollaan viisastuttu ja karsitaan tarpeeksi ajoissa liiat pois..
        Nyt, kun alue on vuosikymmeniä vanha. kaadetaan joka syksy liikoja kasvuja syyssiivouksen aikoina. Oksia ja runkoja on parkkipaikan reunassa metrien pituinen kasa, joka sitten haetaan hakkeeksi .
        Mökillä olen huomannut, että kun siippa ei enää ole raivaussahaa käyttämässä, eivätkä minun voimani riitä perkaamaan metsän reunaa, valtaa luonto pian vuosisataisen mökin pihan takaisin itselleen ja heinä ja pihlaja valtaavat alueen.
        Ei kasvua mikään pysäytä.
        Mkr.

        Hyvä tulkinta unesta, Makriina ! Minäkään unikoulut käyneenä, en olisi osannut sijoittaa unta tänne...))


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ainakin minun laskunmaksuuni tarvitaan älypuhelin myös. Niin kirjastossa kuin kotonakin.
        Mutta onhan se tietysti edullisempaa maksaa käteisellä ja tiskillä vaikka monta vuotta, vaikka joutuisi ajamaan taksilla pankin ovelle.

        Minä en tarvitse älypuhelinta laskujeni maksuun, koska ns. "juoksevat laskuni" ovat e-laskuna. (vastike, sähkö, puhelin ja kotivak.) Muita lasku ei minulle tule.

        Pankin tiskillä olen ollut viimeksi 1995.
        Kaikki ostokseni teen käteisellä (pankkikortilla)


      • Anonyymi kirjoitti:

        Miten niin "annetaan"?
        Onko jollakin oikeus kieltää jonkin asian käsittely ja keskusteluun osallistuminen?
        Jokainenhan voi itse päättää, ettei osallistu.

        Hyvin kirjoitit tunteitten sekamelskasta mitä tunnemme kun rakkaita puitamme kaadetaan.
        Olen surullinen, mutta kädet oli nostettava pystyyn. Kumppanini myös koki surullisena tämän mielestämme yliammutun alas ajon pensaille ja puille.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ainakin minun laskunmaksuuni tarvitaan älypuhelin myös. Niin kirjastossa kuin kotonakin.
        Mutta onhan se tietysti edullisempaa maksaa käteisellä ja tiskillä vaikka monta vuotta, vaikka joutuisi ajamaan taksilla pankin ovelle.

        Ei laskujen maksuun "tarvita" älypuhelinta todellakaan. On olemassa vielä muitakin keinoja, pankista riippuen.

        Älypuhelimen kk-maksut ovat minimissään 30 euroa/kk, siihen ei ole kaikilla varaa. Miten se on niin vaikea käsittää.

        Ja, kyllä on vähissä ne asiat, mistä enää tulee lasku - ellei voi maksaa käteisellä - ei osta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä en tarvitse älypuhelinta laskujeni maksuun, koska ns. "juoksevat laskuni" ovat e-laskuna. (vastike, sähkö, puhelin ja kotivak.) Muita lasku ei minulle tule.

        Pankin tiskillä olen ollut viimeksi 1995.
        Kaikki ostokseni teen käteisellä (pankkikortilla)

        Hyvä, että meitä on muitakin. Pankkikonttoriakaan ei ole enää asuinpaikkakunnallani.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten niin "annetaan"?
        Onko jollakin oikeus kieltää jonkin asian käsittely ja keskusteluun osallistuminen?
        Jokainenhan voi itse päättää, ettei osallistu.

        Ketähän luulit tuolla huomionhakuisella tarkoitettavan? Veditkö omat johtopäätöksesi?
        Yhden (?) huomionhakuinsen (rekatun?) provotrollin annetaan pyöriä vuosikausia.
        Ok, oikeassa olet, ei tarvii osallistua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllähän sun unesi hyvin kuvaa Nojatuolin nykytilaa. Porukka kutsutaan nojatuoliin jutustelemaan, mutta 'leivät murenivat", eli aiheet hajoavat ja jutun juoni mutkistuu, osallistuminen vaikeutuu.

        Syksy pakkaa päälle. Seniorikerhossa keskusteltiin digikäytännöistä. Minun on vaikea tajuta, miksi on jollakin lailla ylpeyden aiheena, että ei omista tietokonetta eikä älypuhelinta, ja " hyvin olen tullut toimeen ilmankin". Laskut suoravelotuksessa. Entä kun saa laskun kertahankinnasta? Joka laskussa on laskutuslisä, monet pankit laskuttavat tiliotteesta, maksaminen pankin tiskillä maksaa.
        En alkanut väitellä periaatteen ihmisten kanssa, ajattelin vain, että joskus kannattaisi joustaa.

        Illalla katselin Eurosportilta snookeria. Ei taida kiinnostaa muita palstalaisia?
        Terveiset vanhalle tuttavalle Ruuneperille, jonka kanssa välillä vaihdoimme mielipiteitä asiasta. - Eilen oli jännä matsi, osapuolina maailmanmestari ja juuri 17 v täyttänyt poika, joka jäi lopuksi toiseksi yhden pallon erolla. HUH.
        Hyvää päivänjatkoa, tv. Mkr.

        Hauskaa että täällä on joku joka seuraa snookeria. Minä olen sellainen. Eilinen matsi nuoren pojan ja maailmanmestarin välillä oli todella jännittävä. Lopulta maailmanmestari voitti erittäin täpärästi tämän pojan.

        Sisareni taas seuraa jatkuvasti tennistä. Minä en ole siitä lajista kiinnostunut.

        Mira


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä en tarvitse älypuhelinta laskujeni maksuun, koska ns. "juoksevat laskuni" ovat e-laskuna. (vastike, sähkö, puhelin ja kotivak.) Muita lasku ei minulle tule.

        Pankin tiskillä olen ollut viimeksi 1995.
        Kaikki ostokseni teen käteisellä (pankkikortilla)

        Aivan samat sävelet paitsi, että maksan ostokset luottokortin maksuaikaominaisuudella ja pankin tiskillä käyn vuosittain muutaman kerran.
        Joskus tallelokerolla ja muutaman kerran nostamassa käteistä. Miksikö? Lapsenlapsille menee kuukausittain määräsumma jonka isukki on luvannut sijoittaa valitsemaansa osakerahastoon. Tuo tapahtuu verottajan hyvöksymissö ahtaissa rajoissa.
        Tuon lisäksi haluan tukea heidän harrastustoimintaansa käteislahjoituksilla.
        Ottomatin nostoraja on hyvin alhaalla.


    • Anonyymi

      Metsä tussu

    • Anonyymi

      Ehkä eletty elämä oli lyhyt.

    • Anonyymi

      Tussue

    • Anonyymi

      Tussu

    • Tiistaiaamua@

      Harmaa aamu, heräsin sut aikaisin, matka-asiat painavat mieltä, vaikka tuttuahan matkustaminen on entuudestaan, nyt vain ulkomaanmatkat ovat olleet jäissä jonkun ajan.

      Tänään tulee siivooja ja iltapäivällä pakkaamme laukut. Huvitti, kun yritin tiedustella Finnairin robotilta...saako matkustamoon ottaa teleskooppikävelysauvat. Ei ymmärtänyt kysymystäni joten jäin epätietoisuuteen.

      Onneksi pääsen kolmeksi viikoksi pois täältä harmaasta korvesta, Heenstedeen luvattu plus 20 C tulevalle viikonlopulle.

    • (Täällä taas huomionhakuiset trollit ja fleimaajat mellastaneet, mutta jatketaan asialinjalla)
      Korppikselle onnistunutta hollanninmatkaa toivotan.

      Kaikille terveisiä Turun kirjamessuilta, huikea ja voimaannuttava kokemus, kielikylpy ja uusien inspiraatiolähteiden kasautuminen aivan hahmotuskykyni rajoille saakka. Esiintymisemme meni tosi hyvin, vaikka aika oli huonoin mahdollinen, sunnuntaiaamuna heti kun ovet avautuivat. Saimme kuitenkin kokoon joukon ihmisiä aditorioon ja erään Suomen vanhimman ja suurimman kustantamon kustannustoimittaja oli kiinnostunut kirjastani ja lähetti terveisiä, että lukee mielellään seuraavan kässärini.

      Tapaamisia vanhojen ihanien ystävien kanssa, tutustuminen uusiin ihaniin ihmisiin, hotelli, ravintolaillallinen jne. boonuksena tapahtumassa. Haastatteluista jäi parhaiten mieleen Pekka Haaviston "Elämäni kirjat" (sattumoisin sama suosikki kuin minullakin, siis García Marquez) ja Timo Harakka joka kertoi uutuuskirjastaan joka käsittelee datakapitalismia. Kirjailijoiden eliittiä paljon paikalla, Kjell Westöö, Merete Mazzarella, Ida Rauma, jne jne., mutta kaikkeia ei ehtinyt mitenkään kuunnella.
      Anneli Kannon Punaorvot jäi erityisesti mieleen .

      Voimille se kävi, paljon ihmisiä, tungosta joka paikassa, painavat matkalaukut ja nyt tarvitsen varmaan pari päivää ihan palautumiseen.

      • Seurasin matkaasi, hienoja kuvia olet laittanut faceen. Toivon menestystä ja onnea tuleviin haasteisiin.

        Tein lähtöselvityksen.


      • Anonyymi

        Olenkin jo odottanut matkakuvaustasi, Paloma. Varmasti noiden kaikkien vaikutteiden sulattelu vie kauan - ainakin minulta veisi..))
        Mutta tallessa kai ne vaikutelmat ovat ja niihin voi palata myöhemmin. Itse en ole vuosiin osallistunut kirjamessuille - enkä muillekaan messuille. Väkeä ja tapahtumista on liikaa kun en ole koskaan oppinut tuota liiallisten vaikutteiden poissulkemista.
        Sehän oli hienoa, että myös tämä iso kustantaja kiinnostui uudesta (?) kirjastasi. Sitä ei taida tapahtua ihan kaikille kun tiedetään, että tarjontaa on tänä päivänä runsaasti ja kustannuskynnys on korkea.
        Anneli Kannon Punaorvot-kirjasta en ole kuullutkaan. Lähihistoria - myös tämä vaiettu - kiinnostaa.
        demeter1


      • Anonyymi kirjoitti:

        Olenkin jo odottanut matkakuvaustasi, Paloma. Varmasti noiden kaikkien vaikutteiden sulattelu vie kauan - ainakin minulta veisi..))
        Mutta tallessa kai ne vaikutelmat ovat ja niihin voi palata myöhemmin. Itse en ole vuosiin osallistunut kirjamessuille - enkä muillekaan messuille. Väkeä ja tapahtumista on liikaa kun en ole koskaan oppinut tuota liiallisten vaikutteiden poissulkemista.
        Sehän oli hienoa, että myös tämä iso kustantaja kiinnostui uudesta (?) kirjastasi. Sitä ei taida tapahtua ihan kaikille kun tiedetään, että tarjontaa on tänä päivänä runsaasti ja kustannuskynnys on korkea.
        Anneli Kannon Punaorvot-kirjasta en ole kuullutkaan. Lähihistoria - myös tämä vaiettu - kiinnostaa.
        demeter1

        Ostin vain yhden kirjan Joonatan Tolan Hullut ihanat linnut, joka on tavallaan jatkoa Punaiselle planeetalle. Paljon olisi ollut mielenkiintoisia kirjoja ja kirjailijat signeerasi, mutta olen laiska roudaamaan painavia kirjoja matkalaukussa, messuilta bussiin, hotellille, taas mukaan taksiin ja messukeskukseen ja sitten kaupungille laivaa odotellessa, taksiin, laivaan, käytäviä, rappuja, nostelua...elikkä ostan ne sitten vaikka e-kirjoina tai pahimmassa tapauksessa adlibriksesta. Voihan olla että paikallinen kirjastokin hankkii näitä uutuuksia.
        Punaorvot tulee kuitenkin lyhyelle listalleni niistä kirjoista jotka haluan itselleni omaksi.

        Sisällissodan jälkeen moni isätön punasoturin lapsi joutui sijaiskotiin siinä vaiheessa kun äiti meni hakemaan köyhäinapua ja yhteiskunta otti huostaan lapset vaikka äiti olisi halunnut pitää ne. Saatiin samalla kasvatettua lapset kunnon kansalaisiksi ilman sosialismin sairautta. Ainakin kaksi tuhatta lasta otettiin väkisin pois varattomilta leskiäideiltään. En ollut ikinä edes kuullut tuollaisesta asiasta, mutta Anneli Kanto li tehnyt paljon alustavaa tutkimusta punaorpojen kohtalosta.


      • Kiitos terveisistä, Paloma! Turun kirjamessuilla olen käynyt jo ainakin 80-luvulla, jo paljon ennen kuin Helsingissä niitä järjestettiin, ja Turun messutunnelma on aina ollut enemmän minun mieleeni, varsinkin tapahtuman ollessa pienimuotoisempi. Koronaan pysähtyi sekin perinne, ja valitettavasti messuiluystäväni ei enää jaksa lähteä. Huomasin kyllä aiemmin kertomasi, että olisit siellä, mutta en ehkä sunnuntaiaamuksi olisi junalla kunnolla ehtinyt. Kiva kuulla, että sait myönteisen kokemuksen, tuttua tuokin kulttuuriähky, kun on niin paljon kaikkea uutta ja kiinnostavaam ja tosiaan häly rasittaa. Onhan siinä kyllä ruokamessut samassa rakennuksessa, voi virkistäytyä nauttimalla herkkupaloja ja kuohuvaakin. Antikvariaateista ja pienkustantajilta olen löytänyt usein täsmälahjoja. Turussa on ollut perinteisesti myös teemaan sopivaa iltaohjelmaa, ei sieltä aina nuorempana illaksi ehtinyt kotiin :). Rautaisia kirjailijoita olet tavannut, ja varmasti Sinä itsekin kirjailijana nautit erityisesti ilmapiiristä ja sait inspiraatiota . Minullekin tuo Kanto on oudompi, olen pitänyt enemmän viihdekirjailjana, pitääpä laittaa kirja mieleen.

        Helsingin kirjamessut ovat kuun lopulla, taitaapa jäädä lähtemättä, vaikka lähellä ovatkin. Useammat synttärit kasautuvat lokakuulle , omanikin,ja ollaan koko klaani aika kovia pitämään synyttärikemuja. Täällä lokakuu on vielä yleensä värikäs ja hyvää ulkoilukautta. Marraskuun katkaisee perinteinen etelänmatka, ja sittenhän voi jo alkaa joulutunnelmoinnin pikkuhiljaa.
        Hyvää matkaa korppikselle miehineen Hollantiin!


      • Ramoona kirjoitti:

        Kiitos terveisistä, Paloma! Turun kirjamessuilla olen käynyt jo ainakin 80-luvulla, jo paljon ennen kuin Helsingissä niitä järjestettiin, ja Turun messutunnelma on aina ollut enemmän minun mieleeni, varsinkin tapahtuman ollessa pienimuotoisempi. Koronaan pysähtyi sekin perinne, ja valitettavasti messuiluystäväni ei enää jaksa lähteä. Huomasin kyllä aiemmin kertomasi, että olisit siellä, mutta en ehkä sunnuntaiaamuksi olisi junalla kunnolla ehtinyt. Kiva kuulla, että sait myönteisen kokemuksen, tuttua tuokin kulttuuriähky, kun on niin paljon kaikkea uutta ja kiinnostavaam ja tosiaan häly rasittaa. Onhan siinä kyllä ruokamessut samassa rakennuksessa, voi virkistäytyä nauttimalla herkkupaloja ja kuohuvaakin. Antikvariaateista ja pienkustantajilta olen löytänyt usein täsmälahjoja. Turussa on ollut perinteisesti myös teemaan sopivaa iltaohjelmaa, ei sieltä aina nuorempana illaksi ehtinyt kotiin :). Rautaisia kirjailijoita olet tavannut, ja varmasti Sinä itsekin kirjailijana nautit erityisesti ilmapiiristä ja sait inspiraatiota . Minullekin tuo Kanto on oudompi, olen pitänyt enemmän viihdekirjailjana, pitääpä laittaa kirja mieleen.

        Helsingin kirjamessut ovat kuun lopulla, taitaapa jäädä lähtemättä, vaikka lähellä ovatkin. Useammat synttärit kasautuvat lokakuulle , omanikin,ja ollaan koko klaani aika kovia pitämään synyttärikemuja. Täällä lokakuu on vielä yleensä värikäs ja hyvää ulkoilukautta. Marraskuun katkaisee perinteinen etelänmatka, ja sittenhän voi jo alkaa joulutunnelmoinnin pikkuhiljaa.
        Hyvää matkaa korppikselle miehineen Hollantiin!

        Anneli Kannon Rottien pyhimys on monelle tuttu, tosin itse en ole Kantoa koskaan lukenut, mutta ryhmän johtaja oli kiinnostunut nimenomaan tästä kirjailijasta ja niinpä seurasin häntä haastatteluun.

        Suomalaisen kirjakaupan esitteestä: " Helsinkiläisen työläisperheen äiti Helmi menettää punaisten joukossa taistelleen miehensä sisällissodassa. Köyhäinapua saavana hänet pakotetaan luopumaan kahdesta tyttärestään, jotka sijoitetaan Pohjanmaalle valkoisiin, isänmaallisiin perheisiin. Tavoitteena on erottaa lapset "myrkyllisistä kodeistaan ja kelvottomista äideistään" ja kasvattaa heistä kunnon kansalaisia. Helmin kanssa kotiin jää punavankeudesta elossa selvinnyt teinipoika Aarre, jolle siirtyy vastuu perheen elannosta.Punaorvot on romaani Suomen sisällissodassa orvoiksi jääneiden lasten kovasta kohtalosta. Se kertoo vaietun kappaleen Suomen historiaa, jonka selvittämiseksi kirjailija Anneli Kanto on tehnyt kattavan taustatyön. Tarinan ytimessä ovat tuhannet punaperheiden lapset, jotka Suomen valtio leimasi turvallisuusuhaksi ja riisti äideiltään.Punaorvot-romaani perustuu samannimiseen näytelmään, joka sai kantaesityksensä Helsingin kaupunginteatterissa syksyllä 2020. Esityskausi jouduttiin keskeyttämään koronapandemian vuoksi."


      • Paloma.se01 kirjoitti:

        Anneli Kannon Rottien pyhimys on monelle tuttu, tosin itse en ole Kantoa koskaan lukenut, mutta ryhmän johtaja oli kiinnostunut nimenomaan tästä kirjailijasta ja niinpä seurasin häntä haastatteluun.

        Suomalaisen kirjakaupan esitteestä: " Helsinkiläisen työläisperheen äiti Helmi menettää punaisten joukossa taistelleen miehensä sisällissodassa. Köyhäinapua saavana hänet pakotetaan luopumaan kahdesta tyttärestään, jotka sijoitetaan Pohjanmaalle valkoisiin, isänmaallisiin perheisiin. Tavoitteena on erottaa lapset "myrkyllisistä kodeistaan ja kelvottomista äideistään" ja kasvattaa heistä kunnon kansalaisia. Helmin kanssa kotiin jää punavankeudesta elossa selvinnyt teinipoika Aarre, jolle siirtyy vastuu perheen elannosta.Punaorvot on romaani Suomen sisällissodassa orvoiksi jääneiden lasten kovasta kohtalosta. Se kertoo vaietun kappaleen Suomen historiaa, jonka selvittämiseksi kirjailija Anneli Kanto on tehnyt kattavan taustatyön. Tarinan ytimessä ovat tuhannet punaperheiden lapset, jotka Suomen valtio leimasi turvallisuusuhaksi ja riisti äideiltään.Punaorvot-romaani perustuu samannimiseen näytelmään, joka sai kantaesityksensä Helsingin kaupunginteatterissa syksyllä 2020. Esityskausi jouduttiin keskeyttämään koronapandemian vuoksi."

        Kiinostuin tästä Punaorvot kirjasta. Googlasin, mutta en löytänyt kannon kirjaesittelystä.

        Ukkini toimi poliisina noihin aikoihin, isäni kävi oppikoulua. Jotain tapahtui, josta minulla on sisareni kertomia arveluja.

        Ukki joutui jättämään poliisin työnsä ja siirtyi maanviljelijäksi. Isäni lopetti koulun koska ukki tarvitsi apua.

        Luulen, että kysymys oli puhdistus vasemmistolaisista poliiseista.

        Kiitos vinkstä yritän etsiä kirjan.


      • Anonyymi
        Paloma.se01 kirjoitti:

        Anneli Kannon Rottien pyhimys on monelle tuttu, tosin itse en ole Kantoa koskaan lukenut, mutta ryhmän johtaja oli kiinnostunut nimenomaan tästä kirjailijasta ja niinpä seurasin häntä haastatteluun.

        Suomalaisen kirjakaupan esitteestä: " Helsinkiläisen työläisperheen äiti Helmi menettää punaisten joukossa taistelleen miehensä sisällissodassa. Köyhäinapua saavana hänet pakotetaan luopumaan kahdesta tyttärestään, jotka sijoitetaan Pohjanmaalle valkoisiin, isänmaallisiin perheisiin. Tavoitteena on erottaa lapset "myrkyllisistä kodeistaan ja kelvottomista äideistään" ja kasvattaa heistä kunnon kansalaisia. Helmin kanssa kotiin jää punavankeudesta elossa selvinnyt teinipoika Aarre, jolle siirtyy vastuu perheen elannosta.Punaorvot on romaani Suomen sisällissodassa orvoiksi jääneiden lasten kovasta kohtalosta. Se kertoo vaietun kappaleen Suomen historiaa, jonka selvittämiseksi kirjailija Anneli Kanto on tehnyt kattavan taustatyön. Tarinan ytimessä ovat tuhannet punaperheiden lapset, jotka Suomen valtio leimasi turvallisuusuhaksi ja riisti äideiltään.Punaorvot-romaani perustuu samannimiseen näytelmään, joka sai kantaesityksensä Helsingin kaupunginteatterissa syksyllä 2020. Esityskausi jouduttiin keskeyttämään koronapandemian vuoksi."

        Ei se mikään sisällissota ollut, eikä kansalaissota, kuten Lenin sitä nimitti. Vapaussota se oli.

        Vuonna 1917 perustettiin Suomeen punakaartit Leninin johdolla.

        Punakaarti nimesi Kansanvaltuuskunnan, joka oli laiton ja yritti syrjäyttää aseellisesti maan laillisen hallituksen.

        Lenin tammikuussa 1918 neuvotteli Kansanvaltuuskunnan kanssa. Samalla hän kansainvälisoikeudellisesti julisti sodan Suomen laillista hallitusta vastaan.

        Kun Saksa hävisi maailmansodan uudisti Lenin sodanjulistuksen 13. 11. 11918.

        Vapaussota käytiin vuosina 1918 - 1920.

        Rauha solmittiin lokakuussa 1920 Tartossa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei se mikään sisällissota ollut, eikä kansalaissota, kuten Lenin sitä nimitti. Vapaussota se oli.

        Vuonna 1917 perustettiin Suomeen punakaartit Leninin johdolla.

        Punakaarti nimesi Kansanvaltuuskunnan, joka oli laiton ja yritti syrjäyttää aseellisesti maan laillisen hallituksen.

        Lenin tammikuussa 1918 neuvotteli Kansanvaltuuskunnan kanssa. Samalla hän kansainvälisoikeudellisesti julisti sodan Suomen laillista hallitusta vastaan.

        Kun Saksa hävisi maailmansodan uudisti Lenin sodanjulistuksen 13. 11. 11918.

        Vapaussota käytiin vuosina 1918 - 1920.

        Rauha solmittiin lokakuussa 1920 Tartossa.

        Suomi itsenäistyi v. 1917, ei täällä mitään Leninin johdolla tehty.


    • Anonyymi

      Nojatuolista ei pääse rakkauden kosketukseen.

      • Anonyymi

        Voihan nojatuolissa istua sylityksin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voihan nojatuolissa istua sylityksin.

        Ei taida nykyiset tuolit kestää.


    • Nukuin oikein hyvin, joten on virtaa riittänyt . Kävin järvenkin päässä asti. Kalaonnea ei nyt ollut.
      Viimeviikolla oli, kun pojan kanssa oltiin ja se suuri pääsi tietenkin veneen vieressä irti.
      Poika sanoi, ettei siitä kenellekään kannata kertoa, ei sitä kuitenkaan kukaan usko.
      Harmittamaan se kuitenkin jäi.
      Mökeillä vielä väkeä näin viikollakin ja veneet monilla rantavesissä vielä.
      Huomenissa kait ilmat viilenevät.
      Makriinalle: joskus katselen snookeriakin. Nuorenpana pelasin pool-biljardia, pienoisbiljardipöytä on vieläkin olemassa alamökillä.
      Toinen ukkoni kävi jossain ukkojenklubilla pelaamassa kaisaa.
      Tuota digiasiaa ajattelin juuri tänään, kun kävin aamupäivällä talvikotona ja olin saanut kirjeen Tampereen asunnosta.
      Kerottiin tästä uudesta laista, kun kaikki osakkeet siirretään digitaaliseksi ja paperiselllaiset pitää mitätöidä.
      Ohje kuului: Täytä ja tulosta osakehuoneiston omistusoikeuden rekisteröimiseksi.
      Valmis hakemuspohja löytyy Maanmittauslaitoksen verkkosivuilta.
      Liitä mukaan alkuperäinen oskekirja. Toimita hakemus liitteineen.
      Toimita hakemus liitteineen, postitse, sähköpostitse tai maanmittauslaitoksen asiakaskaspalvelupisteeseen.
      Rekisteröinnistä peritään 63 euroa.
      Kun ajattelen, että on ikäihmisiä, joilla ei ole nettiä ja vaikka olisi, monellako on tulostin.
      Vaikka asuisi joskus ostamassa osakkeessa voi silti olla 63 euroa isokin raha.
      Kaikilla ei ole niitä läheisiäkään, jotka näitä asioita auttaisvat hoitamaan.
      Joku mainitsi, että olisi ylpeilyn aihe, kun ei ole nettiä ja älypuhelinta, minä sain kyllä mielikuvan, että kysymys on jostain muusta, siellä taustalla.

      • Anonyymi

        Iltaa, tv.tä hieman katselin ja ihmettelin sitä. että aina vain puhutaan velan koron nostosta,
        että inflaatio ei vielä muualla kyllää laskenut, paitsi Suomessa nyt jo on.

        Suomi liittyi Euhun 1.1.1995, oliko virhe? Nyt pitää koko Euroopan maiden taloutta jännätä,
        jotkut hoitaa huonosti taloutensa ja sitten ollaan käsi ojossa Eu:n suuntaan.

        Toiset taas poimii rusinat pullasta, esim. Unkari, joka on vaurastunut valtavasti Eu aikana,
        samoin Puola.
        He eivät halua osallistua muuhun, kuin siihen saamapuoleen. Samanlaisia sääntöjä tulisi kaikkien noudattaa silloin, kun yhteisliitossa ollaan. Talouteen maksettavat tuet,samoilla säännöillä.
        Sudet pitää saada poistaa niin, ettei niistä ole riesaa, ampua kaikki pihamaille tulevat.
        Onhan typerää, että ne laumat kulkee repimässä kaulat poikki lampailta, ja tämä vain saa jatkua. Kun sudet on niin ihania!!??


      • Anonyymi kirjoitti:

        Iltaa, tv.tä hieman katselin ja ihmettelin sitä. että aina vain puhutaan velan koron nostosta,
        että inflaatio ei vielä muualla kyllää laskenut, paitsi Suomessa nyt jo on.

        Suomi liittyi Euhun 1.1.1995, oliko virhe? Nyt pitää koko Euroopan maiden taloutta jännätä,
        jotkut hoitaa huonosti taloutensa ja sitten ollaan käsi ojossa Eu:n suuntaan.

        Toiset taas poimii rusinat pullasta, esim. Unkari, joka on vaurastunut valtavasti Eu aikana,
        samoin Puola.
        He eivät halua osallistua muuhun, kuin siihen saamapuoleen. Samanlaisia sääntöjä tulisi kaikkien noudattaa silloin, kun yhteisliitossa ollaan. Talouteen maksettavat tuet,samoilla säännöillä.
        Sudet pitää saada poistaa niin, ettei niistä ole riesaa, ampua kaikki pihamaille tulevat.
        Onhan typerää, että ne laumat kulkee repimässä kaulat poikki lampailta, ja tämä vain saa jatkua. Kun sudet on niin ihania!!??

        Kyllä me EU:n kuulumme
        Onhan siihän keromasi huonojan puolia.
        Mitä noihin susiin tuleen, niin luin jostain tämän erittäin pahan lammastilan susihyökkäyksen.
        Sain käsityksen ettei muka tilalle hyökkäävää sutta saisi ampua.
        Puhuit tuosta velan koron nostosta. Ei voi puhua samana päivänäkää itse maksoin asuntovelkaani aikoinaann mitä korko oli silloin. Tarkkaan en muista mutta paljon,.


      • Anonyymi

        Kyllä ao. virasto lähettää postitse paperiset kaavakkeet, kun puhelimitse pyytää.

        Kaikki kunnan/valtion virastot ovat velvollisia näin tekemään.

        Samoin on yrityksiä, josta voi pyytää tulostuspalveluja, skannauspalveluja paperisista asiakirjoista jne.

        Itse olen joutunut tekemään perunkirjoitukseen kaikki tarvittavat tulostukset juurikin näin. Eikä ole hintavaa.


      • Anonyymi
        Eliaana kirjoitti:

        Kyllä me EU:n kuulumme
        Onhan siihän keromasi huonojan puolia.
        Mitä noihin susiin tuleen, niin luin jostain tämän erittäin pahan lammastilan susihyökkäyksen.
        Sain käsityksen ettei muka tilalle hyökkäävää sutta saisi ampua.
        Puhuit tuosta velan koron nostosta. Ei voi puhua samana päivänäkää itse maksoin asuntovelkaani aikoinaann mitä korko oli silloin. Tarkkaan en muista mutta paljon,.

        Silloin inflaatio söi velkaa ja sai jopa verovähennyksiä asuntovelan koroista. Siksi mmeidän ikäluokalla on velattomat omistusasunnot ollut jo 50-kymppisinä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Silloin inflaatio söi velkaa ja sai jopa verovähennyksiä asuntovelan koroista. Siksi mmeidän ikäluokalla on velattomat omistusasunnot ollut jo 50-kymppisinä.

        Ja kesken velan maksun korko nousi ja pankki kysyi, nostetaanko kuukusimaksua vai pidennetäänkö laina.aikaa.
        Nostin kuukausimaksua,


      • Anonyymi

        Minulla on se käsitys, että vuoden loppuun asti toimitus on ilmainen.
        Tässä olen pari päivää hautonut asiaa, ja tuskaillut, että minulla on tapana tumpeloida joka asia, tämäkin ,menee varmaan kiville. 'Kaikkeen sitä ihminen yhdeksänkymppisenä joutuu.
        Mkr.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minulla on se käsitys, että vuoden loppuun asti toimitus on ilmainen.
        Tässä olen pari päivää hautonut asiaa, ja tuskaillut, että minulla on tapana tumpeloida joka asia, tämäkin ,menee varmaan kiville. 'Kaikkeen sitä ihminen yhdeksänkymppisenä joutuu.
        Mkr.

        Taloyhtiöiden tulee sähköistää osakeluettelonsa vuoden 2023 loppuun mennessä. Taloyhtiön siirryttyä huoneistotietojärjestelmään on jokaisen osakkeenomistajan haettava vielä erikseen sähköisen omistuksensa rekisteröintiä ja paperisen osakekirjansa mitätöintiä Maanmittauslaitokselta. Tällä ei ole kuitenkaan mikään kiire, sillä yksittäisellä osakkeenomistajalla on aikaa osakekirjansa rekisteröimiseen kymmenen vuotta sen jälkeen, kun taloyhtiö on siirtänyt osakeluettelonsa huoneistotietojärjestelmään.

        Osakkeenomistajalle tuo rekisteröinti maksaa tuon 63 euroa eli ei ole ilmainen.

        Tuo "ilmainen" koskee taloyhtiötä eli jos he toimittavat osakeluettelon tämä vuoden loppuun mennessä, niin se ei maksa, mutta jos se siirtyy, niin sitten tulee kuluja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Silloin inflaatio söi velkaa ja sai jopa verovähennyksiä asuntovelan koroista. Siksi mmeidän ikäluokalla on velattomat omistusasunnot ollut jo 50-kymppisinä.

        Äläpä yleistä - kaikki eivät halua omistaa seiniä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Äläpä yleistä - kaikki eivät halua omistaa seiniä.

        Koti ei ole vain seinät.


    • Anonyymi

      Itsellämme ei ole koskaan ollut omaa asuntoa, mutta pojallani oli 90-luvun alussa ja korko oli aivan kamala. Sitten heille tuli ero ja nainen jäi siihen asumaan, mutta ei maksanut lyhennyksiä eikä korkoja ja niin joutuivat velkoihin. Poikani pääsi velkasaneeraukseen ja maksoi 7,5 v velkoja, pankki oli myynyt asunnon pilkkahintaan joten iso osa jäi näille kahdelle maksettavaa.

      Itse asun nyt leskenä viimeisimmässä vuokra-asunnossamme (en osaa vieläkään puhua muodossa asunnossani) jossa olen asunut lähes 18 v) ja josta maksan myös merinäköalasta, on vuokra sen verran suolainen. Asunnon omistaa pariskunta, jotka itse asuvat Porvoon tienoilla.
      Mira

      • Anonyymi

        Noin siinä usein käy, että vaikka mies on rahoittanut yhteistä asuntoaerossa nainen jää siihen varsinkin jos on lapsia.


    Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kiitos nainen

      Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik
      Tunteet
      18
      5473
    2. MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."

      Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar
      Maailman menoa
      119
      2846
    3. Tykkään sinusta ikuisesti

      Olet niin mukava ja ihana ihminen rakas. ❤️
      Ikävä
      14
      2748
    4. Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?

      Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun
      Maailman menoa
      605
      2088
    5. Kirjoita yhdellä sanalla

      Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin
      Ikävä
      140
      1897
    6. Olet hyvin erilainen

      Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja
      Ikävä
      70
      1382
    7. Yksi syy nainen miksi sinusta pidän

      on se, että tykkään luomusta. Olet luonnollinen, ihana ja kaunis. Ja luonne, no, en ole tavannut vielä sellaista, joka s
      Ikävä
      42
      1355
    8. Paljastavat kuvat Selviytyjät Suomi kulisseista - 1 päivä vs 36 päivää viidakossa - Katso tästä!

      Ohhoh! Yli kuukausi viidakossa voi muuttaa ulkonäköä perusarkeen aika rajusti. Kuka mielestäsi muuttui eniten: Mia Mill
      Suomalaiset julkkikset
      3
      1148
    9. Veda uskonto vs. muut uskonnot

      Mitenkähän tuo Veda(Krisha)uskonto loppujen lopuksi eroaa muista niin sanotuista ilmoitus uskonnoista? Siinäkin vedotaan
      Ateismi
      404
      1096
    10. Hyvää Joulua mies!

      Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o
      Ikävä
      64
      1077
    Aihe