Onko TV:n ruudussa näkyvä kellonaika todellinen kellonaika, vai onko siinä mukana jonkinlaista lähetysverkosta johtuvaa "kulkuaikaviivettä" ja jos on viivettä, niin paljonko tuo viive on esimerkiksi täällä Rovaniemen seudulla?
TV:ssä oleva kellonaika
Pekka
111886
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
on ajastettu siten, että se lähtee Kivenlahden
antennista oikealla hetkellä. Muut lähettimet
tietääkseni toistavat kuulemansa, eli muualla
Suomessa aika on pielessä. Siis näin radiossa.
TV-ruudusta aikaa tuskin pystyy tulkitsemaan
niin tarkkaan, että siitä syntyisi ongelmaa, kun
signaalin kulkuaika Helsingistä Rovaniemelle
on millisekuntien luokkaa.
Kellot on hieman epätahdissa maikkarilla ja ylellä.ero noin 0,2-0,1 sek. Syy lienee lähetys tekninen.
aika on lukittu UTC:een. Maikkari taas on pellefirma,
jolla ei ole mitään mahdollisuuksia eikä tarvetta
lähteä kilpailemaan aikamerkkien jakelussa.
Ei raha teoreettisuuta tarvitse.
TV1:n aika Espoon näkyvyysalueella ja analogisella vastaanottimella on n. 3 s jäljessä paikallisajasta. Lienee siirtoteknisistä syistä johtuva virhe.
Tarkan paikallisajan saa nykyään suoraan myös PC:stä, jos käyttiksenä on MS-Windows XP ja käytössä internetyhteys. Klikkaamalla kahdesti kellonaikaa ja valitsemalla välilehti ”Internet-aika” ja klikkaus ”Päivitä”, saa mikronsa kellon hetkellisesti suht' koht' tarkkaan aikaan. Virhe alle 1s.
Minulla on radiokello, joka hyödyntää Saksassa 24 km kaakkoon Frankfurt am Mainista olevaa aikapalvelinta. Palvelin saa ajan atomikellosta, jonka virhe on 1 s/1 milj. vuodessa! Lähetin toimii pitkillä aalloilla ja lähettää aikatelegrammia taajuudella 77,5 kHz (H2D). Signaalin luettavuus sisätiloissa yltää n. 1500 km etäisyydelle lähettimestä. Tarkoittaa kuuluvuutta Suomessa Jyväskylän korkeudelle. Asema löytyy helpolla myös liikennevastaanottimella (tai ns. skannerilla), jossa tämä taajuus on valittavissa. Tietenkään telegrammista ei korvakuulolla aikaa saa selville.
Radiokello ja PC-aika/time.nist.gom poikkeavat sen verran vähän toisistaan, ettei 1 s näyttämästä eroa silmämääräisesti havaitse, mutta TV1:n n. 3 s aikaviive on selvästi havaittavissa.
uskoo, kuten esimerkiksi radiokellomainoksiin.
Ensinnäkin sellaista atomikelloa ei ole vielä
keksitty, joka toimisi yhtä soittoa muutamaa
vuotta kauemmin, saati sitten miljoona vuotta.
Toiseksi Saksasta tulevan aikamerkin viive on
useita millisekunteja, ja sekin vaihtelee
radiokelin ja vuorokaudenajan mukaan. Saattaapa
signaali jäädä kokonaan kuulematta, jos ollaan
lähellä telkkarivastaanotinta.
Internetistä saatava aika saattaa tulla aivan
mistä tahansa ja mitä tietä tahansa. Viive voi
aivan hyvin olla satoja millisekunteja.
Mainitsemani pitkäaaltolähetin DCF77 ylläpitää virallista aikaa Saksassa. Rautatiet, lentoliikenne, postilaitos, radio ja TV, etc., päivittävät kellonaikansa tästä samasta palvelimesta. Myös teollisuus hyödyntää prosessiensa aikamittauksiin samaa lähetintä. Pitkäaaltoinen radiosignaali etenee troposfäärissä (n. 11 km korkeudesa) maapallon muotoa mukaellen. Aikaviive 1500 km päässä on n. 3 ms. Jos virhe on häiritsevä, voi halutessaan tehdä korjauksen.
Kysymyksenä oli; paljonko tv:n näyttämä aika poikkeaa normaaliajasta. Havaitsemiseen käytettiin näkö- ja reaktiokykyä, eikä 1 s paremmasta tarkkuudesta ole kukaan puhunut mitään. 3 s ero on eri asia kuin 1s 1 milj. vuodessa ja 1 s/1 milj. a tarkkuudella voidaan mitata tapahtuma-aikaa, joka kestää vaikka 10 s.
Atomikellot antavat aikaa myös 24 amerikkalaiselle satelliitille, joiden lähettämän datan perusteella GPS-paikannus tapahtuu. Näistä satelliiteista saadaan haluttaessa myös pelkkä aika.
Väittämäsi, että internetaika otettaisiin "ihan vaan jostakin", ei pidä paikkaansa, koko internet käyttää samaa aikaa (Network-Time-Protocol), jonka perustana on atomikello(i)sta saatu aika (mukana DCF77) ja päivitys tapahtuu hierarkisessa järjestyksessä olevien aikapalvelimien kautta. Jos Windowsin oma päivitysohjelma w32tm.exe tai w32time.exe ei tunnu riittävältä, voi netistä hakea monipuolisemman itseään paremmin miellyttävän. Esim. täältä: http://www.kaska.demon.co.uk/
Vielä radiokelloista. Kellot maksavat 10...30 €/kpl, eivätkä yleensä näytä aikaa 1 s tarkemmin. Lisäksi ajan tarkistus tapahtuu kerran tunnissa, joten mistään tieteellisiin mittauksiin tarkoitetuista laitteista ei suinkaan ole kyse.
kelloni DCF-signaaliin, ja saan aikamerkin aivan juuri silloin kuin sen haluan. Vastaanottimeni ei odottele täysiä tunteja, vaan on toiminnassa koko ajan. Aikaviiveen korjauksesta ei ole suurta iloa, sillä ionosfäärin ominaisuudet muuttuvat jatkuvasti, ja Suomessa on erittäin vaikeata päästä parempaan kuin 10 ms erotuskykyyn. DCF-signaali käyttää etenemiseensä tilan maan pinnan ja D-kerroksen välillä. Signaalin voimakkuus saattaa vaihdella kymmeniä desibelejä vuorokauden mittaan. Heikoimmillaan signaali on auringolaskun ja nousun aikaan, ja voimakkaimmillaan aamuyöllä. Jos kellovastaanottimessa ei ole signaali-indikaattoria, niin on erittäin vaikeata selvittää, onko kello ajassa vai ei. Tällaisia olivat esimerkiksi Junghansin pöytäkellot.
Sveitsiläisillä kellomaan asukkaina pitää tietysti olla oma virallinen aikapalvelimensa, 75 kHz taajuudella toimiva HBG. http://www.metas.ch/de/labors/official-time/hbg/index.html sivustolla on lyhyt hyvä kuvaus pitkäaaltoaikapalvelimista ja sign. luettavuudesta. Ilmoittavat HBGn kenttävoimakkuuden 1000 km etäisyydellä olevan 0,14 mV/m. Kuten sanoit, ei suurilla etäisyyksillä pitkäaaltosignaaliin perustuva ajan seuranta anna huipputarkkuutta.
Hyvä kun korjasit tekstissäni olleen signaalin Suomeen yltävää etenemistapaa koskeneen virheen. Sveitsiläisten mukaan ko. taajuusalueella 500 km etäisyydelle saakka kenttävoimakkuus pääosin muodostuu pinta-aallosta ja 500...1000 km etäisyydellä puoliksi pinta-aallosta ja puoliksi ionosfääristä heijastuneesta signaalista. Mistä kerroksesta heijastus tapahtuu, sitä ei mainita. 70...90 km korkeudella oleva D-kerros on voimakkaimmillaan päivällä ja häviää nopeasti auringon laskiessa, muodostuakseen uudelleen aamulla auringon noustessa.
Itselläni on kaksi radiotaajuuskelloa, joista vanhempi on n.15 vuotta sitten hankittu. Pienenä, kevyenä, tarkkana ja kun siinä on lisäksi asetettava hälytys, olen käyttänyt sitä mm. Saksaan suuntautuneilla matkoilla matkaherätyskellona. Pääasiallisesti kuitenkin kello on kotona yöpöydällä odottamassa aamuista herätystehtäväänsä.
Millainen DCF-signaalia lukeva kello sinulla on ja mihin tarkoituksiin sitä käytät, kun siinä on vielä tuo ajan tarkistuskin (aikamerkki) haluttaessa? Ominaisuus viittaa huolto tai valvomohommiin tai sitten vain tekniseen mielenkiintoon. Onko laitteessa ulkoinen antenni ja voiko siitä siirtää ajan esim. tietokoneeseen?
Tavalliselle kansalaiselle yleensä riittää tieto, että kello on oikeassa ajassa.
Jotkut GPS-aikaa näyttävät laitteet mainostavat ominaisuuksistaan aikapoikkeamaa 0,1 ms. Mitä mahtaa tuokin tarkoittaa, mutta hinta ainakin laitteelle on 100-kertainen omaan kellooni verrattuna.
vuotta sitten kunnollisen vastaanottimen, kun piti
asakkaille selittää, miksi radiokellot toisinaan
toimivat ja toisinaan eivät. Laite itsessään ei tiedä
ajan kulusta yhtään mitään, mutta lyhyistä ja
pitkistä sekuntipulsseista voi vaikkapa korvakuulolta
tai sitten tietokoneen avulla dekoodata ajan.
Muutamia huomioita vuosien varrelta: Suomessa
televisiovastaanottimen juovapoikkeutuskelojen
kenttä peittää DCF-signaalin monen metrin etäisyydellä.
On aivan sama, onko kyseessä oma vai naapurin telkkari.
Tietokoneen näyttö ei haittaa. Jos saat kellon
tahdistumaan jossain edullisessa paikassa, niin se
ei takaa, että toiseen paikkaan siirrettynä
vastaanotto edelleen toimisi.
Rakennuksissa "tuulenpuolella" kenttä on huomattavasti
voimakkaampi kuin "suojanpuolella". Peltihyllyllä
kenttä on likimain nolla. Loistevalaisin sotkee
vastaanoton suunnilleen metrin etäisyydeltä.
Auringon nousun ja laskun aikoihin kenttä katoaa
varttitunniksi lähestulkoon kokonaan.
Tämä siis Suomessa.
Meillä on välillä digilähetys 4-5 sekuntia analogista jäljessä. Vaikuttaneeko myös texti-tv:n aikaan saman verran?