Ilmastonmuutoksen ja hapen vähäisyyden yhteys

Jaa, kiitos kommentista. Onko olemassa tietoja ilmakehän kaasukoostumuksen muutoksista muiden kuin hapen ja hiilidioksidin osalta?
Esim. Metaani, vety, typpi?

Itse en tiedä näistä asioista mitään. Kun en ole seurannut ilmastonmuutoskeskustelua.

Entä onko eri kaasujen jakautumisesta maapallon eri osiin tai ilmakehän korkeuksiin karttoja tai tilastoja.

Anonyymi kirjoitti:

Jaa, kiitos kommentista. Onko olemassa tietoja ilmakehän kaasukoostumuksen muutoksista muiden kuin hapen ja hiilidioksidin osalta?
Esim. Metaani, vety, typpi?

Itse en tiedä näistä asioista mitään. Kun en ole seurannut ilmastonmuutoskeskustelua.

Entä onko eri kaasujen jakautumisesta maapallon eri osiin tai ilmakehän korkeuksiin karttoja tai tilastoja.

Lue lisää

Tässä vähän tietoa:
"Vuosivaihtelun lisäksi happipitoisuus alenee tasaisesti (näkyy myös kuvassa). Syy on sama kuin hiilidioksidipitoisuuden nousussa, eli fossiilisten polttoaineiden polttaminen. Alenemistahti on ainakin likimain sama kuin hiilidioksidipitoisuuden nousuvauhti. Happea on kuitenkin ilmakehässä niin paljon, ettei edes kaikkien tunnettujen fossiilivarojen polttaminen aiheuta hengenahdistusta."

https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=&cad=rja&uact=8&ved=2ahUKEwiy36etktmBAxXJBRAIHTHmDn8QFnoECCEQAQ&url=https://fi.quora.com/Onko-hapen-määrä-ilmakehässä-vakio-ympäri-vuoden&usg=AOvVaw1lh7R9joDTMxojEP1PIhm7&opi=89978449

Anonyymi kirjoitti:

Tässä vähän tietoa:
"Vuosivaihtelun lisäksi happipitoisuus alenee tasaisesti (näkyy myös kuvassa). Syy on sama kuin hiilidioksidipitoisuuden nousussa, eli fossiilisten polttoaineiden polttaminen. Alenemistahti on ainakin likimain sama kuin hiilidioksidipitoisuuden nousuvauhti. Happea on kuitenkin ilmakehässä niin paljon, ettei edes kaikkien tunnettujen fossiilivarojen polttaminen aiheuta hengenahdistusta."

https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=&cad=rja&uact=8&ved=2ahUKEwiy36etktmBAxXJBRAIHTHmDn8QFnoECCEQAQ&url=https://fi.quora.com/Onko-hapen-määrä-ilmakehässä-vakio-ympäri-vuoden&usg=AOvVaw1lh7R9joDTMxojEP1PIhm7&opi=89978449

Lue lisää

Toisaalta hiilidioksidi on kasveille elin ehto, ilmassa hiilidioksidia on noin 0.04% viherkasvit imevät hiilidioksidia ja mitä enemmän sitä ilmassa on sitä voimakkaampaa kasvien kasvu ja tuotto on. Hiilidioksidia käytetään kasvihuoneissa tuotannon maksimoimiseksi yhdessä tupen, kalin ja fosforin kanssa, toki hivenravinteet ovat tärkeässä roolissa. Hiilidioksidin osuutta ilmaston muutoksessa on liioiteltu vahvasti ja paljon muitakin tekijöitä on vaikuttamassa ilmaston muutokseen.

NASAn satelliitti havainnot näyttävät planeettamme olevan vihertymään päin mutta viiveellä hiilidioksidin nousun kanssa, merien kasviplanktonin kasvu on jonkin verran kiihtynyt ja tämä taas tiettää kasviplanktonia ravinnokseen käyttävien organismien lisääntymistä, kuten äyriäiset, simpukat, kaikenlaiset pikkukalat jotka taas ovat isompien kalojen menussa. Tämä ketju vahvistuu hiilidioksidin lisääntymisen seurauksena ja kalakannan nousu kalastajien iloksi. Tulevaisuudessa kalasaaliit ovat siten turvattu ja planeettamme pystyy elättämään hyvinkin jonku kakskyt - kolkyt mrd. ihmistä kohtuullisen helposti. Mantereilla sateet lisääntyvät niilläkin alueilla jotka ovat nyt aridisia ja monipuolinen kasvisfauna vahvistuu niilläkin alueilla ja tämä houkuttelee eläimiä alueille ja myöskin ihmisiä.

Mutta se luo ongelmia samalla, paimentolaisten kultuurit suosivat ylisuuria vuohilaumoja koska se tuo niiden omistajalle, jollekkin heimopäällikölle, korkean sosiaalisen statuksen yhteisöissään ja seurauksena on sitten suotuisan kehityksen pysähtyminen ja jälleen aavikoitumisen. Sateet luovat suuria kosteikkoja joissa ponkit, sääsket, paarmat ja muut syöpäläiset viihtyy ja malaria, dengue ja muut taudit lähtee lentoon ja harventaa väestöä.

Kohoava ilmaston lämpötila haihduttaa meristä vettä ja pilviverhot laajenevat planeettamme päälle ja varjoaa maata niin että auringon valo ei pääse maan pinnalle asti, ilmavirtaukset tuo sakenevat pilviverhon mantereille ja samalla vesi- ja lumisateita. Pilviverho heijastaa albedollaan auringon valon takaisin avaruuteen ja planeettamme jäähtyy. Kaukaa avaruudesta katsottuna sininen planeettamme näyttää enemmän valkoiselta helmeltä kuin smaragdilta. Ilmaston lämpö tila tasoittuu navalta navalle ja nyt arktiset alueet muuttuvat lauhkeiksi ja metsät leviävät kauas pohjoiseen kun sulavat jäätiköt vetäytyy navoille.

Tundraan sitoutunut hiilidioksidi ja metaani vapautuu ilmaan ja tästä seuraa lämpötilan nousua, mutta kasvisfaunan levitessä samaa tahtia se kompensoi hiilidioksidin vaikutusta eikä mitään dramaattisia ilmaston lämpötilan nousua pääse tapahtumaan. Trooppiset alueet alkavat muistuttaa enemmän Hiili ja Jurakauden ilmastoa kasvistoineen ja eläimistöineen. Rehevöityvät kasvistot sitovat kasvimassaan hiilidioksidia entistä enemmän, subtrooppinen vyöhyke leviää pohjoiseen puskien lauhkeaa vyöhykettä pohjoiseen. Suomessa metsät muuttuvat jälleen lehtipuu valtaiseksi Sodankylään asti, mahdollisesti Ivaloon saakka, havupuiden siirtyessä kauas pohjoiseen. Siten tammi, saarni, lehmus, pähkinäpensaat kasvaa Oulun korkeudelle saakka.

Tämän kehityksen pysäyttämiseksi ja torjumiseksi on välttämätöntä sitouttaa tai pakottaa Intia, Kiina, Venäjä, Eurooppa ja USA lopettamaan hiilidioksidi päästöt kokonaan ennenkuin olemme menettäneet jäätiköt ja arktiset alueet metsille. Luonto reagoi hitaasti ja viiveellä ilmastonmuutoksiin ja saattaa olla että ihmiskunta on nyt myöhästynyt pahemman kerran junasta ilmaston muuttamisessa kohti Maunderin minimiä.

https://www.livescience.com/56219-earth-atmospheric-oxygen-levels-declining.html

Artikkrli vuodelta 2016. Ilmakehän happipitoisuus on siis ollut laskussa viimeiset 800000 (0.8 miljoonaa) vuotta. Syynä ilmeisesti eroosion paljastaman kivipinnan (pyriitti) hapettuminen ja hapen liukeneminen jäähtyvään valtamerien veteen.