Voi olettaa, että siinä vaiheessa kun Maan asukkaat ovat poistuneet näyttämöltä,
lajikato on ollut hyvin rankkaa.
"Alempia" nisäkkäitä voisi elää esim. luolissa.
Ongelmana voisi pitää eroosion tuomaa kasviston niukkuutta. Merien levätilannehan voisi tuodä eliöstölle tarpeellista ravintoa.
Jäätiköt ovat sulaneet vuosisatoja sitten, niin muuten sen jälkeinen "vedenpaisumuskin".
Ulkona ei pärjää kauan ilman jäähdytyspukua.
Marsissa lienee menolippulaisten kolonisaatio.
Millaisena tiedemiehet näkevät Maan kun asukkaita on enää muutamia tuhansia?
lajikato on ollut hyvin rankkaa.
"Alempia" nisäkkäitä voisi elää esim. luolissa.
Ongelmana voisi pitää eroosion tuomaa kasviston niukkuutta. Merien levätilannehan voisi tuodä eliöstölle tarpeellista ravintoa.
Jäätiköt ovat sulaneet vuosisatoja sitten, niin muuten sen jälkeinen "vedenpaisumuskin".
Ulkona ei pärjää kauan ilman jäähdytyspukua.
Marsissa lienee menolippulaisten kolonisaatio.
Millaisena tiedemiehet näkevät Maan kun asukkaita on enää muutamia tuhansia?
Vastaukset 1
Vanhimmat
tuossa vaiheessa, mutta Marsin "menolippulaisten" kohtalosta meillä onneksi on tietoa- siitä on kirjoittanut ruotsalainen nobelisti Harry Martinson runoeepoksessaan Aniara (suomentanut ansiokkaasti Aila Meriluoto).
Lyhyempi versio tarinasta on kuunneltavissa Tuomari Nurmion jylhässa laulussa On aika soittaa sinfonia. Siinä sanotaan mm. näin:
rakas, älä kysy enää
mikä on matkan määränpää
avaruus on nyt asuntomme
muu on samantekevää
ehkä joskus saamme vielä
kuulla tuulen huminaa
ehkä jossakin on toinen
yhtä kaunis kotimaa