Pelkään että lapselleni on: (hyvä että saan edes käydä koiran kanssa lenkillä,) lapset ovat yleensä sillä aikaa naapurissa. Mutta nyt ongelmana on se, että lapsi poukkoilee kodin -naapurin väliä. Olen yrittänyt puhua ettei tekisi niin kun nuorimmainen seuraa perässä ja voi näin ollen lähteä vaikka autotielle. Ennen lapsi ei siis käyttäytynyt näin. Eikä tähän auta edes se kun sanoo, että mennään koiralenkin jälkeen kahdestaan kävelylle🤷♀️ koko ajan kotona ollessa haluaa tietää missä olen. Huhuilee mitä teet jne.. 🫤 tämä on siis itseni kannalta tosi huono juttu… nyt varsinkin kun en ole kunnossa. Yksi murhe nyt tähän vielä lisää..
Onko esim xena:lla antaa vinkkejä? Vai miten lapset oireili silloin..
Läheisriippuvuus
75
682
Vastaukset
- Anonyymi
Mulla tulee tuosta ikävä kyllä mieleen että jos käytös muuttunut että onko joidenkin muiden aikuisten seurassa tapahtunut jotain ikävää ja lapsi nyt ahdistunut aina kun sinä katoat näkyvistä? Ei tokikaan naapurissa ole välttämättä mitään vikaa mutta jostain kuitenkin ehkä jotain pelkoa kumpuaa, että sinä jollain tapaa katoat kun olet muualla? voi se olla sitäkin että muksu vaistoaa sinun huonon olon ja pelkää että teet itsellesi jotain? lapset on kuitenkin melko teräviä jo melko pieninä niin jotkut itsetuhoiset ajatuksetkin saattaa vaikuttaa. Aika varmaan korjaa ja parantaa mutta ei tähän hätään varmaankaan ehdi.
-harmiseikirj-Voi olla, että minä itse mokasin. Aamuisin siis jätin vanhemman hetkeksi yksin hyvässä sovussa. Nykyään haluaa tulla viemään sisaruksiaan päiväkotiin. Enkä tätä ole estellyt koska olen aistinut, ettei halua olla vielä täysin yksin edes sitä pientä hetkeä.
Sitä paitsi voi nähdä vaikka pelottavan unen miksi on huolissaan. Sitä paitsi kotio jääminen yksin on pelottava asia , vasta 11vuotiaanakin vasta voi olla kotona yksin kun ei enää jännitä ja on henkilökohtainen eikä kaikilla ole edes varaa valita kun ihmiset on töissä ja sen vuoksi on vielä iltapäiväkerhot johon mennä jos kotona ei ole ketään.
https://yle.fi/a/3-11014088
Ei mitään poikkeavaa vielä eikä ole eroahdistuksesta se on sitten normaalia ja kuuluu ikäänkin ja nyt innostunut käymään kylässä rampaten yli heitetyt asiat on normaalia lapselle jos itse saa mennä. Ärsyttävä osuus kun päästät yksikin asian tekemään yksin voi koitua just tuollaiseksi ramppaamiseksi esim ulkona käymine.
https://yle.fi/a/3-11014088
Itse taas en edes uskalla jättää lapsia kotiin vasta isommat kun yli 10 vuotiaita vielä kauppareissun ajaksi joilla vielä joku peli päällä tai sovitut asiat. Kaikki ollaan erilaisia tuossakin asiassa.
Eikä hirveästi suositellakkaan lapsia isompiakaan jättää yksin päiviksi.valtakunta kirjoitti:
Sitä paitsi voi nähdä vaikka pelottavan unen miksi on huolissaan. Sitä paitsi kotio jääminen yksin on pelottava asia , vasta 11vuotiaanakin vasta voi olla kotona yksin kun ei enää jännitä ja on henkilökohtainen eikä kaikilla ole edes varaa valita kun ihmiset on töissä ja sen vuoksi on vielä iltapäiväkerhot johon mennä jos kotona ei ole ketään.
https://yle.fi/a/3-11014088
Ei mitään poikkeavaa vielä eikä ole eroahdistuksesta se on sitten normaalia ja kuuluu ikäänkin ja nyt innostunut käymään kylässä rampaten yli heitetyt asiat on normaalia lapselle jos itse saa mennä. Ärsyttävä osuus kun päästät yksikin asian tekemään yksin voi koitua just tuollaiseksi ramppaamiseksi esim ulkona käymine.
https://yle.fi/a/3-11014088
Itse taas en edes uskalla jättää lapsia kotiin vasta isommat kun yli 10 vuotiaita vielä kauppareissun ajaksi joilla vielä joku peli päällä tai sovitut asiat. Kaikki ollaan erilaisia tuossakin asiassa.
Eikä hirveästi suositellakkaan lapsia isompiakaan jättää yksin päiviksi.Oho laitoin kahteen kertaan tuo. Linkin tässä on se toinen mikä piti pistää https://www.mll.fi/vanhemmille/vinkkeja-lapsiperheen-arkeen/voiko-lapsi-olla-yksin-kotona/
valtakunta kirjoitti:
Oho laitoin kahteen kertaan tuo. Linkin tässä on se toinen mikä piti pistää https://www.mll.fi/vanhemmille/vinkkeja-lapsiperheen-arkeen/voiko-lapsi-olla-yksin-kotona/
Kiitos näistä viesteistä.
Haaveilija39 kirjoitti:
Kiitos näistä viesteistä.
Ole hyvä vain. En tiedä todellista tilannetta mutta ainakin noilla oireilla ihan normaalia eroahdistusta on.
Olisko toisen vanhemman poistuminen kuvioista aiheuttanut pelkoa, että sinäkin poistut jos olet jotenkin poissaoleva, jotain mikä muistuttaa jostain? Lapset on herkkiä huomaamaan vanhempien oireiluja.
Huitale kirjoitti:
Tai kuullut aikuisien puhuvan jotain sellaista mitä ei olisi tarvinut kuulla?
Mä olin itse lapsena kova huolehtimaan äidistäni. Kun hän oli isän kanssa riidellyt ja sairasti verenvuotosairautta ja hyytymishäiriötä, pelkäsin että hän katoaa johonkin tai on hätä. Niinpä kävin kotona tarkistelemassa missä hän on ja miten hän voi.
Herkät lapset.... Jopa erityisherkät lukee pelottavan tarkkaan tunnetiloja. Vaikea feikata.Mä luulen, että hän aistii, minussa jotain mitä ei aiemmin ole havainnut. Ennen lehmän hermot omaava, saattaa kimpaantua milloin mistäkin. Itsessäni on tällä hetkellä ihan helkatisti työstettävää. Muistaisi aina laskea kymmeneen ja toimia vasta sen jälkeen.
Huitale kirjoitti:
Mä olin itse lapsena kova huolehtimaan äidistäni. Kun hän oli isän kanssa riidellyt ja sairasti verenvuotosairautta ja hyytymishäiriötä, pelkäsin että hän katoaa johonkin tai on hätä. Niinpä kävin kotona tarkistelemassa missä hän on ja miten hän voi.
Herkät lapset.... Jopa erityisherkät lukee pelottavan tarkkaan tunnetiloja. Vaikea feikata.Tämä lapsi on kyllä aika huolehtivainen. Ymmärtää että pikkuveli on pieni ja voi käydä jotain. Monesti siis opastaa aikuisia. Että veli saattaa lähteä juoksemaan pidä siitä kiinni.🥰
Haaveilija39 kirjoitti:
Mä luulen, että hän aistii, minussa jotain mitä ei aiemmin ole havainnut. Ennen lehmän hermot omaava, saattaa kimpaantua milloin mistäkin. Itsessäni on tällä hetkellä ihan helkatisti työstettävää. Muistaisi aina laskea kymmeneen ja toimia vasta sen jälkeen.
No sinä olet väsynyt, sen voi minusta lapsellekin kertoa ihan reilusti, jollet jo ole kertonut. Niin rakentavasti, kun ikäisensä ja yksilönä pystyy vastaanottamaan elämän realiteetteja.
Elä ainakaan yritä salailla asioita, ne herättää vain kysymyksiä ja epävarmuutta. Tsemiä ja voimahali. 🤗Haaveilija39 kirjoitti:
Tämä lapsi on kyllä aika huolehtivainen. Ymmärtää että pikkuveli on pieni ja voi käydä jotain. Monesti siis opastaa aikuisia. Että veli saattaa lähteä juoksemaan pidä siitä kiinni.🥰
Hän on ikäisekseen aikava, pikkuvanha olematta näsäviisas kuitenkaan. Tuttu tunne. Luulen, että hän on vahvempi kuin arvaatkaa, sillä hän on kiinnostunut tosiasioista, kuten vaarat ovat todellisia. Ei mikään hömppä jätkä siis. Fiksu miehen alku. 🥰👍
Huitale kirjoitti:
Hän on ikäisekseen aikava, pikkuvanha olematta näsäviisas kuitenkaan. Tuttu tunne. Luulen, että hän on vahvempi kuin arvaatkaa, sillä hän on kiinnostunut tosiasioista, kuten vaarat ovat todellisia. Ei mikään hömppä jätkä siis. Fiksu miehen alku. 🥰👍
No hän on kyllä. Välillä osaa yllättää monilla tavoilla🥰
Huitale kirjoitti:
No sinä olet väsynyt, sen voi minusta lapsellekin kertoa ihan reilusti, jollet jo ole kertonut. Niin rakentavasti, kun ikäisensä ja yksilönä pystyy vastaanottamaan elämän realiteetteja.
Elä ainakaan yritä salailla asioita, ne herättää vain kysymyksiä ja epävarmuutta. Tsemiä ja voimahali. 🤗Kiitos🤗
Olen parhaani mukaan yrittänyt sanoittaa.. täytyy muistuttaa vielä kerran, mistä tästä kaikessa on kyse.Haaveilija39 kirjoitti:
Kiitos🤗
Olen parhaani mukaan yrittänyt sanoittaa.. täytyy muistuttaa vielä kerran, mistä tästä kaikessa on kyse.Jeps, oot yhä se sama ihana, rakastava ja turvallinen äiskä, vaikka oot nyt uupunut. Ylittänyt vaan lahjakkaastibvoimavarasi, kuten meistä moni tekee.. muistuta heitä, että sun rakkaus silti kestää, sitä ei mikään sammuta koskaan. 💗
He on sun kultakimpaleet.Huitale kirjoitti:
Jeps, oot yhä se sama ihana, rakastava ja turvallinen äiskä, vaikka oot nyt uupunut. Ylittänyt vaan lahjakkaastibvoimavarasi, kuten meistä moni tekee.. muistuta heitä, että sun rakkaus silti kestää, sitä ei mikään sammuta koskaan. 💗
He on sun kultakimpaleet.Kyllä se lämpö säilyy lapsiani kohtaan vaikka en paras versio ole tällä hetkellä. Jos en muuta jaksa niin ainakin halailen paljon🤗
Haaveilija39 kirjoitti:
Kyllä se lämpö säilyy lapsiani kohtaan vaikka en paras versio ole tällä hetkellä. Jos en muuta jaksa niin ainakin halailen paljon🤗
Se on mahtavaa. Onnellinen lastesi puolesta tuollaisesta äipästä. Oot tyttö kultaa säkin. 👍✨
- Anonyymi
Haaveilija39 kirjoitti:
Mä luulen, että hän aistii, minussa jotain mitä ei aiemmin ole havainnut. Ennen lehmän hermot omaava, saattaa kimpaantua milloin mistäkin. Itsessäni on tällä hetkellä ihan helkatisti työstettävää. Muistaisi aina laskea kymmeneen ja toimia vasta sen jälkeen.
"Muistaisi aina laskea kymmeneen ja toimia vasta sen jälkeen."
Mä sanoisin, että älä ajattele noin, älä esitä jotain mikä ei ole tällä hetkellä totta. Lapsi näkee läpi siitä esityksestä ja se vain lisää ristiriitaa, miksi äiti "valehtelee", miksi äiti "huijaa". Tietysti on hyvä muistaa aina itse rauhoittua, mutta riidat ja kimpaantumisetkin kuuluvat elämään. Mä suosittelisin, että ennemmin keskustelet lapsen/lasten kanssa ja sanot ihan suoraan mikä sun tilanne tällä hetkellä on. Et tietenkää pelotellen, mutta niin että heidän ei tarvitse pelätä, vaikka sä nykyään välillä hermostutkin. Anonyymi kirjoitti:
"Muistaisi aina laskea kymmeneen ja toimia vasta sen jälkeen."
Mä sanoisin, että älä ajattele noin, älä esitä jotain mikä ei ole tällä hetkellä totta. Lapsi näkee läpi siitä esityksestä ja se vain lisää ristiriitaa, miksi äiti "valehtelee", miksi äiti "huijaa". Tietysti on hyvä muistaa aina itse rauhoittua, mutta riidat ja kimpaantumisetkin kuuluvat elämään. Mä suosittelisin, että ennemmin keskustelet lapsen/lasten kanssa ja sanot ihan suoraan mikä sun tilanne tällä hetkellä on. Et tietenkää pelotellen, mutta niin että heidän ei tarvitse pelätä, vaikka sä nykyään välillä hermostutkin.Tuota 10 laskemista, pitäisi harrastaa useammin. Eli eikun uudelleen koulunpenkille..
Juuh tämä voi olla että vanhin on joskus katsonut äitiään kieroon, kysyessään mikä sinulla on. Kaikki on tosi hyvin. Niin varmasti on. Mutta onhan tässä nyt vaikka ja mitä selviytymis ohjetta👍🏼- Anonyymi
Huitale kirjoitti:
Tai kuullut aikuisien puhuvan jotain sellaista mitä ei olisi tarvinut kuulla?
Ei tuohon tarvita paljon muuta kuin yhden liian jännittävän kauhukuvan katsominen. Tietysti voi olla että maailmantilanne tai joku vanhempien tekemä ahdistaisi, mutta yksin jäämisen pelko hetkeksi aiheutunut todennäköisemmin omasta mielikuvituksesta
Anonyymi kirjoitti:
Ei tuohon tarvita paljon muuta kuin yhden liian jännittävän kauhukuvan katsominen. Tietysti voi olla että maailmantilanne tai joku vanhempien tekemä ahdistaisi, mutta yksin jäämisen pelko hetkeksi aiheutunut todennäköisemmin omasta mielikuvituksesta
Niin ja mistä tietää mitä naapurit puhuu lasten kuullen tai ylipäänsä muut aikuiset, kuin äiti mistä lapsi huolestuu. Ei tarvi kuin puhua äidistä jotain huolestuttavaa ikään kuin aikuisten kesken ja lapsi sattuu kuulemaan ja huolestuu.
Huitale kirjoitti:
Niin ja mistä tietää mitä naapurit puhuu lasten kuullen tai ylipäänsä muut aikuiset, kuin äiti mistä lapsi huolestuu. Ei tarvi kuin puhua äidistä jotain huolestuttavaa ikään kuin aikuisten kesken ja lapsi sattuu kuulemaan ja huolestuu.
Vaikka onpa äidin tilanne huolestuttava, onpa väsynyt jne. Riittää lapselle jo murheeksi. Monet aikuiset puhuu vähän seläntakana toisen tilanteesta, mutta lapset voi kuulla...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei tuohon tarvita paljon muuta kuin yhden liian jännittävän kauhukuvan katsominen. Tietysti voi olla että maailmantilanne tai joku vanhempien tekemä ahdistaisi, mutta yksin jäämisen pelko hetkeksi aiheutunut todennäköisemmin omasta mielikuvituksesta
Joskus meidän alakouluikäinen ei halunnut nukkua yksin sängyssä. Tehtiin niin vähän aikaa, että anoin nukkua isänsä vieressä ja menin nukkumaan itse lapsen sänkyyn. Ihan päinvastoin kuin jossain neuvolan ohjeissa, mutta yksin nukkumisen ahdistus meni ohi hyvin lyhyessä ajassa.
Anonyymi kirjoitti:
"Muistaisi aina laskea kymmeneen ja toimia vasta sen jälkeen."
Mä sanoisin, että älä ajattele noin, älä esitä jotain mikä ei ole tällä hetkellä totta. Lapsi näkee läpi siitä esityksestä ja se vain lisää ristiriitaa, miksi äiti "valehtelee", miksi äiti "huijaa". Tietysti on hyvä muistaa aina itse rauhoittua, mutta riidat ja kimpaantumisetkin kuuluvat elämään. Mä suosittelisin, että ennemmin keskustelet lapsen/lasten kanssa ja sanot ihan suoraan mikä sun tilanne tällä hetkellä on. Et tietenkää pelotellen, mutta niin että heidän ei tarvitse pelätä, vaikka sä nykyään välillä hermostutkin.Mä olen samaa mieltä. Ja on positiivista, kun lasta kiinnostaa realiteetit höpöjuttujen sijaan. Silloin voi todellisuudentajukin kehittyä toimintatapojen ohessa niin, että tulee selviytyvää sorttia aikuinen. Laoset joille valehdellaan jauhetaan paskaa oppii sen elämänpelon vanhemmiltaan. Kuten diipadaapailunkin.
Huitale kirjoitti:
Niin ja mistä tietää mitä naapurit puhuu lasten kuullen tai ylipäänsä muut aikuiset, kuin äiti mistä lapsi huolestuu. Ei tarvi kuin puhua äidistä jotain huolestuttavaa ikään kuin aikuisten kesken ja lapsi sattuu kuulemaan ja huolestuu.
Tämä on ihan totta. Ei aikuisetkaan aina ajattele mitä puhuu. Eikä tarkoita huolestuttaa lasta.
Haaveilija39 kirjoitti:
Tämä on ihan totta. Ei aikuisetkaan aina ajattele mitä puhuu. Eikä tarkoita huolestuttaa lasta.
Näinpä. Harmittomalta tuntuva käyty keskustelu voi lapsen korviin kuulostaa pelottavalta ja saada aikaan huolta.
Joudun usein toppuuttelemaan omaa isääni nimittäin, kun hän ei yhtään mieti mitä puhuu ja mitä lapset kuulee ja kuulemastaan käsittää. Tuli mieleen siksi tuokin vaihtoehto.- Anonyymi
Haaveilija39 kirjoitti:
Tämä lapsi on kyllä aika huolehtivainen. Ymmärtää että pikkuveli on pieni ja voi käydä jotain. Monesti siis opastaa aikuisia. Että veli saattaa lähteä juoksemaan pidä siitä kiinni.🥰
Montako lasta tällä hahmolla mies siis olikaan ja ilmeisesti poikiakin on? Kiinnostaa miten pahasti tää backfire
Huitale kirjoitti:
Näinpä. Harmittomalta tuntuva käyty keskustelu voi lapsen korviin kuulostaa pelottavalta ja saada aikaan huolta.
Joudun usein toppuuttelemaan omaa isääni nimittäin, kun hän ei yhtään mieti mitä puhuu ja mitä lapset kuulee ja kuulemastaan käsittää. Tuli mieleen siksi tuokin vaihtoehto.Samaa vikaa oli edesmenneellä miehelläni. Minä yritin turhaan toppuutella😒 Puhui oman lapsensa asioista ääneen. Että meillä tämä vanhin puhui ääneen sitten sisaruksensa kuullen että tämä on lihava😔
Anonyymi kirjoitti:
Joskus meidän alakouluikäinen ei halunnut nukkua yksin sängyssä. Tehtiin niin vähän aikaa, että anoin nukkua isänsä vieressä ja menin nukkumaan itse lapsen sänkyyn. Ihan päinvastoin kuin jossain neuvolan ohjeissa, mutta yksin nukkumisen ahdistus meni ohi hyvin lyhyessä ajassa.
Hyvä jos auttoi noinkin helposti😊
Haaveilija39 kirjoitti:
Samaa vikaa oli edesmenneellä miehelläni. Minä yritin turhaan toppuutella😒 Puhui oman lapsensa asioista ääneen. Että meillä tämä vanhin puhui ääneen sitten sisaruksensa kuullen että tämä on lihava😔
Nuo on ikäviä tilanteita. Itelle ne on jo päivänselvyyksiä, ettei kaikkea puhuta lasten kuullen ihan jo työnikin kautta opittuna, mutta muutenkin. Ja mikä puhutaan vähän etukäteen mietitään, jos voidaan miten.
Aina pitää kyetä perustelemaan lapselle ja myös korjaamaan virheitään. Toinen inhottava piirre on ex puolisoiden haukkuminen lapsille, niitä näkee lapsia jotka puhuu ihan aikuisen sanoin vanhemmastaan pahaa. Tosi mautonta. 😑Huitale kirjoitti:
Nuo on ikäviä tilanteita. Itelle ne on jo päivänselvyyksiä, ettei kaikkea puhuta lasten kuullen ihan jo työnikin kautta opittuna, mutta muutenkin. Ja mikä puhutaan vähän etukäteen mietitään, jos voidaan miten.
Aina pitää kyetä perustelemaan lapselle ja myös korjaamaan virheitään. Toinen inhottava piirre on ex puolisoiden haukkuminen lapsille, niitä näkee lapsia jotka puhuu ihan aikuisen sanoin vanhemmastaan pahaa. Tosi mautonta. 😑Juurikin tätä myös jouduin kuunnella pienenä. Kuin myös exäni puhui lapsensa kuullen hänen äidistään.☹️ toiset kun eivät halua ajatella sitä asiaa sen lapsen kannalta.. lapsi on lojaali molemmalle vanhemmalleen.. kyllä mua ainakin ahdisti silloin lapsena kuunnella mitä mieltä isäni puoliso oli äidistäni. Äitini ei kommentoinut ikinä mitään isästäni. Että ihan hyvä että äitini on kasvattanut minut. Kovia kokeneena, olen silti suht järjissäni.
Haaveilija39 kirjoitti:
Juurikin tätä myös jouduin kuunnella pienenä. Kuin myös exäni puhui lapsensa kuullen hänen äidistään.☹️ toiset kun eivät halua ajatella sitä asiaa sen lapsen kannalta.. lapsi on lojaali molemmalle vanhemmalleen.. kyllä mua ainakin ahdisti silloin lapsena kuunnella mitä mieltä isäni puoliso oli äidistäni. Äitini ei kommentoinut ikinä mitään isästäni. Että ihan hyvä että äitini on kasvattanut minut. Kovia kokeneena, olen silti suht järjissäni.
Näinpä. Eikä välejä lapsen ja toisen vanhemman kanssa tartte pilata omalla kaunallaan. Itse ei tartte tykätä, mutta lasten mieliä ei tartte mustuttaa omalla vitutuksellaan.
🤗
- Anonyymi
Aktiivin puute. Miksi ei ole joku kerhotoiminta,tai likunta ryhmä? Kirkolla on lasille ilmasia kerhoja. Kuin partiokan ei paljoa maksa,jos koululainen.Ita päivä toimntaa on Lasten leikki puistot arkena.Aamu päivä alle kouluikäisille.Koululaisille on myös vaikka mitä ilmasta toimintaa nuorisotalot. Ikä ryhmitäin.
Ei tää nyt päde ihan näinkään. Kun on ollut koulussa niin kyllä siinä on jo viety mehuja sen päivän aikana..
- Anonyymi
Vähän sama tuli mieleen kuin edellisillä vastaajilla.
Eli jotain turvattomuutta hän voi kokea.
Mutta mikä siihen auttaisi? Siihen ei ole vastausta ja lasten kasvatuksesta en muutenkaan tiedä yhtään mitään.
Lapsellisille tuttaville sanon aina, että koettakaahan kasvattaa kunnollisia veronmaksajia, jotta minunkin eläke olisi turvattu :))
-keinovaginamies-Näin on hyvinkin. Täytyy vaan yrittää lisätä hyviä onnistumisen kokemuksia.. lisätä turvallisuuden tuntua.
Läheisriippuvainen on vähän suomenkielen kukkanen...
Tavallaan se ei roiku kenessäkään, vaan huolehtii ja tavallaan elää toisista...
Lapselle voi tulla vaikka millaisia "kausia", milloin hänessä painottuu erilaiset roolit. Ja varmasti traagiset kokemukset muokkaa nuorta vaikka mihin. Ehkä kannattaa katsella tilannetta vaan rauhassa ja antaa ajan näyttää mihin homma kääntyy. Ei kannata mitään paniikkinappia alkaa painamaan ja koettaa kääntää hommaa ihan ylösalaisinkaan.
Sopimalla varmasti asiat yhdessä ja juttelemalla saa rauhattomuuden laantumaan, sekä hyvillä kokemuksilla. :o)No näin täytyy ajatella.. kun siis itsellä tuntuu nyt tuo liika ajattelu tekevän vaan hallaa..
Nyt ajattelinkin ettei käydä enää, niin usein naapurissa. Olemme muutenkin vähentäneet sielä käyntiä. Ihan jopa koiran takia.. on sielä liian hyvällä ruoalla😬
Kiitos sulle Disse näistä huojentavista sanoista😄Haaveilija39 kirjoitti:
No näin täytyy ajatella.. kun siis itsellä tuntuu nyt tuo liika ajattelu tekevän vaan hallaa..
Nyt ajattelinkin ettei käydä enää, niin usein naapurissa. Olemme muutenkin vähentäneet sielä käyntiä. Ihan jopa koiran takia.. on sielä liian hyvällä ruoalla😬
Kiitos sulle Disse näistä huojentavista sanoista😄Joo, sulla varmaan on ihan omassa olossakin miettimistä. :o)
Mutta iisisti vaan ja koittaa touhuta yhdessä jotain tää tuleva viikko. Toivottavasti olis hyvää keliä, niin voisitte jotain touhuta ulkona. Lakasuhommia pihalla ja ehkä joku uintireissu uimahalliin tms. Niissä usein isommat osaa touhuta omiaan, eikä tarvitse kuin katsella pienempiä.
Päivällä kunnon touhuamista, niin illalla laskeutuu hiljaisuus nopeammin. :o)Disseisback kirjoitti:
Joo, sulla varmaan on ihan omassa olossakin miettimistä. :o)
Mutta iisisti vaan ja koittaa touhuta yhdessä jotain tää tuleva viikko. Toivottavasti olis hyvää keliä, niin voisitte jotain touhuta ulkona. Lakasuhommia pihalla ja ehkä joku uintireissu uimahalliin tms. Niissä usein isommat osaa touhuta omiaan, eikä tarvitse kuin katsella pienempiä.
Päivällä kunnon touhuamista, niin illalla laskeutuu hiljaisuus nopeammin. :o)Yhdessä lehtien lakaisu kuulosti kyllä hyvältä. Monesti se on aika pienestä kiinni kun lapset innostuu kun ne ottaa mukaan. Ne on tosi iloisia vaikka ei monesti hirveän kauan jaksa keskittyä. Mutta kunhan leikkivät mukana😉
Haaveilija39 kirjoitti:
Yhdessä lehtien lakaisu kuulosti kyllä hyvältä. Monesti se on aika pienestä kiinni kun lapset innostuu kun ne ottaa mukaan. Ne on tosi iloisia vaikka ei monesti hirveän kauan jaksa keskittyä. Mutta kunhan leikkivät mukana😉
No siihen kun keksii mukaan vähän pillimehua ja keksiäkin ulkona nautittuna, niin retkihän se on. :oD
Mulla on jo tovi niistä ajoista, kun takapihalla rymys kaksi pipopäätä ja touhuili omiaan. Joskus se lakaisuhomma oli kivaa, mutta kohta saattoi mielenkiinto keskittyä kiipeilyyn tai lehtikasassa möyrimiseen. :oD
Kuitenkin oli taattua se rauha sitten illalla, kun raikkaassa syyskelissä oli rymytty pihalla.
Ja sitten ekat kerrat jossain uimahallissakin tuli käytyä syysloman aikoihin. Pari tuntia allaslötköttelyä ja punaisilla silmillä kotiin. Joku piirretty leffa iltaan ja sai kantaa sohvalta suoraan tyyppejä sänkyyn. :oDDisseisback kirjoitti:
No siihen kun keksii mukaan vähän pillimehua ja keksiäkin ulkona nautittuna, niin retkihän se on. :oD
Mulla on jo tovi niistä ajoista, kun takapihalla rymys kaksi pipopäätä ja touhuili omiaan. Joskus se lakaisuhomma oli kivaa, mutta kohta saattoi mielenkiinto keskittyä kiipeilyyn tai lehtikasassa möyrimiseen. :oD
Kuitenkin oli taattua se rauha sitten illalla, kun raikkaassa syyskelissä oli rymytty pihalla.
Ja sitten ekat kerrat jossain uimahallissakin tuli käytyä syysloman aikoihin. Pari tuntia allaslötköttelyä ja punaisilla silmillä kotiin. Joku piirretty leffa iltaan ja sai kantaa sohvalta suoraan tyyppejä sänkyyn. :oDKäytiinkin jo ”uudessa” puistossa. Äsken syötiin siskonmakkarakeitto.
Voih mä jotenkin ihastelen sun tuota isällisyyttä. Vaikutat niin lämpimältä. Hali🤗
Jotenkin kun itse on kokenut huonon isäsuhteen. Niin nämä sinun kommenttisi tekee sillä tavalla mielelle hyvää. Että ei ne kaikki miehet niin paskoja olekaan😉😁 moni on itse asiassa aika ihana😂Haaveilija39 kirjoitti:
Käytiinkin jo ”uudessa” puistossa. Äsken syötiin siskonmakkarakeitto.
Voih mä jotenkin ihastelen sun tuota isällisyyttä. Vaikutat niin lämpimältä. Hali🤗
Jotenkin kun itse on kokenut huonon isäsuhteen. Niin nämä sinun kommenttisi tekee sillä tavalla mielelle hyvää. Että ei ne kaikki miehet niin paskoja olekaan😉😁 moni on itse asiassa aika ihana😂No mä oisin halunnutkin olla enempi muksujen kanssa, kun ne oli pieniä, mutta aina koitin ottaa senkin mitä aikaa multa liikeni, työn ja hvuin kannalta.
Muistan yhden syksyajan, kun exä oli toisessa kaupungissa kouluhommissa ja mä olin tuon "räyhäremmin" kanssa kotosalla keskenään. Lauantaina sovittiin aamupalapöydässä, että jos saadaan etupihalta lehdet lakastua ja kyysättyä kompostiin, on iltapäivästä uintireissu yhteen pikkukylpylään ansaittu. Meno oli melkoista. Nuorimman kannoin suoraan kainalossa pesuhuoneeseen ja jätettiin kamppeet sinne, kun ne piti huuhdella suihkussa, sen verran oli kuraa tarttunut mukaan...naama ja kädet pestiin veskissä. Samalla kun kaksikko veti sapuskaa huiviin, mä lykkäsin kamat pesukoneeseen ja sit ruuan päälle mentiin uimaan.
Nuoremmallekin tyrkkäsin kellukkeet selkään ja toiset käsiin...siinä se sohi ihan innoissaan, kun vanhempi tuumi, ettei äiti tuolleen laskenut tyttöä uimaan....mutta nyt se soli into piukeena. Ja illasta sit oli hiljaista jo aikaisin. Mä laittelin ulkokamat kuivumaan, niin oli taas maanantaille kerhoon ja kouluihin säätyisät ulkokamat.
Niin ja oli sit pihakin siisti... :oDDisseisback kirjoitti:
No mä oisin halunnutkin olla enempi muksujen kanssa, kun ne oli pieniä, mutta aina koitin ottaa senkin mitä aikaa multa liikeni, työn ja hvuin kannalta.
Muistan yhden syksyajan, kun exä oli toisessa kaupungissa kouluhommissa ja mä olin tuon "räyhäremmin" kanssa kotosalla keskenään. Lauantaina sovittiin aamupalapöydässä, että jos saadaan etupihalta lehdet lakastua ja kyysättyä kompostiin, on iltapäivästä uintireissu yhteen pikkukylpylään ansaittu. Meno oli melkoista. Nuorimman kannoin suoraan kainalossa pesuhuoneeseen ja jätettiin kamppeet sinne, kun ne piti huuhdella suihkussa, sen verran oli kuraa tarttunut mukaan...naama ja kädet pestiin veskissä. Samalla kun kaksikko veti sapuskaa huiviin, mä lykkäsin kamat pesukoneeseen ja sit ruuan päälle mentiin uimaan.
Nuoremmallekin tyrkkäsin kellukkeet selkään ja toiset käsiin...siinä se sohi ihan innoissaan, kun vanhempi tuumi, ettei äiti tuolleen laskenut tyttöä uimaan....mutta nyt se soli into piukeena. Ja illasta sit oli hiljaista jo aikaisin. Mä laittelin ulkokamat kuivumaan, niin oli taas maanantaille kerhoon ja kouluihin säätyisät ulkokamat.
Niin ja oli sit pihakin siisti... :oDTässä menee vielä hetki ennen kuin nuo pääsee siihen vireeseen.😬 mutta kyllä niistä kelpo kansalaisia aion kasvattaa🙂🍂🚓
Haaveilija39 kirjoitti:
Tässä menee vielä hetki ennen kuin nuo pääsee siihen vireeseen.😬 mutta kyllä niistä kelpo kansalaisia aion kasvattaa🙂🍂🚓
Joo, no on sulla isompi sakki siellä. :o)
Mullakin taitaa aika olla kullannut osan muistoista. :oD
- Anonyymi
Minkä ikäisestä on kysymys? Omalla lapsellani oli tuollaista samantyyppistä "oirehtimista" ekaluokkalaisena. Se katosi noin puolen vuoden sisällä itsestään, joten meillä ei tilannetta sen kummemmin lähdetty selvittelemään. Siinä oli samaan syssyyn muitakin muutoksia elämässä, niin hän sitten tuntui kovasti takertuvan minuun.
En tosiaan tiedä minkä ikäisestä on kysymys, mutta itse olen sen puolestapuhuja, että lasten kanssa kannattaa puhua suoraan, mutta tietysti ikätasoisesti. Kannattaa kertoa suoraan miltä itsestä tuntuu ja omasta jaksamisesta, mutta kuitenkin pitäen huoli siitä, että se keskustelu ei jää avoimeksi ja järkyttämään lapsen turvallisuuden tunnetta. Vaikka äiti on väsynyt ja joskus kireä, niin ei ole mitään pelättävää jne. Kannattaa tietysti ihan suoraan kysyä, että miltä lapsesta itsestään tuntuu, osaako hän sanoa miksi hän käyttäytyy noin. Tietenkään ei saa syyttää tai syyllistää lasta tuosta käytöksestä, mutta analyyttisesti kysyä ja ehkä yhdessä pohtia, että mistä voisi olla. Ei kannata odottaa, että lapsi yhtään sen kummemmi osaisi yhdeltä istumalta tuntemuksiaan analysoida. Hänelle voi herättää ajatuksia ja pyytää, että jos hän miettisi ja kertoisi, kun jotain ajatuksia herää tai sopia suoraan, että jotellaan uudestaa vaikka viikon kuluttua tmv. Tärkeää kuitenkin, ettei se tunnu lapsesta painostamiselta.- Anonyymi
Tuolla aiemmin mainittiin myös harrastukset ja tekeminen. Ne voivat olla ihan hyvä juttu laajentamaan lapsen omaa reviiriä ja opettamaan sopivaa itsenäisyyttä. Mä en ole mikään ylettömän harrastamisen puolesta puhuja, mutta jokunen aidosti lasta kiinnostava harrastus viikossa voisi olla hyväksi.
7 vuotiaasta. Tässä oli hyviä pointteja. Eilen keskusteltiin vähän että mikä mieltä vaivaa. Miksi ei pysynyt sovitusti naapurissa jne.. mutta täytyy puhua jatkossa avoimemmin omasta tilanteesta ja tosiaan ikätasoisesti., Joskos tämä nyt vaan menisi ohi sitten pikkuhiljaa. Nuorimmat eivät koe turvattomuutta.
- Anonyymi
naisissa on osalla läheis riippuvuutta, sitten otetaan vaikkaa mies juoppo, kun tuttava piirisakin näkynyt,
On selvästi huolissaan sinusta ja tilanteesta myös itsensä suhteen.
Käyt asiat läpi ja hälvennät huolet, niin tilanne normalisoituu.Tuo on ihan normaalia eroahdistusta itsehän välttelen sitä paljon kun tarvitsee, että joku päivä ei tarvita enää äitiä. Tietää kasvaessa
Haluaisin nähdä mitä xena vastaa.😅 en viitti itse sanoa ekana mitään. Kysytään xenalta ei minulta.
- Anonyymi
Sinun tulisi saada nyt itsellesi enemmän aikaa, levätä ja käydä läpi levon jälkeen asioita mitkä painavat omaa mieltäsi. Väsyneenä kaikki ongelmat saavat moninkertaisen suuruusluokan, hermostuttaa pienimmätkin asiat, tulee kärttyisäksi jne.
Oletko kysynyt tukiperhettä, vaikka yksi viikonloppu kuukaudessa yksityistä lepoaikaa? Lähisukulaiset ja omaiset voisivat auttaa vaikka toisen viikonlopun kuukaudesta?
Voimien ehtyminen ei ole mitenkään harvinaista, kaikille tuulee joskus alavireisiä kausia elämän aikana. Niistä kyllä nousee taas ylös, jopa huomaamatta, kun on saanut jaoteltua asiat lokeroihin ja tärkeysjärjestykseen, ottamatta siitä liikaa paineita.
Aikaa se voi ottaa, jokainen päivä on lähempänä parempaa huomista.
Voimia Sinulle!
AVKiitos!
Kaikki tukiperhe ja muut avut mitä vaan voin saada on nyt vireillä. Tosiaan olisi hyvä saada lomaa tästä kaikesta. Mutta pakko se on vaan jaksaa. On onneksi sukulaisia jotka auttavat.🙏 etten ihan yksin ole kumminkaan.🙂
- Anonyymi
Lapset OVAT läheisriippuvaisia, se nyt vain on tosiasia. Niin kuuluukin olla, lapset ovat riippuvaisia vanhemmistaan.
Ilmaisella itseään noin "Huhuilee mitä teet jne..." hän osoittaa epävarmuuttaan ja huolta sinusta. Aivan varmasti vaistoaa, ettet ole kunnossa ja hermoilee sisäisesti miten jaksat. Se on normaalia ja osoittaa herkkyyttä. Oletko itse niin kuormittunut, ettet pysty vastaamaan lasten tarpeisiin?Parasta on vain olla lapsen lähellä. Usein vanhempi lapsi jää muutosten keskellä vaille riittävää huomiota, kun on nuorempikin/nuorempiakin.
- SheenaOlen kyllä hyvin ylikuormittunut. Tekisi mieli painua talviunille ja herätä joskus keväällä. Mä yritän aina välillä vähän pysähtyä kuuntelemaan huomioimaan, tänään meillä on ollut ihan hyviä hetkiä.🤗
Heips ystäväiseni, ymmärrän toki, että olet sekä lapsesta huolissasi että koet tilanteenne entistä raskaampana. - Minun tilanteeni oli monella tavalla erilainen, joten siitä näkökulmasta en voi antaa sinulle vertaistukea. - Kävimme täysi-ikäisen tyttäreni kanssa kyllä meille tarjotussa kriisiterapiassa.
Muistan kyllä valitettavasti kuitenkin, että eräs läheinen ystäväni jäi 30-vuotiaana kolmen, alle kouluikäisen lapsen yksinhuoltajaksi, kun lasten isä kuoli syöpään lyhyen sairastelun jälkeen. Se oli shokki paitsi perheelle myös meille läheisille. - Vanhimmalla lapsista puhkesi (vuoden sisään isän kuolemasta) vielä reumakin ja perheellä oli paljon jaksamiseen liittyviä haasteita.
- Sitä ei voi painottaa liikaa, että äidin omasta jaksamisesta täytyy huolehtia. Yksinhuoltaja voi olla niin väsynyt, ettei pysty kertomaan kenellekään uupumisestaan. Toivon, että sinulla olisi läheisiä, jotka voisivat auttaa pyytämättäkin. Ellei niin ole, niin toivon, että jaksat pyytää apua.
- Olisi tosi kiva, jos pystyisit antamaan aikaa jokaiselle lapsellesi sekä heille yhdessä että erikseen. Tarvitset hoitajan muille lapsille siksi aikaa, kun lähdet yhden kanssa vaikka uimaan tai kävelylle tai jos hoitopaikka järjestyy naapurissa, voit olla yhden kanssa kotona ja vaikka vain piirtää hänen kanssaan yhdessä ja jutella.
On ihan tavallista, että yhden vanhempansa menettänyt lapsi pelkää menettävänsä toisenkin. Hänelle kun on konkretisoitunut se, että läheinen voi lähteä kokonaan. Voisit jutella lapsen kanssa siitä, että hän varmasti ymmärtää, että hän ei ole aiheuttanut mitään pahaa ja että kaikki aikuiset olisivat halunneet auttaa isiä, mutta eivät pystyneet.
Anteeksi Haaveilija, mutta minusta on vähän tungettelevaa yrittää antaa sinulle jotakin vinkkejä tällaisella avoimella keskustelupalstalla, kun elämänkokemuksesi on noin yksityinen ja surullinen.
Haluan vain sanoa, että uskon kyllä, että kaikki järjestyy vielä. - Lasten kanssa ikä tuo joiltakin osin myös helpotusta. Voimia sinulle ❤️Kiitos Xena🙏
Apuja olen hakenut ja saanut. Muistelin että sinun miehesi kuoli, mutta en muistanut oliko lapsi/lapset kuinka pieniä. Mutta jos jo aikuisia, niin tietysti ihan toinen tilanne.
Hei eikä haittaa yhtään, vaikka esim sinä jaat vinkkejä yleisellä keskustelupalstalla. Minähän kysyin sitä itse🙂
Se on kyllä hyvä, kun lapset kasvaa, niin jokseenkin tämä kaikki helpottuu.. kyllä elämä voittaa vaikka aina ei siltä tunnu.
En osaa täysin samaistua tilanteeseesi enkä osaa antaa mitään tyhjentäviä neuvoja, mutta ensimmäisenä tuli mieleen, että lapsesi pelkää menettävänsä sinut tai murehtii mahdollisia uusia muutoksia. Olette kokeneet paljon, joten lapsesi reaktio on ymmärrettävä. Lapsesi on myös siinä iässä, että hän ottaa nyt isoja harppauksia itsenäistymisessä ja se saattaa voimistaa lapsesi reaktioita.
Tärkeintä lapselle on, että perusturvallisuus säilyy vaikeinakin aikoina. Sinä olet lapsillesi turvasatama ja on luonnollista, että lapsesi hakee turvaa sinusta. Parasta, mitä voit tehdä, on olla lapsellesi läsnä ja kerta toisensa jälkeen osoittaa, että sinä et ole lähdössä mihinkään. Käytännössä se tarkoittaa pienten lasten kohdalla sitä, että arki rullaa, kuten aina ennenkin. Syödään iltapala, luetaan iltasatu, pidetään kiinni tutuista rutiineista jne. Ja vaikka lapsesi reagoi siihen, että olet hetkenkin poissa, niin älä jätä menemättä. Selitä lapselle, että olet nyt 30min poissa, mutta tulet sitten takaisin. Voit sopia vaikka alkuun, että soitat vartin päästä. Kun lapsesi oppii luottamaan siihen, että palaat aina sovitusti ja hänellä ei ole sinä aikana mitään hätää, voi poissaoloja pidentää kerta toisensa jälkeen. Noin minä tein, kun kävin ensimmäisiä kertoja lenkillä ja poika jäi yksin kotiin.
Sinulla on nyt vaikea aika meneillään ja sinun on panostettava myös omaan hyvinvointiisi. Siitä kannattaa pitää kiinni, vaikka takuulla on vaikeaa tasapainoilla lasten ja omien tarpeiden välillä. Älä silti missään nimessä koe syyllisyyttä siitä, että teet asioita oman hyvinvointisi eteen, sillä hyvinvoivana pystyt olemaan lapsillesi paras mahdollinen äiti ❤️- Anonyymi
Ei kai lasten kohdalla puhuta läheisriippuvuudesta? Läheisriippuvuus on epänormaalia kahden aikuisen välistä riippuvuutta, mutta lapsen kuuluukin olla riippuvainen vanhemmistaan.
Yhdessä artikkelissa oli yhdistetty myös tämä lapsiin. Siitä siis nimitys. Mutta siis ihan se ja sama mikä nimitys tällä on.. toki lapsen kuuluu olla..
- Anonyymi
5-7 vuotiaana tulee kausi jolloin lapsi pelkää vanhemman kuolemaa. Sen ikäinen lapsi ymmärtää kuoleman lopullisuuden. Ja mitäpä muuta uutisistakaan tulee kuin sotaa ja räyhää. Uutiset ei ole sopivia lasten korville eikä silmille.
Kuulostele herkällä korvalla onko kyse siitä. Kun lapsi on vastaanottavassa mielentilassa, puhukaa asiasta. Kerro tarina vaikka Kusti-Katriinasta, jola oli mooooonta hyvää sukulaista ja ystävää jotka huolehtivat Kusti- Katriinasta kun hänen isä menehtyi. Se tuo lapselle turvallisuutta kun tietää että sukulaiset huolehtisi jos äidille eli sinulle sattuisi jotain. Ja sähän oot tietty terve, "lääkäri sanoi just niin". - Anonyymi
Eroahdistusta ja menee ohi. Toistele lähtiessäsi että palaat pian, ja pitää odotella sisällä. Siis pitää odottaa, ei saa poukkoilla. Näytä kellosta aika tai miten viisarit on kun palaat. Keksi hänelle jotain tekemistä joka vie lapsen ajatukset muualle.
Sanoit ettet ole nyt kunnossa. Onko lapsi huomannut sen, ja on huolissaan? Ihan kuten sinäkin tarkkailet lapsiasi kun he ovat sairaita.Olemme keskustelleet asiasta.. ja on aistivinaan käytöksessäni kireyttä. Mutta kyllä tämä tästä..
Lapsista ei oo kokemusta, mutta kerran olin kissavahtina. Niin ihan koko ajan oli vieressä kiinni. Jos makasin sohvalla niin tuli rinnan päälle nukkuun, niin että oli karvoja mun suussa. Yöllä tuli nukkuun ihan tyynylle ja pahimmillaan nukuttiin nenät yhdessä. ja jos luin lehtee, niin tuli lehden päälle makaan. Jos menin vessaan niin tuli maukuun oven taakse. Ei hetkeäkään osannu olla yksin, vaikka yleensä kissat on aika oaljon yksin.
- Anonyymi
Tuo ei ole vielä mitään, itse olen nukkunut naisen vieressä karvat suussa. Oli sen verran läheisriippuvainen tapaus.
AV Anonyymi kirjoitti:
Tuo ei ole vielä mitään, itse olen nukkunut naisen vieressä karvat suussa. Oli sen verran läheisriippuvainen tapaus.
AVNo johan AV vitsin murjas🤣🤣
On ollut kyllä todella huomionhakuinen kissa. Yleensä he käyvät vaan moikkaamassa ja lähtee pian pois.
- Anonyymi
Trolliätmillä, joka väittää minun olevan naimisissa äitini kanssa, on sellainen.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mikä on kaivattusi etunimi?
Otsikossa siis on kysymys eriteltynä. Vain oikeat vastaukset hyväksytään.1172144En kestä katsoa
Sitä miten sinusta on muut kiinnostuneita. Olen kateellinen. Siksi pitäisi lähteä pois961298Peräti 95 % persujen kannattajista rasisteja
Kertoo EVA:n teettämä kysely. Pakollista yhdenvertaisuuskoulutusta tarvitsee siis paljon laajempi joukko kuin pelkästää309989Kun viimeksi kohtasitte/näitte
Mitä olitte tekemässä? Millainen ympäristö oli? Löydetään toisemme...81916Olet kyllä vaarallisen himokas
Luova, kaunis, määrätietoinen, pervo, mielenkiintoinen, kovanaama, naisellinen ja erikoinen.84865- 75851
On minulla suunitelma
Siitä ei vain tiedä kukaan muu kuin tällä hetkellä minä. Suunnitelma ja varasuunnitelma. Sinun takiasi nainen. Vain s44670Palstan ylivoimaisesti suosituin keskustelunaihe
Palstan suosituin keskustelunaihe näyttää olevan homoseksuaalisuus. Otsikoiden perusteella voisi kuvitella olevansa Seks248667Ei koskaan saatu tuntea
Mitä olisi ollut painautua toisiimme vasten. Hengittää syvään, hyväillä ja rakastella vailla kiirettä. Tai repiä vaattee33650- 50644