Missä vaiheessa sielu asettuu sikiöön?

"Missä vaiheessa sielu asettuu sikiöön?"
Sielu ei asettuu sikiöön. Sielu on hienojakoisessa kehossa. Heti kun sielu on tullut kohtuun, uusi fyysinen keho alkaa hitaasti muodostua sielun ympärille.

Anonyymi kirjoitti:

"Missä vaiheessa sielu asettuu sikiöön?"
Sielu ei asettuu sikiöön. Sielu on hienojakoisessa kehossa. Heti kun sielu on tullut kohtuun, uusi fyysinen keho alkaa hitaasti muodostua sielun ympärille.

Lue lisää

Jälleensyntymismekanismi on sellainen, että ensin sielu luo tiedostamattaan halujensa ja tekojensa kautta hienovaraisen mentaalisen matriisin tai piirroksen tulevasta kehostaan. Tämä on eräänlainen hakemus tulevaa kehoa varten.

Sielun ympärillä oleva mentaalinen matriisi alkaa täyttyä aineellisilla elementeillä, ja näin syntyy uusi keho.

Anonyymi kirjoitti:

Jälleensyntymismekanismi on sellainen, että ensin sielu luo tiedostamattaan halujensa ja tekojensa kautta hienovaraisen mentaalisen matriisin tai piirroksen tulevasta kehostaan. Tämä on eräänlainen hakemus tulevaa kehoa varten.

Sielun ympärillä oleva mentaalinen matriisi alkaa täyttyä aineellisilla elementeillä, ja näin syntyy uusi keho.

Lue lisää

Syntymä, jälleensyntyminen tapahtuu jo ennen kuolemaa. Miten tämä on mahdollista? Syntymä määräytyy tässä elämässä tehtyjen tekojen perusteella. Kertyneen karman on määrättävä uusi keho. Jokainen teko aiheuttaa seurauksia, ja kaikki tämä yhdessä odottaa inkarnaatiota uudessa kehossa, seuraavassa elämässä. Uusi ulkomuoto "lasketaan" kuin tietokonemalli, ja kun sielu jättää kehon, hienojakoinen keho ottaa sen mukaansa ja kuljettaa sen seuraavaan syntymään. Sielu voi päätyä minne tahansa sen tietyn elämän aikana tekemiensä toimien mukaan. Seuraukset toteutuvat seuraavassa syntymässä hienovaraisessa, ihanteellisessa muodossa.

Anonyymi kirjoitti:

Syntymä, jälleensyntyminen tapahtuu jo ennen kuolemaa. Miten tämä on mahdollista? Syntymä määräytyy tässä elämässä tehtyjen tekojen perusteella. Kertyneen karman on määrättävä uusi keho. Jokainen teko aiheuttaa seurauksia, ja kaikki tämä yhdessä odottaa inkarnaatiota uudessa kehossa, seuraavassa elämässä. Uusi ulkomuoto "lasketaan" kuin tietokonemalli, ja kun sielu jättää kehon, hienojakoinen keho ottaa sen mukaansa ja kuljettaa sen seuraavaan syntymään. Sielu voi päätyä minne tahansa sen tietyn elämän aikana tekemiensä toimien mukaan. Seuraukset toteutuvat seuraavassa syntymässä hienovaraisessa, ihanteellisessa muodossa.

Lue lisää

Mistä sitten seuraava keho riippuu? Se riippuu vain elävästä olennosta itsestään: aivan kuten tämä päivä muokkaa huomisen tapahtumia. Toisin sanoen tietoisuus, jonka ihminen on muodostanut tässä elämässä, siirtää hänet kuoleman hetkellä uuteen ruumiiseen, joka vastaa hänen tietoisuuttaan kuolinhetkellä.

Anonyymi kirjoitti:

Mistä sitten seuraava keho riippuu? Se riippuu vain elävästä olennosta itsestään: aivan kuten tämä päivä muokkaa huomisen tapahtumia. Toisin sanoen tietoisuus, jonka ihminen on muodostanut tässä elämässä, siirtää hänet kuoleman hetkellä uuteen ruumiiseen, joka vastaa hänen tietoisuuttaan kuolinhetkellä.

Lue lisää

Heti kun sielu lähtee ruumiista, se omaksuu välittömästi elottoman luonteensa. Tarkemmin tutkittaessa huomaamme, että keho on vain mielen ohjaama väline, jota ilman se ei voi toimia tässä fyysisessä maailmassa. Sielun kautta mieli herää henkiin, josta tulee mielikuvituksellinen minä, joka on vastuussa siirtymisestä uuteen kehoon.

Anonyymi kirjoitti:

Heti kun sielu lähtee ruumiista, se omaksuu välittömästi elottoman luonteensa. Tarkemmin tutkittaessa huomaamme, että keho on vain mielen ohjaama väline, jota ilman se ei voi toimia tässä fyysisessä maailmassa. Sielun kautta mieli herää henkiin, josta tulee mielikuvituksellinen minä, joka on vastuussa siirtymisestä uuteen kehoon.

Lue lisää

Miten tämä siirtyminen tapahtuu? Ohjaava tekijä on jivan toiminta (karma). Koska kuvitteellinen minä on mayan luomus, siitä tulee helposti sen houkutusten uhri, ja näiden houkutusten mukaan toimiminen synnyttää vastustusta, joka puolestaan synnyttää uusia toimia, jotka edellyttävät uusia inkarnaatioita. Näin toiminta synnyttää uutta toimintaa, ja syntymä synnyttää yhä uusia syntymiä, ja jiva liikkuu lakkaamatta syntymien ja kuolemien pyörässä. ...Jokainen syntymä ohjaa seuraavaa karman mukaan. Tällainen on luonnonlaki, joka ohjaa inkarnaatioitamme tässä maailmassa. Sitä ei voi muuttaa eikä sitä voi olla tottelematta. Se on lopullinen ja vastustamaton. Suurimmista ihmisistä pienimpään elävään organismiin, kaikki ovat tämän luonnonlain armoilla.

Anonyymi kirjoitti:

Miten tämä siirtyminen tapahtuu? Ohjaava tekijä on jivan toiminta (karma). Koska kuvitteellinen minä on mayan luomus, siitä tulee helposti sen houkutusten uhri, ja näiden houkutusten mukaan toimiminen synnyttää vastustusta, joka puolestaan synnyttää uusia toimia, jotka edellyttävät uusia inkarnaatioita. Näin toiminta synnyttää uutta toimintaa, ja syntymä synnyttää yhä uusia syntymiä, ja jiva liikkuu lakkaamatta syntymien ja kuolemien pyörässä. ...Jokainen syntymä ohjaa seuraavaa karman mukaan. Tällainen on luonnonlaki, joka ohjaa inkarnaatioitamme tässä maailmassa. Sitä ei voi muuttaa eikä sitä voi olla tottelematta. Se on lopullinen ja vastustamaton. Suurimmista ihmisistä pienimpään elävään organismiin, kaikki ovat tämän luonnonlain armoilla.

Lue lisää

Fyysinen keho ja hienojakoinen keho toimivat yhdessä eräänlaisena vääränä olemuksena tai koneena, jossa todellinen olemus - sielu - matkustaa matkustajana.

Anonyymi kirjoitti:

Fyysinen keho ja hienojakoinen keho toimivat yhdessä eräänlaisena vääränä olemuksena tai koneena, jossa todellinen olemus - sielu - matkustaa matkustajana.

Hienojakoinen keho koostuu kolmesta elementistä: väärästä egosta, älystä ja mielestä. Nämä kolme toimintoa ovat puhtaasti sielulle luontaisia, ja hienojakoinen keho vain kopioi niitä sielun ollessa tässä maailmassa. Ego on tunne siitä, että olemme joku, eli itseidentiteetti. Sielu tarvitsee tätä "väärää egoa", joka peittää sielun ohuella kerroksella ja saa sen pitämään itseään aineen evoluution tuotteena. Kun ikuinen sielu pitää itseään väliaikaisena fyysisenä kehona, se on väärän egon ilmentymä.

Anonyymi kirjoitti:

Hienojakoinen keho koostuu kolmesta elementistä: väärästä egosta, älystä ja mielestä. Nämä kolme toimintoa ovat puhtaasti sielulle luontaisia, ja hienojakoinen keho vain kopioi niitä sielun ollessa tässä maailmassa. Ego on tunne siitä, että olemme joku, eli itseidentiteetti. Sielu tarvitsee tätä "väärää egoa", joka peittää sielun ohuella kerroksella ja saa sen pitämään itseään aineen evoluution tuotteena. Kun ikuinen sielu pitää itseään väliaikaisena fyysisenä kehona, se on väärän egon ilmentymä.

Lue lisää

Toinen hienovaraisen kehon elementti on äly. Sillä on useita perustoimintoja: epäily, analyysi jne. Äly on suunnittelu- tai strategiaosasto, jossa erilaisia ideoita analysoidaan ennen kuin ne hyväksytään toiminnan ohjaamiseksi. Kun päätös on tehty, älyn tahdonvoima kannustaa meitä toimimaan. Monet ihmiset epäilevät sielun olemassaoloa, mutta he eivät ole edes tietoisia siitä, että tämä epäilys syntyy älyssä, joka itsessään on sielun tuote.

Anonyymi kirjoitti:

Toinen hienovaraisen kehon elementti on äly. Sillä on useita perustoimintoja: epäily, analyysi jne. Äly on suunnittelu- tai strategiaosasto, jossa erilaisia ideoita analysoidaan ennen kuin ne hyväksytään toiminnan ohjaamiseksi. Kun päätös on tehty, älyn tahdonvoima kannustaa meitä toimimaan. Monet ihmiset epäilevät sielun olemassaoloa, mutta he eivät ole edes tietoisia siitä, että tämä epäilys syntyy älyssä, joka itsessään on sielun tuote.

Lue lisää

Ikuinen sielu, minämme perusta, elää monta elämää. Toimintamme menneissä elämissä ja tässä elämässä luovat nykyisen elämän käsikirjoituksen. Jokaisessa elämässä tapahtuu samanaikaisesti kaksi prosessia: ensinnäkin saamme aikaisempien tekojemme seuraukset (työstämme karmaa pois) ja toiseksi muodostamme (kehitämme) uutta karmaa tekemällä hyveellisiä tai syntisiä tekoja. On mahdollista sanoa, että me työstämme karmaa ja luomme kohtalon. Toisin sanoen meidän on otettava vastaan menneiden tekojemme seuraukset ("karmareaktiot"), mutta olemme vapaita valitsemaan, mitä teemme ja miten toimimme nykyhetkessä.
Jälleensyntymismekanismi on sellainen, että ensin sielu luo tiedostamattaan halujensa ja tekojensa kautta hienovaraisen mentaalisen matriisin tai piirroksen tulevasta kehostaan. Tämä on eräänlainen hakemus tulevaa kehoa varten.

Anonyymi kirjoitti:

Ikuinen sielu, minämme perusta, elää monta elämää. Toimintamme menneissä elämissä ja tässä elämässä luovat nykyisen elämän käsikirjoituksen. Jokaisessa elämässä tapahtuu samanaikaisesti kaksi prosessia: ensinnäkin saamme aikaisempien tekojemme seuraukset (työstämme karmaa pois) ja toiseksi muodostamme (kehitämme) uutta karmaa tekemällä hyveellisiä tai syntisiä tekoja. On mahdollista sanoa, että me työstämme karmaa ja luomme kohtalon. Toisin sanoen meidän on otettava vastaan menneiden tekojemme seuraukset ("karmareaktiot"), mutta olemme vapaita valitsemaan, mitä teemme ja miten toimimme nykyhetkessä.
Jälleensyntymismekanismi on sellainen, että ensin sielu luo tiedostamattaan halujensa ja tekojensa kautta hienovaraisen mentaalisen matriisin tai piirroksen tulevasta kehostaan. Tämä on eräänlainen hakemus tulevaa kehoa varten.

Lue lisää

Samskarat ovat hienovaraisia "painaumia" (vaikutelmia), jotka jäävät mielen aineeseen (sanskritiksi "chitta"). Näin tapahtuu aina, kun suoritamme toiminnan tietoisesti. Nämä vaikutelmat eivät ole muistoja. Muistot muodostuvat vaikutelmista, aivan kuten valokuva kehittyy negatiivista. Meillä on taipumus säilyttää muistot, jotka ovat muodostuneet viimeaikaisista (suhteellisen tuoreista) vaikutelmista. Meille on kuitenkin annettu lukemattomia vaikutelmia (samskaroja), jotka ovat muodostuneet monien elämien aikana. Useimmat näistä vaikutelmista eivät enää kanna niihin liittyviä muistoja. Toisin sanoen, meihin vaikuttavat vaikutelmat (samskarat) monista elämistä, mutta emme yleensä tiedä, miten tai miksi ne vaikuttavat meihin, koska meillä ei ole muistoja teoista, jotka aiheuttivat nämä vaikutelmat.

Anonyymi kirjoitti:

Samskarat ovat hienovaraisia "painaumia" (vaikutelmia), jotka jäävät mielen aineeseen (sanskritiksi "chitta"). Näin tapahtuu aina, kun suoritamme toiminnan tietoisesti. Nämä vaikutelmat eivät ole muistoja. Muistot muodostuvat vaikutelmista, aivan kuten valokuva kehittyy negatiivista. Meillä on taipumus säilyttää muistot, jotka ovat muodostuneet viimeaikaisista (suhteellisen tuoreista) vaikutelmista. Meille on kuitenkin annettu lukemattomia vaikutelmia (samskaroja), jotka ovat muodostuneet monien elämien aikana. Useimmat näistä vaikutelmista eivät enää kanna niihin liittyviä muistoja. Toisin sanoen, meihin vaikuttavat vaikutelmat (samskarat) monista elämistä, mutta emme yleensä tiedä, miten tai miksi ne vaikuttavat meihin, koska meillä ei ole muistoja teoista, jotka aiheuttivat nämä vaikutelmat.

Lue lisää

Vastauksia moniin kysymyksiin.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17954441/kysymyksia-ja-vastauksia-krishna-tietoisuudesta-ja-vedalaisuudesta

Anonyymi kirjoitti:

Vastauksia moniin kysymyksiin.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17954441/kysymyksia-ja-vastauksia-krishna-tietoisuudesta-ja-vedalaisuudesta

Lue lisää

https://keskustelu.suomi24.fi/t/17998948/mita-veda-tekstit-opettavat-evoluutiosta-ja-muitakin-kysymyksia-ja-vastauksia-eri-aiheista--jatkuu
Sielulla on alkuperäiset aistit (kuulo, näkö, haju, kosketus, maku), ja jotta sielu nyt näkisi jotakin aineellisen kehon puvun kautta, sielun on oltava jotenkin yhteydessä kehon aisteihin. Tämä yhteys syntyy kymmenen pranavirran kautta: viisi saapuvaa pranaa, jotka liittyvät tunnistaviin aisteihin (gyanendriya), ja viisi lähtevää pranaa, jotka liittyvät toimiviin aisteihin (karmendriya). Nämä kanavat, joiden kautta prana kiertää, ovat yhteydessä chakroihin ja hermostoon, joka toimii eräänlaisena johtimena, jonka kautta aistien impulssit virtaavat. Nyt sielusta tuleva näköaisti kulkee pranan, hermostollisen "johdotuksen", kautta aivoihin, jotka ovat yhteydessä viiteen aistielimiin, ja silmän kautta (näön tapauksessa) tulee kosketuksiin ulkomaailman kanssa. Silmällä on siis kyky nähdä, vaikka se on pohjimmiltaan vain optinen mekanismi, joka palvelee näkevää ihmistä, vaikka optinen mekanismi ei itsessään voi nähdä mitään, koska se ei ole havaitsemisen kohde.

Anonyymi kirjoitti:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/17998948/mita-veda-tekstit-opettavat-evoluutiosta-ja-muitakin-kysymyksia-ja-vastauksia-eri-aiheista--jatkuu
Sielulla on alkuperäiset aistit (kuulo, näkö, haju, kosketus, maku), ja jotta sielu nyt näkisi jotakin aineellisen kehon puvun kautta, sielun on oltava jotenkin yhteydessä kehon aisteihin. Tämä yhteys syntyy kymmenen pranavirran kautta: viisi saapuvaa pranaa, jotka liittyvät tunnistaviin aisteihin (gyanendriya), ja viisi lähtevää pranaa, jotka liittyvät toimiviin aisteihin (karmendriya). Nämä kanavat, joiden kautta prana kiertää, ovat yhteydessä chakroihin ja hermostoon, joka toimii eräänlaisena johtimena, jonka kautta aistien impulssit virtaavat. Nyt sielusta tuleva näköaisti kulkee pranan, hermostollisen "johdotuksen", kautta aivoihin, jotka ovat yhteydessä viiteen aistielimiin, ja silmän kautta (näön tapauksessa) tulee kosketuksiin ulkomaailman kanssa. Silmällä on siis kyky nähdä, vaikka se on pohjimmiltaan vain optinen mekanismi, joka palvelee näkevää ihmistä, vaikka optinen mekanismi ei itsessään voi nähdä mitään, koska se ei ole havaitsemisen kohde.

Lue lisää

https://keskustelu.suomi24.fi/t/17952847/maya---maailma-virtuaalitodellisuutena
MAYA. Maailma virtuaalitodellisuutena

Anonyymi kirjoitti:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/17952847/maya---maailma-virtuaalitodellisuutena
MAYA. Maailma virtuaalitodellisuutena

Lue lisää

https://keskustelu.suomi24.fi/t/17988674/miten-eri-oliot-on-tulleet
Ja miten ihminen on tullut jotta sielu on voinut asettua siihen?

"Syntymän hetkellä vai jo ennen sitä.?"
Ei kumpaakaan.

Anonyymi kirjoitti:

"Syntymän hetkellä vai jo ennen sitä.?"
Ei kumpaakaan.

Kun sielu on tullut kohtuun, uusi fyysinen keho alkaa hitaasti muodostua sielun ympärille.

Anonyymi kirjoitti:

Miten tämä siirtyminen tapahtuu? Ohjaava tekijä on jivan toiminta (karma). Koska kuvitteellinen minä on mayan luomus, siitä tulee helposti sen houkutusten uhri, ja näiden houkutusten mukaan toimiminen synnyttää vastustusta, joka puolestaan synnyttää uusia toimia, jotka edellyttävät uusia inkarnaatioita. Näin toiminta synnyttää uutta toimintaa, ja syntymä synnyttää yhä uusia syntymiä, ja jiva liikkuu lakkaamatta syntymien ja kuolemien pyörässä. ...Jokainen syntymä ohjaa seuraavaa karman mukaan. Tällainen on luonnonlaki, joka ohjaa inkarnaatioitamme tässä maailmassa. Sitä ei voi muuttaa eikä sitä voi olla tottelematta. Se on lopullinen ja vastustamaton. Suurimmista ihmisistä pienimpään elävään organismiin, kaikki ovat tämän luonnonlain armoilla.

Lue lisää

Sielunvaellus ja jälleensyntymä ovat kai kaksi eri uskontosuuntaa. Jokainen tulkoon uskollaan autuaaksi.

On tajuttava ei ole edellistä elämää ole olemassakaan on se elämä johon ihmisen syntyy tämä elämä on aikansa ja menee pois.

😋😍😋😍😋😍😋😍😋

🍒 ­­­N­­­y­m­­f­o­­m­­­a­­­a­­­n­­i -> https://l24.im/ecC7ux#kissagirl21

🔞💋❤️💋❤️💋🔞💋❤️💋❤️💋🔞

Kukko

Sielu päätyy syntymänsä jälkeen vauvanruokakaupan hyllylle, eksyen vahingossa pilttipurkkien joukkoon. Sielu huomaa olevansa keskellä herne-porkkanasotkua ja pulputtelee onnellisena vauvanruoan keskellä. Pian se päättää järjestää oman gourmet-ruokakilpailun muiden sielujen kanssa.

Siellä se sitten kilpailee toisen sielun kanssa siitä, kumpi osaa paremmin heittää pienen lusikan ilmaan ja napata sen suuhunsa. Yleisöksi on kokoontunut muita eksyneitä sieluja, jotka taputtavat käsiään – tai no, ei käsiään, mutta jotain vastaavaa.

Voiton jälkeen sielu päättää hypätä vauvanvaunuihin ja kokea maailman äitiyslomalta käsin. Se matkaa ympäriinsä imeskellen tuttiin ja ihmetellen, miksi aikuiset tuntuvat stressaavan niin paljon.

Mutta sitten sielu saa idean: perustetaan vauvojen oma huvipuisto! Siellä on karuselleja, jotka pyörivät loputtomiin, ja hiekkalaatikko, joka on täynnä iki-ihania pehmeitä höyheniä. Sielu nauttii huvipuistossa pyörimisestä ja pulikoimisesta, unohtaen hetkeksi kaikki aikuisuuden kommervenkit.

Lopulta sielu päättää jäädä vauvavaiheeseen ja elää ikuisesti hölmöilevien vauvojen seurassa. Ja niin se tekee, tietäen, että paras tapa kohdata maailma on hymyillä ja heittää hassuja ääniä – ja mikä parasta, ilman hampaita.

Anonyymi kirjoitti:

Sielu päätyy syntymänsä jälkeen vauvanruokakaupan hyllylle, eksyen vahingossa pilttipurkkien joukkoon. Sielu huomaa olevansa keskellä herne-porkkanasotkua ja pulputtelee onnellisena vauvanruoan keskellä. Pian se päättää järjestää oman gourmet-ruokakilpailun muiden sielujen kanssa.

Siellä se sitten kilpailee toisen sielun kanssa siitä, kumpi osaa paremmin heittää pienen lusikan ilmaan ja napata sen suuhunsa. Yleisöksi on kokoontunut muita eksyneitä sieluja, jotka taputtavat käsiään – tai no, ei käsiään, mutta jotain vastaavaa.

Voiton jälkeen sielu päättää hypätä vauvanvaunuihin ja kokea maailman äitiyslomalta käsin. Se matkaa ympäriinsä imeskellen tuttiin ja ihmetellen, miksi aikuiset tuntuvat stressaavan niin paljon.

Mutta sitten sielu saa idean: perustetaan vauvojen oma huvipuisto! Siellä on karuselleja, jotka pyörivät loputtomiin, ja hiekkalaatikko, joka on täynnä iki-ihania pehmeitä höyheniä. Sielu nauttii huvipuistossa pyörimisestä ja pulikoimisesta, unohtaen hetkeksi kaikki aikuisuuden kommervenkit.

Lopulta sielu päättää jäädä vauvavaiheeseen ja elää ikuisesti hölmöilevien vauvojen seurassa. Ja niin se tekee, tietäen, että paras tapa kohdata maailma on hymyillä ja heittää hassuja ääniä – ja mikä parasta, ilman hampaita.

Lue lisää

Eräänä päivänä vauvahuvipuistossa sielu törmää nokkelaan vaippa-akrobaattiin, joka pyörittää vaippaa kuin jonglööri parhaissa sirkustemppuissaan. Sielu innostuu ja päättää liittyä vaippa-akrobaattien kerhoon. Sieltä löytyy muitakin sieluja, jotka ovat erikoistuneet vaippataikuuteen.

Yhdessä he muodostavat vaippa-akrobaattibändin, joka esittää kappaleita, jotka perustuvat erilaisiin vaippasoundeihin. Kaikki on täynnä naurua ja riemua, kun vaipat lentävät ilmassa ja päätyvät tanssimaan salsaa.

Sielu ja vaippa-akrobaatit saavuttavat suuren suosion vauvojen keskuudessa, ja heidän konsertteihinsa virtaa vauvoja ympäri vauvahuvipuistoa. Yleisö heittelee tuttipulloja ja vaippoja ilmaan hurmiossa.

Pian sielu ja vaippa-akrobaatit päättävät laajentaa esiintymisalueensa ja lähteä kiertueelle ympäri maailmaa. He perustavat oman vauvatrilogian, jossa esitetään klassisia vauvakappaleita ja uusia vaippakompositioita.

Ja niin sielu jatkaa seikkailuaan, lentäen vaippoja tähtitaivaan alla ja nauttien hölmöilystä koko maailman näyttämöllä – sillä tässä maailmassa ei voi olla liikaa vaippaa ja vauvaesiintyjiä.

Anonyymi kirjoitti:

Eräänä päivänä vauvahuvipuistossa sielu törmää nokkelaan vaippa-akrobaattiin, joka pyörittää vaippaa kuin jonglööri parhaissa sirkustemppuissaan. Sielu innostuu ja päättää liittyä vaippa-akrobaattien kerhoon. Sieltä löytyy muitakin sieluja, jotka ovat erikoistuneet vaippataikuuteen.

Yhdessä he muodostavat vaippa-akrobaattibändin, joka esittää kappaleita, jotka perustuvat erilaisiin vaippasoundeihin. Kaikki on täynnä naurua ja riemua, kun vaipat lentävät ilmassa ja päätyvät tanssimaan salsaa.

Sielu ja vaippa-akrobaatit saavuttavat suuren suosion vauvojen keskuudessa, ja heidän konsertteihinsa virtaa vauvoja ympäri vauvahuvipuistoa. Yleisö heittelee tuttipulloja ja vaippoja ilmaan hurmiossa.

Pian sielu ja vaippa-akrobaatit päättävät laajentaa esiintymisalueensa ja lähteä kiertueelle ympäri maailmaa. He perustavat oman vauvatrilogian, jossa esitetään klassisia vauvakappaleita ja uusia vaippakompositioita.

Ja niin sielu jatkaa seikkailuaan, lentäen vaippoja tähtitaivaan alla ja nauttien hölmöilystä koko maailman näyttämöllä – sillä tässä maailmassa ei voi olla liikaa vaippaa ja vauvaesiintyjiä.

Lue lisää

Keskellä vaippa-akrobaattien maailmankiertuetta sielu tapaa toisen sielun, joka tuntuu saavan sen vaippapohkeet vipattamaan erityisen vilkkaasti. Sydämet pamppailevat vaippa-akrobaattien tahtiin, ja sielu tajuaa olevansa täysin pökerryksissä tunteistaan.

He päättävät yhdistää voimansa ja luoda maailman ensimmäisen vaippa-akrobaattien rakkaustarinan. He heittelevät vaippoja toistensa suuntaan romanttisessa vaippasateessa ja kirmaavat yhdessä huvipuiston hiekkalaatikolla, kikattaen kuin kaksi vauvaa karkuteillä.

Eräänä kauniina päivänä he päättävät järjestää suuren vaippahäät vauvahuvipuiston karusellissa. Vaippa-akrobaattiystävykset ympäri maailman saapuvat juhlistamaan tätä ainutlaatuista tapahtumaa. Seremonia on täynnä vauvamusiikkia ja vaippatanssia, kunnes yhtäkkiä jostain ilmestyy kakkapommi!

Vaikka kakka lentää yllättäen ilmaan, se ei haittaa juhlatunnelmaa. Päinvastoin, vaippa-akrobaatit ympäri maailman alkavat liittyä kakkaheittokarnevaaliin, ja kohta koko huvipuisto on täynnä naurua ja lentäviä kakkaräjähdyksiä.

Sielu huomaa, että rakkaus voi olla yllättävä ja joskus jopa hieman sotkuinen, mutta kun se jakaa sen toisen sielunsa kanssa, kakkakaaos voi olla myös osa hauskaa seikkailua vauvahuvipuiston sydämessä. Ja niin sielu ja sen rakastava vaippa-akrobaatti jatkavat iloista matkaansa yhdessä, valmiina kohtaamaan kaikki maailman hauskat yllätykset.

Hedelmöittynyt munasolu siinä on jo kaikki valmiina ja se ei ole äidin kehoa. Kun et sinäkään ole äitisi kehoa.
Se on elämän alku.

Sielu päättää loihtia lisää kakkaa juhlatunnelmaan, mutta tällä kertaa se suunnittelee räjähtävän kakkakepposen. Se hankkii piilotetun kakkaräjähdyksen asiantuntijakurssin vauvakakkaspesialisteilta, jotka opettavat sille kaikki parhaat temput.

Kun suuri hetki koittaa, sielu asettelee huomaamattomasti kakkaräjähdyksiä ympäri vauvahuvipuistoa. Sitten se antaa merkin, ja kaikki vaippa-akrobaatit ympäri maailman saavat käskyn samanaikaiseen kakkaheittorynnistykseen.

Räjähtävät kakat lentävät ympäriinsä kuin ilotulitteet, ja vauvat kaikista kulmista hihkuvat riemusta. Huvipuisto täyttyy naurusta, kun kaikki huomaavat, että tämä on vain sielun hölmöilevä kakkakepponen.

Sielu nauraa itsekin niin, että sen oma kakka-iloittelukierre laukaisee sattumalta yhden piilotetuista räjähdyksistä. Kakkaräjähdys on suurempi ja värikkäämpi kuin koskaan, ja koko paikka peittyy vauvakakkaan.

Anonyymi kirjoitti:

Sielu päättää loihtia lisää kakkaa juhlatunnelmaan, mutta tällä kertaa se suunnittelee räjähtävän kakkakepposen. Se hankkii piilotetun kakkaräjähdyksen asiantuntijakurssin vauvakakkaspesialisteilta, jotka opettavat sille kaikki parhaat temput.

Kun suuri hetki koittaa, sielu asettelee huomaamattomasti kakkaräjähdyksiä ympäri vauvahuvipuistoa. Sitten se antaa merkin, ja kaikki vaippa-akrobaatit ympäri maailman saavat käskyn samanaikaiseen kakkaheittorynnistykseen.

Räjähtävät kakat lentävät ympäriinsä kuin ilotulitteet, ja vauvat kaikista kulmista hihkuvat riemusta. Huvipuisto täyttyy naurusta, kun kaikki huomaavat, että tämä on vain sielun hölmöilevä kakkakepponen.

Sielu nauraa itsekin niin, että sen oma kakka-iloittelukierre laukaisee sattumalta yhden piilotetuista räjähdyksistä. Kakkaräjähdys on suurempi ja värikkäämpi kuin koskaan, ja koko paikka peittyy vauvakakkaan.

Lue lisää

No niin, tässäpä kummallinen salaisuus: Sielut syntyvätkin itse asiassa kakasta! Jossain salaperäisessä ulottuvuudessa, kaukana synnytyssalista, sielut alkavat elämänsä pienenä kakkahiukkasena. Tätä kutsutaan sielunkakkariksi.

Siinä hetkessä, kun vanhemmat ihmiset nauttivat herkullisesta ruuasta, erityinen kakkaenergia alkaa koota yhteen kaikki ne pienet kakkarakeet, jotka muodostavat sielun. Ja hoplaa! Uusi sielu on syntynyt valmiina aloittamaan seikkailunsa maailmassa.

Tästä syystä jokainen kakkakokemus onkin salainen sielunsyntymäjuhla. Joten seuraavan kerran kun istut vessassa, voit hymyillä tietäessäsi, että olet juuri ollut osa maailmankaikkeuden kakkaista ihmeellisintä tapahtumaa – sielun synnyttämistä!

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18368310/itamaisesta-filosofiasta-kiinnostuneille

Täältä saa vastauksia.