Milloin voi sanoa?

Alle 30v ei ole mitään, 40v jo hyvä saavutus, 50v kuulostaa jo siltä, 60v jotain vielä enemmän... kaikki

Entä avoliitto? Onko sille eri rajat?

Ei kai sille ole mitään selvää aikarajaa. Mutta aika hyvä saavutus kuitenkin on, kun mummi ja ukki (isän vanhemmat) ehtivät olla naimisissa 62 vuotta ennen kuin mummi kuoli 2016. Samoin mummo ja pappa (äidin vanhemmat) olivat 62 vuotta naimisissa ja avioliitto päättyi papan kuolemaan 2018.

Voiko tuollaista oikein määritelläkään. Eiköhän se oo tosi liukuvaa että mikä millekin avio/avoliitolle tai parisuhteelle on kunnioitettava pituus.🙂.

Joissain tapauksissa voi sanoa jo viikon olevan kunnioitettava aika.

Mummo ja ukki oli 63 vuotta naimisissa ennenkuin ukki kuoli äiti ja isä on ollut 49 vuotta naimisissa. Yli 50 vuotta yhdessä. Se on ihan jo kunnioitettava aika.

No, ainakin hopeahäät 25 vuotta, ja aika mahdoton on nuo kultahäät 50 vuotta,
ne on jo saavutuksia! Kyllä niitä aina joskus kuukuu vietettävän, mahdollista erittäin vanhojen pariskuntien kohdalla, koska usein toinen menehtyy jo ennemmin toista!

Yhteiskunta on kokenut murroksen, ei ole olemassa enää pitkiä varmoja työuria samassa työpaikassa kuten aikaisemmin. Tuo sama suuntaus on myös parisuhteissa, entistä enemmän on tarjolla vain "pätkätöitä".

Toisaalta, jos olisi pitkään samassa työpaikassa, voisi joku kysyä, etkö ole kelvannut mihinkään toiseen työpaikkaan. Parisuhteisiin tuo sama kysymys toisi aivan uudenlaisen ajattelukuvan? Hmm...

Avioliittojen keskimääräinen pituus(eroon päättyneiden) on tippunut 3 vuodella 20 viimeisen vuoden aikana. Nyt saa olla tyytyväinen jos olisi kestänyt katsoa läheltä sen toisen naamaa 10-vuotta. Aikaisemmin tuo oli lyhyt aika, nyt se olisi jo keskimääräistä parempi suoritus.

AV

Kun lapset ovat lähteneet, siinä vaiheessa on yksi virstanpylväs saavutettu ja voi miettiä vieläkö avioliittoa kannattaa jatkaa. Voi lähteä ihan uuteen elämään ja saavuttaa, jos ei parempi, niin ainakin erilainen rupeama.
Katson kyllä lämmöllä elämän kestäviä liittoja, niissä jossa vielä kuljetaan käsi kädessä ja jo katseesta näkyy rakkaus ja toisesta huolehtiminen. Sellainen oli vanhemmillani. Ja nyt näen vastaavan parin kulkevan asuinseudullani.
Mutta syyllistämättä ja pakottamatta itseään avioliitto kestäköön kullakin sen ajan kun siinä selviää vasta- ja myötämäistä täyspäisenä ja vielä jokaisen kriisin jälkeen on kiitollinen selviämisestä ja sen jälkeisestä seesteisestä ajasta. Jos näin ei ole, on aika lähteä. Sitäkin päätöstä voi kunnioittaa.

Kunnioitettava?

En kyllä näe väkisin tai vapaaehtoisesti avio- tai avoliitossa pysymistä mitenkään erikseen kunnioitettavana valintana.

xLiner

Ei sen sanomiseen ole erikseen asetettu mitään aikaa. Voit sanoa ihan vaikka nyt jos haluat.

Onko avioliiton kestolle jokin kunniallinen aika olemassa. Kuka sen määrittelee ?

Silloin kun sen osapuolet eivät ole alkaneet vihata toisiaan.

Pelkkä liiton pituus ei tee siitä hyvää. Vaikka lyhyt kuolemaan päättynyt lyhyt liitto voi olla parempi kuin pitkä ja onneton.

Rakkaudellinen ja välittävä liitto, jossa kumpikin saa olma omina itsenään ja silti kaksi ihmistä pystyt antamaan toisilleen riittävästi, on aina kunnioitettavaa. Myös lyhyenä versiona. Pitkä versio tekee siitä erityisen kunnioitettavan. Itse määrittelen noin 5-15v keskipitkäksi liitoksi ja yli 20v selkeästi pitkäksi. En erittele avo- ja avioliittoa. Erikseen asuen taas liitto on helpompi saada kestämään, koska yhdessäolosta puuttuu arki ja siksi sen kestoa ei voi suoraan verrata yhdessä asumisen kestoon. Tämä ei tietenkään tee erikseen asumista yhtään sen huonommaksi.

Tiedän maalta yhden n.50v vanhemman pariskunnan, jonka toinen vietti aikaa yläkerrassa ja toinen alakerrassa. Vuorovaikutus oli kuulemma vihamielistä. Toinen puolisko ehti olla kuukauden kuolleena ennen kuin puoliso huomasi sen kalman hajusta. Pitkissä tuskaisissa liitoissa ei ole mitään kunnioitettavaa. On paljon kunnioitettavampaa erota kuin pilata kaksi elämää! Tiedän myös äitini ystävistä monta liittoa, joka on kulissi talouden takia ja jompi kumpi tai molemmat pitää rinnakkaisuhteita tai asuu käytännössä mökillä. Vapaa-aika on täysin erillään suku- ja muita juhlia lukuunottamatta, missä esitetään hymyillen ”kunnon” perhettä. Jokainen valitsee itse miten elää, mutta en osaa ihailla tuollaistakaan liittoa.

10 vuotta avioliittoa on mielestäni kunnioituksen arvoinen. Nostaisin hattua!

Jokaisen aviossa olevan kannattaisi miettiä silloin viimeistään, miksi on ollut yhden kanssa niin pitkään. Olisiko aika uusille tuulille?

hauska peli tuollasinen että kuin muistipeli jas kun avaza luukkujs niin psljsdytuu joytsin kubgsas

Onko sinkku oikea henkilö arvioimaan asiaa? Jos itse 26 v. avioliitossa olleena arvioisin sitä, että milloin sinkku on ns. toivoton tapaus suhdemarkkinoilla, olisinko mä siihen oikea henkilö?
Menin naimisiin heti kun laki salli ja ei ole aikomustakaan erota.

Nojaa, mun vanhemmat ovat olleet aviossa jo 52 vuotta ja yhdessä 55 vuotta. Minusta se on ihan hienosti. Itse ehdin olemaan 4 vuotta aviossa, 7 v. siinä suhteessa.

eläinten mielestä voi olla kammottavaa kaikki ihmis
ten aseetkin

t. Teemu Minipippel

tuollainen että älä edes viitsi laittaa tietokonetta keksimään hassuja nimiä..

t gagayuoga

Tähän päivään verraten jos se kesti yli vuoden

Silloin voi sanoa, kun on kova tarve mielistellä. Esimerkiksi jos on käymässä ensimmäistä kertaa kylässä naisystävän vanhempien tai isovanhempien luona, niin voi heittää jotain tuollaista, että kunnioitettavan kauan olette yhdessä olleet. Tai jos on tällaiset omien tai puolison isovanhempien 50-vuotis hääpäivät. Mutta ei tuollaisen sanomisessa muutoin mitään järkeä ole, eikai kukaan parisuhteessa ole ulkoisen kunnioituksen takia, kun mitä ne naapuritkin sanoo jos eroaa.