Rauhaisasti Noja-tuolissa ?

Hyvää puoltapäivää, pakkanen hyvän tuntuinen, ei poskia edes nipistellyt.
Laitan nyt uutta yritystä Nojatuolin joulun aikaan, pojat taas selvitti tilannetta ja sormi meinasi heilläkin suuhun mennä, niin taitava olin ollut soheltaissani.
Toivon taas kerran, että pidän näppini erossa kaikesta muusta tarjonnasta, mitä aina esiin tuodaan.

Itsenäisyyspäivä katsottu tarjontaa mikä kohdalle sattui.
Linnanpukujuhlan osilta jäi mieleen ne pitkät laahukset, jotka jo toistenkin läsnäoloa haittasi.
Aika paljon mustaa oli, no se on aina juhlava, punasävyjä myös runsaasti ja valkoinen aina myös sopiva.
Ahdasta oli, mutta sanotaanhan sopu tilaa antaa.

Edellisessä ketjussa joku kysyi, luotanko Juttaan, yhtä paljon kuin muihinkin, ei presidentiksi voi mielestäni luottamusta vailla olevaa valita.
Tuo sanonta on sodan aikainen ja se sanoo paljon joka kohteessa. kaveria ei jätetä, sitä yhteishenkeä kaivataan.

Mkr varmaan virhearvio oli ambulanssimiehiltä, oli vaan kovin ikävä juttu

Katsotaanpa nyt tuleeko sinne mihin kuuluu, hyvää pakkaspäivää kaikille.

269

2918

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Eipä ole kukaan tullut uuteen tuoliin juttelemaan, vaikka noin söpö iloinen aloittaja pyytelee. Minä toivotan kaikkea hyvää joulun joulun odotukseen .

      • Anonyymi

        Minä tulen ihan mielelläni aina. Tänään vain olen ollut aamusta asti liikkeellä, ja äsken oli otettava iltapäiväunet omassa nojatuolissa. Näillä voimilla ei suuria saa yhtenä päivänä aikaan.
        Sää on ollut mukavainen talvipäivä.
        Kävin matkan varrella kirjastossa lukemassa viikkolehtiä. Kirjoja en saa oikein luetuksi silmieni takia. Ne väsyvät ja ihmettelen välillä,onko sumua ilmassa, kun terävyys puuttuu.
        Taskussa on pieni suurennuslasi, jonka avulla kaupoissa tutkin tuoteselostuksia.
        Mkr.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä tulen ihan mielelläni aina. Tänään vain olen ollut aamusta asti liikkeellä, ja äsken oli otettava iltapäiväunet omassa nojatuolissa. Näillä voimilla ei suuria saa yhtenä päivänä aikaan.
        Sää on ollut mukavainen talvipäivä.
        Kävin matkan varrella kirjastossa lukemassa viikkolehtiä. Kirjoja en saa oikein luetuksi silmieni takia. Ne väsyvät ja ihmettelen välillä,onko sumua ilmassa, kun terävyys puuttuu.
        Taskussa on pieni suurennuslasi, jonka avulla kaupoissa tutkin tuoteselostuksia.
        Mkr.

        Onko kaihi leikattu? Entä jälkikaihi?


    • Torstai-iltaa, @

      Taas kiireinen torstai. Keramiikkaa ja kahden eri vertaistukiryhmän yhdistetty pikkujoulupäivällinen.

      Istuin kuudenhengen pöydässä, kaksi tunsin entuudestaan, kolme oli ennestään tuntematonta. Meillä oli hyvin antoisat keskustelut. Paremmat kuin ryhmäilloissa, vaihdoimme ajatuksia kehon kolotuksista ja kuinka niistä on selvitty, tai ei ole selvitty. Lisäksi keskustelimme aikuisista lapsistamme ja koiralemmikeistä.

      Kun palasin kotiin olin rättiväsynyt ja kaaduin sänkyyn.

      En kuitenkaan anna vielä unelle periksi vaikka köllöttelenkin jo peiton alla. Joulukalenteri pitää vielä päivittää noin puolilta öin.

      No, ruuan suhteen jouluvalmistelut eivät etene, olisiko niin, että evvk.

      Pikkuhiljaa alan kallistumaan valmiisiin vaihtoehtoihin. Katsotaan kuinka käy ei paineita.

      Linnanjuhlia seurasimme, parhaimmat palat koin sotaveteraanien kahvitustilaisuudesta. Ihania, pirteitä ja huumorintajuisia 100-vuotiaita.

      Siihen pyritään ; ))

      • Anonyymi

        Normaalisti pikkujouluissa pidetään hauskaa eikä vertailla kolotuksia. Meidän lapsosethan alkaa olla eläkeiässä, paljon kiinnostavampaa on puhua lastenlapsista ja lastenlastenlapsista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Normaalisti pikkujouluissa pidetään hauskaa eikä vertailla kolotuksia. Meidän lapsosethan alkaa olla eläkeiässä, paljon kiinnostavampaa on puhua lastenlapsista ja lastenlastenlapsista.

        Itsenäisyyspäivänä lakitettiin ylioppilaita. Joukossa oli meidän nuorin lapsenlapsi. Elämä vielä edessä, ovat isänmaan toivoja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itsenäisyyspäivänä lakitettiin ylioppilaita. Joukossa oli meidän nuorin lapsenlapsi. Elämä vielä edessä, ovat isänmaan toivoja.

        4.12 oli lasten itsenäisyyspäiväjuhlat, isäntänä Petteri Orpo.

        Kaikki vieraat oli syntyneet v 2013 ja tämä mummu istui tiukasti katsomassa sieltä näytettyä suoraa ohjelmaa, jotta näki oman lapsenlapsen kättelyn ja hienostihan se häneltä sujui.

        (ja jos ei olisi sujunut hienosti, niin enhän mä sitä täällä kertoisi, heh)

        Skillanin kanssa samaa mieltä, että kyllä nuo naisten pukujen laahukset pilaa toisten juhlat.

        -marke-


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        4.12 oli lasten itsenäisyyspäiväjuhlat, isäntänä Petteri Orpo.

        Kaikki vieraat oli syntyneet v 2013 ja tämä mummu istui tiukasti katsomassa sieltä näytettyä suoraa ohjelmaa, jotta näki oman lapsenlapsen kättelyn ja hienostihan se häneltä sujui.

        (ja jos ei olisi sujunut hienosti, niin enhän mä sitä täällä kertoisi, heh)

        Skillanin kanssa samaa mieltä, että kyllä nuo naisten pukujen laahukset pilaa toisten juhlat.

        -marke-

        Tytöt eivät niianneet, olisi pitänyt opettaa,


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tytöt eivät niianneet, olisi pitänyt opettaa,

        En tuota huomannut. Johtunee siitä, että itsekkäänä silmäni haki vain poikia, että milloin näkyy tuttu. :)

        Ei kai tuo niiaus ja pokkaaminen ole enää sallittua, kun ollaan vain henkilöitä. :)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En tuota huomannut. Johtunee siitä, että itsekkäänä silmäni haki vain poikia, että milloin näkyy tuttu. :)

        Ei kai tuo niiaus ja pokkaaminen ole enää sallittua, kun ollaan vain henkilöitä. :)

        Hyvä huomio. Linnan juhlissa aika moni nainen niiasi Jenni Haukiolle.

        Mira


    • Tänään oli erityinen päivä.
      80-luvun työpaikan naiset tavattiin. Joku oli laittanut ylös ketä oli jo kuollut, paljon heitäkin oli.
      Kyllä aja hammas leikkaa jokaista. Oli sellaisiakin joita en ole nähnyt vuosikymmeniin.
      Sentään tunnistin kaikki, ja muutkin tunnistivat minut.
      Kyllä juttu luisti, muisteltiin menneitä.
      On näitä kokoontumisia ollut ennenkin, minä en ole ollut mukana, otin tyttönimeni takaisin, muistivat minut entisellä sukunimellä niin ei löytynyt puhelinnumeroakaan.
      Tämä pakkanen ärsyttää.
      Huvitti päivällä kun läksin autotallille panemaan auton lämpiämään, kissa halusi mukaan, kääntyi takaisin kun tassuja paleli. Istui rappusilla odottamsaa, viereisestä rappukäytävästä oli tullut ulos porukkaa ja paheksuivat kun kissa on jätetty pakkaseen heitteille. sanoin että ei ollut viittäkään minuuttia yksin ulkona.
      Kissa on siitä erikoinen että ei karkaa, kulkee mukana ja nytkin odotteli oven takana.
      Syöksyi muuten liukkaasti sisälle.
      En uskalla edes ajatella kissoja jotka jäävät pakkaseen paleltumaan nälissään.

      • Huomenta tänään aikaisissa olen, puurot jäähtymässä piirakan tekoon, sain päähäni, että nyt piirakoita paistan.
        On kulunut vuosia viimeisestä tekemisistä, joten kokeilen onnistuuko, kun aikaa riittää.
        Liputuspäivä jälleen, Sibeliusta nyt liputuksella kunnioitetaan, on aihetta suuri mies musiikin alalla.

        Oli kiva nähdä brinkkalan nimimerkki pitkästä aikaa, olit joskus päivittäinen kirjoittaja, niin kuin monet toisetkin tutuiksi tulleet.
        Toivottavasti demeterin elämä alkaisi sujumaan normaaliin tahtiin, vaivat helpottuisi ja surut jaksaisi voittaa, aikaa se vie sen olen kokenut.

        Mkr tutkii kaupassa tuoteselostuksia suurennuslasin avulla, näin tekee kälynikin, hänen näkönsä on kovasti heikentynyt.
        Minä ostelen paljon tuttuja tuotteita, päivämäärät yritän muistaa katsoa.
        Korpikirjailija painii vielä harrastusten parissa, voimia jaksamiseen, minulla yksi kaksosten sukka vähän kesken, sitten siirrän puikot sivuun.
        Joululahjaksi tarkoitetut kirjekuoretkin täytetty ja joulukortit on postissa.
        Joululaatikot ja torttutaikinasta tehtävät jätän viimeiselle viikolle.
        Olen saanut päähäni, että kiikutan isot matot ulos ja hangessa sitten pöllyytän, toivottavasti ei suveksi käänny joulunalusviikko.
        Ensi viikolla on joka päivälle joku pieni meno, mutta sitten vain kotihommia joulunalusviikolla, rokotuskin viimein lähestyy, 15 päivä sen on määrä tapahtua,

        Pahalta tuntuu nuo eläinten hoitamatta jättämiset, miten ihmiset voivatkaan olla niin julmia, ystäviksihän ne pitäisi ottaa ja hoito kuten tarve vaatii.

        Tärkeä on aina lapsia seurata eri tapahtumisissa kuten marke kerroit, minäkin tiirasin linnan juhlista oman paikkakunnan kansanedustajaa vaimoineen ja hyvin pärjäsivät.
        On kuin hyvinkin läheisiä olisivat, no tunnenhan tämän kansanedustajan pitkältä ajalta.
        Aina on juhlimisen arvoinen koulumenestyskin, valkea hattu päässä on osa minunkin neljäspolvi kunnostautunut, viimeinen korkeakouluopintoja nyt suorittaa.
        Pian pitäisi vanhimman lapsenlapsenlapsen päästä poliisikoulusta.
        Huh miten vanha sitä onkaan.

        Kiitos kehotuksesta ano 16,57,kivasti on kirjoittaminen alkanut, hätäilin josko joku koneessani vielä estelisi.
        Tuo söpöyskin on katsojan silmässä, kiitos siitäkin ja hyvää joulun odotusta myös sinulle.
        Nyt kaulintahommiin saapas nähdä tuleeko koko hommasta susi, yritystä kyllä riittää.
        Muistelen anoppini ohjeita, uunin pitää olla kuuma ja vetoa ei saa olla, hänellä taito tässäkin hommassa.
        Samaan en yllä, mutta tulee savolais-karjalainen viritys;)
        .


      • Anonyymi
        Sel-la kirjoitti:

        Huomenta tänään aikaisissa olen, puurot jäähtymässä piirakan tekoon, sain päähäni, että nyt piirakoita paistan.
        On kulunut vuosia viimeisestä tekemisistä, joten kokeilen onnistuuko, kun aikaa riittää.
        Liputuspäivä jälleen, Sibeliusta nyt liputuksella kunnioitetaan, on aihetta suuri mies musiikin alalla.

        Oli kiva nähdä brinkkalan nimimerkki pitkästä aikaa, olit joskus päivittäinen kirjoittaja, niin kuin monet toisetkin tutuiksi tulleet.
        Toivottavasti demeterin elämä alkaisi sujumaan normaaliin tahtiin, vaivat helpottuisi ja surut jaksaisi voittaa, aikaa se vie sen olen kokenut.

        Mkr tutkii kaupassa tuoteselostuksia suurennuslasin avulla, näin tekee kälynikin, hänen näkönsä on kovasti heikentynyt.
        Minä ostelen paljon tuttuja tuotteita, päivämäärät yritän muistaa katsoa.
        Korpikirjailija painii vielä harrastusten parissa, voimia jaksamiseen, minulla yksi kaksosten sukka vähän kesken, sitten siirrän puikot sivuun.
        Joululahjaksi tarkoitetut kirjekuoretkin täytetty ja joulukortit on postissa.
        Joululaatikot ja torttutaikinasta tehtävät jätän viimeiselle viikolle.
        Olen saanut päähäni, että kiikutan isot matot ulos ja hangessa sitten pöllyytän, toivottavasti ei suveksi käänny joulunalusviikko.
        Ensi viikolla on joka päivälle joku pieni meno, mutta sitten vain kotihommia joulunalusviikolla, rokotuskin viimein lähestyy, 15 päivä sen on määrä tapahtua,

        Pahalta tuntuu nuo eläinten hoitamatta jättämiset, miten ihmiset voivatkaan olla niin julmia, ystäviksihän ne pitäisi ottaa ja hoito kuten tarve vaatii.

        Tärkeä on aina lapsia seurata eri tapahtumisissa kuten marke kerroit, minäkin tiirasin linnan juhlista oman paikkakunnan kansanedustajaa vaimoineen ja hyvin pärjäsivät.
        On kuin hyvinkin läheisiä olisivat, no tunnenhan tämän kansanedustajan pitkältä ajalta.
        Aina on juhlimisen arvoinen koulumenestyskin, valkea hattu päässä on osa minunkin neljäspolvi kunnostautunut, viimeinen korkeakouluopintoja nyt suorittaa.
        Pian pitäisi vanhimman lapsenlapsenlapsen päästä poliisikoulusta.
        Huh miten vanha sitä onkaan.

        Kiitos kehotuksesta ano 16,57,kivasti on kirjoittaminen alkanut, hätäilin josko joku koneessani vielä estelisi.
        Tuo söpöyskin on katsojan silmässä, kiitos siitäkin ja hyvää joulun odotusta myös sinulle.
        Nyt kaulintahommiin saapas nähdä tuleeko koko hommasta susi, yritystä kyllä riittää.
        Muistelen anoppini ohjeita, uunin pitää olla kuuma ja vetoa ei saa olla, hänellä taito tässäkin hommassa.
        Samaan en yllä, mutta tulee savolais-karjalainen viritys;)
        .

        Maistui varmaan meillekin!
        Muistan, että opettelin karjalanpiirakoiden tekoa anoppini kanssa vuosikymmenet sitten. Opin kieputtamaan kapulaa oikeaoppisesti ja pohjista tuli ohuita.
        myöhemmin yritin joskus itsekseni tehdä niitä, mutta keittiöni kaasu-uuni ei lämmennyt tarpeeksi kuumaksi, vaan piirakat jäivät harmaiksi. Olen jostain lukenut, että paistolämpö tulisi olla lähes 300 astetta.
        Ehkä minulla myöhemmin olisi ollut parempi liesi, mutta en ole edes muistanut kokeilla.
        Anopistani on aika jättänyt jo vuosikymmenet sitten. Häneltä opin ne vaatimattomat ruuanlaittotaidot, joilla olen selvinnyt näihin päiviin asti.
        Mkr.


      • Anonyymi
        Sel-la kirjoitti:

        Huomenta tänään aikaisissa olen, puurot jäähtymässä piirakan tekoon, sain päähäni, että nyt piirakoita paistan.
        On kulunut vuosia viimeisestä tekemisistä, joten kokeilen onnistuuko, kun aikaa riittää.
        Liputuspäivä jälleen, Sibeliusta nyt liputuksella kunnioitetaan, on aihetta suuri mies musiikin alalla.

        Oli kiva nähdä brinkkalan nimimerkki pitkästä aikaa, olit joskus päivittäinen kirjoittaja, niin kuin monet toisetkin tutuiksi tulleet.
        Toivottavasti demeterin elämä alkaisi sujumaan normaaliin tahtiin, vaivat helpottuisi ja surut jaksaisi voittaa, aikaa se vie sen olen kokenut.

        Mkr tutkii kaupassa tuoteselostuksia suurennuslasin avulla, näin tekee kälynikin, hänen näkönsä on kovasti heikentynyt.
        Minä ostelen paljon tuttuja tuotteita, päivämäärät yritän muistaa katsoa.
        Korpikirjailija painii vielä harrastusten parissa, voimia jaksamiseen, minulla yksi kaksosten sukka vähän kesken, sitten siirrän puikot sivuun.
        Joululahjaksi tarkoitetut kirjekuoretkin täytetty ja joulukortit on postissa.
        Joululaatikot ja torttutaikinasta tehtävät jätän viimeiselle viikolle.
        Olen saanut päähäni, että kiikutan isot matot ulos ja hangessa sitten pöllyytän, toivottavasti ei suveksi käänny joulunalusviikko.
        Ensi viikolla on joka päivälle joku pieni meno, mutta sitten vain kotihommia joulunalusviikolla, rokotuskin viimein lähestyy, 15 päivä sen on määrä tapahtua,

        Pahalta tuntuu nuo eläinten hoitamatta jättämiset, miten ihmiset voivatkaan olla niin julmia, ystäviksihän ne pitäisi ottaa ja hoito kuten tarve vaatii.

        Tärkeä on aina lapsia seurata eri tapahtumisissa kuten marke kerroit, minäkin tiirasin linnan juhlista oman paikkakunnan kansanedustajaa vaimoineen ja hyvin pärjäsivät.
        On kuin hyvinkin läheisiä olisivat, no tunnenhan tämän kansanedustajan pitkältä ajalta.
        Aina on juhlimisen arvoinen koulumenestyskin, valkea hattu päässä on osa minunkin neljäspolvi kunnostautunut, viimeinen korkeakouluopintoja nyt suorittaa.
        Pian pitäisi vanhimman lapsenlapsenlapsen päästä poliisikoulusta.
        Huh miten vanha sitä onkaan.

        Kiitos kehotuksesta ano 16,57,kivasti on kirjoittaminen alkanut, hätäilin josko joku koneessani vielä estelisi.
        Tuo söpöyskin on katsojan silmässä, kiitos siitäkin ja hyvää joulun odotusta myös sinulle.
        Nyt kaulintahommiin saapas nähdä tuleeko koko hommasta susi, yritystä kyllä riittää.
        Muistelen anoppini ohjeita, uunin pitää olla kuuma ja vetoa ei saa olla, hänellä taito tässäkin hommassa.
        Samaan en yllä, mutta tulee savolais-karjalainen viritys;)
        .

        Hei!
        Kiitos huomioimisesta SkillaN ja Ramoona.
        Olen kuluvan vuoden kulkenut tummien pilvien alla. Perhe- ja ystäväpiirimme on kokeneet surua, kipua ja vastoinkäymisiä. Menetimme yllättäen nuoren henkilön tuonpuoleiseen. Yksi sairastui vakavasti ja käy läpi rankkoja hoitoja. Monikaan ei ole välttynyt kivuista ja epätietoisuudesta. Itsekin jouduin kahdesti kahdesta eri syystä kirurgisiin toimenpiteisiin, maalis- ja elokuussa. Raskainta on ollut omien vastoinkäymisten keskellä nähdä läheisen suuri suru. Sanat loppuivat, mutta usko siihen, että toinen ymmärtää ja ottaa vastaan äänettömän tuen. Pienin askelin eteenpäin.
        Romukoppaan heitän sanonnan "mikä ei tapa se vahvistaa". Oma kokemukseni "mikä ei tapa, se pudottaa polvilleen".
        En kertomallani hae säälipisteitä, kerron syyn siihen miksi nimimerkkiäni ei ole näkynyt. Ja, että toivottamani lisävoimat ja tsempit eivät ole vain sanahelinää vaan lähtee sydämestä, kokemuksesta.
        Ramoonan kertomus Ateneumin näyttelyistä ja yhteisestä ravintolahetkestä läheisten kanssa sai kaipaamaan pääkaupunkia. Kuten Tuomaan markkinatkin vaikka täälläkin on omat joulumarkkinat.
        Onhan täälläkin vaikka mitä. Sain vapaalipun Turun taidemuseoon. "Onnekkaita sattumia" oli kelpo ja monitahoinen näyttely videoteoksineen.
        Valon polku on meneillään ja upeita teoksia pitsiliinoista Pesoseen ja Viiruun.
        Lumi on pysynyt jo useamman viikon.
        Valoa, niin ulkoista kuin sisäistä toivon kaikille.
        brinkkala


      • Anonyymi kirjoitti:

        Hei!
        Kiitos huomioimisesta SkillaN ja Ramoona.
        Olen kuluvan vuoden kulkenut tummien pilvien alla. Perhe- ja ystäväpiirimme on kokeneet surua, kipua ja vastoinkäymisiä. Menetimme yllättäen nuoren henkilön tuonpuoleiseen. Yksi sairastui vakavasti ja käy läpi rankkoja hoitoja. Monikaan ei ole välttynyt kivuista ja epätietoisuudesta. Itsekin jouduin kahdesti kahdesta eri syystä kirurgisiin toimenpiteisiin, maalis- ja elokuussa. Raskainta on ollut omien vastoinkäymisten keskellä nähdä läheisen suuri suru. Sanat loppuivat, mutta usko siihen, että toinen ymmärtää ja ottaa vastaan äänettömän tuen. Pienin askelin eteenpäin.
        Romukoppaan heitän sanonnan "mikä ei tapa se vahvistaa". Oma kokemukseni "mikä ei tapa, se pudottaa polvilleen".
        En kertomallani hae säälipisteitä, kerron syyn siihen miksi nimimerkkiäni ei ole näkynyt. Ja, että toivottamani lisävoimat ja tsempit eivät ole vain sanahelinää vaan lähtee sydämestä, kokemuksesta.
        Ramoonan kertomus Ateneumin näyttelyistä ja yhteisestä ravintolahetkestä läheisten kanssa sai kaipaamaan pääkaupunkia. Kuten Tuomaan markkinatkin vaikka täälläkin on omat joulumarkkinat.
        Onhan täälläkin vaikka mitä. Sain vapaalipun Turun taidemuseoon. "Onnekkaita sattumia" oli kelpo ja monitahoinen näyttely videoteoksineen.
        Valon polku on meneillään ja upeita teoksia pitsiliinoista Pesoseen ja Viiruun.
        Lumi on pysynyt jo useamman viikon.
        Valoa, niin ulkoista kuin sisäistä toivon kaikille.
        brinkkala

        brinkkala@ Olen vieläkin vähän toistaitoinen tässä kirjoittelussa. Vasta huomasin sinun viestisi "täällä kaukana".
        Otan osaa vastoinkäymisiisi, (liian) paljon niitä on ollut yhdelle vuodelle, vaan minkäs teemme ? Ja että nuori lähtee täältä (ennen meitä) tuntuu aina kohtuutomalta,
        virheeltä suorastaan. Sanattomaksi vetää kuten tietysti muutkin isot surut.
        Minäkin kuvittelin olevani pätevä saattohoitaja, mutta niin vain vajosin täysin avuttomaksi kun rankin tilanne osui omalle kohdalle. Ei ollut tarjota kuin hapuileva läsnäolo. Onneksi en ollut yksin ja saatoin jättää kuolevan varmempiin käsiin.

        Toivottavasti olet itse selvinnyt omista vaivoistasi, asenne ainakin pitää: "pienin askelin eteenpäin"..)) Ja kun mieli on avoin, löytää "vaikka mitä" kuten itse totesit.
        Matkalla ja löytöretkellä ollaan ja kiva, että olet taas matkaseurana..))


      • Anonyymi
        demeter1 kirjoitti:

        brinkkala@ Olen vieläkin vähän toistaitoinen tässä kirjoittelussa. Vasta huomasin sinun viestisi "täällä kaukana".
        Otan osaa vastoinkäymisiisi, (liian) paljon niitä on ollut yhdelle vuodelle, vaan minkäs teemme ? Ja että nuori lähtee täältä (ennen meitä) tuntuu aina kohtuutomalta,
        virheeltä suorastaan. Sanattomaksi vetää kuten tietysti muutkin isot surut.
        Minäkin kuvittelin olevani pätevä saattohoitaja, mutta niin vain vajosin täysin avuttomaksi kun rankin tilanne osui omalle kohdalle. Ei ollut tarjota kuin hapuileva läsnäolo. Onneksi en ollut yksin ja saatoin jättää kuolevan varmempiin käsiin.

        Toivottavasti olet itse selvinnyt omista vaivoistasi, asenne ainakin pitää: "pienin askelin eteenpäin"..)) Ja kun mieli on avoin, löytää "vaikka mitä" kuten itse totesit.
        Matkalla ja löytöretkellä ollaan ja kiva, että olet taas matkaseurana..))

        Hei, demeter!
        Kiitos myötäelämisestä. Hyvin minä voin, olen seurannassa. Ajatella, nyt minullakin on seuraaja ;) terveydenhoito.
        Jätä pois huolehtiminen siitä, ettet muka osaa/osannut olla tarpeeksi hyvä saattohoitaja. Varmasti olit, en epäile sitä yhtään. Niin ovat kirjoituksesi minulle kertoneet. Läheisen saattamisessa on niin paljon eri tekijöitä kuin tuntemattoman. Tunteet myös saatettavan omaisia ja muita läheisiä kohtaan ovat yhteisiä.
        Itse ajoittain pystyn jo loitontamaan itseni ja ajattelemaan jopa niin raa'asti, että samoja tapahtumia ja suruja potee niin moni jossain samaan aikaan kuin minäkin. Ne kuuluvat elämään.
        Aurinko kajasti tänäänkin. Pyörät pyörivät, niin se menee.
        SkillaN on hyvä tyyppi :) Hänen ansiostaan saamme kohdata kanssakulkijoita ja keventää askeleitamme. Kiitos SkillaN!
        brinkkala


      • Anonyymi kirjoitti:

        Hei, demeter!
        Kiitos myötäelämisestä. Hyvin minä voin, olen seurannassa. Ajatella, nyt minullakin on seuraaja ;) terveydenhoito.
        Jätä pois huolehtiminen siitä, ettet muka osaa/osannut olla tarpeeksi hyvä saattohoitaja. Varmasti olit, en epäile sitä yhtään. Niin ovat kirjoituksesi minulle kertoneet. Läheisen saattamisessa on niin paljon eri tekijöitä kuin tuntemattoman. Tunteet myös saatettavan omaisia ja muita läheisiä kohtaan ovat yhteisiä.
        Itse ajoittain pystyn jo loitontamaan itseni ja ajattelemaan jopa niin raa'asti, että samoja tapahtumia ja suruja potee niin moni jossain samaan aikaan kuin minäkin. Ne kuuluvat elämään.
        Aurinko kajasti tänäänkin. Pyörät pyörivät, niin se menee.
        SkillaN on hyvä tyyppi :) Hänen ansiostaan saamme kohdata kanssakulkijoita ja keventää askeleitamme. Kiitos SkillaN!
        brinkkala

        Sanos muuta brinkkala. Kyllä SkillaN, Sel-la, on meille se äiti aurinkoinen, joka jaksaa jakaa meille lämpöään vuodesta toiseen.
        Heh, ollaanpas me taas tasavertaisia: seurannassa mikäkin olen..))
        Seuraajista olen kuitenkin vapaa...


    • Puoltapäivää@

      Aamu meni kun piti selvittää Korven Sanomain digilehtitilaus sotkua. Kaikki on niin digiä, että itse digiasioita hoitajat sekoilevat.

      Minut oli sotkettu nimikaimaani, enkä päässyt kirjautumaan digilehden lukijaksi. No, nyt selvisi sekin.

      Joku ihmetteli pikkujoulun viettoani. Joulupäivällinen oli vertaistukiryhmille.
      Kyllä me hauskaa osatiin pitää, omista lapsistamme jokunen sana vaihdettiin kun kellään ei ollut sanottavaa lapsenlapsenlapsistaan, no, ikäkin puolsi asiaa.

      Nyt taidan pistäytyä joulumarkkinoilla. En mitään erikoista etsi, mutta saan toki joulumieltä kun muistelen lapsuuden aikaisia joulumarkkinoita. Meillä yöpyi talvisin kiertävä suksimyyjä, jolta isä osti meille suksia pukinkonttiin. Itsekin aina jotain lahjoja ostin, olinhan tienannut rahaa ovelta ovelle myyjänä.

      Siihen aikaan sai lapsetkin tilata tuotteita myytäväksi, niistä sai provision. Yhtenä joulua möin ankan muotoisia superlonpesusieniä. Oli äläveetä ostaa joululahjoja itse tienatulla rahalla.

      No, nyt ylös, ulos ja lenkille.

      • Ps. Skillan näyttää siltä, että Suomi24 gallerian kuvatoiminnot eivät pelaa siten kuin niiden pitäisi.
        Korppis nimimerkkini aikaisempi kuva oli poistunut. Laitoin uuden.


    • Anonyymi

      Tuosta kommentistasi ovelta ovelle myyjänä, tuli lapsuusmuisto mieleeni, kun naapurin poika oli tilannut joulukortteja ison erän ja toi ne sitten repussaan kouluun, että saimme valita itse ostoksemme. Kortit olivat jo hyvin nuhraantuneen näköisiä kun ne olivat jo käyneet monessa likaisessa pikku nyrkissä, mutta aina sieltä kuitenkin löytyi ne jäljelle jääneistä mieluisimmat, jotka sitten parhaille kavereille kuusijuhlassa annoimme. Itsekin sain samasta korttikasasta ostettuja kortteja koulukavereiltani.
      Nykyisin en enää itse lähetä joulukortteja lainkaan.
      Soitan, tai lähetän sähköpostia ja naapureille joulukukat.

    • Lippu liehuu tänään suomalaiselle musiikille ja Sibeliukselle, Finlandia juhlisti itsenäisyyspäivää arvokkaasti. Mitä enemmän vuosia kuluu, sitä vähemmän Linnanjuhlat kiinnostavat. Juhlan teemana oli "Ajat vaihtuvat", silti juhlakaava oli se sama, loputonta kättelyä, asujen kommentointia, tungeksintaa, juhlan tärkein anti taisi monelle olla näyttäytyä ruudussa tällättynä, kierrätystäkin muutamalla. Me kansalaiset juhlimme edustajiemme välityksellä kotisohvalla. Moni täällä on jo sanonutkin, että presidenttipari ansaitsee erityskiitoksen kiitoksen sydämellisyydestään ja arvostuksestaan sotiemme veteraaneja ja Lottia kohtaan, ja mitä tyylikkäin ja huomaavaisin isäntäpari he ovat. Linnan musiikki on mielestäni aina korkeatasoista ja monipuolista, mutta arvokkainta ja sydämeenkäyvintä antia oli vanhan Sotaveteraanin lauluesitys ja Lotan runo. Tarjoamisista olisin mielelläni maistanut kylmäsavuhaukivoileipäkakkua ja tyrnikakkua.

      Eilen oli meidän kolmen siskoksen Ateneum-päivä. Uutena näyttelynä on Väriä & valoa, impressionismin perintö. Se sopii talviseen harmauteen ja hämärään, tuo valoisia värejä, kesäisiä kuvia, ilmavia kuulaita elämyksiä. Olo ikäänkuin kevenee , tulee hiukan leijuva olo maalauksia katsellessa. Toki muutkin näyttelyt ovat kiinnostavia, pysyvä näyttelykin joka kerta, mutta ihan kaikkeen ei jaksa samalla kertaa yhtä voimakkaasti lumoutua. Onneksi Ateneumissa on hyvä ravintola ja mitä ihanin kahvila, sai välillä ruumiinin ravintoa ja omat siskot ovat niin rakasta, läheistä seuraa. Helsingin jouluinen ilme kohottaa myös mieltä, kyllä valoissa on taikaa, isot puut ja kauniit rakennukset näyttävät valaistuina ihan uusilta.

      Kiva kun Brinkkala on mukana taas . Demeterille erityisterveiset.
      Kuulumisiin, voikaa hyvin kaikki!

    • Anonyymi

      Vasta postia ulkolaatikosta hakiessa näin, että ihmiset liputtaa. Radio kertoi, että on säveltäjämestari Sibeliuksen syntymäpäivä.
      Hämeenlinnan suuri poika. Musiikkipiireissä lienee ihan nerahtavan luokkaa. Ulkomailla hänkin paljon asui.

      En tunne Hämeenlinnaa sen paremmin. Kesälomalla kahvit hörpättiin. Hänessä.

    • Anonyymi

      Vanha LP -levy soimaan. Sibeliuksen viulukonsertto. soittajana Liana Isakadze kauan sitten Sibeliuksen viulu kilpailun voittaja.
      Olen jo vähän naarmuuntuneeksi levyn soittanut, mutta sehän sopii tähän omaan olemukseeni hyvin.
      Nyt levy soimaan, ja ei kun nautitaan!

      • Anonyymi

        Minä seurasin Teemalta Sibeliuksen musiikkiin luotua balettiesitystä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Minä seurasin Teemalta Sibeliuksen musiikkiin luotua balettiesitystä.

        Hyvää aamupäivää, nukuin pitkään ja nyt tuntuu kuin päivä olisi hukassa.
        No eihän mitään hommaakaan ole suunniteltu, joten aivan luppopäivää taidan viettää.
        Lunta satelee ja pakkasta 15 astetta, kevyellä pääsee kolamiehetkin.

        Piirakat onnistuivat, se taito minkä olen oppinut on siis säilynyt, tyttärentytär mökiltään piipahti ja voiteli piirakat avukseni.
        Uunini ei ole oikein hyvä, kun anoppini ohjeitten mukaan 12 minuuttia pitäisi riittää kypsymiseen, tietenkin ohutta kuorta vaatii.
        Ilahduin, kun istualtani pystyin kaulinta pyörittämän, työpöytänitaso sopiva, vähän laiskalta se näyttää, mutta sallittakoon näin huonojalkaiselle mummolle.
        Nyt voisinkin tämän homman taas haltuun ottaa, pieni oli taikina ja vain nelisenkymmentä piirakkaa paistoin, ruisjauhoja ei ollut enempään.

        Sibeliuksen musiikki on ollut keskustelussa, mahtava kirjohan sitä on, itselleni nuo sinfoniaosuudet on jäänyt heikoimmin kuunnelluksi.
        Pitäisi varmaan oikein keskittyä ja kuunnella, ehkä niistäkin jotain minun mieleistä löytyisi.
        Kehittymätön on musiikkimakuni siltä osin, vaikka muuten musiikki on iloni.

        Tuo kuvani ei ole Suomi24 syytä, malli vaan ei ole kummoinen, mutta joulua halusin tälläkin tapaa esiin tuoda.
        Sinulla onkin hieno profiilikuva korpikirjailija., omia kädentaitoja näkyvillä.

        Minullakin on noita vanhoja Lp-levyjä, yritin niitä kaupatakin, mutta ei kuulemma nämä vanhat kuuluisuudet myy eteenpäin.
        Olkoot tallessa minulla, jospa aika nekin arvokkaiksi joskus tekee.

        Nyt sitten aivan vaan luppoilemaan, ehkä innostun imuri kuljettamaan ynnämuun tapaan, ehkä on viikkoon jo pölyjäkin nurkkiin kertynyt.
        Oikein mukavaa talvista päivää kaikille.


      • Anonyymi
        Sel-la kirjoitti:

        Hyvää aamupäivää, nukuin pitkään ja nyt tuntuu kuin päivä olisi hukassa.
        No eihän mitään hommaakaan ole suunniteltu, joten aivan luppopäivää taidan viettää.
        Lunta satelee ja pakkasta 15 astetta, kevyellä pääsee kolamiehetkin.

        Piirakat onnistuivat, se taito minkä olen oppinut on siis säilynyt, tyttärentytär mökiltään piipahti ja voiteli piirakat avukseni.
        Uunini ei ole oikein hyvä, kun anoppini ohjeitten mukaan 12 minuuttia pitäisi riittää kypsymiseen, tietenkin ohutta kuorta vaatii.
        Ilahduin, kun istualtani pystyin kaulinta pyörittämän, työpöytänitaso sopiva, vähän laiskalta se näyttää, mutta sallittakoon näin huonojalkaiselle mummolle.
        Nyt voisinkin tämän homman taas haltuun ottaa, pieni oli taikina ja vain nelisenkymmentä piirakkaa paistoin, ruisjauhoja ei ollut enempään.

        Sibeliuksen musiikki on ollut keskustelussa, mahtava kirjohan sitä on, itselleni nuo sinfoniaosuudet on jäänyt heikoimmin kuunnelluksi.
        Pitäisi varmaan oikein keskittyä ja kuunnella, ehkä niistäkin jotain minun mieleistä löytyisi.
        Kehittymätön on musiikkimakuni siltä osin, vaikka muuten musiikki on iloni.

        Tuo kuvani ei ole Suomi24 syytä, malli vaan ei ole kummoinen, mutta joulua halusin tälläkin tapaa esiin tuoda.
        Sinulla onkin hieno profiilikuva korpikirjailija., omia kädentaitoja näkyvillä.

        Minullakin on noita vanhoja Lp-levyjä, yritin niitä kaupatakin, mutta ei kuulemma nämä vanhat kuuluisuudet myy eteenpäin.
        Olkoot tallessa minulla, jospa aika nekin arvokkaiksi joskus tekee.

        Nyt sitten aivan vaan luppoilemaan, ehkä innostun imuri kuljettamaan ynnämuun tapaan, ehkä on viikkoon jo pölyjäkin nurkkiin kertynyt.
        Oikein mukavaa talvista päivää kaikille.

        Siis VAIN 40 piirakkaa? Sehän on hirveä määrä. Minulla menisi vuosi niitä syödessä.


      • Anonyymi
        Sel-la kirjoitti:

        Hyvää aamupäivää, nukuin pitkään ja nyt tuntuu kuin päivä olisi hukassa.
        No eihän mitään hommaakaan ole suunniteltu, joten aivan luppopäivää taidan viettää.
        Lunta satelee ja pakkasta 15 astetta, kevyellä pääsee kolamiehetkin.

        Piirakat onnistuivat, se taito minkä olen oppinut on siis säilynyt, tyttärentytär mökiltään piipahti ja voiteli piirakat avukseni.
        Uunini ei ole oikein hyvä, kun anoppini ohjeitten mukaan 12 minuuttia pitäisi riittää kypsymiseen, tietenkin ohutta kuorta vaatii.
        Ilahduin, kun istualtani pystyin kaulinta pyörittämän, työpöytänitaso sopiva, vähän laiskalta se näyttää, mutta sallittakoon näin huonojalkaiselle mummolle.
        Nyt voisinkin tämän homman taas haltuun ottaa, pieni oli taikina ja vain nelisenkymmentä piirakkaa paistoin, ruisjauhoja ei ollut enempään.

        Sibeliuksen musiikki on ollut keskustelussa, mahtava kirjohan sitä on, itselleni nuo sinfoniaosuudet on jäänyt heikoimmin kuunnelluksi.
        Pitäisi varmaan oikein keskittyä ja kuunnella, ehkä niistäkin jotain minun mieleistä löytyisi.
        Kehittymätön on musiikkimakuni siltä osin, vaikka muuten musiikki on iloni.

        Tuo kuvani ei ole Suomi24 syytä, malli vaan ei ole kummoinen, mutta joulua halusin tälläkin tapaa esiin tuoda.
        Sinulla onkin hieno profiilikuva korpikirjailija., omia kädentaitoja näkyvillä.

        Minullakin on noita vanhoja Lp-levyjä, yritin niitä kaupatakin, mutta ei kuulemma nämä vanhat kuuluisuudet myy eteenpäin.
        Olkoot tallessa minulla, jospa aika nekin arvokkaiksi joskus tekee.

        Nyt sitten aivan vaan luppoilemaan, ehkä innostun imuri kuljettamaan ynnämuun tapaan, ehkä on viikkoon jo pölyjäkin nurkkiin kertynyt.
        Oikein mukavaa talvista päivää kaikille.

        Jyklä nuo korppiksen nuket näyttää kaupasta
        ostetuilta , ei mitään käden taitoja!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siis VAIN 40 piirakkaa? Sehän on hirveä määrä. Minulla menisi vuosi niitä syödessä.

        Jos ovat onnistuneet, niiden syöjiä varmasti ilmaantuu, hyvä, jos ehtivät jäähtyä!
        Tänään on minulla vähän erikoisempi päivä, kun lähden eläkeläisporukan mukana teatterireissulle.
        Hyvää päivänjatkoa,
        tv. Mkr


      • Anonyymi kirjoitti:

        Jos ovat onnistuneet, niiden syöjiä varmasti ilmaantuu, hyvä, jos ehtivät jäähtyä!
        Tänään on minulla vähän erikoisempi päivä, kun lähden eläkeläisporukan mukana teatterireissulle.
        Hyvää päivänjatkoa,
        tv. Mkr

        Oikeassa olet mkr, minulla on tyttärenpojanpojat aikuisia miehiä, eipä kauan mene kun tarjoilut on napsittu.
        Poikani myös on piirakkahimoinen, maistuu ne toisillekin jos jää jotain tarjolle.
        Miten joku voi ajatella, että vain itseäni varten leivonnaisia laitan, kyllä ne pöytään on tarkoitettu, kun vieraita tulee ja joulun aikaan heitäkin onneksi tulee pistäytymään.

        Näpertelyä on varmasti lisäksi jos nuket lieneekin ostettuja, onhan hän kertonut paljon itsekin tekevänsä.
        Olikohan vielä jotain mihin vastausta kaivataan;)

        Kivaa teatteri nautintoa mkr.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siis VAIN 40 piirakkaa? Sehän on hirveä määrä. Minulla menisi vuosi niitä syödessä.

        Eihän tuossa määrässä ole edes yhtä piirakkaa per viikko vuoden ajalle.

        Halusitko vain ilkeillä?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Jyklä nuo korppiksen nuket näyttää kaupasta
        ostetuilta , ei mitään käden taitoja!

        Minulla on Suomesta ja maailmalta ostettuja nukkeja varmaan satakunta ( en ole laskenut). Oma tekemiä kymmenkunta.

        Nukketaloja olen tehnyt useampia ja huonekalujakin on tullut näperreltyä. Aarteitakin joukossa, Hollannista ostettuja indonesialaisia käsin tehtyjä huonekaluja.

        Tuossa galleriakuvassa orkesterin rummut on tehty joulukoristerummuista. Flyygeli ostettu hollantilaiselta kirppistorilta. nuket ostettu mistä milloinkin, vaatteet tehty itse.

        Sehän tässä harrastuksessa on mielenkiintoista, että löydän inspiksen aiheita milloin mistäkin. Kalliiksi en harrastustani voi sanoa. Tietty jos ei lasketa hankinta matkakustannuksia ympäri maailmaa. Mutta nukkekotiin kuuluvat pienet löydöthän on matkojen sivuhelmiä.

        Sain innostuksen leipomiseen, kiitos Skillan.
        Tein inventaarion kuivakaapissa, nostelin leivonta tarpeita keittiön pöydälle ja listasin puutteet joita lähden nyt hakemaan.

        Eilen kävin torilla, kierroksesta tuli hyvin nopea pyrähdys. Pakkasta oli -20 C ja vuorettomista nahkasormikkaista ei ollut apua sauvojen pitelyyn.

        Puuhakasta lauantaita.


    • Nyt en ala ! Kirjoitin tänne pitkän viestin, sydänverellä kirjoitetun, kopioin sen, mutta liitä-toiminto ei tällä nyt toiminut.
      Olivatkohan "henget" asialla, totesivat, ettei noin intiimiä eikä aiheeltaan soveliasta tekstiä ole tänne syytä laittaa ?

      Toista kertaa en jaksa viestiä kirjoittaa

      • No niin. Toimin mielestäni kuten ennenkin, mutta soheltamista tämä nyt on.

        Pääpointtini kadonneessa viestissä oli kuitenkin kiitos ! Siis kaikille niille, jotka ovat jaksaneet muistaa ja kannustaa, olla hengessä mukana.
        Se on merkinnyt minulle paljon ja todistanut taas sen, että myös virtuaalisesti voi välittää tunteita ja ne voimaannuttavat siinä kuin muillakin tavoin esitetyt, ainakin minulla.

        Ja niinkin, että kenelle tahansa osoitettu ystävällisyys lisää mielestäni aina myös yhteistä hyvää palstalla.
        Hyvää jatkoa joulun valmisteluun kaikille. Vaikka itsellä olisi siihen vain vähäiset mahdollisuudet, muiden kertomukset voivat ruokkia, auttaa pitämään kosketusta omaankin arkeen...
        demeter1


      • demeter1

        Enhän tiedä millainen kone sinulla on, mutta itselläni on sellainen vanha kone, että sängystä on pakko nousta, jos aikoo uutiset ja keskustelut lukea ja siinä on sellainen "liidokin" kuva, johon kirjoitan. Joskus on teksti kadonnut, mutta painaessani uudelleen sitä, niin teksti palautuu.

        Joskus minullakin on takkuillut tuo "kopioi" "liitä" toiminto ja en muista, kuinka sen sain taas toimimaan
        .
        SkillaN viestin sain auki, kun katselin hänen profiilin ja siellähän se oli "Ryhmä" palstalla, joten hyvä minä.

        Muuta nerokasta en ole keksinyt vuosiin ja en osaa edes tilata uutta akkua puhelimeeni, sillä yksi akku ei alkanut lataamaan ja sitten tilasin jostain "Torilta" puhelimen ja sieltä tuli liimattu ja paikatu puhelin, joka oli suljettu turvakoodilla.

        Tyttäreni osti sitten uuden puhelimen, josta huomasin, että minun SIM-kortti ei käy siihen ja minä en käy napsimaan minun entistä korttia paloihin. Vanhakin toimii, mutta sitä on ladattava liian usein, joten puhelut katkeaa pian.

        Onneksi saan vielä pankki asiani hoidettua, kun lataan puhelimeni täyteen.

        Van, mitäpä näistä, sillä nyt olen saanut ilmeisesti liiasta makoilusta selkäni niin kipeäksi, että "voi pojat", kun olin ajatellut, että lähden vasta sitten kävelemään, kun,. kun, kun ja nyt en pystykään lähtemään.

        Terveyden huoltoa en voi syyttää, koska en ole saanut aikaiseksi edes labra kokeisiin mennä, sillä siellä on joku outo "PlapPlab" systeemi, joten olkoon. Sen tiedän, että ambulanssi tule tänne "ennen huomista", siis tavattoman nopeasti.

        Joudanpahan minäkin täältä "pois kuleksimasta", kuten joku totesi mieheni kuolemasta.


      • Anonyymi
        Kristiina23 kirjoitti:

        demeter1

        Enhän tiedä millainen kone sinulla on, mutta itselläni on sellainen vanha kone, että sängystä on pakko nousta, jos aikoo uutiset ja keskustelut lukea ja siinä on sellainen "liidokin" kuva, johon kirjoitan. Joskus on teksti kadonnut, mutta painaessani uudelleen sitä, niin teksti palautuu.

        Joskus minullakin on takkuillut tuo "kopioi" "liitä" toiminto ja en muista, kuinka sen sain taas toimimaan
        .
        SkillaN viestin sain auki, kun katselin hänen profiilin ja siellähän se oli "Ryhmä" palstalla, joten hyvä minä.

        Muuta nerokasta en ole keksinyt vuosiin ja en osaa edes tilata uutta akkua puhelimeeni, sillä yksi akku ei alkanut lataamaan ja sitten tilasin jostain "Torilta" puhelimen ja sieltä tuli liimattu ja paikatu puhelin, joka oli suljettu turvakoodilla.

        Tyttäreni osti sitten uuden puhelimen, josta huomasin, että minun SIM-kortti ei käy siihen ja minä en käy napsimaan minun entistä korttia paloihin. Vanhakin toimii, mutta sitä on ladattava liian usein, joten puhelut katkeaa pian.

        Onneksi saan vielä pankki asiani hoidettua, kun lataan puhelimeni täyteen.

        Van, mitäpä näistä, sillä nyt olen saanut ilmeisesti liiasta makoilusta selkäni niin kipeäksi, että "voi pojat", kun olin ajatellut, että lähden vasta sitten kävelemään, kun,. kun, kun ja nyt en pystykään lähtemään.

        Terveyden huoltoa en voi syyttää, koska en ole saanut aikaiseksi edes labra kokeisiin mennä, sillä siellä on joku outo "PlapPlab" systeemi, joten olkoon. Sen tiedän, että ambulanssi tule tänne "ennen huomista", siis tavattoman nopeasti.

        Joudanpahan minäkin täältä "pois kuleksimasta", kuten joku totesi mieheni kuolemasta.

        Ei kai kukaan voi noin julmasti sanoa kenenkään kuolemasta!


      • Anonyymi

        Kokeile uudelleen sitä liitä toimintoa, olen huomannut, ettei se aina toimi täällä, mutta hetken kuluttua taas toimii.

        Mira


      • Anonyymi
        Kristiina23 kirjoitti:

        demeter1

        Enhän tiedä millainen kone sinulla on, mutta itselläni on sellainen vanha kone, että sängystä on pakko nousta, jos aikoo uutiset ja keskustelut lukea ja siinä on sellainen "liidokin" kuva, johon kirjoitan. Joskus on teksti kadonnut, mutta painaessani uudelleen sitä, niin teksti palautuu.

        Joskus minullakin on takkuillut tuo "kopioi" "liitä" toiminto ja en muista, kuinka sen sain taas toimimaan
        .
        SkillaN viestin sain auki, kun katselin hänen profiilin ja siellähän se oli "Ryhmä" palstalla, joten hyvä minä.

        Muuta nerokasta en ole keksinyt vuosiin ja en osaa edes tilata uutta akkua puhelimeeni, sillä yksi akku ei alkanut lataamaan ja sitten tilasin jostain "Torilta" puhelimen ja sieltä tuli liimattu ja paikatu puhelin, joka oli suljettu turvakoodilla.

        Tyttäreni osti sitten uuden puhelimen, josta huomasin, että minun SIM-kortti ei käy siihen ja minä en käy napsimaan minun entistä korttia paloihin. Vanhakin toimii, mutta sitä on ladattava liian usein, joten puhelut katkeaa pian.

        Onneksi saan vielä pankki asiani hoidettua, kun lataan puhelimeni täyteen.

        Van, mitäpä näistä, sillä nyt olen saanut ilmeisesti liiasta makoilusta selkäni niin kipeäksi, että "voi pojat", kun olin ajatellut, että lähden vasta sitten kävelemään, kun,. kun, kun ja nyt en pystykään lähtemään.

        Terveyden huoltoa en voi syyttää, koska en ole saanut aikaiseksi edes labra kokeisiin mennä, sillä siellä on joku outo "PlapPlab" systeemi, joten olkoon. Sen tiedän, että ambulanssi tule tänne "ennen huomista", siis tavattoman nopeasti.

        Joudanpahan minäkin täältä "pois kuleksimasta", kuten joku totesi mieheni kuolemasta.

        Minulla taas viikon kestänyt selkäkipu estää nukkumasta sängyssäni, joten olen nukkunut monta yötä tv-tuolissa.

        Anna tyttäresi hoitaa sen sim-kortin pienennys, jos hän sen taitaa, niin saat toimivamman puhelimen. Minunkin simmilleni se tehtiin ja hyvin on toiminut sen jälkeen jo kahdessa puhelimessa. Tori-sivuilta ei puhelinta kannata ostaa eikä edes akkuja niihin.

        Ottavat kyllä kokeet labrassa, vaikka et olisi aikaa varannutkaan. Järkyttävän epäkohtelias tuo miehesi kuolemasta todennut henkilö. Ei musta huumori sovi tuohon tilanteeseen.

        Mira


      • Kristiina23 kirjoitti:

        demeter1

        Enhän tiedä millainen kone sinulla on, mutta itselläni on sellainen vanha kone, että sängystä on pakko nousta, jos aikoo uutiset ja keskustelut lukea ja siinä on sellainen "liidokin" kuva, johon kirjoitan. Joskus on teksti kadonnut, mutta painaessani uudelleen sitä, niin teksti palautuu.

        Joskus minullakin on takkuillut tuo "kopioi" "liitä" toiminto ja en muista, kuinka sen sain taas toimimaan
        .
        SkillaN viestin sain auki, kun katselin hänen profiilin ja siellähän se oli "Ryhmä" palstalla, joten hyvä minä.

        Muuta nerokasta en ole keksinyt vuosiin ja en osaa edes tilata uutta akkua puhelimeeni, sillä yksi akku ei alkanut lataamaan ja sitten tilasin jostain "Torilta" puhelimen ja sieltä tuli liimattu ja paikatu puhelin, joka oli suljettu turvakoodilla.

        Tyttäreni osti sitten uuden puhelimen, josta huomasin, että minun SIM-kortti ei käy siihen ja minä en käy napsimaan minun entistä korttia paloihin. Vanhakin toimii, mutta sitä on ladattava liian usein, joten puhelut katkeaa pian.

        Onneksi saan vielä pankki asiani hoidettua, kun lataan puhelimeni täyteen.

        Van, mitäpä näistä, sillä nyt olen saanut ilmeisesti liiasta makoilusta selkäni niin kipeäksi, että "voi pojat", kun olin ajatellut, että lähden vasta sitten kävelemään, kun,. kun, kun ja nyt en pystykään lähtemään.

        Terveyden huoltoa en voi syyttää, koska en ole saanut aikaiseksi edes labra kokeisiin mennä, sillä siellä on joku outo "PlapPlab" systeemi, joten olkoon. Sen tiedän, että ambulanssi tule tänne "ennen huomista", siis tavattoman nopeasti.

        Joudanpahan minäkin täältä "pois kuleksimasta", kuten joku totesi mieheni kuolemasta.

        Josko lopettaisit tuomasta riitaa skillanin ketjuun.

        Itse olet kertonut kaiken rikkoutuneesta avioliittostasi. Kertomasi mukaan välinne olivat poikki vuosia ennen miehesi kuolemaa. Et mennyt edes miehesi hautajaisiin.

        Sureva leskikö?


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Josko lopettaisit tuomasta riitaa skillanin ketjuun.

        Itse olet kertonut kaiken rikkoutuneesta avioliittostasi. Kertomasi mukaan välinne olivat poikki vuosia ennen miehesi kuolemaa. Et mennyt edes miehesi hautajaisiin.

        Sureva leskikö?

        En ymmärrä kommenttiasi. Ihan tarpeeton, se jos mikä tekee tunkkaisen olon.


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Josko lopettaisit tuomasta riitaa skillanin ketjuun.

        Itse olet kertonut kaiken rikkoutuneesta avioliittostasi. Kertomasi mukaan välinne olivat poikki vuosia ennen miehesi kuolemaa. Et mennyt edes miehesi hautajaisiin.

        Sureva leskikö?

        Sama mies taitaa olla joka kirveen vai oliko ase minkä kanssa lennätti tätä rouvaa.
        Kirjoitti kai Lea nimimerkillä. Ei henkeä uhkaavan miehen hautajaisiin tarvitse mennä.


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Josko lopettaisit tuomasta riitaa skillanin ketjuun.

        Itse olet kertonut kaiken rikkoutuneesta avioliittostasi. Kertomasi mukaan välinne olivat poikki vuosia ennen miehesi kuolemaa. Et mennyt edes miehesi hautajaisiin.

        Sureva leskikö?

        Josko korppikotka lopettaisit itse raatelemasta tänne kirjoittajia. Koskaan en ole nähnyt noin katkeraa ja pahansuopaa kuin korppis.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sama mies taitaa olla joka kirveen vai oliko ase minkä kanssa lennätti tätä rouvaa.
        Kirjoitti kai Lea nimimerkillä. Ei henkeä uhkaavan miehen hautajaisiin tarvitse mennä.

        Arkistojen aarteita!? Joka vanhoja muistaa . . .
        Olenkin aina ajatellut, että jotkut arkistoivat muitten tekstejä ja kommentoivat niitä sitten vuosien kuluttua.
        Tämä on kuitenkin jutustelupalsta, jolla kertoilemme arkisia tapahtumia. Aikojen kuluessa muistamme tapahtumia eri tavoilla, näemme ne uusin silmin, ja useimmat meistä eivät edes ole muistelemiseen halukkaita.
        Joskus minä lankean kertoilemaan jonkin vanhan tapahtuman, mutta ne ovat aina itselle tapahtuneita asioita. Omakohtaisia muistoja.
        Tässä ja nyt, on hyvä ohje.
        Mkr.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Arkistojen aarteita!? Joka vanhoja muistaa . . .
        Olenkin aina ajatellut, että jotkut arkistoivat muitten tekstejä ja kommentoivat niitä sitten vuosien kuluttua.
        Tämä on kuitenkin jutustelupalsta, jolla kertoilemme arkisia tapahtumia. Aikojen kuluessa muistamme tapahtumia eri tavoilla, näemme ne uusin silmin, ja useimmat meistä eivät edes ole muistelemiseen halukkaita.
        Joskus minä lankean kertoilemaan jonkin vanhan tapahtuman, mutta ne ovat aina itselle tapahtuneita asioita. Omakohtaisia muistoja.
        Tässä ja nyt, on hyvä ohje.
        Mkr.

        Mitä mieltä olet siitä että k kertoi eilen kauan sitten toisen kirjoittajan kuolleesta miehestä ja asianomaisen avioparin väleistä ?
        K totesi myös että toisen aviomies ”jouti pois kuljeksimasta”. Kukahan tässä oli arkistoinut toisen kertomia asioita ja käytti niitä taas lyömäaseena?????Tätä kovin paheksuit ja kyllä se katala teko olikin,


      • Anonyymi
        demeter1 kirjoitti:

        No niin. Toimin mielestäni kuten ennenkin, mutta soheltamista tämä nyt on.

        Pääpointtini kadonneessa viestissä oli kuitenkin kiitos ! Siis kaikille niille, jotka ovat jaksaneet muistaa ja kannustaa, olla hengessä mukana.
        Se on merkinnyt minulle paljon ja todistanut taas sen, että myös virtuaalisesti voi välittää tunteita ja ne voimaannuttavat siinä kuin muillakin tavoin esitetyt, ainakin minulla.

        Ja niinkin, että kenelle tahansa osoitettu ystävällisyys lisää mielestäni aina myös yhteistä hyvää palstalla.
        Hyvää jatkoa joulun valmisteluun kaikille. Vaikka itsellä olisi siihen vain vähäiset mahdollisuudet, muiden kertomukset voivat ruokkia, auttaa pitämään kosketusta omaankin arkeen...
        demeter1

        Huomenta.
        "Pyhäaamun rauha hiljaa huokuilee", muutama pakkasaste ja tyyni sää. Minä pidän kaamoksesta ja kynttilöiden valosta, nyt vielä viihtyisämmin, kun voi polttaa turvallisia led-kynttilöitä.

        Toivottavasti päivä valkenee sinulle Demeter parempana kuin nämä viimeaikaiset. Olisi helpottavaa, jos edes netti toimisi kuten pitää. Tsemppiä.
        Mitä pitempään palstalla kirjoittelee, sitä tutummiksi muut kirjoittajat tulevat, Vaikka jokaisen palstalaisen antama tuki lämmittää, on henkilökohtaisella viestinä lähetetty muitakin arvokkaampi, Kyllä vertaistuki huojentaa näin virtuaalisestikin.
        Ei täälläkään kaveria jätetä.

        Liekko oli nostanut esiin vanhan 2019 kirjoitetun ketjun esiin, ja vaivuin muisteloihin sitä lukiessani. Ketjusta käy ilmi, että Kahvipirtti vaikutti vielä tuolloin 70+ palstalla, tämä 80+ palsta sinnitteli muutaman kirjoittajan voimin.
        Kyllä ne palstalta lähteneet vakikirjoittajat ovat yhä tuttuja ja monet hauskat jutustelut on heidän kanssaan käyty.
        Ketjun kirjoittajista moni on jo lähtenyt lopullisesti, R.I.P
        Mkr.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä mieltä olet siitä että k kertoi eilen kauan sitten toisen kirjoittajan kuolleesta miehestä ja asianomaisen avioparin väleistä ?
        K totesi myös että toisen aviomies ”jouti pois kuljeksimasta”. Kukahan tässä oli arkistoinut toisen kertomia asioita ja käytti niitä taas lyömäaseena?????Tätä kovin paheksuit ja kyllä se katala teko olikin,

        Jospa emme nyt sekaantuisi tähän keskusteluun, vaan antaisimme menneitten olla, sillä vaikeista asioista on päästävä yli, eikä murheista tule muita muistuttaa.
        Meillä on jokaisella traumamme, ja olisi ymmärtäväistä suhtautua kunnioittavasti heihin, jotka ovat kertoneet elämänsä mustistakin puolista. Niiden muisteleminen ei ole tarpeellista.
        Katse eteenpäin-
        Mkr.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jospa emme nyt sekaantuisi tähän keskusteluun, vaan antaisimme menneitten olla, sillä vaikeista asioista on päästävä yli, eikä murheista tule muita muistuttaa.
        Meillä on jokaisella traumamme, ja olisi ymmärtäväistä suhtautua kunnioittavasti heihin, jotka ovat kertoneet elämänsä mustistakin puolista. Niiden muisteleminen ei ole tarpeellista.
        Katse eteenpäin-
        Mkr.

        Muttakun ulkopuolinen vetää nämä traumat esiin lyömäaseeksi palstalla, miksi et sitä tuomitse?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Huomenta.
        "Pyhäaamun rauha hiljaa huokuilee", muutama pakkasaste ja tyyni sää. Minä pidän kaamoksesta ja kynttilöiden valosta, nyt vielä viihtyisämmin, kun voi polttaa turvallisia led-kynttilöitä.

        Toivottavasti päivä valkenee sinulle Demeter parempana kuin nämä viimeaikaiset. Olisi helpottavaa, jos edes netti toimisi kuten pitää. Tsemppiä.
        Mitä pitempään palstalla kirjoittelee, sitä tutummiksi muut kirjoittajat tulevat, Vaikka jokaisen palstalaisen antama tuki lämmittää, on henkilökohtaisella viestinä lähetetty muitakin arvokkaampi, Kyllä vertaistuki huojentaa näin virtuaalisestikin.
        Ei täälläkään kaveria jätetä.

        Liekko oli nostanut esiin vanhan 2019 kirjoitetun ketjun esiin, ja vaivuin muisteloihin sitä lukiessani. Ketjusta käy ilmi, että Kahvipirtti vaikutti vielä tuolloin 70 palstalla, tämä 80 palsta sinnitteli muutaman kirjoittajan voimin.
        Kyllä ne palstalta lähteneet vakikirjoittajat ovat yhä tuttuja ja monet hauskat jutustelut on heidän kanssaan käyty.
        Ketjun kirjoittajista moni on jo lähtenyt lopullisesti, R.I.P
        Mkr.

        Niin Makriina. Lähetään siitä, että "joka aamu on armo uus", vaikka isojen tapahtumien varjo olisi edelleen yllämme.
        Hyvin kuvaat minunkin tuntojani kirjoittelusta täällä. Ellei se olisi ollut antoisaa, tuskin olisin minäkään täällä näin pitkään viihtynyt. Vaikka ikäviäkin aikoja on ollut, aina niistä on päästy yli, ellei muuten niin jäämällä tuumaustauolle..))
        demeter1


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kokeile uudelleen sitä liitä toimintoa, olen huomannut, ettei se aina toimi täällä, mutta hetken kuluttua taas toimii.

        Mira

        Kiitos neuvosta Mira. Yritin kyllä monta kertaa tuota liittämistä ja tein muitakin poppakonsteja, mutta "kone" ei minua totellut. Mutta hyvä kuulla että vaikeutta on ollut muillakin.
        Laitoin kyllä viestiä ylläpitoonkin, mutta sehän ei tunnetusti vaikuta mihinkään..))
        demeter1


      • Anonyymi
        Kristiina23 kirjoitti:

        demeter1

        Enhän tiedä millainen kone sinulla on, mutta itselläni on sellainen vanha kone, että sängystä on pakko nousta, jos aikoo uutiset ja keskustelut lukea ja siinä on sellainen "liidokin" kuva, johon kirjoitan. Joskus on teksti kadonnut, mutta painaessani uudelleen sitä, niin teksti palautuu.

        Joskus minullakin on takkuillut tuo "kopioi" "liitä" toiminto ja en muista, kuinka sen sain taas toimimaan
        .
        SkillaN viestin sain auki, kun katselin hänen profiilin ja siellähän se oli "Ryhmä" palstalla, joten hyvä minä.

        Muuta nerokasta en ole keksinyt vuosiin ja en osaa edes tilata uutta akkua puhelimeeni, sillä yksi akku ei alkanut lataamaan ja sitten tilasin jostain "Torilta" puhelimen ja sieltä tuli liimattu ja paikatu puhelin, joka oli suljettu turvakoodilla.

        Tyttäreni osti sitten uuden puhelimen, josta huomasin, että minun SIM-kortti ei käy siihen ja minä en käy napsimaan minun entistä korttia paloihin. Vanhakin toimii, mutta sitä on ladattava liian usein, joten puhelut katkeaa pian.

        Onneksi saan vielä pankki asiani hoidettua, kun lataan puhelimeni täyteen.

        Van, mitäpä näistä, sillä nyt olen saanut ilmeisesti liiasta makoilusta selkäni niin kipeäksi, että "voi pojat", kun olin ajatellut, että lähden vasta sitten kävelemään, kun,. kun, kun ja nyt en pystykään lähtemään.

        Terveyden huoltoa en voi syyttää, koska en ole saanut aikaiseksi edes labra kokeisiin mennä, sillä siellä on joku outo "PlapPlab" systeemi, joten olkoon. Sen tiedän, että ambulanssi tule tänne "ennen huomista", siis tavattoman nopeasti.

        Joudanpahan minäkin täältä "pois kuleksimasta", kuten joku totesi mieheni kuolemasta.

        Kristiina23

        Saitkin jo Miralta hyviä ohjeita digiongelmiisi. Minä en niissä olisikaan osannut auttaa, digitaalisesti syrjäytynyt olen itsekin..)) Suurin syy kai on se tuttu: EVK, ei kiinnosta.
        Auttavasti, kangerrellen selviän perustoiminnoista ja se saa riittää minulle.

        Ikävä kuulla selkäongelmistasi. "Jokaiselle jotakin" taitaa päteä tässäkin - kun vaivoista puhutaan. Kyllä minäkin välillä annan itselleni luvan löysäillä, mutta yritän varoa sitä, että että siitä tulisi tapa. Parhaiten on palvellut se, kun kuuntelee muita, ikäisiään. Silloin on pakko nähdä, ettei ole yksin. Monilla on vielä "huonommin" ja vertaistuki on verraton apu.

        Onhan sinulla lukeminen vielä harrastuksena ? Siitä tahdon itsekin pitää kiinni, se palvelee monessa asiassa.
        Parempaa vointia ja iloista joulun odotusta!
        demeter1


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Muttakun ulkopuolinen vetää nämä traumat esiin lyömäaseeksi palstalla, miksi et sitä tuomitse?

        Minusta onn jokaisella oikeus kunnioittaa kanssakulkijoita. Siihen kuuluu myös se, että ei käsittele tapahtumia, joita he ovat kohdanneet kauan sitten.. Ikävät asiat pitää jättää taakse, niistä ei ole syytä muistuttaa. Jokaisella on oikeus vetää viiva menneiden yli.

        Skillankin toivoo, että jutustelisisimme rauhaisasti Nojatuolissa.
        Minusta se olisi viisas päätös.
        Mkr.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei kai kukaan voi noin julmasti sanoa kenenkään kuolemasta!

        Kyllä vaan korppis voi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kristiina23

        Saitkin jo Miralta hyviä ohjeita digiongelmiisi. Minä en niissä olisikaan osannut auttaa, digitaalisesti syrjäytynyt olen itsekin..)) Suurin syy kai on se tuttu: EVK, ei kiinnosta.
        Auttavasti, kangerrellen selviän perustoiminnoista ja se saa riittää minulle.

        Ikävä kuulla selkäongelmistasi. "Jokaiselle jotakin" taitaa päteä tässäkin - kun vaivoista puhutaan. Kyllä minäkin välillä annan itselleni luvan löysäillä, mutta yritän varoa sitä, että että siitä tulisi tapa. Parhaiten on palvellut se, kun kuuntelee muita, ikäisiään. Silloin on pakko nähdä, ettei ole yksin. Monilla on vielä "huonommin" ja vertaistuki on verraton apu.

        Onhan sinulla lukeminen vielä harrastuksena ? Siitä tahdon itsekin pitää kiinni, se palvelee monessa asiassa.
        Parempaa vointia ja iloista joulun odotusta!
        demeter1

        Täällä pitäisi olla koko ajan joku kirjaketju, uskon että lukijoita on paljonkin. Eikä tarvitse olla joku Nobelin voittaja, viihteellisiä kirjoja useimmat kuitenkin lukee.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sama mies taitaa olla joka kirveen vai oliko ase minkä kanssa lennätti tätä rouvaa.
        Kirjoitti kai Lea nimimerkillä. Ei henkeä uhkaavan miehen hautajaisiin tarvitse mennä.

        Milloinka tämä Lea juoksi kirvestä pakoon. Oliko 2000-luvulla vai myöhemmin.


    • No niin.
      Tänään tultiin kisun kanssa kotio.
      Taisin jännittää enemmän, kuin veljeni konsanaan.
      No, kun olin autokuski, jännitin, että saan velipojan varmasti ajoissa leikkaukseen.
      Hoitaja soitti sitten, kun asia oli valmis, niin hain sitten velipojan.
      Keskiviikko oli leikkauspäivä, ei vielä näkö ollut ihan selvinnyt, mutta pystyi automaatista rahaa nostamaan kyllä.
      Opetin myös tipan laittoa, hällä ei tuo käden sihtauskyky ei ole kovin timanki.
      Aikanaan, kun sisareni syöpää sairasti, kävin ainan hoitojen jälkeen laittamassa hänelle injektion.
      Ei saanut kotihoidosta. Ehdotettiin vaan, että jos joku vapaaehtoinen.
      No mielelläni sitten kävin, vaikka 100km matkaa olikin, koska kerran ei muutakaan vaihtoehtoa ollut.
      No, joulu tulee, tänäänkin tuossa vähän paketteja tein.
      En nyt mitään suuria, koska väkeä on samanarvoista lähiporukkaa. Aina ajattelen, että mahdollisimman tasapuolisesti tulisi kaikille.
      On ilo, kun on jälkipolvia vauvasta alkaen.

      • Sinisestä hämärästä aloittelen kirjoittamaan, varmaan ei päivä kirkastukaan, lunta hissukseen satelee.
        Jouluinen näkymä, minä niin tykkään näistä sinertävistä aamuhämyistä, valkeasta maisemasta ja rauhaisasta olosta, mikä täällä aina sunnuntaiaamuisin on.
        Voi aivan kuvitella miten perheet nauttivat aamutarjoilujaan ja viihtyvät perheen parissa pitempään.
        Minullekin on tulossa tapa, että kahdeksaan asti unta vetelen, herään aikaisemmin, mutta uni vetää puoleensa ja olen antanut periksi, minulla ei kiireet pakota mihinkään.
        Ihmettelen sitäkin, mihin kiireet on häipyneet, aiemmin kukonlaulun aikaan nousin ja päivä kiireiseksi silti muodostui, nyt saatan torkutella päivällä tuolissani ja jo hyvissä ajoin yöunille vetäydyn, silti väsymys painaa.
        Ihan huomaamatta olen kiireistäni luopunut ja vain nautin olostani.

        Olen niin pahoillani elämäsi harmeista demeter, jos jotain apua voisin tarjota sen tekisin, se vaan on niin, että aika harvoin sitä apua voi antaa, mutta ajatusten voimalla sinulle kestävyyttä lähetän, toivoa paremmasta olosta aina on.
        Joskus taakka tuntuu ylivoimaiselta, mutta asioilla on tapana järjestyä jossakin kohden, vielä elämä hymyileekin näin haluan kohdallesi toivoa.

        Paljon on tuoni vienyt kirjoittaja ystäviä, pitkä on tie ollut tähän hetkeen ja päällimmäisenä muistot kirkkaina loistaa, niin ihania ystäviltä tuntuvia kirjoittajia on matkalla kohdannut.
        Mkr olet oikeassa noissa muisteloidenkin kohdalla, ne ikävät on aika jättää taakse, ei niistä mitään hyvää tänä päivänä aikaan saa, surua ja kiistaa vain.
        Jokainen on saanut osansa ikävistäkin asioista, vaikka voisin sanoa olleeni silkkihansikoiden käsittelyssä kaikin puolin.
        Meillä kaikilla on kirjoittajia joilla ei mielipiteet kohtaa, mutta jättäen asian siihen, on helppo jatkaa.
        Minä en ole arkistoa kaivellut, mutta muistoissa on Kahvipirtti ja pelkkinä hyvinä muistoina, näin toivoisi vuosien jälkeen Noja-tuolinkin olevan, elämää rakastavien viestien avulla.
        Se piirre mikä on harmillisesti iskenyt yleensä palstalle on tuo toisten pyrkimys loukata, mitä sillä saavutetaan?

        Eliaana on ammatiltaan nuo taidot osaava, näin luulen ja siihen iso halua auttaa lähimäistään, on oiva yhdistelmä.
        Puhut aina niin lämpimästi perheestäsi, että herättää halua tutkia omaakin tilaani, osaanko olla äiti, mummo ja isomummo tarpeeksi tavoitettavissa.
        Olen otettu, kun tyttärenpoika sanoi haluavansa kaksin jutella, kun joulun seutuun tulevat, samoin tyttärentytär istui eilen kiireettömänä jutustellen perheensä elämästä,
        Ehkäpä on hyväkin, että kiireet on ohi ja olen kuuntelemassa lastenlasten kertomaa elämästään, ehkä jonkun neuvonkin voin antaa, siltä eivät kyllä välty;)

        Tuo piirakan määrä jäi mieltä painamaan, en koskaan piirakoita yhtä käyttöä varten tee, vaan aina isomman määrän, on se niin iso talkoo minulle, joka en tuosta vaan kiepauta tarvittavaa.
        Muistan anoppini tuoneen aina sen neljäkymmentä piirakkaa käydessään ja ei ne pakkaseen joutaneet ne syötiin suurena herkkuna, muuta ei tarvittukaan.
        Omatekemät piirakat säilyvät pakkasessakin ja lämmityksen jälkeen munavoita päälle ja pienen nälän sillä vie mennessään.
        Parhaimpia ovat heti uunista otettuina. no tämä tästä.

        Jouluvaloja voisi nyt sammutella, päivä on valennut sen minkä valkenee, kohta taas hämärä laskeutuu, elämmehän sitä aikaa, hyvää leppoisaa sunnuntaipäivää;)


      • Sel-la kirjoitti:

        Sinisestä hämärästä aloittelen kirjoittamaan, varmaan ei päivä kirkastukaan, lunta hissukseen satelee.
        Jouluinen näkymä, minä niin tykkään näistä sinertävistä aamuhämyistä, valkeasta maisemasta ja rauhaisasta olosta, mikä täällä aina sunnuntaiaamuisin on.
        Voi aivan kuvitella miten perheet nauttivat aamutarjoilujaan ja viihtyvät perheen parissa pitempään.
        Minullekin on tulossa tapa, että kahdeksaan asti unta vetelen, herään aikaisemmin, mutta uni vetää puoleensa ja olen antanut periksi, minulla ei kiireet pakota mihinkään.
        Ihmettelen sitäkin, mihin kiireet on häipyneet, aiemmin kukonlaulun aikaan nousin ja päivä kiireiseksi silti muodostui, nyt saatan torkutella päivällä tuolissani ja jo hyvissä ajoin yöunille vetäydyn, silti väsymys painaa.
        Ihan huomaamatta olen kiireistäni luopunut ja vain nautin olostani.

        Olen niin pahoillani elämäsi harmeista demeter, jos jotain apua voisin tarjota sen tekisin, se vaan on niin, että aika harvoin sitä apua voi antaa, mutta ajatusten voimalla sinulle kestävyyttä lähetän, toivoa paremmasta olosta aina on.
        Joskus taakka tuntuu ylivoimaiselta, mutta asioilla on tapana järjestyä jossakin kohden, vielä elämä hymyileekin näin haluan kohdallesi toivoa.

        Paljon on tuoni vienyt kirjoittaja ystäviä, pitkä on tie ollut tähän hetkeen ja päällimmäisenä muistot kirkkaina loistaa, niin ihania ystäviltä tuntuvia kirjoittajia on matkalla kohdannut.
        Mkr olet oikeassa noissa muisteloidenkin kohdalla, ne ikävät on aika jättää taakse, ei niistä mitään hyvää tänä päivänä aikaan saa, surua ja kiistaa vain.
        Jokainen on saanut osansa ikävistäkin asioista, vaikka voisin sanoa olleeni silkkihansikoiden käsittelyssä kaikin puolin.
        Meillä kaikilla on kirjoittajia joilla ei mielipiteet kohtaa, mutta jättäen asian siihen, on helppo jatkaa.
        Minä en ole arkistoa kaivellut, mutta muistoissa on Kahvipirtti ja pelkkinä hyvinä muistoina, näin toivoisi vuosien jälkeen Noja-tuolinkin olevan, elämää rakastavien viestien avulla.
        Se piirre mikä on harmillisesti iskenyt yleensä palstalle on tuo toisten pyrkimys loukata, mitä sillä saavutetaan?

        Eliaana on ammatiltaan nuo taidot osaava, näin luulen ja siihen iso halua auttaa lähimäistään, on oiva yhdistelmä.
        Puhut aina niin lämpimästi perheestäsi, että herättää halua tutkia omaakin tilaani, osaanko olla äiti, mummo ja isomummo tarpeeksi tavoitettavissa.
        Olen otettu, kun tyttärenpoika sanoi haluavansa kaksin jutella, kun joulun seutuun tulevat, samoin tyttärentytär istui eilen kiireettömänä jutustellen perheensä elämästä,
        Ehkäpä on hyväkin, että kiireet on ohi ja olen kuuntelemassa lastenlasten kertomaa elämästään, ehkä jonkun neuvonkin voin antaa, siltä eivät kyllä välty;)

        Tuo piirakan määrä jäi mieltä painamaan, en koskaan piirakoita yhtä käyttöä varten tee, vaan aina isomman määrän, on se niin iso talkoo minulle, joka en tuosta vaan kiepauta tarvittavaa.
        Muistan anoppini tuoneen aina sen neljäkymmentä piirakkaa käydessään ja ei ne pakkaseen joutaneet ne syötiin suurena herkkuna, muuta ei tarvittukaan.
        Omatekemät piirakat säilyvät pakkasessakin ja lämmityksen jälkeen munavoita päälle ja pienen nälän sillä vie mennessään.
        Parhaimpia ovat heti uunista otettuina. no tämä tästä.

        Jouluvaloja voisi nyt sammutella, päivä on valennut sen minkä valkenee, kohta taas hämärä laskeutuu, elämmehän sitä aikaa, hyvää leppoisaa sunnuntaipäivää;)

        Sunnuntai-iltapäivää@

        Pitää huilata, oikaisin itseni suoraksi sängylle. Aamupäivällä aloin leivonta hommiin, no hyvin suunniteltu on puoleksi tehty. Pari päivää tutkiskelin vanhoja työaikaisia reseptejä.

        Minulla on vanhojakin keittokirjoja, tosin nykyään ei tarvitse kaikkia esivalmisteluja vanhan kaavan mukaan tehdä. Netti on hyvä väline etsiä uusia leivontaideoita.

        Valmistin piparkakkutaikinan. Paistan piparit huomenna.

        Sitten keskityin sitruunaiseen juustokakkuun.
        Pohjan raastin viimejouluisista piparkakkutalon jämistä. Juustokakun tein liivatteilla ja nyt se muhii jääkaapissa. Pakastan sen ja koristelen joulupöytään.

        Pullanleivonta ohjeitakin tutkin ja ehkäpä kokeilen myös saaristolaisleivän tekoa. Sain viime jouluna P.n nuorimmaisen tyttöystävän tekemän saaristolaisleivän, mmm. saankohan tänäkin jouluna ; ))


      • Anonyymi
        Sel-la kirjoitti:

        Sinisestä hämärästä aloittelen kirjoittamaan, varmaan ei päivä kirkastukaan, lunta hissukseen satelee.
        Jouluinen näkymä, minä niin tykkään näistä sinertävistä aamuhämyistä, valkeasta maisemasta ja rauhaisasta olosta, mikä täällä aina sunnuntaiaamuisin on.
        Voi aivan kuvitella miten perheet nauttivat aamutarjoilujaan ja viihtyvät perheen parissa pitempään.
        Minullekin on tulossa tapa, että kahdeksaan asti unta vetelen, herään aikaisemmin, mutta uni vetää puoleensa ja olen antanut periksi, minulla ei kiireet pakota mihinkään.
        Ihmettelen sitäkin, mihin kiireet on häipyneet, aiemmin kukonlaulun aikaan nousin ja päivä kiireiseksi silti muodostui, nyt saatan torkutella päivällä tuolissani ja jo hyvissä ajoin yöunille vetäydyn, silti väsymys painaa.
        Ihan huomaamatta olen kiireistäni luopunut ja vain nautin olostani.

        Olen niin pahoillani elämäsi harmeista demeter, jos jotain apua voisin tarjota sen tekisin, se vaan on niin, että aika harvoin sitä apua voi antaa, mutta ajatusten voimalla sinulle kestävyyttä lähetän, toivoa paremmasta olosta aina on.
        Joskus taakka tuntuu ylivoimaiselta, mutta asioilla on tapana järjestyä jossakin kohden, vielä elämä hymyileekin näin haluan kohdallesi toivoa.

        Paljon on tuoni vienyt kirjoittaja ystäviä, pitkä on tie ollut tähän hetkeen ja päällimmäisenä muistot kirkkaina loistaa, niin ihania ystäviltä tuntuvia kirjoittajia on matkalla kohdannut.
        Mkr olet oikeassa noissa muisteloidenkin kohdalla, ne ikävät on aika jättää taakse, ei niistä mitään hyvää tänä päivänä aikaan saa, surua ja kiistaa vain.
        Jokainen on saanut osansa ikävistäkin asioista, vaikka voisin sanoa olleeni silkkihansikoiden käsittelyssä kaikin puolin.
        Meillä kaikilla on kirjoittajia joilla ei mielipiteet kohtaa, mutta jättäen asian siihen, on helppo jatkaa.
        Minä en ole arkistoa kaivellut, mutta muistoissa on Kahvipirtti ja pelkkinä hyvinä muistoina, näin toivoisi vuosien jälkeen Noja-tuolinkin olevan, elämää rakastavien viestien avulla.
        Se piirre mikä on harmillisesti iskenyt yleensä palstalle on tuo toisten pyrkimys loukata, mitä sillä saavutetaan?

        Eliaana on ammatiltaan nuo taidot osaava, näin luulen ja siihen iso halua auttaa lähimäistään, on oiva yhdistelmä.
        Puhut aina niin lämpimästi perheestäsi, että herättää halua tutkia omaakin tilaani, osaanko olla äiti, mummo ja isomummo tarpeeksi tavoitettavissa.
        Olen otettu, kun tyttärenpoika sanoi haluavansa kaksin jutella, kun joulun seutuun tulevat, samoin tyttärentytär istui eilen kiireettömänä jutustellen perheensä elämästä,
        Ehkäpä on hyväkin, että kiireet on ohi ja olen kuuntelemassa lastenlasten kertomaa elämästään, ehkä jonkun neuvonkin voin antaa, siltä eivät kyllä välty;)

        Tuo piirakan määrä jäi mieltä painamaan, en koskaan piirakoita yhtä käyttöä varten tee, vaan aina isomman määrän, on se niin iso talkoo minulle, joka en tuosta vaan kiepauta tarvittavaa.
        Muistan anoppini tuoneen aina sen neljäkymmentä piirakkaa käydessään ja ei ne pakkaseen joutaneet ne syötiin suurena herkkuna, muuta ei tarvittukaan.
        Omatekemät piirakat säilyvät pakkasessakin ja lämmityksen jälkeen munavoita päälle ja pienen nälän sillä vie mennessään.
        Parhaimpia ovat heti uunista otettuina. no tämä tästä.

        Jouluvaloja voisi nyt sammutella, päivä on valennut sen minkä valkenee, kohta taas hämärä laskeutuu, elämmehän sitä aikaa, hyvää leppoisaa sunnuntaipäivää;)

        Taas jouduin vaikeuksiin viestieni kanssa. Tänään on täällä kotona ollut vilkasta ja jouduin keskeyttämään kirjoitteluni pitkäksi aikaa.

        Kirjoitin viestin SkillaNille, siis Sel-lalle ..)) eikä "kone" taas totellut liitä- komentoa vaan nakkasi ruudulle aikaisemmin kirjoittamani viestin toiselle kirjoittajalle. Sitä on tapahtunut aikaisemminkin.
        Kiitin SkillaNia hänen viestistään, liikutuin siitä ihan ja voin vakuuttaa, että lämpimät ajatukset tulivat perille..))
        Olen mieleltäni vielä aika tyhjä enkä oikein osaa tarttua tähän hetkeen. Vähän putosin arkeen kun tein lumitöitä horjuen ja hengästellen. Kaunis lumimaisena ja raikas ulkoilma palkisivat kyllä raatajan.
        Huolestuttaa kyllä miten selviän talvesta, ellei kunto tästä kohene. Poikia en ilkeä pyytää apuun kun tiedän heidän työ- ja perhetilanteensa . Kylätalkarin varaan ei voi myöskään laskea, hänellä on kysyntää talvella ja taidan olla niitä joista ruotsalainen sanoo:
        "snälla barn väntar tills de ingenting får" - kiltit lapset odottavat ja jäävät ilman..))

        No, Eiköhän siihen joku ratkaisu löydy kun tilanne tulee päällä.

        Hyvää sunnuntai-iltaa ja alkuviikkoa,
        demeter1


    • Anonyymi

      Onneksi Kymenlaaksoon saatu sitä ennustettua lumisadetta, 10 sentin. Kevyellä kolalla pyyhkäisin senkin mäkeen päivän sanomalehtiä hakiessa.

      En voinut jättää talvilintuja ruokkimatta. Varislinnuthan sen haluaa valhoittaa. Yks mustarastas-uroskin on jäänyt pihavieraisiin.
      Menosin sille, että olisit lentänyt edes Suomenlahden eteläpuolelle, riskimies...

      Vein lisää kalhiita kuorittuja auringonkukansiemeniä kun näin punatulkunkin koristavan karua tonttiani.

      • Anonyymi

        Hyvää iltaa! Tulen vielä istahtamaan nojatuoliin, kiva on tämän kautta kulkea!
        Skillan olet jo paljon saanut jouluvalmisteluja tehdyksi, samoin olen minäkin etukäteen leiponut jo ja osan pakastanutkin.
        Kuinkahan ennen selvittiin ilman pakastinta, nyt tuntuisi vaikealta, mutta hyvään tottuu niin pian ja nyt vanhempana ne koneet ja laitteet jo puolustaa paikkaansa!
        Demeterille lämpimiä terveisiä ja myös brinkkalalle terveisiä ja hyvää vointia.
        Ihmettelinkin tässä hiljattain, että mihin sinä olet häipynyt, kun ei enää viestejä näy.
        Kyllä niitä sairauksia aina jotain tulee, selkäni ei ole liioin parantunut siitä kaatumisestani,
        mutta koetan kuitenkin pärjätä sen kanssa!
        Hyvää joulun odotusta kaikille, ei rehkitä liikaa!
        Neeasa


      • Anonyymi kirjoitti:

        Hyvää iltaa! Tulen vielä istahtamaan nojatuoliin, kiva on tämän kautta kulkea!
        Skillan olet jo paljon saanut jouluvalmisteluja tehdyksi, samoin olen minäkin etukäteen leiponut jo ja osan pakastanutkin.
        Kuinkahan ennen selvittiin ilman pakastinta, nyt tuntuisi vaikealta, mutta hyvään tottuu niin pian ja nyt vanhempana ne koneet ja laitteet jo puolustaa paikkaansa!
        Demeterille lämpimiä terveisiä ja myös brinkkalalle terveisiä ja hyvää vointia.
        Ihmettelinkin tässä hiljattain, että mihin sinä olet häipynyt, kun ei enää viestejä näy.
        Kyllä niitä sairauksia aina jotain tulee, selkäni ei ole liioin parantunut siitä kaatumisestani,
        mutta koetan kuitenkin pärjätä sen kanssa!
        Hyvää joulun odotusta kaikille, ei rehkitä liikaa!
        Neeasa

        Huomenta valvotun yön jälkeen, en ymmärrä mistä näitä öitä ilmaantuu jolloin ei uni tartu.
        Olen aina kehuskellut, että uni tulee ja riittääkin, heti kun pääni tyynyyn painan, vanhuusko tämänkin aikaan saa.
        Päivä tästä syystä taas menee kuin unta näkisi.
        Kaikenlaista joutavaa sitten mietin, onko sukkia tarpeeksi, pitääkö vielä jotain ehtiä tekemään, eilen juuri kerroin, ettei kiirettä ole, pitääköhän sekin pakolla aikaan saada.
        Jospa onkin vain tilapäinen häiriö, en tykkäisi yöllä valvoa.

        Mieleen tulee useinkin ne entisajan puutteelliset säilömishommat, mutta kyllä silloinkin pitkin syksyä jouluun valmistauduttiin.
        Ei ollut lisäaineita säilymisen kannalle, etikka ja suola taisi olla yleisempiä.
        Sika tiinuun suolattiin ja kai kinkkua lioteltiin joku aika ennen paistoa, liika suola pois saatiin.
        Oli hyvät kellarit missä juurekset säilyi, hillot ja mehutkin.
        Muistan mansikkahillon päällä olleen homeen, se pois otettiin ja hyvältä maistui makea hillo.
        Siitä varmaan tavallinen lääkitys saatiin, homeen sanottiin olevan lääke johonkin, näin pitkään ainakin minä olen elänyt, liekö homeen syytä tämäkin;)

        On se hyvä, että lintuja voi jossain syöttää, täällä on linnun syötöt monessa paikoin kielletty, rottakanta on lisääntynyt linnun ruokien ansiosta

        Ymmärrän hyvin tuon haluttomuuden poikiasi vaivata demeter, näin minäkin lasten suhteen yritän elää, nyt toivoo sopia, että ulkoillen saat lisää voimia ja siitä se elo muutenkin paranee.
        Teet minkä jaksat ja uskoisin jostakin apuakin löytyvän. tärkeintä on elää voimiesi kanssa, levätä ja unohtaa kaikki turha.
        Kohta keväälle alamme siirtyä ja se jos mikä toivoa antaa paremmasta, näin uskon.

        Viimeiselle viikolle jää minun muutamat paistettavat ja siivoilen sitten aivan viime tipassa,
        voi olla, että Ruotsista tulevat jo paljon ennen joulua, mutta tarjoan sitä mitä valmiina on.
        He vuokrasivat mökin Tahkolta, viettävät tyttären ja vävyni kanssa joulun siellä, minutkin olisivat vieneet sinne, mutta en halua, kotona paras.
        Poikani luo tulee myös lapsien perheet ja heistä kertyy jo iso joukko, sinnekään en halua mennä, pari joulua olen kokeillut kylpylässä, mutta parhaan joulun saan kotonani.
        Katan pöydän hieman juhlallisemmin ja kuuntelen jouluista musiikkia ja nautin, tähän olen päätytyt;)
        Vielähän hoo hetkeen on aikaa, mitä tahansa voi tapahtua, viime yönäkin Dinittiä kielelle otin, hieman oireili sydän, mitään vikaa ei ole löydetty, mutta aina väliin oireilee.

        No niin, joulu puhuttaa tavalla tai toisella jokaisella, onhan ihana, että vuosi katkeaa näin talven aikaan, sitten kesän puolella juhannus saman homman hoitaa.
        Nyt katsomaan päivän valkenemista ja katselemaan keksinkö (jaksanko) mitään kivaa.
        Aina se päivä iltaan kuluu, vaikka mitään tekemättä , levätäkin pitää muistaa vaikka touhua riittäisikin.


      • Anonyymi
        Sel-la kirjoitti:

        Huomenta valvotun yön jälkeen, en ymmärrä mistä näitä öitä ilmaantuu jolloin ei uni tartu.
        Olen aina kehuskellut, että uni tulee ja riittääkin, heti kun pääni tyynyyn painan, vanhuusko tämänkin aikaan saa.
        Päivä tästä syystä taas menee kuin unta näkisi.
        Kaikenlaista joutavaa sitten mietin, onko sukkia tarpeeksi, pitääkö vielä jotain ehtiä tekemään, eilen juuri kerroin, ettei kiirettä ole, pitääköhän sekin pakolla aikaan saada.
        Jospa onkin vain tilapäinen häiriö, en tykkäisi yöllä valvoa.

        Mieleen tulee useinkin ne entisajan puutteelliset säilömishommat, mutta kyllä silloinkin pitkin syksyä jouluun valmistauduttiin.
        Ei ollut lisäaineita säilymisen kannalle, etikka ja suola taisi olla yleisempiä.
        Sika tiinuun suolattiin ja kai kinkkua lioteltiin joku aika ennen paistoa, liika suola pois saatiin.
        Oli hyvät kellarit missä juurekset säilyi, hillot ja mehutkin.
        Muistan mansikkahillon päällä olleen homeen, se pois otettiin ja hyvältä maistui makea hillo.
        Siitä varmaan tavallinen lääkitys saatiin, homeen sanottiin olevan lääke johonkin, näin pitkään ainakin minä olen elänyt, liekö homeen syytä tämäkin;)

        On se hyvä, että lintuja voi jossain syöttää, täällä on linnun syötöt monessa paikoin kielletty, rottakanta on lisääntynyt linnun ruokien ansiosta

        Ymmärrän hyvin tuon haluttomuuden poikiasi vaivata demeter, näin minäkin lasten suhteen yritän elää, nyt toivoo sopia, että ulkoillen saat lisää voimia ja siitä se elo muutenkin paranee.
        Teet minkä jaksat ja uskoisin jostakin apuakin löytyvän. tärkeintä on elää voimiesi kanssa, levätä ja unohtaa kaikki turha.
        Kohta keväälle alamme siirtyä ja se jos mikä toivoa antaa paremmasta, näin uskon.

        Viimeiselle viikolle jää minun muutamat paistettavat ja siivoilen sitten aivan viime tipassa,
        voi olla, että Ruotsista tulevat jo paljon ennen joulua, mutta tarjoan sitä mitä valmiina on.
        He vuokrasivat mökin Tahkolta, viettävät tyttären ja vävyni kanssa joulun siellä, minutkin olisivat vieneet sinne, mutta en halua, kotona paras.
        Poikani luo tulee myös lapsien perheet ja heistä kertyy jo iso joukko, sinnekään en halua mennä, pari joulua olen kokeillut kylpylässä, mutta parhaan joulun saan kotonani.
        Katan pöydän hieman juhlallisemmin ja kuuntelen jouluista musiikkia ja nautin, tähän olen päätytyt;)
        Vielähän hoo hetkeen on aikaa, mitä tahansa voi tapahtua, viime yönäkin Dinittiä kielelle otin, hieman oireili sydän, mitään vikaa ei ole löydetty, mutta aina väliin oireilee.

        No niin, joulu puhuttaa tavalla tai toisella jokaisella, onhan ihana, että vuosi katkeaa näin talven aikaan, sitten kesän puolella juhannus saman homman hoitaa.
        Nyt katsomaan päivän valkenemista ja katselemaan keksinkö (jaksanko) mitään kivaa.
        Aina se päivä iltaan kuluu, vaikka mitään tekemättä , levätäkin pitää muistaa vaikka touhua riittäisikin.

        Keskipäivää! Pojan tulo tänne estyi pikkutytön sairastuttua. Jospa nyt olisi aikaa kirjoitella, astella omia ajatuksiaan jonkinlaiseen järjestykseen. Kiitos etukäteen, jos sallitte sen - tällä yleisellä palstalla jonne jokainen asettaa omat sääntönsä, ainakin mielessään..))

        Kaksi isoa asiaa samaan aikaan näyttää olevan minulle "liikaa", uskon, että suurin osa meidän ikäisistä pystyy sellaiset tilanteet hallitsemaan, minä en. Apujoukkoja rientää onneksi apuun, täälläkin..))

        Ennen kuin "erityisherkkyys" tunnistettiin neurologiseksi poikkeamaksi, minä ja kaltaiseni leimattiin "heikkohermoisiksi" ja joukkoon sopeutumattomiksi. Sitähän me tietysti olimmekin, mutta vasta nyt on nähty tuon ominaisuuden hyvät puolet. Ja niin kai se menee, että jokin ominaisuus voi olla meille sekä taakka että lahja.

        Ikävä kuulla noista unimuutoksistasi, Sel-la. Minäkin muistan sinut hyväunisena, mikä lienee aika harvinaista meidän iässä. Jospa olisi ohimenevää, kuten ounastelit.

        Itse olen aina sanonut, että minulle vähävirikkeinen elämä on paras unilääke..))
        Ja unta tavoitellessa pienetkin asiat saavat isot mittasuhteet.
        Nyyti Nyytiäiselle taidettiin opettaa: "on yöllä kamalakin kamalampi, päivällä toisin päin".
        Ja kyllä minullakin huonosti nukuttu yö "pilaa" seuraavan päivän, aivosumu päällä.

        Minun kauhuskenaarioni tulevista vuosista on se, että menetän ne asiat, joiden varaan olen elämässäni tottunut laskemaan, jotka ovat tuottaneet myös pysyvää iloa. Minulla ne ovat kai liittyneet jonkinlaiseen ilmaisuun, lukemiseen ja kirjoittamiseen ja sitä kautta ihmisiin - ihmisyhteyteen.
        Jo nyt olen huomannut itsessäni aktiivisuuden laskua yhteydenpidossa, jopa tietyn kritiikin lisääntymistä suhteessa toisiin ihmisiin.
        Se taitaa olla sitä "varjopuhetta", josta oli tänä aamuna kirjailijan haastattelu kolmosella. Ymmärsin, että tuo varjopuhe sisältää niitä tunteita ja ajatuksia, joita emme sano ääneen ja jotka kuulemma kuitenkin vaikuttavat meissä on meidän ihmissuhteissamme.

        Vähän epämääräiseksi tuo käsite ja sen merkitys minulle jäi. Se tuli kuitenkin selväksi, että somessa tuota varjopuhetta esiintyy runsaasti eikä se nyt ainakaan keskustelukulttuurin tasoa nosta, mielestäni.
        Makriina ja Sel-la tuosta jo kirjoittivatkin ja vaikka en ihan ole samaa mieltä, ymmärrän, että näin isossa ja heterogeenisessä joukossa olisi hyväksi hiukan harkita ja pidätellä kovin kärjekkäitä ilmaisuja, sitä "spontaania puhetta", johon meitä pari vuosikymmentä sitten kovasti kannustettiin. Ja tietysti olisi hyvä olla provosoitumatta, jos provosoidaan..))

        Silti katson, että meidän ikäluokka ei ole sitä rääväsuisinta porukkaa. Kyllä meistä löytyy luontaisena ominaisuutena toisten kunnioitusta, harkintaa, hienotunteisuutta. Pidetään niistä kiinni, tai ainakin itse yritän pitää..))
        demeter1


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Keskipäivää! Pojan tulo tänne estyi pikkutytön sairastuttua. Jospa nyt olisi aikaa kirjoitella, astella omia ajatuksiaan jonkinlaiseen järjestykseen. Kiitos etukäteen, jos sallitte sen - tällä yleisellä palstalla jonne jokainen asettaa omat sääntönsä, ainakin mielessään..))

        Kaksi isoa asiaa samaan aikaan näyttää olevan minulle "liikaa", uskon, että suurin osa meidän ikäisistä pystyy sellaiset tilanteet hallitsemaan, minä en. Apujoukkoja rientää onneksi apuun, täälläkin..))

        Ennen kuin "erityisherkkyys" tunnistettiin neurologiseksi poikkeamaksi, minä ja kaltaiseni leimattiin "heikkohermoisiksi" ja joukkoon sopeutumattomiksi. Sitähän me tietysti olimmekin, mutta vasta nyt on nähty tuon ominaisuuden hyvät puolet. Ja niin kai se menee, että jokin ominaisuus voi olla meille sekä taakka että lahja.

        Ikävä kuulla noista unimuutoksistasi, Sel-la. Minäkin muistan sinut hyväunisena, mikä lienee aika harvinaista meidän iässä. Jospa olisi ohimenevää, kuten ounastelit.

        Itse olen aina sanonut, että minulle vähävirikkeinen elämä on paras unilääke..))
        Ja unta tavoitellessa pienetkin asiat saavat isot mittasuhteet.
        Nyyti Nyytiäiselle taidettiin opettaa: "on yöllä kamalakin kamalampi, päivällä toisin päin".
        Ja kyllä minullakin huonosti nukuttu yö "pilaa" seuraavan päivän, aivosumu päällä.

        Minun kauhuskenaarioni tulevista vuosista on se, että menetän ne asiat, joiden varaan olen elämässäni tottunut laskemaan, jotka ovat tuottaneet myös pysyvää iloa. Minulla ne ovat kai liittyneet jonkinlaiseen ilmaisuun, lukemiseen ja kirjoittamiseen ja sitä kautta ihmisiin - ihmisyhteyteen.
        Jo nyt olen huomannut itsessäni aktiivisuuden laskua yhteydenpidossa, jopa tietyn kritiikin lisääntymistä suhteessa toisiin ihmisiin.
        Se taitaa olla sitä "varjopuhetta", josta oli tänä aamuna kirjailijan haastattelu kolmosella. Ymmärsin, että tuo varjopuhe sisältää niitä tunteita ja ajatuksia, joita emme sano ääneen ja jotka kuulemma kuitenkin vaikuttavat meissä on meidän ihmissuhteissamme.

        Vähän epämääräiseksi tuo käsite ja sen merkitys minulle jäi. Se tuli kuitenkin selväksi, että somessa tuota varjopuhetta esiintyy runsaasti eikä se nyt ainakaan keskustelukulttuurin tasoa nosta, mielestäni.
        Makriina ja Sel-la tuosta jo kirjoittivatkin ja vaikka en ihan ole samaa mieltä, ymmärrän, että näin isossa ja heterogeenisessä joukossa olisi hyväksi hiukan harkita ja pidätellä kovin kärjekkäitä ilmaisuja, sitä "spontaania puhetta", johon meitä pari vuosikymmentä sitten kovasti kannustettiin. Ja tietysti olisi hyvä olla provosoitumatta, jos provosoidaan..))

        Silti katson, että meidän ikäluokka ei ole sitä rääväsuisinta porukkaa. Kyllä meistä löytyy luontaisena ominaisuutena toisten kunnioitusta, harkintaa, hienotunteisuutta. Pidetään niistä kiinni, tai ainakin itse yritän pitää..))
        demeter1

        Sinä D. olet filosooffisella päällä tänään. Meikäläinen on tuollainen jalat-maassa-tyyppi, joka ei paljonkaan ole tottunut tunteitaan järjestelemään ja miettimään. En ainakaan saa niitä sanoitetuksi, vaikka kuinka myllertäisivät mielessäni.
        Mitä pitemmälle tätä ikää jatkuu, sen hetkellisemmin elän. Mitä tänään, entä huomenna, sen pitemmälle ei juuri ole suunnitelmia eikä pohdittavaa.
        Jouluunkin on vielä niin pitkä matka, että vähän oudolta tuntuu nämä kerrotut jouluvalmistelut. Vasta eilen sain kuulla, ketkä joulupöytäämme istuvat, eli meitä on kolme. Eipä tarjoiluun hirveästi kannata satsata.
        Sairasta veljeäni en uskalla pyytää, sillä hänen on parasta olla siellä, mistä saa avun heti, jos jotain sattuu. Olen varmaan kertonutkin, että hänen luonaan käyntiin on varattava 2h matka-aikaa suuntaansa, joten harkittava on, kun sinne lähtee. Se on koko päivän retki, vaikka ei perillä olisi kuin tunnin verran, minkä hän jaksaa seurustella.

        Juttelin juuri tuttavani kanssa, jonka äiti on vanhusten talossa toisella paikkakunnalla. Tytär matkustaa kaikkina vapaa-aikoinaan bussikyydillä häntä avustamaan, vaikka muut sisarukset asuvat lähempänä. Heitä ei voi vaivata, sanoo äiti. Heillä on työnsä ja perheensä, ei heillä ole aikaa. :)) Tämä matkan päässä oleva tytär sitten käy jatkuvasti, äiti ei matkusta hänen luokseen, koska ei pidä busseista. Pojat toisivat ja hakisivat, mutta ei äiti halua heidän palveluksiaan.
        Panen kiittimet ristiin ja toivon, että osaisin harkita omat avunhuutoni oikein, kun en yksin selviä.
        Torstaina uhkaa lakko koko maata. Se minua askarruttaa, koska olisi hoidettava juuri sinä päivänä tärkeä asia bussimatkan päässä. Niin vähän on meikäläisellä menoja ja suunnitelmia, että ällistyy, kun joutuu niitä peruuttelemaan.
        Jos tänään ottaisi maisemakuvan, siitä tulisi mustavalkoinen, tai harmaa, ei värinvälähdystäkään näkyvissä. Ei tuule, talvi hyytää.
        Hyvää talvista päivää, tv, Mkr.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinä D. olet filosooffisella päällä tänään. Meikäläinen on tuollainen jalat-maassa-tyyppi, joka ei paljonkaan ole tottunut tunteitaan järjestelemään ja miettimään. En ainakaan saa niitä sanoitetuksi, vaikka kuinka myllertäisivät mielessäni.
        Mitä pitemmälle tätä ikää jatkuu, sen hetkellisemmin elän. Mitä tänään, entä huomenna, sen pitemmälle ei juuri ole suunnitelmia eikä pohdittavaa.
        Jouluunkin on vielä niin pitkä matka, että vähän oudolta tuntuu nämä kerrotut jouluvalmistelut. Vasta eilen sain kuulla, ketkä joulupöytäämme istuvat, eli meitä on kolme. Eipä tarjoiluun hirveästi kannata satsata.
        Sairasta veljeäni en uskalla pyytää, sillä hänen on parasta olla siellä, mistä saa avun heti, jos jotain sattuu. Olen varmaan kertonutkin, että hänen luonaan käyntiin on varattava 2h matka-aikaa suuntaansa, joten harkittava on, kun sinne lähtee. Se on koko päivän retki, vaikka ei perillä olisi kuin tunnin verran, minkä hän jaksaa seurustella.

        Juttelin juuri tuttavani kanssa, jonka äiti on vanhusten talossa toisella paikkakunnalla. Tytär matkustaa kaikkina vapaa-aikoinaan bussikyydillä häntä avustamaan, vaikka muut sisarukset asuvat lähempänä. Heitä ei voi vaivata, sanoo äiti. Heillä on työnsä ja perheensä, ei heillä ole aikaa. :)) Tämä matkan päässä oleva tytär sitten käy jatkuvasti, äiti ei matkusta hänen luokseen, koska ei pidä busseista. Pojat toisivat ja hakisivat, mutta ei äiti halua heidän palveluksiaan.
        Panen kiittimet ristiin ja toivon, että osaisin harkita omat avunhuutoni oikein, kun en yksin selviä.
        Torstaina uhkaa lakko koko maata. Se minua askarruttaa, koska olisi hoidettava juuri sinä päivänä tärkeä asia bussimatkan päässä. Niin vähän on meikäläisellä menoja ja suunnitelmia, että ällistyy, kun joutuu niitä peruuttelemaan.
        Jos tänään ottaisi maisemakuvan, siitä tulisi mustavalkoinen, tai harmaa, ei värinvälähdystäkään näkyvissä. Ei tuule, talvi hyytää.
        Hyvää talvista päivää, tv, Mkr.

        Heh, Makriina ! Jos minulla olisi sinun toiminnallisuutesi ja hengenlahjasi, ei minunkaan luultavasti tarvitsisi filosofoida..))
        Ja onhan se iso saavutus, että osaa elää hetkessä - sehän on annettu elämänohjeeksi nuoremmillekin.
        AamuTV:ssä joku nuori tutkija kuvasi tätä aikaa sellaisena, että me vellomme omissa tunteissamme liikaakin, jopa niin ettemme osaa toimia silloin kun sitä välttämättä vaadittaisiin, kun jokin "tunne" pistää vastaan, sanoo toisin..))

        Tuo kuvauksesi tuttusi äidin tilanteesta taitaa olla vieläkin yleinen: isosta perheestä yksi valikoituu asioiden hoitajaksi ja hänelle sysätään sitten kaikki. Monta tapausta olen itsekin todistanut ja kyllä silloin olisi tehnyt mieli puuttua..)) Toisaalta taitaa olla niin, että se joka asioiden hoitajaksi valikoituu osaa myös hoitaa ne.

        Huh. Huh ! Vain noin hankala on matkasi veljen luokse ? Minulle tekee tiukkaa lyhempikin matka. Ainakin tässä kunnossa.

        Mustavalkoinen, kuvaa minunkin maisemaani. Onneksi lumentulo lakkasi. Ei tarvitse kuin kolata auran jättämä pieni lumivalli. Sinne nyt matka!
        demeter1


    • Suotta ei puhuta unenlahjoista, niin suuri merkitys kunnon yöunilla on. Minäkin olen huonounisuutta kokenut , mutta aloin tietoisesti hakea ” unikoulutusta”, ja pahimmissa vaiheissa pieni annos nukahtamislääkettä auttoi. Se jo rauhoitti, kun tiesi että sitä on varalla.
      Eläkepäivinä en niin stressaa, jos jonain yönä uni on katkonaista, yleensä seuraava yö on parempi, päikkäreihin en juuri turvaudu. Jos herään aamuyöstä eikä uni palaa, rauhoitan ajatukset keskittymällä hengityksen rauhaisaan rytmiin, mieleen päästän tyynnyttäviä virsien sanoja kuin mantraksi. Se karkottaa liian suuriin mittasuhteisiin paisuneet huolet, todelliset ongelmat ovat sitten eri luokan asioita, niitä ei yksin yön pimeydessä pitäisi yrittää ratkoa.

      Itse en pelkää rasittavani läheisiäni huolillani, me ihmisethän olemme täällä toisiamme varten, ja jo toisen ihmisen näkökulma saattaa auttaa. Uskon, että yleensä aikuiset lapset arvostavat sitä luottamusta ja läheisyyttä, että kerromme heille myös avun tarpeesta . En ole oikea ihminen mitenkään neuvomaan , kun itselläni on nyt erilainen elämäntilanne , myös puoliso hyväkuntoinen. Kuitenkin on koetettu ennakoida tulevaa, eihän mekään tästä nuorennuta.

      Laitoin aamusta perunalaatikkomassan imeltymään takan viereen lämpimään. Lisään kyllä vähän siirappiakin varmuuden vuoksi. Pakastan raakana laatikot ja paistan aattona kauniissa keraamisissa vuoissa. Karjalanpiirakoita saan tyttären anopilta, vanhin tyttärentytärkin on ollut toisella mummillaan opissa, mutta on kiireinen opintojensa ja töidensä takia. Nuorempi siskonsa oli kaverinsa kanssa pipareita leipomassa, muotoilivat hienoja teemapipareita ystävilleenkin lahjaksi.

      . Saunan pesu olisi huomenna ohjelmassa, ehkä ei niin tarpeellinen juuri nyt , mutta totuttu tapa.Kuten moni muukin on sanonut: siunattu pakastin, voi tehdä rauhassa herkkuja sinne, pitää vaan muistaa ottaa oikeaan aikaan sulamaan.

      Mukavaa viikkoa!

    • Kuuntelen juuri äänikirjaa Agorafobiaa potevasta naisesta.
      Hän ei halua/uskalla poistua kodistaan. Seuraa naapureita kiikarilla.
      Minulla taitaa olla myös samoja oireita Joskin lievinä.
      Naapurien tekemiset ei kiinnosta, en edes tiedä ketä talossamme asuu pitkäaikaisia asukkaita lukuunottamatta.
      En pelkää lähteä ulos, mutta en halua kun pakon edessä.
      Kun kävin entisten työkavereiden kokoontumisessa niin se oli minulta paljon.
      Nyt moni on soitellut ja halunnut tulla käymään.
      Parempi kun en sano mitään ajatuksistani...
      Kun käyn ihmisten ilmoilla niin vaikutan varmaan monen mielestä hyvin sosiaaliselta ja helposti lähestyttävältä. Enkä silloin teeskentele.
      Ehkä hyvin rankat ruuhkavuodet ja pitkaikainen omaishoito tekivät sen että vartioin yksittyisyyttäni liikaa.
      Nautin yksinolosta, moni sanoo että yksinäisyys on monelle vanhalle ihmiselle kamalaa, mutta on meitä toisenlaisiakin.
      Ymmärrän toki, kun yksinolo on vapaaehtoista sitä ei voi verrata siihen että on totaalisen yksin vaikka kaipaisi sosiaalista elämää.

    • Anonyymi

      "Paras ottaa päivä tultuansa, antaa sen mennä mentyänsä.
      Käyköön sitten puuhun tai mäntyyn."

      Näin kirjoittia aikoinaan Aleksis Kivi. tuo onkin hyvä teema, luottaa siihen , että kaikki kyllä menee hyvin ja ainakin voi jättää turhan murehtiminen pois.

      Minulla on yleensä ollut hyvät unen lahjat, joskus sanoinkin, että hyvä jos saan molemmat jalat sänkyyn, kun jo nukahdan.
      Sekin asia on hieman muuttunut tuon selkäsairauden myötä, mutta kuusi tuntia nukun illasta, sitten heräilen.
      Minullakin on joitain univirsiä, kuten Ramoona kerroit, niitä kun mielessään toistaa, niin uni tulee huomaamatta. Miten ne sanatkin muistaa niin hyvin, kuin kirjasta katselisi.

      Tänään järjestin astiakaapin , ensin pois kaikki ja pyyhin, sitten hyvään järjestykseen takaisin. Enpä siinä paljoa muuta ehtinytkään, mutta olin tyytyväinen tulokseen.

      Niin, demeter, kyllä ne lumet sulaa aikanaan, ettei vain vointisi kärsi kovasta työstä!
      Nyt sanottin säätiedoituksessa jo lämpöasteita ensi sunnuntain paikkeilla.
      Hyvää vointia kaikille,
      Neeasa

      • Päivä taas illassa.

        Pipareistani tuli ihanan rapeita ja hyvänmakuisia jopa niin, että piti laittaa ne kaappiin piiloon, että säästyvät jouluun. No, huomenna leivon pullaa ja voinhan samalla tehdä lisää piparitaikinaa. Juustokakku oli yön yli jääkaapissa hyytymässä, maistoin ja hyväksi totesin, siirsin pakkaseen.

        Menossa siis leipomisviikko.

        Piipahdin nuoruuden aikaisen ystävättäreni luona. Vein keväällä hänelle ison pussin villalankoja, sillä hän on kova neulomaan. Niinpä minua odotti viisi sukkaparia. Neljä pistän pukinkonttiin ja yhdet pidän itselläni.

        Samalla reissulla ajelin mökille. Hain isoja tarjoiluvateja. Näyttää, että niille tulee kysyntää jos tämä leipomisinto jatkuu.
        Pirttiin piti raivata tie, etenin hitaasti aikaisemmin tekemääni polkua pitkin. Onnistuihan se, mutta paluu takaisin autolle kantamusteni kanssa oli haasteellisempi.

        Univaikeuksista keskustelitte. Menen nyt joulun alla nukkumaan puolen yön aikaan, koska päivitän nettijoulukalenteriani. Nukun yleensä hyvin se on välttämätöntä jaksamiselleni, en kiusaa itseäni jos uni ei jostain syystä tule, otan pienen sirun nukahtamislääkettä ja hyvää yötä.


    • Anonyymi

      Aurinkoo ei olla nähty viikkoon tai kahteen. Muistan viime vuodelta lehtiuutisen. Sii kerrottiin, että tulevina vuosina alkutalven pilvisyys on lisääntymässä.

      Kuitenkin lumityöltä on meitin kulmilla säästytty. Ei paha! Mut kuulemma tasasilla pääsöö jo hiihtelemhän.
      Monet suksiparit odottavat käyttäjäänsä. En ole vuosiin niit käyttänyt.

      Mut hyvänen aika tät pimeyttä! Sehän alkaa jo vähän 14 jälkeen. Muistelen, että edellisinä vuosina olisi ollut pitempään valoo lumen aikah.

      • Kokeilen nyt miten on pääsy sisään, aamulla pitkän viestin laitoin, mutta eipä annettu tällä kertaa sitä julkaista, katsotaan miten käy jatkossa.


      • Sel-la kirjoitti:

        Kokeilen nyt miten on pääsy sisään, aamulla pitkän viestin laitoin, mutta eipä annettu tällä kertaa sitä julkaista, katsotaan miten käy jatkossa.

        Katsotaan huomenaamulla pelaako jatkossa.


      • Sel-la kirjoitti:

        Katsotaan huomenaamulla pelaako jatkossa.

        Ihan jo ehdin huolestua, kun Nojatuolissa ei ollut ketään. Piti tarkistaa pitkin päivää joko Sel-la oli tullut paikalle..))

        Aika harmillisia ovat nämä tekniset ongelmat täällä. Ihan kuin kukaan ei piittaisi.
        Itsekin olen ilmoittanut niistä ylläpidolle, mutta eipä se mitään ole auttanut.

        Toivotaan kuitenkin, että huomenna kaikki olisi toisin...
        demeter1


      • Anonyymi
        demeter1 kirjoitti:

        Ihan jo ehdin huolestua, kun Nojatuolissa ei ollut ketään. Piti tarkistaa pitkin päivää joko Sel-la oli tullut paikalle..))

        Aika harmillisia ovat nämä tekniset ongelmat täällä. Ihan kuin kukaan ei piittaisi.
        Itsekin olen ilmoittanut niistä ylläpidolle, mutta eipä se mitään ole auttanut.

        Toivotaan kuitenkin, että huomenna kaikki olisi toisin...
        demeter1

        Olisit sinä D itsekkin voinut viestisi ensiksi raapustaa. Ollaanko täällä niin matelevaisia ettei ennen "emäntää" uskalleta istua tuoliin, sehän voi vaikka alkaa haista pierulle. On tänne voinut kirjoittaa jo puolen päivän aikaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olisit sinä D itsekkin voinut viestisi ensiksi raapustaa. Ollaanko täällä niin matelevaisia ettei ennen "emäntää" uskalleta istua tuoliin, sehän voi vaikka alkaa haista pierulle. On tänne voinut kirjoittaa jo puolen päivän aikaan.

        Hyvä hyvä sinä joka uskalsit kertoa totuuden.
        Maailma pyörii muutaman naisen ympärillä


      • Anonyymi kirjoitti:

        Olisit sinä D itsekkin voinut viestisi ensiksi raapustaa. Ollaanko täällä niin matelevaisia ettei ennen "emäntää" uskalleta istua tuoliin, sehän voi vaikka alkaa haista pierulle. On tänne voinut kirjoittaa jo puolen päivän aikaan.

        Aivan, Ano 17.34. Olisin voinut ja sinäkin olisit voinut (raapustaa viestin tänne).
        Niin ei vain kumpikaan tehnyt, joten eiköhän olla tasoissa ?


      • Anonyymi
        demeter1 kirjoitti:

        Aivan, Ano 17.34. Olisin voinut ja sinäkin olisit voinut (raapustaa viestin tänne).
        Niin ei vain kumpikaan tehnyt, joten eiköhän olla tasoissa ?

        Anoja tänne ei kaipailla eikä nikillä mainita, toisin kuin …Siis ei olla tasoissa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Hyvä hyvä sinä joka uskalsit kertoa totuuden.
        Maailma pyörii muutaman naisen ympärillä

        Heh, Ano 17.39. En nyt kyllä ymmärrä tuota totuuttasi, mutta jos näin on, niin hyvähän se on, jos "maailma pyörii muutaman naisen ympärillä"..))

        Ilmeisesti kuitenkin viittaat nojatuoliin ja sen kirjoittajiin. Jos ovat sinulle häiriöksi niin sanahan on vapaa: voit tulla mukaan tai aloittaa ihan oman nojatuolin. Kukaan ei sinua estä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hyvä hyvä sinä joka uskalsit kertoa totuuden.
        Maailma pyörii muutaman naisen ympärillä

        "Maailma pyörii muutaman naisen ympärillä".
        Kunpa pyörisikin. ;Mutta kun uutisia katsoo, voi todeta, että maailmaa pyörittävät vallanhaluiset valtiaat, jotka hamuavat naapurimaiden alueita ja haluavat "palauttaa" entiset rajansa, jotka maailman aikojen muuttuessa ovat muuttaneet paikkaa.
        Yhä raskaampia ennustuksia ihan tavallisissa Ylen keskusteluissakin kuullaan.

        Siksi on mieltä helpottavaa pistäytyä turisemassa S24:n palstoille, tavata tuttuja ja jutustella niitänäitä pienessä porukassa. Monen kirjoittajan tuttavapiiri on luonnollisista syistä pienentynyt. Ei pidä ihmetellä, jos kirjoittelupalstamme on käytössä päivittäin.
        Joukkoonhan mahtuu jokainen. Täällä voimme myös sivuta mieltä painavia asioita, ja saada muutaman myötätuntoisen sanan päivää piristämään.
        Miksi eivät nämä tuhisijatkin voisi osallistua omilla arjen asioillaan?

        Eilen oli vähän outo päivä, kun viestit eivät menneet perille. Me ikääntyneet kun olemme tottuneet täällä päivärytmiin, jonka Skillan aloittaa ja muut sitten moikkaavat. Ollaan tällaisia tapojemme orjia. :))

        Tänään lähden sukuloimaan ja vien pipareita mennessäni. Ihan kaupasta ostettuja, Annan piparkakkuja. Taitavat olla ruotsalaisia.
        Hyvää päivänjatkoa.
        Mkr.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Anoja tänne ei kaipailla eikä nikillä mainita, toisin kuin …Siis ei olla tasoissa.

        Lapsellistahan tuo nimien mainitseminen on. Taannutaanhan sitä lapsenmielisiksi.
        Aikoinaan tuli telkkarista Arja-täti lastenohjelma. Ohjelman päätteeksi Arja-täti katsoi käsipeilin kehyksistä luetellen nimiä, jotka mukamas näki taikapeilistään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lapsellistahan tuo nimien mainitseminen on. Taannutaanhan sitä lapsenmielisiksi.
        Aikoinaan tuli telkkarista Arja-täti lastenohjelma. Ohjelman päätteeksi Arja-täti katsoi käsipeilin kehyksistä luetellen nimiä, jotka mukamas näki taikapeilistään.

        Sellaista tärkeilyä tuo vakinikkien toistensa kehuminen. Eikö sitä huomiota live elämässä saa, siltä vaikuttaa. Ja mikä hirveä leipominen ja ruuan hamstraus viikkokausia. Sitten niitää laatikoita lämmitetään ja makeita mussutetaan yhden tai kahden hengen huusholleissa ainakin kesään asti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sellaista tärkeilyä tuo vakinikkien toistensa kehuminen. Eikö sitä huomiota live elämässä saa, siltä vaikuttaa. Ja mikä hirveä leipominen ja ruuan hamstraus viikkokausia. Sitten niitää laatikoita lämmitetään ja makeita mussutetaan yhden tai kahden hengen huusholleissa ainakin kesään asti.

        Pysähtykäämme joulukiireittemme keskellä lukemaan JÄRJEN ÄÄNTÄ.
        Meidän maailmaamme liittyy tasapainottava tekijä joka ei kaulinta käytä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sellaista tärkeilyä tuo vakinikkien toistensa kehuminen. Eikö sitä huomiota live elämässä saa, siltä vaikuttaa. Ja mikä hirveä leipominen ja ruuan hamstraus viikkokausia. Sitten niitää laatikoita lämmitetään ja makeita mussutetaan yhden tai kahden hengen huusholleissa ainakin kesään asti.

        Älä kanna huolta toisten syömisistä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sellaista tärkeilyä tuo vakinikkien toistensa kehuminen. Eikö sitä huomiota live elämässä saa, siltä vaikuttaa. Ja mikä hirveä leipominen ja ruuan hamstraus viikkokausia. Sitten niitää laatikoita lämmitetään ja makeita mussutetaan yhden tai kahden hengen huusholleissa ainakin kesään asti.

        Anot toivovat, että ns. vakinikit kehuisivat anoja.
        "Meiltähän tämä käy," sanoi lauluntekijäkin. Täytyyköhän tässä valita anojen kehumispäivä viikottain, tai olisiko jokin muu sopiva tapa, jolla vakinikit voisivat huomioida anoja ja antaa heille se arvo, jota he toivovat.

        Millaisia kehumismuotoja ehdotatte? Oivallinen keskustelunaihe, jolle anot voisivat avata oman ketjun. Palsta on siitä mainio, että ketjuja mahtuu. Välillä nojatuolejakin jopa kolme kerrallaan.
        Siitä vain, anot, kirjoittamaan, me vakinikit sitten voimme tulla kommentoimaan.
        Hymyä huuleen vaan.
        tv. Mkr, se hajamielinen,
        joka ei ole rekisteröitynyt, mutta pistää nimmarin tekstinsä alle, jos muistaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olisit sinä D itsekkin voinut viestisi ensiksi raapustaa. Ollaanko täällä niin matelevaisia ettei ennen "emäntää" uskalleta istua tuoliin, sehän voi vaikka alkaa haista pierulle. On tänne voinut kirjoittaa jo puolen päivän aikaan.

        Miksi tämä vastenmielinen kommentti?
        Mkr.


    • Jaa, onko ollut ongelmia, en ole ehtinyt aijemmin kuikistaa palstalle.

      Olen leiponut. Hyviä pikkupullia eri täyttein. Piparitaikinaa tein myös lisää.

      Nyt oikaisen selkää, kohta lähden kauppaan.
      Päivälliseksi syötiin näet jääkaapin jämät, siispä kaapin vaihtoehtoja pitää täydentää.

      Sain päivällä puhelun ja kutsun lääkärin vastaanotolle huomiseksi. Hyvin sopii, olen puuhasteluni puuhastellut, nyt voin keskittyä terveyteni hoitoon.

      Serkkukin soitti ja muistutti hengen hyvinvoinnista, seurakuntakeskuksen kauneimmat joululaulutapahtumasta huomenna.

      Noista tekstien läpi menoista sen verran, että itse en juurikaan kirjoita kommenttejani suoraan palstalle vaan omiin tiedostoihin Silloin en hukkaa tekstejä bittitaivaalle. Ne kun jäävät sellaisinaan muistiin jos kopiointi ja liitä toiminto pettää.
      Ei kun uudestaan⛄️

      • Huomenta, hyvää pakkaspäivää toivon valkenevan, lumisadetta kyllä säätiedotus lupaili.
        Tänään yhdistyksemme pikku-joulu, ruokaillaan jouluisesti ja lauletaan tietysti, joulumieleen herkistytään.
        Siinäpä ainoa pikku-joulu onkin, takavuosina oli useampia, nyt vain muistoissa ne elää mukavina kuitenkin.
        Paljon unohduksiin jää, usein jotain mieleen välähtää on oikein miettien yrittää tavoittaa monia asioita, joku jotain mainitsee ja siitä muistotkin lisääntyy.
        Olisihan se melko sekasotku, jos kaikki mielessä pysyisi, uusia asioita ei päähän mahtuisi;)

        Demeter on yksin jäänyt vastaanottamaan taas kerran noita ilmaisuja joita silloin tällöin tulee.
        Ihmettelen kovasti miksi pitääkin noita ilmi tuoda, jokaiselle avoin palsta ja ainakin Noja-tuolin taholta ei ketään ole kielletty osallistumasta.
        On turha mainita, että muutaman naisen voimalla muka, meitä on iso joukko vakikirjoittajia, joku mieskin mukaan uskaltanut, kuten huomattu on ei kieltoja kenellekään.
        Aloituksenkin voi tehdä kuka tahansa, se on vaan muotoutunut näin, ketjun olen uskaltanut aloittaa ja siihen kirjoittajat ovat tiensä löytäneet ja toisista tullut hyvinkin tuttuja kirjoittajia.
        Ystäviä, kasvoja näkemättä voi saada näin kirjoittaen sekään ei keltään pois ole, jokainen voi nimimerkin ottaa ja tulla tutuksi.
        Anoja huomioidaan jos aihe antaa aiheen, ei noihin tokaisuihin liioin vastausta kai kukaan odotakaan.
        Onhan näitä jauhettu useankin kerran, toistoiksi menee.
        Nuo nälvimiset ei suurta uskallusta vaadi, kun nimettömänä voi huonon sanan kirjoittaa, jospa joku uskaltautuisi omalla nimellään myös.

        Kiitos demeter viestistäsi, näin se on jos joku ei paikalle ilmaannu, kohta huhuillaan, se on mukava asia.
        Eipä anneta harmia mieleen tulla, olemmehan jo aika tottuneita näihin valituksiin, mitkä on vähän kuin hiekkalaatikolta lähteneitä, mutta tarve sanoa on toteutunut.

        Korpikirjailija on työn tuoksinassa, älähän liikaa sinäkään riennä, voi takapakkia iskeä, vaikka niinhän se on, kun haluja riittää paljon jaksaakin;)

        Nyt tämä "emäntä" lähtee vaatetustaan katselemaan, onhan vähän paremmin siihen kiinnitettävä huomiota, on juhlan aika.
        Kello 11 juhla alkaa ja toinen vuoro klo 14, molemmissa on laulamassa oltava, ruokaa tuskin toisella kerralla masuun mahtuu.
        Mukavaa ja hyvää mieltä jokaiselle.


      • Anonyymi
        Sel-la kirjoitti:

        Huomenta, hyvää pakkaspäivää toivon valkenevan, lumisadetta kyllä säätiedotus lupaili.
        Tänään yhdistyksemme pikku-joulu, ruokaillaan jouluisesti ja lauletaan tietysti, joulumieleen herkistytään.
        Siinäpä ainoa pikku-joulu onkin, takavuosina oli useampia, nyt vain muistoissa ne elää mukavina kuitenkin.
        Paljon unohduksiin jää, usein jotain mieleen välähtää on oikein miettien yrittää tavoittaa monia asioita, joku jotain mainitsee ja siitä muistotkin lisääntyy.
        Olisihan se melko sekasotku, jos kaikki mielessä pysyisi, uusia asioita ei päähän mahtuisi;)

        Demeter on yksin jäänyt vastaanottamaan taas kerran noita ilmaisuja joita silloin tällöin tulee.
        Ihmettelen kovasti miksi pitääkin noita ilmi tuoda, jokaiselle avoin palsta ja ainakin Noja-tuolin taholta ei ketään ole kielletty osallistumasta.
        On turha mainita, että muutaman naisen voimalla muka, meitä on iso joukko vakikirjoittajia, joku mieskin mukaan uskaltanut, kuten huomattu on ei kieltoja kenellekään.
        Aloituksenkin voi tehdä kuka tahansa, se on vaan muotoutunut näin, ketjun olen uskaltanut aloittaa ja siihen kirjoittajat ovat tiensä löytäneet ja toisista tullut hyvinkin tuttuja kirjoittajia.
        Ystäviä, kasvoja näkemättä voi saada näin kirjoittaen sekään ei keltään pois ole, jokainen voi nimimerkin ottaa ja tulla tutuksi.
        Anoja huomioidaan jos aihe antaa aiheen, ei noihin tokaisuihin liioin vastausta kai kukaan odotakaan.
        Onhan näitä jauhettu useankin kerran, toistoiksi menee.
        Nuo nälvimiset ei suurta uskallusta vaadi, kun nimettömänä voi huonon sanan kirjoittaa, jospa joku uskaltautuisi omalla nimellään myös.

        Kiitos demeter viestistäsi, näin se on jos joku ei paikalle ilmaannu, kohta huhuillaan, se on mukava asia.
        Eipä anneta harmia mieleen tulla, olemmehan jo aika tottuneita näihin valituksiin, mitkä on vähän kuin hiekkalaatikolta lähteneitä, mutta tarve sanoa on toteutunut.

        Korpikirjailija on työn tuoksinassa, älähän liikaa sinäkään riennä, voi takapakkia iskeä, vaikka niinhän se on, kun haluja riittää paljon jaksaakin;)

        Nyt tämä "emäntä" lähtee vaatetustaan katselemaan, onhan vähän paremmin siihen kiinnitettävä huomiota, on juhlan aika.
        Kello 11 juhla alkaa ja toinen vuoro klo 14, molemmissa on laulamassa oltava, ruokaa tuskin toisella kerralla masuun mahtuu.
        Mukavaa ja hyvää mieltä jokaiselle.

        Huomenta ! Vaikka tylytystä tulisi, annan silti palautetta Sel-lan aamunavauksesta. Minulle siitä siirtyi "hyvää energiaa".
        Mielestäni sitä siirtyy aina kun ihmiset huomioivat toisensa. Olkoon se sitten miten "lapsellista" tahansa.
        Outoa, että ystävyys, ystävällisyys, toisten huomioiminen asetaan täällä tarkkaan syyniin. sitä ei saisi olla, koska se ei jakaudu tasaisesti !..)) Niinhän noista eilisistä viesteistä saattoi päätellä.
        Ja joulun valmistelukin on sitten niin "väärin"..))
        No, kuten Sel-la totesi, tätä samaa "keskustelua"on käyty vuodesta toiseen ja aina vain asetelmat pysyvät samoina. Mitähän tästä pitäisi oppia ? Että ihmiset eivät ymmärrä toisiaan, vai ?
        Hyvää joulun odotusta kuitenkin kaikille,
        demeter1


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Huomenta ! Vaikka tylytystä tulisi, annan silti palautetta Sel-lan aamunavauksesta. Minulle siitä siirtyi "hyvää energiaa".
        Mielestäni sitä siirtyy aina kun ihmiset huomioivat toisensa. Olkoon se sitten miten "lapsellista" tahansa.
        Outoa, että ystävyys, ystävällisyys, toisten huomioiminen asetaan täällä tarkkaan syyniin. sitä ei saisi olla, koska se ei jakaudu tasaisesti !..)) Niinhän noista eilisistä viesteistä saattoi päätellä.
        Ja joulun valmistelukin on sitten niin "väärin"..))
        No, kuten Sel-la totesi, tätä samaa "keskustelua"on käyty vuodesta toiseen ja aina vain asetelmat pysyvät samoina. Mitähän tästä pitäisi oppia ? Että ihmiset eivät ymmärrä toisiaan, vai ?
        Hyvää joulun odotusta kuitenkin kaikille,
        demeter1

        Tässä nyt istun bussissa matkalla veljeä tapaamaan. Tuppurainen kulku pysäkille, sillä katuja ei ole joudettu kunnostamaan. Bussikaan ei pysy aikataulussa. Onneksi metro sitten maan alla turvassa, kunhan siihen pääsen.
        Onneksi ei ole pakkasta montakaan astetta. Kysyin, kulkeeko bussi huomenna. Lupasi, että kulkee. Pääsen eläkeläisten pikkujouluun. Saa nähdä!
        Mkr.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tässä nyt istun bussissa matkalla veljeä tapaamaan. Tuppurainen kulku pysäkille, sillä katuja ei ole joudettu kunnostamaan. Bussikaan ei pysy aikataulussa. Onneksi metro sitten maan alla turvassa, kunhan siihen pääsen.
        Onneksi ei ole pakkasta montakaan astetta. Kysyin, kulkeeko bussi huomenna. Lupasi, että kulkee. Pääsen eläkeläisten pikkujouluun. Saa nähdä!
        Mkr.

        Voi että, Makriina. Ihan jännittää puolestasi. Pitkä matka (edestakaisin) sinulla
        ja huomennakin ohjelmaa tiedossa. Näin nämä rautarouvat elävät..))
        Minulle teki tiukkaa pysyä pystyssä apteekkireissulla: auraamaton tie, jäätä lumen alla.
        Pojan kyydillä pääsin, mutta vähän askellettavaakin jäi.
        Onneksi saan pojasta avun lumitöihin; kymmenen senttiä oli lunta tullut yön aikana.
        "Eteenpäin sanoi mummo lumessa" ! Niinhän se oli ?


      • Anonyymi
        demeter1 kirjoitti:

        Voi että, Makriina. Ihan jännittää puolestasi. Pitkä matka (edestakaisin) sinulla
        ja huomennakin ohjelmaa tiedossa. Näin nämä rautarouvat elävät..))
        Minulle teki tiukkaa pysyä pystyssä apteekkireissulla: auraamaton tie, jäätä lumen alla.
        Pojan kyydillä pääsin, mutta vähän askellettavaakin jäi.
        Onneksi saan pojasta avun lumitöihin; kymmenen senttiä oli lunta tullut yön aikana.
        "Eteenpäin sanoi mummo lumessa" ! Niinhän se oli ?

        Oletko harkinnut muuttoa kerrostaloon?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tässä nyt istun bussissa matkalla veljeä tapaamaan. Tuppurainen kulku pysäkille, sillä katuja ei ole joudettu kunnostamaan. Bussikaan ei pysy aikataulussa. Onneksi metro sitten maan alla turvassa, kunhan siihen pääsen.
        Onneksi ei ole pakkasta montakaan astetta. Kysyin, kulkeeko bussi huomenna. Lupasi, että kulkee. Pääsen eläkeläisten pikkujouluun. Saa nähdä!
        Mkr.

        Hyvää päivän jatkoa jokaiselle palstalle eksyvälle kommentoijalle.

        On mukava lukea pirteitten ikätovereitten tekemisistä ja osallistumisista erilaisiin tapahtumiin,
        Itse olen ollut muutaman vuoden lähes liikuntakyvytön ja ennen niin tärkeät kulttuuri riennot ovat jääneet kokematta.
        Lauloin parissa kuorossa, naislaulajissa ja kirkkokuorossa, jossa näin joulun alla oli paljon esiintymisiä, jotka huipentuivat Joulu aamun Jumalanpalvelukseen joka alkoi klo 7 aamulla.
        Onneksi on tv-ohjelmia ja radiossa paljon mielenkiintoisia aiheita niin ei käy aika pitkäksi ja pysyy kärryillä maailman tapahtumista. Tosin voin ihan fyysisesti pahoin kun näen sota-alueitten ihmisten kärsimyksiä.
        Itse osallistun keskusteluihin vain, jos haluan sanoa jotain myönteistä jostakin asiasta ja teen sen anonyyminä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oletko harkinnut muuttoa kerrostaloon?

        Jos minulta kysyt, niin kyllä. Näillä ikävuosilla ei muuttaminen kuitenkaan omin avuin onnistu, koska osa kalustuksesta on kaatopaikkakelpoista. Jätän perikunnalle sen valikoinnin. En voi valjastaa porukkaa auttamaan ja kuljettamaan.
        Kuolinpesien ostajat aikanaan sen tekevät.
        Ja se muutto-osoitteeni on jo tiedossa.
        Mkr.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hyvää päivän jatkoa jokaiselle palstalle eksyvälle kommentoijalle.

        On mukava lukea pirteitten ikätovereitten tekemisistä ja osallistumisista erilaisiin tapahtumiin,
        Itse olen ollut muutaman vuoden lähes liikuntakyvytön ja ennen niin tärkeät kulttuuri riennot ovat jääneet kokematta.
        Lauloin parissa kuorossa, naislaulajissa ja kirkkokuorossa, jossa näin joulun alla oli paljon esiintymisiä, jotka huipentuivat Joulu aamun Jumalanpalvelukseen joka alkoi klo 7 aamulla.
        Onneksi on tv-ohjelmia ja radiossa paljon mielenkiintoisia aiheita niin ei käy aika pitkäksi ja pysyy kärryillä maailman tapahtumista. Tosin voin ihan fyysisesti pahoin kun näen sota-alueitten ihmisten kärsimyksiä.
        Itse osallistun keskusteluihin vain, jos haluan sanoa jotain myönteistä jostakin asiasta ja teen sen anonyyminä.

        Anot niputetaan yhteen joukkoon ja meitä pidetään vastakohtana rekatuille. Taas kehotettin avaamaan oma ketju, jossa voidaan kehua toisiamme. Se on turhaa vastakkain asettelua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos minulta kysyt, niin kyllä. Näillä ikävuosilla ei muuttaminen kuitenkaan omin avuin onnistu, koska osa kalustuksesta on kaatopaikkakelpoista. Jätän perikunnalle sen valikoinnin. En voi valjastaa porukkaa auttamaan ja kuljettamaan.
        Kuolinpesien ostajat aikanaan sen tekevät.
        Ja se muutto-osoitteeni on jo tiedossa.
        Mkr.

        Ei se muuttaminen millään ikävuosilla omin avuin suju, mutta onneksi on noita muuttofirmoja olemassa avuksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oletko harkinnut muuttoa kerrostaloon?

        En ole harkinnut (muuttoa kerrostaloon) vaikka usein mietin, miten helppoa elämä siellä olisi. Siis päällisin puolin.
        Täällä minulla on kuitenkin : "Hiljaisuus, luonto ja lähimmäiset" kuten runoilija (Helena Anhava") omia tärkeitä asioitaan listasi.
        demeter1


      • Anonyymi kirjoitti:

        En ole harkinnut (muuttoa kerrostaloon) vaikka usein mietin, miten helppoa elämä siellä olisi. Siis päällisin puolin.
        Täällä minulla on kuitenkin : "Hiljaisuus, luonto ja lähimmäiset" kuten runoilija (Helena Anhava") omia tärkeitä asioitaan listasi.
        demeter1

        Heh, taisi olla Makriinalle osoitettu tuo Anon 12. kysymys, mutta minäkin vastasin, varmuuden vuoksi..))


      • Anonyymi kirjoitti:

        Hyvää päivän jatkoa jokaiselle palstalle eksyvälle kommentoijalle.

        On mukava lukea pirteitten ikätovereitten tekemisistä ja osallistumisista erilaisiin tapahtumiin,
        Itse olen ollut muutaman vuoden lähes liikuntakyvytön ja ennen niin tärkeät kulttuuri riennot ovat jääneet kokematta.
        Lauloin parissa kuorossa, naislaulajissa ja kirkkokuorossa, jossa näin joulun alla oli paljon esiintymisiä, jotka huipentuivat Joulu aamun Jumalanpalvelukseen joka alkoi klo 7 aamulla.
        Onneksi on tv-ohjelmia ja radiossa paljon mielenkiintoisia aiheita niin ei käy aika pitkäksi ja pysyy kärryillä maailman tapahtumista. Tosin voin ihan fyysisesti pahoin kun näen sota-alueitten ihmisten kärsimyksiä.
        Itse osallistun keskusteluihin vain, jos haluan sanoa jotain myönteistä jostakin asiasta ja teen sen anonyyminä.

        Taidan olla samassa tilanteessa kanssasi, Ano 12.19. Monista aktiviteeteistä olen joutunut luopumaan tänä syksynä, osin läheisten sairastelun ja osin oman kuntoni vuoksi.
        Vanhuus tuli kuin puun takaa, ei antanut harjoitella..))
        Samat mielenkiinnon kohteet olen löytänyt mitkä sinäkin mainitset: vasta olen alkanut kuunnella radiotakin ja vanhoja luettuja kirjoja löydän uudelleen.
        Vaikka monet moittivat telkkarin antia, itse löydän sieltä kyllä ajanvietettä riittävästi.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Jos minulta kysyt, niin kyllä. Näillä ikävuosilla ei muuttaminen kuitenkaan omin avuin onnistu, koska osa kalustuksesta on kaatopaikkakelpoista. Jätän perikunnalle sen valikoinnin. En voi valjastaa porukkaa auttamaan ja kuljettamaan.
        Kuolinpesien ostajat aikanaan sen tekevät.
        Ja se muutto-osoitteeni on jo tiedossa.
        Mkr.

        Ammatti-ihmisille minäkin kuolinpesäni jätän (Makriina). melkein kaikki joutaa täältäkin kaatopaikalle, myös kirjat, koska kirjoja ei enää lueta. Se sattuu minuun kipeimmin.

        Äänilevyt, kasetit, elokuvat (DVD), astiat, tekstiilit - mikään ei enää kelpaa minnekään.
        Jos olisi aikaa, jäämistöstä voisi sorteerata sellaista, mikä kelpaisi keräilijöille tai antiikkiliikkeseen. Pari kuormaa olen kyllä niihin vienytkin. kirjoja ja astioita...
        Kun meillä on parin vuoden aikana ollut kaksikin isoa pesänselvitystä, ei enemmästä olisi enää väliä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Anot niputetaan yhteen joukkoon ja meitä pidetään vastakohtana rekatuille. Taas kehotettin avaamaan oma ketju, jossa voidaan kehua toisiamme. Se on turhaa vastakkain asettelua.

        Ettehän te halua rekattujen seuraan,vaan pidätte heidän ketjuaan naurettavana.
        Mkr.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ettehän te halua rekattujen seuraan,vaan pidätte heidän ketjuaan naurettavana.
        Mkr.

        Ketkä ”te”? Jos yksi ano kirjoittaa jotain se ei koske kaikkia anoja. Sinä itse olet aina opettamassa, ettei pidä tuomita kaikkia yhden tapauksen pohjalta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ketkä ”te”? Jos yksi ano kirjoittaa jotain se ei koske kaikkia anoja. Sinä itse olet aina opettamassa, ettei pidä tuomita kaikkia yhden tapauksen pohjalta.

        Ano on nimmari siinä kuin muutkin. On ymmärrettävä, että anot sulautuvat yhdeksi samanoloiseksi massaksi, joka ei halua erottautua.
        Mkr.


    • Anonyymi

      Keskipäivää!
      Ensteks kiitos Neeasa toivotuksista :) Hyvinhän tässä jo voiton puolella. Välillä uuvuttaa, mutta lienee ikäkysymys.
      Kävitkö sen selkäsi takia lääkärissä? Ettei mitään murtumaa ole. Toisaalta kyllähän venähdyskin tuppaa kipeytymään uudelleen. Itselläni nilkka joskus muljahtaa. Paranee kyllä, kun sidon muutamaksi päiväksi, nivelsiteet löystyneet.
      Olikin yöllä tullut lunta, enkä vetokassia noihin lumivalleihin kauppareissulle ottanut. Iso selkäreppu sai kelvata. Kyllähän sen kantoi, mutta selkään saaminen teki tiukkaa. Hihnat kinnasivat talvitakin huppuun. Hikistä.
      Joulun olen laittanut syrjään toistaiseksi. Tyttären perheen luona monet joulut olen viettänyt, mutta nyt olemme tavanneet niin usein, että taidan viettää joulun omin nokin. Heilläkin on joulun jälkeen heti perhematka, kun on joululomat.
      Taidan hommata valmiit ruuat ja naposteltavat. Käärin shaalin ympärille, jalat kippuraan ja sohvan nurkkaan. Välillä telkkaria ja välillä äänikirjoja.
      Hyvää pikkulauantaita!
      brinkkala

      • Minäkin vähän huolestuin Neeasan selkävaivoista, sentään puuhaa kaikenlaista...
        Brinkkalan joulusuunnitelmat myötäilevät omiani.
        Vanhin poika on ottanut vastuulleen jouluaterian, kutsunut sinne myös veljen perheen.
        Mikä helpotus näille vapiseville käsille..))
        (Osittain) yksin sujuu minunkin jouluni ja se sopii minulle oikein hyvin. Eheytymisen aikaa joulu on minulle aina ollut ja parhaiten sitä "eheytyy" omassa seurassaan..))


    • Anonyymi

      Sama täällä minulla, yksin jouluni vietän, ellei sitten poika piipahda. Mitään en itse aio paistella, en edes kinkkua, vaan ostan jonkun pienen valmiina. Uunistani kun en tiedä, millä kohtaa sillä on sopiva kinkunpaistolämpötila, siinä kun on vain lukema 200 näkyvillä ja se on liikaa. Saarioisten ym muiden äitien laatikot ovat aivan hyviä. Joulu alkaa olla jo ovella ja yhtä nopeasti se on ohi. Toisille se on 4 vapaapäivää tosin, koska aatto osuu sunnuntaille.

      Pojanpojan ja pojantyttären perheet näen aattona skypen avulla joka tapauksessa. Siitä on tullut traditio. Ovat koolla äitinsä luona.

      Mira

      • Lumisateiset terveiset Savon suunnasta, töitä riittää aurauskalustolle ja huomataan miten tärkeitä ovatkaan, myös linja-autojen tärkeys tänään huomataan monenkin kohdalla.
        Niin se vain on, että tärkeitä on näidenkin töiden sujuminen ihmisten parhaaksi, arvostus usein vaatimaton.
        Pikku-joulu tuli pidettyä, ruoka oli hyvää, hieman häiritsi tieto siitä, että oli jouduttava pois toisen kattauksen jaloista, hyvin laulut menivät ja ilokseni huomasin, että herkistymistä meidänkin esitys sai aikaan.
        Monelle tuttu Kodin kynttilät ja kaunis Tuikkikaa oi joulun tähtöset, sai muistot kotiin ja omaan lapsuuteen heräämään.

        On puhetta ollut asumisen muodoista ja niiden rasittavuuksista, itse olen aina asunut kerrostalossa ja se on minulle hyvä tapa, kaikki tulee valmiina oman oven ulkopuolelle.
        Tokihan huonon tuurin sattuessa voisi kanssa asukkaat aiheuttaa jotain harmia, mutta niin onnellisesti on minun kohdalla ollut, että rauha on täydellinen.
        Kadun vieressä voisi liikenteen melu häiritsevän, mutta olen niin tottunut niihin ääniin, että ei vaivaa.
        Ymmärrän täysin senkin, että oman kodin rakentaminen ja siinä asuminen tuo erilaista hohtoa elämään ja vaikea olisi siitä luopua, voimia tarvitaan yksin jääneenä ainakin naisten suhteen, onhan pihatöissä hyvinkin raskaita hommia.
        Itse pelkäisin mahdollisia vikoja joita ei pystyisi arvioimaan, onhan ne pieninä huolina myös kerrostalo asukkailla, asukashan vastaa omalta osaltaan kaikenlaisen huollon tarvittaissa.

        Olen kyllä eri mieltä, etteikö anoja huomioitaisi, kyllä aika usein kohdistetaan anoille vastauksia kellonajan mukaan, miten muuten voisikaan, mutta ilkeyksiin kukaan ei halua, ei kannatakaan vastailla, riitahan siitä syntyisi.
        Olen usein todennut, että tutuiksi tulleet onnistuvat viestinsä laatimaan vastausta odottavaksi tai muuten mielekkääksi ja mukava on kantaa ottaa.
        Paljon on anoja joilla sama taito.

        Nuo muuttoasiat hyvin mielessä, kun päätin muuttaa tien toiselle puolen, pyysin kirpputorilta auton ja säkitin kaiken joutavan ja pyysin vielä vintiltäkin hakemaan tavaraa.
        Melkein pakotin jälkeläisiäni ottamaan taulujani, keksin sanoa, että muistoksi on vietävä;)
        Sillä touhulla katosi varmaan paljon tärkeääkin ja sitten heti kohta muutin takaisin, vielä silloinkin tavaraa hävisi, nyt olen melko tyytyväinen väljiin säilytystiloihin.
        Muuttaminen sujuu nykyisin muuttofirmojen avulla, mutta näinkin vanhana pitäisi malttia olla, ei joka mielen pyrähdyksestä muuttoa pitäisi tehdä.
        Kantapään kautta sekin on opittava;)

        Tuosta joulusta vielä, nautin jo ajatuksena, että yksin olen, en kaipaa mitään lastenkaan hälinää jouluuni, sekin on koettu ja nyt vain ihan oma joulu oman näköisenä.
        Joulunaikaan kyllä lapset käyvät, mutta aatto on nyt tämän näköinen.

        Torttuja ja pasteijoita aion tänään tehdä, mitä muuta jää nähtäväksi.
        Huomasin juuri, että joulu on tuossa tuokiossa, mutta vielä on kokonainen täysi viikko sitä ennen ja ehtii siivouksetkin tekemään.
        Olen kyllä käynyt puhetta itseni kanssa, että ei kaikkea ole pakko tehdä, mutta nuo perinteet painaa, ehkä ilman niitä jäisi jouluni vailinaiseksi.
        Muistakaa väliin rauhoittua ja ajatella omia voimia, sen mukaan sitten puuhastellaan;)


      • Sel-la kirjoitti:

        Lumisateiset terveiset Savon suunnasta, töitä riittää aurauskalustolle ja huomataan miten tärkeitä ovatkaan, myös linja-autojen tärkeys tänään huomataan monenkin kohdalla.
        Niin se vain on, että tärkeitä on näidenkin töiden sujuminen ihmisten parhaaksi, arvostus usein vaatimaton.
        Pikku-joulu tuli pidettyä, ruoka oli hyvää, hieman häiritsi tieto siitä, että oli jouduttava pois toisen kattauksen jaloista, hyvin laulut menivät ja ilokseni huomasin, että herkistymistä meidänkin esitys sai aikaan.
        Monelle tuttu Kodin kynttilät ja kaunis Tuikkikaa oi joulun tähtöset, sai muistot kotiin ja omaan lapsuuteen heräämään.

        On puhetta ollut asumisen muodoista ja niiden rasittavuuksista, itse olen aina asunut kerrostalossa ja se on minulle hyvä tapa, kaikki tulee valmiina oman oven ulkopuolelle.
        Tokihan huonon tuurin sattuessa voisi kanssa asukkaat aiheuttaa jotain harmia, mutta niin onnellisesti on minun kohdalla ollut, että rauha on täydellinen.
        Kadun vieressä voisi liikenteen melu häiritsevän, mutta olen niin tottunut niihin ääniin, että ei vaivaa.
        Ymmärrän täysin senkin, että oman kodin rakentaminen ja siinä asuminen tuo erilaista hohtoa elämään ja vaikea olisi siitä luopua, voimia tarvitaan yksin jääneenä ainakin naisten suhteen, onhan pihatöissä hyvinkin raskaita hommia.
        Itse pelkäisin mahdollisia vikoja joita ei pystyisi arvioimaan, onhan ne pieninä huolina myös kerrostalo asukkailla, asukashan vastaa omalta osaltaan kaikenlaisen huollon tarvittaissa.

        Olen kyllä eri mieltä, etteikö anoja huomioitaisi, kyllä aika usein kohdistetaan anoille vastauksia kellonajan mukaan, miten muuten voisikaan, mutta ilkeyksiin kukaan ei halua, ei kannatakaan vastailla, riitahan siitä syntyisi.
        Olen usein todennut, että tutuiksi tulleet onnistuvat viestinsä laatimaan vastausta odottavaksi tai muuten mielekkääksi ja mukava on kantaa ottaa.
        Paljon on anoja joilla sama taito.

        Nuo muuttoasiat hyvin mielessä, kun päätin muuttaa tien toiselle puolen, pyysin kirpputorilta auton ja säkitin kaiken joutavan ja pyysin vielä vintiltäkin hakemaan tavaraa.
        Melkein pakotin jälkeläisiäni ottamaan taulujani, keksin sanoa, että muistoksi on vietävä;)
        Sillä touhulla katosi varmaan paljon tärkeääkin ja sitten heti kohta muutin takaisin, vielä silloinkin tavaraa hävisi, nyt olen melko tyytyväinen väljiin säilytystiloihin.
        Muuttaminen sujuu nykyisin muuttofirmojen avulla, mutta näinkin vanhana pitäisi malttia olla, ei joka mielen pyrähdyksestä muuttoa pitäisi tehdä.
        Kantapään kautta sekin on opittava;)

        Tuosta joulusta vielä, nautin jo ajatuksena, että yksin olen, en kaipaa mitään lastenkaan hälinää jouluuni, sekin on koettu ja nyt vain ihan oma joulu oman näköisenä.
        Joulunaikaan kyllä lapset käyvät, mutta aatto on nyt tämän näköinen.

        Torttuja ja pasteijoita aion tänään tehdä, mitä muuta jää nähtäväksi.
        Huomasin juuri, että joulu on tuossa tuokiossa, mutta vielä on kokonainen täysi viikko sitä ennen ja ehtii siivouksetkin tekemään.
        Olen kyllä käynyt puhetta itseni kanssa, että ei kaikkea ole pakko tehdä, mutta nuo perinteet painaa, ehkä ilman niitä jäisi jouluni vailinaiseksi.
        Muistakaa väliin rauhoittua ja ajatella omia voimia, sen mukaan sitten puuhastellaan;)

        Joskus pelko ja masennus iskee kun terveys temppuilee. Näin kävi keskiiviikkoaamuna.

        Olin sopinut serkkuni kanssa, että lähdemme seurakuntakeskukseen hiljentymään joulunsanomaan.

        Lauloimme sielun kyllyydellä vanhoja joululaluja. Kuinka ollakaan sain mielenrauhan.

        Menin iltapäivällä lääkärin vastaanotolle levollisin mielin. Keskustelimme kipulääkityksestäni. Sain uudet reseptit, tänään aloitan niiden kokeilun.

        Tänään keramiikkaa, teen ehkä vielä yhden talotaulun. Talokonaisuus on muutoin suurelta osin valmis, mutta yhden palan tunnen puuttuvan. Tänään on viimeinen kokoontuminen ennen joulua, joten taulun kokoaminen jää tammikuulle jos nyt en keksi jotain uutta ratkaisua koota jo valmiit osat yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Katsotaan aina pitää olla haasteita ; )

        Sain juuri puhelimessa ohjeet joulusinapin teolle, pitänee kokeilla.


      • Anonyymi
        Sel-la kirjoitti:

        Lumisateiset terveiset Savon suunnasta, töitä riittää aurauskalustolle ja huomataan miten tärkeitä ovatkaan, myös linja-autojen tärkeys tänään huomataan monenkin kohdalla.
        Niin se vain on, että tärkeitä on näidenkin töiden sujuminen ihmisten parhaaksi, arvostus usein vaatimaton.
        Pikku-joulu tuli pidettyä, ruoka oli hyvää, hieman häiritsi tieto siitä, että oli jouduttava pois toisen kattauksen jaloista, hyvin laulut menivät ja ilokseni huomasin, että herkistymistä meidänkin esitys sai aikaan.
        Monelle tuttu Kodin kynttilät ja kaunis Tuikkikaa oi joulun tähtöset, sai muistot kotiin ja omaan lapsuuteen heräämään.

        On puhetta ollut asumisen muodoista ja niiden rasittavuuksista, itse olen aina asunut kerrostalossa ja se on minulle hyvä tapa, kaikki tulee valmiina oman oven ulkopuolelle.
        Tokihan huonon tuurin sattuessa voisi kanssa asukkaat aiheuttaa jotain harmia, mutta niin onnellisesti on minun kohdalla ollut, että rauha on täydellinen.
        Kadun vieressä voisi liikenteen melu häiritsevän, mutta olen niin tottunut niihin ääniin, että ei vaivaa.
        Ymmärrän täysin senkin, että oman kodin rakentaminen ja siinä asuminen tuo erilaista hohtoa elämään ja vaikea olisi siitä luopua, voimia tarvitaan yksin jääneenä ainakin naisten suhteen, onhan pihatöissä hyvinkin raskaita hommia.
        Itse pelkäisin mahdollisia vikoja joita ei pystyisi arvioimaan, onhan ne pieninä huolina myös kerrostalo asukkailla, asukashan vastaa omalta osaltaan kaikenlaisen huollon tarvittaissa.

        Olen kyllä eri mieltä, etteikö anoja huomioitaisi, kyllä aika usein kohdistetaan anoille vastauksia kellonajan mukaan, miten muuten voisikaan, mutta ilkeyksiin kukaan ei halua, ei kannatakaan vastailla, riitahan siitä syntyisi.
        Olen usein todennut, että tutuiksi tulleet onnistuvat viestinsä laatimaan vastausta odottavaksi tai muuten mielekkääksi ja mukava on kantaa ottaa.
        Paljon on anoja joilla sama taito.

        Nuo muuttoasiat hyvin mielessä, kun päätin muuttaa tien toiselle puolen, pyysin kirpputorilta auton ja säkitin kaiken joutavan ja pyysin vielä vintiltäkin hakemaan tavaraa.
        Melkein pakotin jälkeläisiäni ottamaan taulujani, keksin sanoa, että muistoksi on vietävä;)
        Sillä touhulla katosi varmaan paljon tärkeääkin ja sitten heti kohta muutin takaisin, vielä silloinkin tavaraa hävisi, nyt olen melko tyytyväinen väljiin säilytystiloihin.
        Muuttaminen sujuu nykyisin muuttofirmojen avulla, mutta näinkin vanhana pitäisi malttia olla, ei joka mielen pyrähdyksestä muuttoa pitäisi tehdä.
        Kantapään kautta sekin on opittava;)

        Tuosta joulusta vielä, nautin jo ajatuksena, että yksin olen, en kaipaa mitään lastenkaan hälinää jouluuni, sekin on koettu ja nyt vain ihan oma joulu oman näköisenä.
        Joulunaikaan kyllä lapset käyvät, mutta aatto on nyt tämän näköinen.

        Torttuja ja pasteijoita aion tänään tehdä, mitä muuta jää nähtäväksi.
        Huomasin juuri, että joulu on tuossa tuokiossa, mutta vielä on kokonainen täysi viikko sitä ennen ja ehtii siivouksetkin tekemään.
        Olen kyllä käynyt puhetta itseni kanssa, että ei kaikkea ole pakko tehdä, mutta nuo perinteet painaa, ehkä ilman niitä jäisi jouluni vailinaiseksi.
        Muistakaa väliin rauhoittua ja ajatella omia voimia, sen mukaan sitten puuhastellaan;)

        Millaisia pasteijoita teet? Monet tykkää niistä enemmän kuin makeista. Onko ne vaikeita tehdä? Voisin kokeilla leipoa niitä, kaupan pasteijat ovat aika rasvaisia.


    • Anonyymi

      TO.14.12 Klo 13:36. On se aika pilvisestä päivästä, että pimentyminen alkaa.
      Lunta satelee tunnelmallisesti kuin joulukortissa
      Ei ongelmaa. Aamulla oli se perinteisen 5 cm;n poisto kolalla.

      Just muistin, aamupäivällä aura-auto ei ollut vielä ajanut pikitietä. Nyt on ja pieni lumivalli sportilla. Lähden sen heittämään mäkeen.
      . Ö.

    • Anonyymi

      Päivää ! Että tuo SkillaN - ei kun Sel-la jaksaa: taas herkkuja leipomassa.
      Kun tuosta kaikesta välittyy tekemisen ilo, ei osaa olla edes kade, vaikka syytä olisikin, oman tekemättömyyden vuoksi.
      Edellinen yritys leipoa päätyi minulla lähes katastrofiin: jo jauhopussin nosto kaapista työpöydälle sai hengästymään eikä edes ainesten sekoitus tahtonut onnistua - käsien vapinan vuoksi. Kärsivällisyyttä puuttuu.

      Eihän tuo vapina mitään tavatonta ole: moni nuorempikin siitä kärsii. Tuttuni kertoi, että hänellä on tuo vaiva ollut nuoresta saakka ja se on todella haitannut hänen osallistumistaan sosiaaliseeen elämään, "kahvikuppineuroosista" ennen puhuttiin.
      Kyllä vapinaan lääkitystäkin on saatavilla ja harkinnassa se minullakin on - sitten kun lopulta tiedän, mikä minua vaivaa..))

      Tässä epävarmuudessani muistelin erään lääkärin sanomaa: "ihminen voi olla todella sairas ja tuntea itsensä terveeksi ja olla terve ja tuntea itsensä sairaaksi"...
      Eli kai meissä kaikissa on sekä terveyttä että sairautta samaan aikaan, kumpi voittaa on sitten "korkeemmas käres" ?
      Muistan, että edesmennyt englannin opettajani sairasti Parkinssonin tautia ja ja hoiti vapinaansa tekemättä ristipistotöitä. Minulla on vieläkin hänen tekemänsä kirjanmerkki. Ei syntyisi terveeltäkään ihan hetkessä.
      Surettaa ihan, että käden taitojen arvostus on lähes kadonnut - ei minulta, mutta monet niiden taitajat kertovat, että saavat melkein tyrkyttää tuotteitaan muille.
      Ehkä niidenkin aika vielä tulee, kun ihmiset väsyvät hengettömiin valmistuotteisiin ja tahtovat sellaista, missä on läsnä tekijän "henki".

      Lunta on taas tullut, viitisen senttiä, ynnäsimme. Puoli tuntia siellä jaksoin kolan kanssa heilua ennenkuin poika tuli apuun. Kyllä nuo lumityöt ovat hyvä vaihtoehto kuntosalille Ja saa vielä olla raittiissa ilmassa.
      Yritän kyllä muistaa kaikki täältäkin tulleet varoitukset..))

      Hyvää torstaita , en millään tahdo muistaa, mikä viikonpäivä on meneillään - kun ei ole mitään vakitapahtumaa, mihin itsensä ankkuroisi.
      demeter1

      • En kovin isosti enää joulutouhua hoosaa.
        Syksyllä, kun maalta tulen, alan siivoilla pikkuhiljaa koko huushollia.
        Parit laatikot olen tehnyt pakkaseen, ensi viikolla sitten vähän jotain muuta
        ei me ´´kaksi vanhaa varista´´ paljon tarvita.
        Kinkunkin ostan sellaisen noin 3kg.

        Tuosta lääkärisi lauseesta tuli mieleen, että molenpiin vaikuttaa ihmisen mieli.

        Noita lumitöitä olen joskus tehnyt olan takaa, nykyään sitä on vaan tuolla auton päällä mitä pitää alas ajaa.
        Kuntoliikuntanahan se on oikein hyvää.

        Ei nuo käden ihan ole hävöksiin joutunut.
        Pojantyttärenikin alle 30v. kuuluu johonkin netin käsityökerhoon.
        Nyt, kun on 2 pientä lasta, ei ehdi tehdä käsitöitä, mutta aiemmin kutoi hienoja mm. hienoja kirjosukkia ja tavallisia sukkia.
        Minullakin on joka päivä hänen kutomansa tossukat jalassa, myös villasukat puoleen sääreen,
        jotka laitan aina saunan päälle ja yöllä, jos säärtä rupeaa vihlomaan.

        Olen saanut sellaisen käsityksen, että nykyään on nuorissa paljon jo sellaista väkeä, jotka ovat kiinnostuneita asioista, miten ennen tehtiin.
        Tänäänkin katselin tuota ruotsalaista dokumenttia, missä nuoret parit ostavat kymmeniä-satoja vuosia vanhoja taloja kodikseen ja remontoivat niitä vanhaa kunnioittaen.


      • Eliaana kirjoitti:

        En kovin isosti enää joulutouhua hoosaa.
        Syksyllä, kun maalta tulen, alan siivoilla pikkuhiljaa koko huushollia.
        Parit laatikot olen tehnyt pakkaseen, ensi viikolla sitten vähän jotain muuta
        ei me ´´kaksi vanhaa varista´´ paljon tarvita.
        Kinkunkin ostan sellaisen noin 3kg.

        Tuosta lääkärisi lauseesta tuli mieleen, että molenpiin vaikuttaa ihmisen mieli.

        Noita lumitöitä olen joskus tehnyt olan takaa, nykyään sitä on vaan tuolla auton päällä mitä pitää alas ajaa.
        Kuntoliikuntanahan se on oikein hyvää.

        Ei nuo käden ihan ole hävöksiin joutunut.
        Pojantyttärenikin alle 30v. kuuluu johonkin netin käsityökerhoon.
        Nyt, kun on 2 pientä lasta, ei ehdi tehdä käsitöitä, mutta aiemmin kutoi hienoja mm. hienoja kirjosukkia ja tavallisia sukkia.
        Minullakin on joka päivä hänen kutomansa tossukat jalassa, myös villasukat puoleen sääreen,
        jotka laitan aina saunan päälle ja yöllä, jos säärtä rupeaa vihlomaan.

        Olen saanut sellaisen käsityksen, että nykyään on nuorissa paljon jo sellaista väkeä, jotka ovat kiinnostuneita asioista, miten ennen tehtiin.
        Tänäänkin katselin tuota ruotsalaista dokumenttia, missä nuoret parit ostavat kymmeniä-satoja vuosia vanhoja taloja kodikseen ja remontoivat niitä vanhaa kunnioittaen.

        Hyvä kuulla, Eliaana, että vielä löytyy näitä nuoria, joilla on kädentaidot ja osaavat niitä käyttää. Liian pienen otannan perusteella kai näitä johtopäätöksiä aina vetää.

        Leppoisalta vaikuttaa sinunkin joulusi, kolmen kesken. onhan Niilokin mukana ?..))

        Samoin ajattelen: ihmisen mieli vaikuttaa sairauksiin enemmän kuin uskommekaan.
        Onnkesi tämä jo tiedetään ja osataan ottaa ihminen kokonaisuutena, ainakin useimmiten..))


      • Anonyymi
        demeter1 kirjoitti:

        Hyvä kuulla, Eliaana, että vielä löytyy näitä nuoria, joilla on kädentaidot ja osaavat niitä käyttää. Liian pienen otannan perusteella kai näitä johtopäätöksiä aina vetää.

        Leppoisalta vaikuttaa sinunkin joulusi, kolmen kesken. onhan Niilokin mukana ?..))

        Samoin ajattelen: ihmisen mieli vaikuttaa sairauksiin enemmän kuin uskommekaan.
        Onnkesi tämä jo tiedetään ja osataan ottaa ihminen kokonaisuutena, ainakin useimmiten..))

        Näyttää ulkopuolisestakin hienolta nähdä, miten olette löytäneet sielunsisaria täällä. Kaikkea hyvää teille!


      • Oletko ollut yhteydessä neurologiin? Minusta oireesi ovat jotenkin minulle tuttuja.

        Kun sairastelin alkuvuodesta 2022, olin väsynyt ja saamaton. Minua tutkittiin, kaikki veri-ym. arvot olivat hyviä. Sekavuus lisääntyi, minut siirrettiin Kuhmon sairaalasta, koska KAKS.sta ei löytynyt tilaa.

        Kuhmosta muistan kuinka minut ohjattiin syömään yleiseen ruokatilaan. En pystynyt syömään koska käteni tärisi rajusti.

        Kerroit lumitöistä, jotenkin aloin miettimään,
        olisiko sinun sairautesi taustalla mahdollisesti autoimmuunisairaus. Autoimmuunisairauksia on monenlaisia, minulla kehon immuunijärjestelmän pettäminen päästi viiruksen aivoihini.

        No, onneksi taitava neurologi löysi syyn ja pelasti henkeni.

        Niin, kokemustietoa tämä on minulta, mutta tiedä häntä olisiko siitä jotain hyötyä sinulle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Näyttää ulkopuolisestakin hienolta nähdä, miten olette löytäneet sielunsisaria täällä. Kaikkea hyvää teille!

        Kiitos Ano 18.20. Kiva kuulla, että koet noin - se taitaa viitata sielunsisaruuteen..))

        Minullekin Nojatuolin jatkuvuus on arvo -kiitos SkillaNin - sehän on tehnyt mahdolliseksi tuon tutustumisen toisiin kirjoittajiin, parhaassa tapauksessa myös sielunsisaruuden..))


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Oletko ollut yhteydessä neurologiin? Minusta oireesi ovat jotenkin minulle tuttuja.

        Kun sairastelin alkuvuodesta 2022, olin väsynyt ja saamaton. Minua tutkittiin, kaikki veri-ym. arvot olivat hyviä. Sekavuus lisääntyi, minut siirrettiin Kuhmon sairaalasta, koska KAKS.sta ei löytynyt tilaa.

        Kuhmosta muistan kuinka minut ohjattiin syömään yleiseen ruokatilaan. En pystynyt syömään koska käteni tärisi rajusti.

        Kerroit lumitöistä, jotenkin aloin miettimään,
        olisiko sinun sairautesi taustalla mahdollisesti autoimmuunisairaus. Autoimmuunisairauksia on monenlaisia, minulla kehon immuunijärjestelmän pettäminen päästi viiruksen aivoihini.

        No, onneksi taitava neurologi löysi syyn ja pelasti henkeni.

        Niin, kokemustietoa tämä on minulta, mutta tiedä häntä olisiko siitä jotain hyötyä sinulle.

        Kiitos viesistäsi korppis ja kokemuksesi jakamisesta.
        MInun tämänhetkinen diagnoosini on anemia ja lääkäri vakuutti että nykyiset vaivani voivat selittyä sillä. Kuitenkin aina on opetettu, että anemia ei ole sairaus vaan oire sairaudesta.
        Autoimmuunisairaus voisi sopia hyvin ja näitä uusia viruksiakin ilmaantuu kaiken aikaa. Long Covid - pitkäkestoinen korona, on yksi veikkaus, eikä keuhkolääkärikään sitä sulje pois.
        Yhden verikokeen tulokset ovat vielä saamatta joten eiköhän siitä jotakin selviä..

        Hyvä, että itse sait sopivan lääkityksen vaivaasi ja kai se lonkkaleikkauskin tilannettasi parantaa kun niin pitkälle pääset.
        Sinnitellään.
        demeter1


    • Anonyymi

      Tervehdys, hyvät ystävät! Kiitos brinkkala muistamisesta ! Tunnut ihan tutulta,
      kuin olisimme tavanneet joskus, se ei varmaan ole ollut mahdollista, usein
      vain on niin, että ollaan samalla aaltopituudella.

      Selän kanssa tulen toimeen kun muistan, ettei sovi liian raskaita nostella!
      Se tuntuu joskus vaikealta oppia, mutta pikkuhilja paranee, lääkäri arveli minulla olevan osteoporoosia.
      Siksi nyt sain pitkäaikaisen reseptin siihen.
      Sinulla onkin kivan tuntuinen suunnitelma jouluksi, rauhoittua ja levätä ja . paljon hyviä kirjoja. Sellainen olotila sopisi minullekin.
      Demeter kiitos myös sinulle! Eihän rehkitä lumitöissä!

      Jouluksi saan lähipiiriä, tehdään yhdessä joulua.
      Voidaan hyvin,
      Neeasa

      • Terkut keramiikasta. Tein sen puuttuvan palan talokolaasiin. Opettaja oli myös tekemässä omaa talokolaasiaan, mutta pienemmässä koossa kuin omani. Hänellä oli puisia taulunkehyksiä. Kysäisin miten toteutaisin tauluni kehystämisen, jolloin opettajani sanoi, että jos saat jostain vanhoja ikkunoita pokineen, voisit käyttää niitä kehystysmateriaalina. Niinpä tietenkin, onhan minulla varastossa erilaisia ikkunoita mökkirempan jäljiltä. Miten en ollut tuota tullut ajatelleeksi. Tässä taas huomaa, että kyllä vanha tavara kauppansa tekee.


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Terkut keramiikasta. Tein sen puuttuvan palan talokolaasiin. Opettaja oli myös tekemässä omaa talokolaasiaan, mutta pienemmässä koossa kuin omani. Hänellä oli puisia taulunkehyksiä. Kysäisin miten toteutaisin tauluni kehystämisen, jolloin opettajani sanoi, että jos saat jostain vanhoja ikkunoita pokineen, voisit käyttää niitä kehystysmateriaalina. Niinpä tietenkin, onhan minulla varastossa erilaisia ikkunoita mökkirempan jäljiltä. Miten en ollut tuota tullut ajatelleeksi. Tässä taas huomaa, että kyllä vanha tavara kauppansa tekee.

        Minulla on puretun saunan ikkunat tallessa mökin aitassa. Pieniruutuiset ristikkoikkunat. Johonkin ihanaan niistä saisi kehykset, mietin vain, mille seinälle! Aika kookkaat pienen mökin kammareihin. Ideoita ei ole syntynyt, vaikka on porukalla mietitty. Keramiikka voisi olla ratkaisu. Voihan yhdistelmän talon ulkopuolellekin ripustaa!
        Mkr.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Minulla on puretun saunan ikkunat tallessa mökin aitassa. Pieniruutuiset ristikkoikkunat. Johonkin ihanaan niistä saisi kehykset, mietin vain, mille seinälle! Aika kookkaat pienen mökin kammareihin. Ideoita ei ole syntynyt, vaikka on porukalla mietitty. Keramiikka voisi olla ratkaisu. Voihan yhdistelmän talon ulkopuolellekin ripustaa!
        Mkr.

        Opettaja kertoi, että hänellä on ollut jo vuosia ulkovajan ulkoseinällä vanhoista ikkunoista tehty keramiikkatöillä koristeltu taulu.
        Eli voi ripustaa uloskin ; )


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Opettaja kertoi, että hänellä on ollut jo vuosia ulkovajan ulkoseinällä vanhoista ikkunoista tehty keramiikkatöillä koristeltu taulu.
        Eli voi ripustaa uloskin ; )

        Se minullekin tuli mieleen. En vain tiedä, miten saisin keramiikkatyöt tehtyä.
        TaiMkr.taa,jäädä unelmaksi.


    • Anonyymi

      Kovat ovat ajat mutta niin ovat Suomen rajamiehetkin. Oletin, että näytöt olisivat riittäneet vieläkin napakampiin toimenpiteisiin. Mutta hyvä näinkin.
      Mielellään sitä menee nukkumaan, kun perustuslainmukainen järjestys pysyy rajoillamme.

      • Huomenta jälleen, joulu lähestyy ja minun työni ajallisesti oikein suunniteltu, eilen tein porkkanalaatikot, kun paistoin nämä omatekemät taikinasta lähtien tortut ja pasteijat.
        Mielestäni sujui helpolla, taikina oli hyvä kaulita ja tortut eivät syödessä murene.
        Samasta taikinasta tein pasteijat, voitahan siihen tarvitaan 250 g vehnäjauhoja 250g 1 teelusikka leivinjauhetta, 250g rahkaa.
        Voi ja jauhot nypitään ja rahka sekoitetaan sekaan vaivataan tasaiseksi, tovi kylmenemään.
        Täyte jauhelihaa, sipulia, riisiä ja keitettyä kananmunaa, pippuria, suolaa ja tilkka kermaa,
        Kumpiakin tuli noin 30 kpl, pieniä oli tortut, mutta onhan pöydässä muutakin tarjolla.
        Keitin luumusoseenkin itse, sain makeuden oman makuiseksi, joskus valmis sose on liian makeaa.

        Olen miettinyt miten rajamiehet toimivat näiden pakkasen kynsiin tulevien kanssa, tuskin on sydäntä jättää pakkasen kouriin kuitenkaan, johan siinä inhimillisyys puuttuisi.
        Iso on vastuu heillä, toivottavasti kaikki hyvin sujuu.

        Minulla aikoinaan oli mökillä pieni neliruutuinen ikkunakarmi, maalasin levylle kukkia ja naputtelin levyt ruutuihin, ihan kivan näköinen oli.
        Minä ehkä toisin jonkun karmin kotiini ja laittaisin lastenkuvat siihen roikkumaan, karmia ei minulla ollut, teetin tikapuut ja niihin kuvia laitoin, lattialla seisoo seinään nojaten ja lapsenlapset siitä tervehtii pienenä olleina.

        Ei noista selkävaivoista taida kokonaan eroon päästä, ikäkin siitä huolen pitää, mutta siihen on tyydyttävä.
        Brinkkalan tapa viettää joulua, on sopiva minullekin.

        Kyllä nuorilla on monellakin noita kädentaitoja, pojan tytär eka vauvaa odottaessaan rupesi virkkaamaan mustekaloja ja siitä innostui muutakin virkkaamaan tuli torkkupeittoja ja lopuksi sitten neulominen alkoi sujua.
        Viimein osti ompelukoneen ja nyt ompelee lastensa vaatteita ja on vasenkätinen, silti työt sujuu.
        Nyt neuloo kirjopuserot ja mekot tyttärelleen ja miehellekin puseron, minusta se oli suuri ihme, kun itse en vasemmalle kädellä osaisi edes neuvoa.
        Tuosta sielunsisaruudestakin mainittiin, kyllä se niin on, että kirjoittaenkin löytää samanhenkisiä, joilta kirjoittaminen sujuu samansuuntaisina ja haluina.

        Ikävää tuo vaivojen kanssa eläminen demeter, mutta kunhan nyt taudinkuva selkenee ja saat oikeat lääkkeet, elämä hymyilee, usko vaan siihen.
        Minulla on naapuri joka on toistakymmentä vuotta minua nuorempi, hän joutuu juoksemaan lääkärissä ja kokeissa uupumukseen asti, vaivoja löytyy, mutta aina kohde muuttuu, selkeyttä ei meinaa asioihin saada.
        Masentunut on ja väsynyt, en yhtään ihmettele, en minäkään jaksaisi moista rumpaa, mutta kai se olisi opittava kestämään jos kohdalle sattuisi.
        Minä taidan viskata verenpaine mittarin metsään, aina vaihtuu paineet, ja sydän hakkaa kuin sian saparo.
        Ikävintä on, kun yölläkin takoo, toisaalta hyvä, muutenhan en enää elävien kirjoissa olisi.

        Nyt on vihdoin rokotuspäivä, saa nähdä antavatko molemmat, heidän on valta.
        Huomenaamulla menen pussittamaan piirakoita myyjäisiin, siinä panokseni talkootyöhön, muutamat sukat vien myyntipöydälle.
        Iloa päiväänne!


    • Anonyymi

      Huomenta. Väsyttää heti aamusta. Monenlaista hommaa pitää sivuuttaa. Kyllä tähän ikään mennessä on kuitenkin jo hyvin oppinut.
      Täytyy muuten kertoa, että veljeni ikkunalla oli amaryllis, joka oli kehittänyt 3 siemenkotaa. En ole ikinä ennen ravannut. Ei hänkään. Seuraamme mielenkiinnolla, saadaanko kodista siemeniä, jotka itävät. Kysyin, miten hän on amaryllistään hoitanut, ja hän sanoi, ettei ole edes kastellut sitä, se on ollut omissa oloissaan ikkunanlaudalla.
      Niin että turhaa taitaa olla meikäläisen kukkien hoito, vähemmälläkin pääsee.

      Tämä päivä menee levossa ja rauhassa. Minä olen ihan vapaaehtoisesti sivussa kiireestä ja jouluvimmasta. Kunnioituksella seuraan teidän muiden jouluvalmisteluja, hyvin menee!
      Huomenna jo viikonloppu.
      Mkr.

    • Anonyymi

      Hengästyn jo lukiessani Sel-lan tekemisiä.
      En yhtään ihmettele että verenpaineet heittelevät ja rytmihäiriötä pukkaa päälle.

      Itse kaksi kertaa aivoinfarktin sairastaneena olen oppinut kuuntelemaan kehoani ja luovutan heti .kun sydän alkaa oireilla.

      Ymmärrän hyvin, ettei ahkera ihminen osaa olla jouten kun on aina tottunut pärjäämään omillaan, mutta joskus on vain hellitettävä ja uskottava että Joulu tulee vähemmälläkin tekemisellä.

      • Anonyymi

        Yllättäen se kaatuu päälle, ja Kookaupasta on lanttuloora loppu!
        Ja joulukuusi unohtui ostaa, ja kinkku ei ole sulanut.
        Onneksi tulee uusivuosi.


      • Anonyymi

        Täällä on kahden kilpailu kumpi enemmän höösää kaiken kivun ja sydänvaivojen uhallakin. Toinen vielä painavia savitöitä vääntää vaikka selkä ja lonkat on sökönä ja vahvoilla kipulääkkeillä varmaan tokkurassa.Eikö se teholle joutuminen yhtään pysäyttänyt vaan pitä kovissa kivuissakin raataa.Saako siita mitallin?Kumnallakaan ei lie perhettä jolle pitäisi leipoa peltitolkulla ja pakastaa laatikoita kuin armeijalle. Eikös ne pakasta uusia pottujakin jouluksi.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Täällä on kahden kilpailu kumpi enemmän höösää kaiken kivun ja sydänvaivojen uhallakin. Toinen vielä painavia savitöitä vääntää vaikka selkä ja lonkat on sökönä ja vahvoilla kipulääkkeillä varmaan tokkurassa.Eikö se teholle joutuminen yhtään pysäyttänyt vaan pitä kovissa kivuissakin raataa.Saako siita mitallin?Kumnallakaan ei lie perhettä jolle pitäisi leipoa peltitolkulla ja pakastaa laatikoita kuin armeijalle. Eikös ne pakasta uusia pottujakin jouluksi.

        Nyt lupaan lopettaa kertomisen joulu ja muistakin puuhistani, kun niistä jo ihmettely ja kiukutus saa alkunsa.
        Niin itsekkääksi sitä on tullut, että se minä, minä meinaa joka paikkaan ilmaantua.
        En kilpaile, en yllytä ketään tekemään, minusta vaan on hauskaa valmistella voimieni mukaisesti.
        Sydämestäni ei ole löytynyt vikaa ja eikös se ole hyvä, kun joskus innostuu, urheilijatkin siitä kertovat.
        Verenpaineeni 127//60, syke 90, mutta mittari näyttää ok:ta, joten turhaan valittelen, joskus alapaine menee 50 tienoille.

        Mitähän voinkaan kertoa, kun elämäni melkein näistä touhuista karttuu, no katsotaan osaanko muusta puhua:)
        Kohtuudellisesti en osaa toimia, harmittelen,


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Täällä on kahden kilpailu kumpi enemmän höösää kaiken kivun ja sydänvaivojen uhallakin. Toinen vielä painavia savitöitä vääntää vaikka selkä ja lonkat on sökönä ja vahvoilla kipulääkkeillä varmaan tokkurassa.Eikö se teholle joutuminen yhtään pysäyttänyt vaan pitä kovissa kivuissakin raataa.Saako siita mitallin?Kumnallakaan ei lie perhettä jolle pitäisi leipoa peltitolkulla ja pakastaa laatikoita kuin armeijalle. Eikös ne pakasta uusia pottujakin jouluksi.

        Menehän nyt peilin eteen ja katso itseäsi ja mieti, mitä se sinulle kuuluu, mitä toiset "höösää"?

        Älä lue toisten juttuja, jos se sinun verenpainettasi noin kovasti nostaa, että täällä äksyilet.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Täällä on kahden kilpailu kumpi enemmän höösää kaiken kivun ja sydänvaivojen uhallakin. Toinen vielä painavia savitöitä vääntää vaikka selkä ja lonkat on sökönä ja vahvoilla kipulääkkeillä varmaan tokkurassa.Eikö se teholle joutuminen yhtään pysäyttänyt vaan pitä kovissa kivuissakin raataa.Saako siita mitallin?Kumnallakaan ei lie perhettä jolle pitäisi leipoa peltitolkulla ja pakastaa laatikoita kuin armeijalle. Eikös ne pakasta uusia pottujakin jouluksi.

        Vaikuttaa dementialta jatkuva syöminen ja tekeminen. Perunat pakkaseen ja saunat pestään , rihkamaa ja valoja joka paikkaan ja kiinalaiset tykkää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vaikuttaa dementialta jatkuva syöminen ja tekeminen. Perunat pakkaseen ja saunat pestään , rihkamaa ja valoja joka paikkaan ja kiinalaiset tykkää.

        Dementikko ei muista syödä eikä pestä saunaa. Ei varmaan edes huomaa että on joulu. Ihan ok hommia molemmat. Perunan pakastus on kyllä outoa ja rihkama rihkamaa joulunakin. Jouluvalot on ok kohtuullisesti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Täällä on kahden kilpailu kumpi enemmän höösää kaiken kivun ja sydänvaivojen uhallakin. Toinen vielä painavia savitöitä vääntää vaikka selkä ja lonkat on sökönä ja vahvoilla kipulääkkeillä varmaan tokkurassa.Eikö se teholle joutuminen yhtään pysäyttänyt vaan pitä kovissa kivuissakin raataa.Saako siita mitallin?Kumnallakaan ei lie perhettä jolle pitäisi leipoa peltitolkulla ja pakastaa laatikoita kuin armeijalle. Eikös ne pakasta uusia pottujakin jouluksi.

        Haloo!
        Jokainen saa tehdä mielensä mukaisesti, tai olla tekemättä. Me kirjoitamme täällä arjestamme, ja jos se ei lukijaa huvita, niin ohi vaan!
        Minä toivon, että jokainen nojatuolilainen saa valmistaa joulunsa ilman muiden antamia neuvoja ja päivittelyjä. Tämän ikäisillä ihmisillä on siihen jo tieto ja taito.
        Parasta joulunalusaikaa kaikille.
        toivoo Mkr.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Dementikko ei muista syödä eikä pestä saunaa. Ei varmaan edes huomaa että on joulu. Ihan ok hommia molemmat. Perunan pakastus on kyllä outoa ja rihkama rihkamaa joulunakin. Jouluvalot on ok kohtuullisesti.

        Kannattaa jättää perunat pellolle niin pakastuvat hyvin, eikä kulu sähköä.


      • Sel-la kirjoitti:

        Nyt lupaan lopettaa kertomisen joulu ja muistakin puuhistani, kun niistä jo ihmettely ja kiukutus saa alkunsa.
        Niin itsekkääksi sitä on tullut, että se minä, minä meinaa joka paikkaan ilmaantua.
        En kilpaile, en yllytä ketään tekemään, minusta vaan on hauskaa valmistella voimieni mukaisesti.
        Sydämestäni ei ole löytynyt vikaa ja eikös se ole hyvä, kun joskus innostuu, urheilijatkin siitä kertovat.
        Verenpaineeni 127//60, syke 90, mutta mittari näyttää ok:ta, joten turhaan valittelen, joskus alapaine menee 50 tienoille.

        Mitähän voinkaan kertoa, kun elämäni melkein näistä touhuista karttuu, no katsotaan osaanko muusta puhua:)
        Kohtuudellisesti en osaa toimia, harmittelen,

        Minusta on mukava lukea jos joku jaksaa vielä näillä kymmenillä touhuta.
        Minä vain virkkaan ja kuuntelen äänikirjoja.
        Teen siinä sivussa pakolliset.
        Siitä yleensä kirjoitellaan mikä on sydäntä lähellä. Se on tämän nojatuolin paras anti että kertoillaan ihan arkisia asioita.
        Tällaista etuoikeutta kannattaa vaalia, en ole nähnyt samanlaista netissä.
        Naapurin taiteellinen ihminen pyysi minua johonkin "taiteelliseen" tapahtumaan.
        En ole taiteellinen vaikka arvostan kovasti heitäkin jotka ovat.
        Minua siellä houkuttaa eniten grillimakkaratarjoilu :D
        Minulla on uto huumorintaju, ei kannta ottaa aina kirjaimellisesti juttujani.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Dementikko ei muista syödä eikä pestä saunaa. Ei varmaan edes huomaa että on joulu. Ihan ok hommia molemmat. Perunan pakastus on kyllä outoa ja rihkama rihkamaa joulunakin. Jouluvalot on ok kohtuullisesti.

        Kohtaamani dementikot muistavat tekemisensä ja toistelevat tapahtumia vuosien takaa.
        Dementiaakiin on monenlaista.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Täällä on kahden kilpailu kumpi enemmän höösää kaiken kivun ja sydänvaivojen uhallakin. Toinen vielä painavia savitöitä vääntää vaikka selkä ja lonkat on sökönä ja vahvoilla kipulääkkeillä varmaan tokkurassa.Eikö se teholle joutuminen yhtään pysäyttänyt vaan pitä kovissa kivuissakin raataa.Saako siita mitallin?Kumnallakaan ei lie perhettä jolle pitäisi leipoa peltitolkulla ja pakastaa laatikoita kuin armeijalle. Eikös ne pakasta uusia pottujakin jouluksi.

        Entä jos "höösääminen" pitää mielialan hyvänä ja auttaa myös kunnon ylläpitämiseen.
        Jos ei tee mitään niin äkkiä on sängyn pohjalla.
        Minä virkkaan ja istun liikaa, siksi olen ottanut päämääräksi kuntoilla joka arkipäivä 45-minuuttia.
        Ei aina huvittaisi, mutta huomaan että alkaa veri kiertämään ja jalatkin ovat kevyemmät.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Haloo!
        Jokainen saa tehdä mielensä mukaisesti, tai olla tekemättä. Me kirjoitamme täällä arjestamme, ja jos se ei lukijaa huvita, niin ohi vaan!
        Minä toivon, että jokainen nojatuolilainen saa valmistaa joulunsa ilman muiden antamia neuvoja ja päivittelyjä. Tämän ikäisillä ihmisillä on siihen jo tieto ja taito.
        Parasta joulunalusaikaa kaikille.
        toivoo Mkr.

        Luvan annat kirjoittaa, näitä luvanantajia täällä on useita jotka eivät kuitenkaan
        paljasta mistä ovat antajan paperit saaneet,
        Saa kirjoittaa, saa syödä, saa toivoa saakohan käyttää aivoja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Luvan annat kirjoittaa, näitä luvanantajia täällä on useita jotka eivät kuitenkaan
        paljasta mistä ovat antajan paperit saaneet,
        Saa kirjoittaa, saa syödä, saa toivoa saakohan käyttää aivoja.

        Kuka on antanut ohjeet kieltää tai päivitellä toisten puuhasteluja? Ehkäpä joku kirjoittajistamme on huolestunut toisten ylirasittumisesta?

        Ei pidä ottaa turhia huolia. Sanon tämän ihan ilman lupaa.
        Hah.
        Tässä iässä jo tietää voimansa. Tuskin on tarpeen neuvoja antaa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Täällä on kahden kilpailu kumpi enemmän höösää kaiken kivun ja sydänvaivojen uhallakin. Toinen vielä painavia savitöitä vääntää vaikka selkä ja lonkat on sökönä ja vahvoilla kipulääkkeillä varmaan tokkurassa.Eikö se teholle joutuminen yhtään pysäyttänyt vaan pitä kovissa kivuissakin raataa.Saako siita mitallin?Kumnallakaan ei lie perhettä jolle pitäisi leipoa peltitolkulla ja pakastaa laatikoita kuin armeijalle. Eikös ne pakasta uusia pottujakin jouluksi.

        No, kilpailu vie turhaan hyvää energiaa.

        Terveiset mökiltä. Piti ihan aluksi tehdä siellä lumitöitä. Raivasin polun puuvajaan.

        Etsin sopivia ikkunan pokia. No, löysin, mutta näin talvella niiden työstö tauluuni olisi hankalaa, joten varastosta otin mukaan listoja ja ajoin puutavarakauppaan. Ostin vanerilevyä.ja sahautin sen ja mukanani olleet listat määrämittaan..

        Kävin Tokmannilla ostin kolme tölkkiä kaljaa ja naulapussin. Sanoin myyjälle, että kaljat vien miehille ja naulat pidän itse. No, nyt huilaan. Eihän sitä mahottomia.

        Buranat ja Panadolit on nyt pannassa. Sain tohtoriltani täsmälääkkeitä. Niissä ei ole punaista kolmiota.

        Et ilmeisesti ole tietoinen, että minulla on perhettä. On toki yhteena kumppanin kanssa meillä on kuusi jälkeläistä. Jouluna neljä tulee nauttimaan leivonnaisiani ja ruuat häviää samalla parempiin suihin.

        Sairaalassa olon jälkeen, ymmärsin, että minä sain uuden elämän, minulla on vielä yhtä sun toista touhua, joka miellyttää itseäni ja läheisiäni.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Dementikko ei muista syödä eikä pestä saunaa. Ei varmaan edes huomaa että on joulu. Ihan ok hommia molemmat. Perunan pakastus on kyllä outoa ja rihkama rihkamaa joulunakin. Jouluvalot on ok kohtuullisesti.

        Miksi kirjoittaja arvelee, ettei dementikko nauti joulusta. Muistisairas erottaa kyllä hyvän olon ja lämmön.
        Usein sairas on itsekin hyväntahtoinen ja luottavainen.
        Meitä on moneksi.


      • Sel-la kirjoitti:

        Nyt lupaan lopettaa kertomisen joulu ja muistakin puuhistani, kun niistä jo ihmettely ja kiukutus saa alkunsa.
        Niin itsekkääksi sitä on tullut, että se minä, minä meinaa joka paikkaan ilmaantua.
        En kilpaile, en yllytä ketään tekemään, minusta vaan on hauskaa valmistella voimieni mukaisesti.
        Sydämestäni ei ole löytynyt vikaa ja eikös se ole hyvä, kun joskus innostuu, urheilijatkin siitä kertovat.
        Verenpaineeni 127//60, syke 90, mutta mittari näyttää ok:ta, joten turhaan valittelen, joskus alapaine menee 50 tienoille.

        Mitähän voinkaan kertoa, kun elämäni melkein näistä touhuista karttuu, no katsotaan osaanko muusta puhua:)
        Kohtuudellisesti en osaa toimia, harmittelen,

        Sel-la., rakas SkillaN, yritä nyt vielä meidän kaikkien lukijoidesi vuoksi jatkaa näitä avauksiasi, jotka ovat minulle, kuten monelle muullekin päivän piristys.

        Kieltämättä minäkin hieman ihmetelin, kun kerroin omista ongelmistani tuon puhelimeni suhteen ja taisin siinä mainita noita omia selkä vaivojani, mutta pian tulikin viesti, että en saisi osallistua tänne ketjuun, haastamaan riita, koska satuin toistamaan lukemani viestin, jonka....

        Sittenpä tulikin aina väärää tietoa elämästäni`!

        Kieltämättä tämä harmittaa ja jopa loukkaa, että olisin... ja niin edelleen ja sitten vielä joku lisää "vettä myllyyn", että minua olisi "pyssyin ja kirvein" uhattu.


      • Anonyymi
        Kristiina23 kirjoitti:

        Sel-la., rakas SkillaN, yritä nyt vielä meidän kaikkien lukijoidesi vuoksi jatkaa näitä avauksiasi, jotka ovat minulle, kuten monelle muullekin päivän piristys.

        Kieltämättä minäkin hieman ihmetelin, kun kerroin omista ongelmistani tuon puhelimeni suhteen ja taisin siinä mainita noita omia selkä vaivojani, mutta pian tulikin viesti, että en saisi osallistua tänne ketjuun, haastamaan riita, koska satuin toistamaan lukemani viestin, jonka....

        Sittenpä tulikin aina väärää tietoa elämästäni`!

        Kieltämättä tämä harmittaa ja jopa loukkaa, että olisin... ja niin edelleen ja sitten vielä joku lisää "vettä myllyyn", että minua olisi "pyssyin ja kirvein" uhattu.

        Kenellä täällä on valta mitään kieltoja antaa?
        Ohita sellaiset töksähtelyt tyynesti, Kristiina.
        Joillekin ikävien viestien kirjoittaminen on oman ahdistuksen purkamista.
        Mkr.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kenellä täällä on valta mitään kieltoja antaa?
        Ohita sellaiset töksähtelyt tyynesti, Kristiina.
        Joillekin ikävien viestien kirjoittaminen on oman ahdistuksen purkamista.
        Mkr.

        Aikaista huomenta, lähden myyjäispiirakoiden pussitukseen, ahkerat emännät ovat eilen paistaneet liki tuhat piirakkaa, ja aina loppuvat kesken.
        Vien myös omia neuleitani yhteisen talkoohenkeen nojaten.

        Ostin eilen lohen ja sattui silmään Fiskarsin alennusmyynti ja ostinpa uuden fileointi veitsen, entinen käyttökelvoton.
        Tuli mieleen mieheni teroittama veitsi ja varoitus siitä, että varovasti, se on terävä.
        Mies lähti töihin ja minä jotakin rupesin veitsen kanssa tekemään ja eikös mitä, sipaisin veitsellä peukalon alapuolelta ison siivun auki, verta tuli valtavasti.
        Käärin haavan ja jatkoin puuhia, olisi pitänyt kuulemma tikattavana käydä, jäi käymättä, haava parani aikanaan, mutta peukalo jäi luttanaksi.
        Samoin repäisin muuttotuhinoissa käsivarteen viiden sentin haavan varaston verkko oveen, tyttärentytär olisi tikattavaksi vienyt, enhän minä joutanut kesken muuton, nyt arpi muistona.
        Siellä täällä arpia muistona toheloinnistani, hyvin yleensä ilman lääkäriä ovat korjaantuneet.
        Olipa ihana fileoida, 1,600 g painava lohi.

        Nuo ivapuheet dementia sairastavista ei mielestäni kuulu palstalle, tauti on aika yleinen ja sitä sairastava ei ole itse tilannut tautiaan.
        Voi olla, että nämäkin puheet voit sattua omalle kohdalle, emme voi tietää.
        Minua tarkoittavat viitteet eivät osu, olen muistitestin vasta tehnyt ja kaikki hyvin, onko enää huomenna, sitä ei voi tietää.
        Olen useankin kerran todennut, että tältä taudilta välttyäkseni koetan aivojeni toimintaa piristää kirjoittelulla.

        Perunoista vielä kuitenkin sanon, että ihastuneita oli ruokapöytäni nautiskelijat, kun höyryävän uusia perunoita sisältävän kulhon pöytään kannoin, tillinoksin koristettuna.
        Ei koko armeijaa kuitenkaan pöytääni ole koskaan istunut, mutta likiarmeija ikäisiä nuoria miehiä useampikin ja heille kaikki maistuu.
        Kyllä kaikki tekemäni on tarjolla tänäkin jouluna, sillä jostakin aikaa luonani käyvät ja olisipa tylyä jos ei mummolla tarjottavaa olisi.

        Kaikenlaista puuhaa riittää, mutta en niistä nyt kerro, etten anna aihetta muistutella, ehkä joskus palajan taas näihinkin asioihin;)D
        Mkr sanoin, kenelläkään ei ole kieltoja meille kirjoittajille oikeutta antaa, kirjoitellaan vaan Kristiina, eikä nämä viestit ketään loukkaa.
        Liekko oikeassa olet, kyllä sen hyvän mielen saa, kun huomaa jaksavana jonkun työn hoitaa.
        Nokkela keinot keksii, kuten kerroit korpikirjailija.
        Saunanpesu jää minulta sivuun, palkattu talonsiistijä sen tekee.
        Myöskään krääsää en osta, teen sitä itse;)

        Nyt pieni matka tallustelemaan ja sitten taas kotiin vaikka laiskottelemaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Luvan annat kirjoittaa, näitä luvanantajia täällä on useita jotka eivät kuitenkaan
        paljasta mistä ovat antajan paperit saaneet,
        Saa kirjoittaa, saa syödä, saa toivoa saakohan käyttää aivoja.

        Annatko sinä nyt luvan mulle, että saan sanoa sanottavani?
        Eihän meikä uskalla kirjoittaa kuin anomuksen, ennen kuin lupa irtoaa.
        Jos et voi lupaa myöntää, odotan perusteluja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Annatko sinä nyt luvan mulle, että saan sanoa sanottavani?
        Eihän meikä uskalla kirjoittaa kuin anomuksen, ennen kuin lupa irtoaa.
        Jos et voi lupaa myöntää, odotan perusteluja.

        "Annatko sinä nyt luvan mulle, että saan sanoa sanottavani?"

        Voi hyvät hyssykät, kuinka voi joku tulleensa kaltoin kohdelluksi, että ei saisi kirjoittaa tänne.

        Aloituksia voi tehdä jokainen, sinäkin ja kertoa kuulumisesi ja me tyrmäämme heti sinun kirjoituksesi


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Annatko sinä nyt luvan mulle, että saan sanoa sanottavani?"

        Voi hyvät hyssykät, kuinka voi joku tulleensa kaltoin kohdelluksi, että ei saisi kirjoittaa tänne.

        Aloituksia voi tehdä jokainen, sinäkin ja kertoa kuulumisesi ja me tyrmäämme heti sinun kirjoituksesi

        Se on juurikin näin.


      • Kristiina23 kirjoitti:

        Sel-la., rakas SkillaN, yritä nyt vielä meidän kaikkien lukijoidesi vuoksi jatkaa näitä avauksiasi, jotka ovat minulle, kuten monelle muullekin päivän piristys.

        Kieltämättä minäkin hieman ihmetelin, kun kerroin omista ongelmistani tuon puhelimeni suhteen ja taisin siinä mainita noita omia selkä vaivojani, mutta pian tulikin viesti, että en saisi osallistua tänne ketjuun, haastamaan riita, koska satuin toistamaan lukemani viestin, jonka....

        Sittenpä tulikin aina väärää tietoa elämästäni`!

        Kieltämättä tämä harmittaa ja jopa loukkaa, että olisin... ja niin edelleen ja sitten vielä joku lisää "vettä myllyyn", että minua olisi "pyssyin ja kirvein" uhattu.

        Eihän sinua ole kielletty kirjoittamasta ketjuun.


        Toivomukseni oli.....Josko lopettaisit tuomasta riitaa skillanin ketjuun.....

        Kirjoitatko kännipäissäsi kun et muista jälkeenpäin mitä olet kirjoittanut.

        Puskistakin sinut tunnistaa ; ))


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Eihän sinua ole kielletty kirjoittamasta ketjuun.


        Toivomukseni oli.....Josko lopettaisit tuomasta riitaa skillanin ketjuun.....

        Kirjoitatko kännipäissäsi kun et muista jälkeenpäin mitä olet kirjoittanut.

        Puskistakin sinut tunnistaa ; ))

        Sinut korppis tunnistaa ainaisesta ilkeydestä ja kateudesta!


      • Sel-la kirjoitti:

        Aikaista huomenta, lähden myyjäispiirakoiden pussitukseen, ahkerat emännät ovat eilen paistaneet liki tuhat piirakkaa, ja aina loppuvat kesken.
        Vien myös omia neuleitani yhteisen talkoohenkeen nojaten.

        Ostin eilen lohen ja sattui silmään Fiskarsin alennusmyynti ja ostinpa uuden fileointi veitsen, entinen käyttökelvoton.
        Tuli mieleen mieheni teroittama veitsi ja varoitus siitä, että varovasti, se on terävä.
        Mies lähti töihin ja minä jotakin rupesin veitsen kanssa tekemään ja eikös mitä, sipaisin veitsellä peukalon alapuolelta ison siivun auki, verta tuli valtavasti.
        Käärin haavan ja jatkoin puuhia, olisi pitänyt kuulemma tikattavana käydä, jäi käymättä, haava parani aikanaan, mutta peukalo jäi luttanaksi.
        Samoin repäisin muuttotuhinoissa käsivarteen viiden sentin haavan varaston verkko oveen, tyttärentytär olisi tikattavaksi vienyt, enhän minä joutanut kesken muuton, nyt arpi muistona.
        Siellä täällä arpia muistona toheloinnistani, hyvin yleensä ilman lääkäriä ovat korjaantuneet.
        Olipa ihana fileoida, 1,600 g painava lohi.

        Nuo ivapuheet dementia sairastavista ei mielestäni kuulu palstalle, tauti on aika yleinen ja sitä sairastava ei ole itse tilannut tautiaan.
        Voi olla, että nämäkin puheet voit sattua omalle kohdalle, emme voi tietää.
        Minua tarkoittavat viitteet eivät osu, olen muistitestin vasta tehnyt ja kaikki hyvin, onko enää huomenna, sitä ei voi tietää.
        Olen useankin kerran todennut, että tältä taudilta välttyäkseni koetan aivojeni toimintaa piristää kirjoittelulla.

        Perunoista vielä kuitenkin sanon, että ihastuneita oli ruokapöytäni nautiskelijat, kun höyryävän uusia perunoita sisältävän kulhon pöytään kannoin, tillinoksin koristettuna.
        Ei koko armeijaa kuitenkaan pöytääni ole koskaan istunut, mutta likiarmeija ikäisiä nuoria miehiä useampikin ja heille kaikki maistuu.
        Kyllä kaikki tekemäni on tarjolla tänäkin jouluna, sillä jostakin aikaa luonani käyvät ja olisipa tylyä jos ei mummolla tarjottavaa olisi.

        Kaikenlaista puuhaa riittää, mutta en niistä nyt kerro, etten anna aihetta muistutella, ehkä joskus palajan taas näihinkin asioihin;)D
        Mkr sanoin, kenelläkään ei ole kieltoja meille kirjoittajille oikeutta antaa, kirjoitellaan vaan Kristiina, eikä nämä viestit ketään loukkaa.
        Liekko oikeassa olet, kyllä sen hyvän mielen saa, kun huomaa jaksavana jonkun työn hoitaa.
        Nokkela keinot keksii, kuten kerroit korpikirjailija.
        Saunanpesu jää minulta sivuun, palkattu talonsiistijä sen tekee.
        Myöskään krääsää en osta, teen sitä itse;)

        Nyt pieni matka tallustelemaan ja sitten taas kotiin vaikka laiskottelemaan.

        "Myöskään krääsää en osta, teen sitä itse;)"
        Tuo Sel-lan kommentti sopii myös minuun. Järjestin hyllyjä, yksi kaappi kylillä on täynnä virkattuja ja kudottuja pipoja, sukkia, kaulureita poncoja takkeja mekkoja...
        lisäksi kaikissa sängyissa on virkkaamani peitot, en tykkää virkata ohuesta langasta, teen peitot isoäidin neliöistä, aika painavia, mutta ihan nättejä.
        Mökillä on sama juttu heti ei sovi muut vaatteet kaappeihin, onneksi on iso vintti :).
        Varmaan niitä joku ostaisikin, paljon olen antanut pois.
        En olisi uskonut vielä ennen koronaa että alkaisin virkata, viimeisestä virkkauksesta oli ainakin 55-vuotta. Nuorena tyttönä ja aikuisempanakin, oli kova kutomaan ja virkkaamaan. Sitten vain jäi muiden kiireiden takia.
        Koronan alettua ostin kerän lankaa, ajattelin että jonnekin kaapin perälle se jää, en olisi uskonut kuinka tällaiseksi räjähtää.
        Kädet on alkaneet vihotella, saa nähdä kuinka kauan tätä lystiä vielä kestävät.


    • Etelärannikolla on lauhtunut jo nollaan ja plussan puolelle ollaan menossa. Sen huomasi aamukävelyllä, kun piikkikengilläkin sai pelätä liukastumista. Jouluaatoksi lupaillaan kyllä uutta lumisadetta, joten valkean joulun toive saattaa täyttyä.
      Hyvä Skillan kun uusit veitsesi, tietysti terävän veitsen kanssa on oltava varovainen, mutta enemmän vahinkoja sattuu tylsillä ja huonoilla välineillä. Käytän paljon taloussaksia paloitteluun ja veitset ovat aina hyvin huolletut. Minulla on pari vaaleaa arpea sormissa, toinen rikkoutuneesta lasista ja tikkien takia parani hyvin. Toinen arpi tuli kuumasta sokeriliemestä, kun piparimökkiä kasasin. Käytiin jo syksyllä Fiskarsin ruukilla jouluostoksilla, kauniisti kuvioituja saksia nuorten aikuisten omiin huusholleihin ja erävaellusta harrastaville perheille pienet, kevyet retkikirveet.

      Melkein oikeaan osui hän, jonka mielestä teemme armeijalle ruokaa. Kaksi lastenlasta on jo armeijan käynyt ja kolmas poika on kutsuntaikäinen, neljäs kasvava teini. Tytötkin liikkuvat ja urheilevat paljon, joten kyllä mummin ruoka kauppansa tekee. Lajeja saa olla paljon, on sitten valinnanvaraa eri mieltymyksiin, eikä yhtä lajia tarvitse saavikaupalla valmistaa. Jalkapallojoukkueen näistä meidän kahdeksasta lapsenlapsesta saisi, ja onhan heissä sitäkin lajia harrastavia. Jalkapalloseuran myyjäisiin minäkin olen korteni kekoon kantanut. on kuljetettu harkkoihin ja varustettu eväin, käyty otteluissa kannustamassa ja hurraamassa.

      Turha ivailla jouluaan rakentelevia, kukin tekee sitä omaksi ja läheistensä iloksi. Tai on tekemättä jos siltä tuntuu. Joulu ei ole päivämäärä, vaan mielentila näin on sanottu ja miksei saisi nauttia juhlan valmistelun tunnelmista ja perinteiden vaalimisestakin, uudella twistillä tietenkin ;) . Viime joulun aikaan sain Palomalta kivan vinkin laittaa juustotarjoilu kranssin muotoon, ja rosmariinin oksat sopivat hyvin "havuiksi". Niissä on myös ihana tuoksu ja kelpaavat syötäviksikin, kuivatin ne mausteeksi. Tänä jouluna tarjolle tulee kuusen muotoinen, kauniit värikkäät hedelmät ja vihannekset eri juustojen seuraksi. Rosmariiniruukku tuoksuu ikkunalaudalla, pitäisiköhän siihenkin laittaa pikkuruiset jouluvalot. :)

      Mukavia joulunalustunnelmia, terveyttä ja jaksamista kaikille!

    • Anonyymi

      Tuli terävistä veitsistä mieleeni kokki Kolmonen, joka vuosikymmenet sitten teki ruokaohjelmia tveessä. Kerran kertoi, että oli kokkikoulussa valittanut, että veitsi on tylsä. "No sitten siinä on kaksi tylsää", vastasi opettaja.
      Kolmonen oppi siinä siunaamassa terottamaan veitsensä, ja opin saaneena minäkin. Tätä neuvoa en unohda.
      Periaatteenani on, että veitset teroitetaan usein ja kunnolla. Terottimia on useita. Saksillekin omansa.
      Mkr.

    • Anonyymi

      Kaunis, lauha sää, pilvinenkin, toivon, ettei ala lunta oikein paljoa tulemaan!
      Niin, kukin taaplaa tyylillään, näin se on myös jouluvalmistelujen suhteen,
      kiva on, joka jaksaa enemmän tarjoilun ja koristelujen suhteen, hänelle se suotakoon.

      Kirjat ja musiikki ovat aina minulle olleet tärkeitä. Ilman niitä, ei joulu ole joulu!
      Kävin kirjastossa lainaamassa muutaman hyvän kirjan, varoiksi, koska olen lähippiriä valistanut, ettei kirjoja tänä jouluna, koska niitä on jo ihan liikaa hyllyissä, mihin ne sitten laitetaan, jos vaikka joutuisin muuttamaan, minne? kukaan ei tulevaisuuttaan tiedä.
      Rauha ja rakkaus ovat tärkeimpiä tänäkin jouluna läheisten ja kansojen välillä.
      Toivotaan, että tuo itänaapurikin tämän ymmärtäisi!
      Voidaan hyvin,
      Neeasa

      • Anonyymi

        Tuoksut ja kaunis tarjoiluvati, ne tuovat hyvää mieltä ja ruokahaluja.
        Näen ihan silmissäni sinun juusto-hedelmä tarjottimesi! Ihana, vielä kuusen muotoon olet keksinyt ne asettaa. Otan joskus kuvan tälläisestä erikoishienosta asetelmasta, lähetän tyttärelleni, koska hän harrastaa sitä myös.
        Hyvää joulun odotusta jokaiselle!
        Neeasa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuoksut ja kaunis tarjoiluvati, ne tuovat hyvää mieltä ja ruokahaluja.
        Näen ihan silmissäni sinun juusto-hedelmä tarjottimesi! Ihana, vielä kuusen muotoon olet keksinyt ne asettaa. Otan joskus kuvan tälläisestä erikoishienosta asetelmasta, lähetän tyttärelleni, koska hän harrastaa sitä myös.
        Hyvää joulun odotusta jokaiselle!
        Neeasa

        Ramoonalle edellinen.


      • Anonyymi

        Minä olen myös tosi huolestunut nykyisestä sodasta Israelin ja Gazan välillä. Uhreista lähes kaikki useat tuhannet lapsia ja naisia.
        Tuosta sodasta ei valitettavasti mediassamme paljon uutisoida, koska Israel on länsimaiden kumppani.
        Naisena tuntuu vain niin surulliselta :(


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä olen myös tosi huolestunut nykyisestä sodasta Israelin ja Gazan välillä. Uhreista lähes kaikki useat tuhannet lapsia ja naisia.
        Tuosta sodasta ei valitettavasti mediassamme paljon uutisoida, koska Israel on länsimaiden kumppani.
        Naisena tuntuu vain niin surulliselta :(

        Eiköhän meillä ole omissa lapsissa ja nuorissa surtavaa. Ei nuo kaikki tulijat ole ystävällisissä aikeissa. Kyllä tulee ihan tarpeeksi uutisointia joka sodasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä olen myös tosi huolestunut nykyisestä sodasta Israelin ja Gazan välillä. Uhreista lähes kaikki useat tuhannet lapsia ja naisia.
        Tuosta sodasta ei valitettavasti mediassamme paljon uutisoida, koska Israel on länsimaiden kumppani.
        Naisena tuntuu vain niin surulliselta :(

        Millainen on maailmankuva ryhmällä, joka aloittaa tulituksen itseään paremmin varustautuneita joukkoja vastaan, kun voivat arvata, että kosto on hirveä. Nyt Hamasin maamiehiä ja -naisia on kuollut kymmeniätuhansia ja koko Gaza on raunioina. Mitä he oikein ajattelivat!
        Onko ikinä mahdollista, että juutalaiset ja palestiinalaiset löytäisivät sovun?
        Miksi heillä ei ole omaa valtiota kummallakin. Israel yrittää työntää palestiinalaiset mereen.
        Mkr.


    • Anonyymi

      Muistan, kun maalaistalon poika tuli käymään lapsuudenkodissaan.
      Laudanpalasta piti muotolla määrätyn muotoinen.
      Sai isältään tylsähkön kirveen.
      Muutaman motoiluiskun lyötyään totesi: Samanlainen mulkku kuin isäntänsä.

    • Anonyymi

      Hyvä, että sää Suomessa lauhtuu. Varmaan Suomea isommalla alueella. Se kyllä tietää toisen kautt lumityötä nuoskalumen kaa.
      Jos olis vaan polku, mutta kun on kotterokin tallissaan. Iäkäs se on kun oli varaa ostaa kerralla parempi...-88 vuoden Nissan, 1,6 tehoin.

      Parina talvena kasasin lumii naapureiden tyhjille tonteille, mut toinen kiinteistön omistaja tuli huomauttamaan asiasta.
      Omalle vajaan 1000 m3 tontille mahtuu vaikka parin talven lumet.

      Mukavasti niitä olen pahasti invaliidinakin kolaillut. Sikamärkää lunta ei ole paksuja mätkyjä sadellut kertaheitoll.

      Pidellään sporttimme puhtaina lumesta, niin pääsöö polliisikin autolla pihaan. Viime syksynä partio tuli kysymään virallista henkilökorttia, notta asunko luvallisesti alueella.
      .ennen talvisotaa syntynyt ukkeli.

      • Huomenta sunnuntaipäivään, ulkona erikoinen ilmiö, aurinko pyrkii taivaalle, ihana jo ajatuksena on ollut niin hämäriä päiviä pitkän aikaa.
        Liukkaudesta varoiteltiin, se on ainoa tai melkein ainoa harmi talvesta, pitää kulkea kieli keskellä suuta.
        Onnekseni en tarvitse lähteä mihinkään, siinä varastoinnissa se etu, kotoa löytyy kaikkea tarvittavaa.
        Nukuin kahdeksan tuntia putkeen, harvinaista, nyt uskoisi mummon jaksavan vaikka mitä, tekemisiä vaan vähän laisesti, loppusuoralla kaikki tekemiset.

        On minusta kummallista, jos ei tyhjälle tontille voi lumia kärrätä, eihän ne siinä ole kuin muutaman kuukauden ja sulavat pois,
        Mistä poliisi moisen epäilyn saikaan aikaan, hukkakäynti kumminkin.

        Nuo kaikenlaiset makunautinnot kuuluvat jouluun, katkaisevat ruokatavanomaisuuksia mukavasti.
        Ramoona on taituri kaiken kauniin laittamisessa, sen olemme saaneet viesteistään aistia, ja kyllä kattauksella on suuri merkitys ruokailutapahtumaan.
        Itse olen laiskistunut, etsin sen helpoimman tavan ruokailussa, nyt kuitenkin jouluna aion oikein kattaa pöytäni juhlavaksi.
        Jälkeläiseni pistäytyvät vaan joulutervehdyksillä ja kahvipöydän kattaukseen jää yhteinen hetkemme, no sitä varten olen laittanut kyllä monenmoista heidän makujensa mukaista, uskon joulunkin mieleen tuovan.
        Kaipaan niitä aikoja, kun 17 henkilöä pöytään istui, ruokailimme aina joulurauhan julistuksen jälkeen ja hetki on mieleen jäänyt , muistoja kirvoittaen.
        Sen jälkeen jokainen suuntasi oman joulun viettoon.
        Jouluaatto aamuna kävimme aina ja käymme vieläkin kynttilät haudoille viemässä, nyt vähän jo huolestuin, kun tytär jälkeläisineen lumisiin maisemiin pois kotoa jouluaan menevät viettämään, miten haudoilla käynti onnistuu, mutta suunnitelmat selvät, haudoille pääsen.
        Nyt jouluni on yksinäinen, mutta en ole yksinäinen, varmaan nautin siitäkin olotilasta täysin.

        Mieheni teki itse teroituslaitteen jolla veitset piti terävinä, no sitähän minäkin yritin käyttää, mutta kun veitsi oli koloja täynnä eihän sitä teräväksi saanut.
        Saksia en osaa teroittaa ja tylsiä ovatkin, niille kai pitää olla omanlainen teroitin.
        Pitää tunnustaa, että huolimattomuuttani olen taloussaksenikin epäkuntoon saanut, leikkelen kaikkea mikä käteen sattuu, sitten saan harmitella laiskuuttani, kun en oikeaa välinettä käsiini hakenut.

        Liekko, virkkaaminen on kiva tapa aikaa kuluttaa, olen harrastanut sitä koko aikuisikäni, sänkypeitteitäkin virkannut useamman, mutta yhtään ei minun sänkyni päällä ole, kaikki on pyytäjille annettu.
        Mietinkin jo, kun suuren pöytäliinan virkkasin, josko sen yhden hengen vuoteelle laittaisin, kun pöydälle harvoin tarvitsen, pitää kokeilla.
        Kotonani kaikki tekstiilit on oma tekemiä, ja laatikot täynnä pikkuliinoja, nykyisin ei kai liinoja pöydällä pidetä.
        Olen miettinyt jos alkaisin niistä liinoista jotain verhon tapaista suunnittelemaan, eri värisiä ovat, mutta jospa kuitenkin jotain kivaa aikaan saisi.

        Neeassan toivomuksiin rauhasta moni yhtyy, kyllä on aivan kauheaa nuo sotaiset viestit ja riidat, on kuin joku sokaisisi ihmiset taistelemaan kaikkea ja kaikkija vastaan, tietoa luulisi olevan paljon rauhankin aikaan saamiseksi.
        Vanhat miehet päättäjinä eivät traumoistaan pääse ja lietsovat levottomuutta, historiaan voi toisillakin tavoin jäädä.

        Jospa tässä tältä aamulta, toivotan rauhaisaa pyhäpäivää, levätään, todistan unen tarpeen huolehtimisesta, elämä on aivan valoisan tuntuinen, kun unta on saanut tarpeeksi.
        Rokotuksen jäljetkin on parantuneet;)


      • Anonyymi
        Sel-la kirjoitti:

        Huomenta sunnuntaipäivään, ulkona erikoinen ilmiö, aurinko pyrkii taivaalle, ihana jo ajatuksena on ollut niin hämäriä päiviä pitkän aikaa.
        Liukkaudesta varoiteltiin, se on ainoa tai melkein ainoa harmi talvesta, pitää kulkea kieli keskellä suuta.
        Onnekseni en tarvitse lähteä mihinkään, siinä varastoinnissa se etu, kotoa löytyy kaikkea tarvittavaa.
        Nukuin kahdeksan tuntia putkeen, harvinaista, nyt uskoisi mummon jaksavan vaikka mitä, tekemisiä vaan vähän laisesti, loppusuoralla kaikki tekemiset.

        On minusta kummallista, jos ei tyhjälle tontille voi lumia kärrätä, eihän ne siinä ole kuin muutaman kuukauden ja sulavat pois,
        Mistä poliisi moisen epäilyn saikaan aikaan, hukkakäynti kumminkin.

        Nuo kaikenlaiset makunautinnot kuuluvat jouluun, katkaisevat ruokatavanomaisuuksia mukavasti.
        Ramoona on taituri kaiken kauniin laittamisessa, sen olemme saaneet viesteistään aistia, ja kyllä kattauksella on suuri merkitys ruokailutapahtumaan.
        Itse olen laiskistunut, etsin sen helpoimman tavan ruokailussa, nyt kuitenkin jouluna aion oikein kattaa pöytäni juhlavaksi.
        Jälkeläiseni pistäytyvät vaan joulutervehdyksillä ja kahvipöydän kattaukseen jää yhteinen hetkemme, no sitä varten olen laittanut kyllä monenmoista heidän makujensa mukaista, uskon joulunkin mieleen tuovan.
        Kaipaan niitä aikoja, kun 17 henkilöä pöytään istui, ruokailimme aina joulurauhan julistuksen jälkeen ja hetki on mieleen jäänyt , muistoja kirvoittaen.
        Sen jälkeen jokainen suuntasi oman joulun viettoon.
        Jouluaatto aamuna kävimme aina ja käymme vieläkin kynttilät haudoille viemässä, nyt vähän jo huolestuin, kun tytär jälkeläisineen lumisiin maisemiin pois kotoa jouluaan menevät viettämään, miten haudoilla käynti onnistuu, mutta suunnitelmat selvät, haudoille pääsen.
        Nyt jouluni on yksinäinen, mutta en ole yksinäinen, varmaan nautin siitäkin olotilasta täysin.

        Mieheni teki itse teroituslaitteen jolla veitset piti terävinä, no sitähän minäkin yritin käyttää, mutta kun veitsi oli koloja täynnä eihän sitä teräväksi saanut.
        Saksia en osaa teroittaa ja tylsiä ovatkin, niille kai pitää olla omanlainen teroitin.
        Pitää tunnustaa, että huolimattomuuttani olen taloussaksenikin epäkuntoon saanut, leikkelen kaikkea mikä käteen sattuu, sitten saan harmitella laiskuuttani, kun en oikeaa välinettä käsiini hakenut.

        Liekko, virkkaaminen on kiva tapa aikaa kuluttaa, olen harrastanut sitä koko aikuisikäni, sänkypeitteitäkin virkannut useamman, mutta yhtään ei minun sänkyni päällä ole, kaikki on pyytäjille annettu.
        Mietinkin jo, kun suuren pöytäliinan virkkasin, josko sen yhden hengen vuoteelle laittaisin, kun pöydälle harvoin tarvitsen, pitää kokeilla.
        Kotonani kaikki tekstiilit on oma tekemiä, ja laatikot täynnä pikkuliinoja, nykyisin ei kai liinoja pöydällä pidetä.
        Olen miettinyt jos alkaisin niistä liinoista jotain verhon tapaista suunnittelemaan, eri värisiä ovat, mutta jospa kuitenkin jotain kivaa aikaan saisi.

        Neeassan toivomuksiin rauhasta moni yhtyy, kyllä on aivan kauheaa nuo sotaiset viestit ja riidat, on kuin joku sokaisisi ihmiset taistelemaan kaikkea ja kaikkija vastaan, tietoa luulisi olevan paljon rauhankin aikaan saamiseksi.
        Vanhat miehet päättäjinä eivät traumoistaan pääse ja lietsovat levottomuutta, historiaan voi toisillakin tavoin jäädä.

        Jospa tässä tältä aamulta, toivotan rauhaisaa pyhäpäivää, levätään, todistan unen tarpeen huolehtimisesta, elämä on aivan valoisan tuntuinen, kun unta on saanut tarpeeksi.
        Rokotuksen jäljetkin on parantuneet;)

        Taitava on miehesi Sel-la kun osasi teroituslaitteen väsätä. Noita Fiskarsin veittiä en uskalla viilalla terottaa, ettei vain menisi piloill.
        Olisiko miehiä netissä, jotka neuvoisvat saksien terootusta?

        Puukot ja kirveet saan hiomakivellä paremmin leikkaavaks. On kans sellanen pienellä moottorilla varustettu vesi'tahko.
        Tahkon pyörivä halkasija mitä häntä lienee alle 30 sm ehkä. Vesi siintä pitää kaataa pois kun se tuolla ulkovarastossa härrähyyrää.
        . kasikymppiin miäs.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Taitava on miehesi Sel-la kun osasi teroituslaitteen väsätä. Noita Fiskarsin veittiä en uskalla viilalla terottaa, ettei vain menisi piloill.
        Olisiko miehiä netissä, jotka neuvoisvat saksien terootusta?

        Puukot ja kirveet saan hiomakivellä paremmin leikkaavaks. On kans sellanen pienellä moottorilla varustettu vesi'tahko.
        Tahkon pyörivä halkasija mitä häntä lienee alle 30 sm ehkä. Vesi siintä pitää kaataa pois kun se tuolla ulkovarastossa härrähyyrää.
        . kasikymppiin miäs.

        Leikkaa saksilla hiekkapaperia - mieluimmin pienihiekkaista paperia.
        Vertaile tulosta vaikka kankaiden leikkaamiseen.


    • Taulukolaasin talojen paikat alkavat hahmottumaan kukin kohalleen. Listojen teko onnistui, no, suurin piirtein. Sahautin tiukin mittasuhtein levyn ja listat joten asettelu oli millityötä. Vanhat ruskeat puulistat sopivat hyvin tähän vanhojen talojen projektiin. Nyt työ jää odottamaan viimeistä talon osaa.

      Kävin tänään mökillä sen verran tein lumitöitä, että pääsin portilta pirtiin kapeata polkua pitkin.

      Tarkistin lämmöt ja vaihtelin pattereita joululyhtyihin, jotka sytytän myöhemmin viikolla.

      Huomenna kohentelen kodin nurkkia, tiistaina tulee siivooja viimeistelemään paikat.

      Tekisi mieli kokeilla Skillanin pasteija reseptiä, no katsotaan tokenenko.

      Jouluruokien raaka-aineita ostelen nousuviikolla. Rosollitarpeet ja kinkku ovat ostolistalla, lanttulaatikkoakin vois ostaa tai tehdä, katotaan; )

      Täĺlaisia mietteitä tänään.

      • Huomenet viimeiseen joulua ennen viikkoon, varmaan touhua ja kiirettä pitää monellakin, minulla ei;)
        Neljä astetta mittarissa ja eilisen mukainen aurinkoinen päivä tulossa.
        Näin outoa unta, jossain lämpimässä maassa olin, aivan vieraiden ihmisten kanssa ja uimaan menoa siellä pohdittiin, jonkun nuoren kotia järjestelin, oli riitaantunut vanhempien kanssa, mutta sopu aikaan saatiin.
        Omat lapseni ei tienneet missä olin, kunnes sain puhelimella yhteyden, toivoivat minun siellä viihtyvän mitään hätää ei heillä.
        Kaikkea sitä unissaan tekee, no ei kuitenkaan paha uni ollut.

        Mieheni oli taitava omissa töissään, mutta kun puhuin remontista mökillä, sanoi, että en kirvesmies ole, hän kai epäili korjauksen jäljen arvostelua aiheuttavan ja sitähän hän ei sietänyt, mitä teki piti olla hyvä jälki.
        Metallimies oli, taitava hommassaan ja näppärä mielestäni käsistään, oli vaan niin kova itsekritiikki että kaiken piti onnistua
        Aivan toista kuin omat tekemiseni, haalin kaikenlaista hommaa, harvoin täydellistä mistään tulee.

        Pitääkin yrittää tuota hiekkapaperi konstia, kai varastosta sitäkin löytyy, mieheni piti huolen, että kaikkea mahdollista oli varastossa.

        Joulukiireet on tavoittanut kirjoittajat, no sen ymmärtää, ehkä sitten joskus taas näkee kaikki kirjoittajat viestiä laittamassa.
        Kokeile vain tuota taikinaa korpikirjailija, helppo on tehdä ja hyvin sain kaulittua, sopii minusta hyvin pasteijoiden tekoon, tortut eivät oikein kohoa, mutta maku on hyvä.
        Ehkä rahka tekee raskaaksi taikinan, pitäisikö laittaa enemmän kohotusainetta?

        Yksi sukka on vielä keskeneräinen, ehkä tänään senkin saan valmiiksi, kunhan tässä vähän kotia kunnostelen.
        Joululiinat laitan pöydille ja mitähän muuta sitten ripustelenkaan, joulun kelpaa tulla vain paisti ja jouluvehnänen tekemättä.

        Olisi mukava, kun ei paukkupakkasta tulisi, ei liioin rankkaa lumisadettakaan tarvita, hyvää ja ahkeraa viikkoa toivotan;)


      • Anonyymi
        Sel-la kirjoitti:

        Huomenet viimeiseen joulua ennen viikkoon, varmaan touhua ja kiirettä pitää monellakin, minulla ei;)
        Neljä astetta mittarissa ja eilisen mukainen aurinkoinen päivä tulossa.
        Näin outoa unta, jossain lämpimässä maassa olin, aivan vieraiden ihmisten kanssa ja uimaan menoa siellä pohdittiin, jonkun nuoren kotia järjestelin, oli riitaantunut vanhempien kanssa, mutta sopu aikaan saatiin.
        Omat lapseni ei tienneet missä olin, kunnes sain puhelimella yhteyden, toivoivat minun siellä viihtyvän mitään hätää ei heillä.
        Kaikkea sitä unissaan tekee, no ei kuitenkaan paha uni ollut.

        Mieheni oli taitava omissa töissään, mutta kun puhuin remontista mökillä, sanoi, että en kirvesmies ole, hän kai epäili korjauksen jäljen arvostelua aiheuttavan ja sitähän hän ei sietänyt, mitä teki piti olla hyvä jälki.
        Metallimies oli, taitava hommassaan ja näppärä mielestäni käsistään, oli vaan niin kova itsekritiikki että kaiken piti onnistua
        Aivan toista kuin omat tekemiseni, haalin kaikenlaista hommaa, harvoin täydellistä mistään tulee.

        Pitääkin yrittää tuota hiekkapaperi konstia, kai varastosta sitäkin löytyy, mieheni piti huolen, että kaikkea mahdollista oli varastossa.

        Joulukiireet on tavoittanut kirjoittajat, no sen ymmärtää, ehkä sitten joskus taas näkee kaikki kirjoittajat viestiä laittamassa.
        Kokeile vain tuota taikinaa korpikirjailija, helppo on tehdä ja hyvin sain kaulittua, sopii minusta hyvin pasteijoiden tekoon, tortut eivät oikein kohoa, mutta maku on hyvä.
        Ehkä rahka tekee raskaaksi taikinan, pitäisikö laittaa enemmän kohotusainetta?

        Yksi sukka on vielä keskeneräinen, ehkä tänään senkin saan valmiiksi, kunhan tässä vähän kotia kunnostelen.
        Joululiinat laitan pöydille ja mitähän muuta sitten ripustelenkaan, joulun kelpaa tulla vain paisti ja jouluvehnänen tekemättä.

        Olisi mukava, kun ei paukkupakkasta tulisi, ei liioin rankkaa lumisadettakaan tarvita, hyvää ja ahkeraa viikkoa toivotan;)

        Vai että kiirettä ja ahkeruutta pitäisi olla muillakin. Mi ksi?


      • Anonyymi
        Sel-la kirjoitti:

        Huomenet viimeiseen joulua ennen viikkoon, varmaan touhua ja kiirettä pitää monellakin, minulla ei;)
        Neljä astetta mittarissa ja eilisen mukainen aurinkoinen päivä tulossa.
        Näin outoa unta, jossain lämpimässä maassa olin, aivan vieraiden ihmisten kanssa ja uimaan menoa siellä pohdittiin, jonkun nuoren kotia järjestelin, oli riitaantunut vanhempien kanssa, mutta sopu aikaan saatiin.
        Omat lapseni ei tienneet missä olin, kunnes sain puhelimella yhteyden, toivoivat minun siellä viihtyvän mitään hätää ei heillä.
        Kaikkea sitä unissaan tekee, no ei kuitenkaan paha uni ollut.

        Mieheni oli taitava omissa töissään, mutta kun puhuin remontista mökillä, sanoi, että en kirvesmies ole, hän kai epäili korjauksen jäljen arvostelua aiheuttavan ja sitähän hän ei sietänyt, mitä teki piti olla hyvä jälki.
        Metallimies oli, taitava hommassaan ja näppärä mielestäni käsistään, oli vaan niin kova itsekritiikki että kaiken piti onnistua
        Aivan toista kuin omat tekemiseni, haalin kaikenlaista hommaa, harvoin täydellistä mistään tulee.

        Pitääkin yrittää tuota hiekkapaperi konstia, kai varastosta sitäkin löytyy, mieheni piti huolen, että kaikkea mahdollista oli varastossa.

        Joulukiireet on tavoittanut kirjoittajat, no sen ymmärtää, ehkä sitten joskus taas näkee kaikki kirjoittajat viestiä laittamassa.
        Kokeile vain tuota taikinaa korpikirjailija, helppo on tehdä ja hyvin sain kaulittua, sopii minusta hyvin pasteijoiden tekoon, tortut eivät oikein kohoa, mutta maku on hyvä.
        Ehkä rahka tekee raskaaksi taikinan, pitäisikö laittaa enemmän kohotusainetta?

        Yksi sukka on vielä keskeneräinen, ehkä tänään senkin saan valmiiksi, kunhan tässä vähän kotia kunnostelen.
        Joululiinat laitan pöydille ja mitähän muuta sitten ripustelenkaan, joulun kelpaa tulla vain paisti ja jouluvehnänen tekemättä.

        Olisi mukava, kun ei paukkupakkasta tulisi, ei liioin rankkaa lumisadettakaan tarvita, hyvää ja ahkeraa viikkoa toivotan;)

        Rahka ei ole raskasta, mutta voi on. Kamalia kaloripommeja nuo pasteijat. Voita ja valkoista jauhoa, huhhuhhh.


    • Anonyymi

      Tänään Joulutorille kaupunkiin. Ovat ainakin luvanneet lauhempaa ilmaa siinä nollan vaiheille. Helsingin sää on aina vähän tuulinen ja kostea. Entinen työpaikkani oli Hakaniemen hujakoilla ja muistan, kuinka hyytävää oli seistä bussipysäkillä torin viimassa. Joulutori on Senaatintorilla, siihen ei tuuli käy niin terävästi.

      Mieli maassa, ehkä piristyn, kun menen ihmisten ilmoille. Aamuisessa viestissä oli tieto ystäväni poismenosta, olin tuntenut hänet yli 70 v. Marraskuussa viimeksi juttelimme puhelimessa. Ikätoverien lukumäärä harvenee. Vielä en ole se viimeinen mohikaani. Ainakin yksi serkkuni on minua vanhempi.

      Siivosin eilen jääkaapin. Aina sinne unohtuu joku purkki, jonka pohjalla on ruokalusikallinen hilloa tms. Vähän lisätilaa jouluruuille pieneen keittiööni. Se on rakennettu niin kauan sitten, että jääkaapille oli varattu paljon ahtaampi tila kuin tämän päivän vaatimukset edellyttävät. Säilytystilasta pitää tinkiä. Siihen aikaan ei esim. jätteiden keräyksestä oltu kuultukaan. Tiskipöydän alakaapissa on sisustusongelma, että saan vaadittavat keräysastiat sopimaan.

      Nyt liikkeelle kiireisin askelin ja ahkeruutta puhkuen, ilman selityksiä, kiivaasti vaan etiäpäin, sanoi mummo lumessa.
      Mkr.

      • Kiva, että saitte sanotuksi nuo huonot asiat ja hommat.

        Älkää ihmeessä pitäkö kiirettä, ei ahkeruutta, minua ei sekään haittaa ja hyvä, että rahka oli sopivaa.
        Syökää ja touhutkaa ihan omatahtoisesti, minähän en tilannetta pysty arvostelemaan.

        Minä pidän nämä huonot tapani, teillä on sama oikeus, sovitaanko näin;)


      • Anonyymi
        Sel-la kirjoitti:

        Kiva, että saitte sanotuksi nuo huonot asiat ja hommat.

        Älkää ihmeessä pitäkö kiirettä, ei ahkeruutta, minua ei sekään haittaa ja hyvä, että rahka oli sopivaa.
        Syökää ja touhutkaa ihan omatahtoisesti, minähän en tilannetta pysty arvostelemaan.

        Minä pidän nämä huonot tapani, teillä on sama oikeus, sovitaanko näin;)

        Huh! Ystävän kuolema iski kuin pommi. Tytär ertoi hänen lähdöstään, ja elän nyt niissä ajatuksissa.
        Luulin, että tässä iässä jo osaa suhtautua tyyneydellä kaikkeen eteen tulevaan. Aina vain on opittavaa.
        Ei tunnu arjen harmit kovin tärkeiltä. Toivottavasti torin tuulet vievät raskaimmat tunteet mennessään.
        Mkr.


    • Pitäisi alkaa touhuilemaan, mutta huomasin noustessani yläkertaan uusien lääkkeiden hyvät ja huonot puolet. Kipuja ei juurikaan ole mutta lonkka elää omaan tahtiinsa, vetää jalan yllättäin alta. Olin kaatua keittiön ovella. Nyt pitää liikkuessa olla varovainen ja käyttää keppiä turvana.

      Makriina@
      Olen viettänyt ennen koronaa useita kuukausia vuodesta Hollannissa. Nyt kun kävimme sieĺlä totuus iski silmille, moni lähipiirimme henkilö oli muuttanut tuonpuoleiseen. Surullista, mutta ei aika mennt enää palaa.

      No, nyt töihin.
      Ensin nurkkien putsaukseen ja sitten josko leipoisi lisää pipareita ne kun ovat jo tehneet kauppansa. Lisäksi jos tekisin pasteijoita.

      Huomisen jälkeen en taida keittiötä enää sotkea vaan teen tänään jauhoisemmat työt.


      Tähän lisään vielä ...kalori epäilijöille vastaan ...minä teen mitä haluan, muut mitä osaavat... ;))

      Iloista mieltä kaikille puuhastelijoille.

      • Anonyymi

        Pitäskö sinun saada vuokrattua yläkerrasta huone, nuo kierreportaat on vaaralliset.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Pitäskö sinun saada vuokrattua yläkerrasta huone, nuo kierreportaat on vaaralliset.

        Yläkerta on täysin käytettävissäni, kuuluu vuokraoikeuksiini. Fysioterapeutin ohjeet...Portaat apuun kuntoutusohjelmassa.


    • Joulunalusviikko ja kuten aina ennenkin, tekemättömät työt painavat. En pystynyt nukkumaan kuin muutaman tunnin aamuyöstä, kaikki mitä on vielä tekemättä ja pitäisi saada valmiiksi miehen synttärilounaalle perjantaiksi ja sitten jouluksi ei antanut rauhaa.
      Saunan siivosin eilen ja pyykkiä vielä vähän jäljellä. Talon siivous alussa vasta ja perjantain ruokalista on valmiina. Huomenna menemme kai kaupoille ostamaan mitä puuttuu. Pakettien kääriminen on vasta alussa ja leipomisia en taida edes yrittää saada mahtumaan kiireiseen agendaani. Joulutorttuja olen tehnyt ja laatikot ovat pakkasessa.
      Joulukuusi on valoineen valmiina odottamassa mitä muuta siihen ripustaisi; nyt vain valoketjut ja parit kynttiläketjut. Vein kaikki kuusenkoristeet takaisin vintille, kun haluan jotain uutta vaihtelun vuoksi. Jos laittaisi vain sinisiä ja valkoisia rusetteja ja tekisi rauhallisen version amerikkalaistyylisestä joulukuusesta?

      • Anonyymi

        Miten likasia asuntoja kun pitää vilkkotolkulla siivota
        ?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Miten likasia asuntoja kun pitää vilkkotolkulla siivota
        ?

        Siivoan vain kerran viikossa ja yläkerrassa vain joka toinen viikko. Kylppärit tarpeen mukaan useammin. Pesutilat ovat aina siistit, koska siivoan aina käytön jälkeen.

        Joulusiivous on erikseen. Sen teen mahdollisimman lähellä joulua.

        Meillä on kaikilla oma standardimme mitä tulee kodin siisteyteen ja raikkauteen. Minulla on kohtalaisen korkealla se rima.

        Kommenttisi,
        Anonyymi
        2023-12-18 11:12:24,
        oli tarpeettoman negatiivinen.


      • Anonyymi
        Paloma.se01 kirjoitti:

        Siivoan vain kerran viikossa ja yläkerrassa vain joka toinen viikko. Kylppärit tarpeen mukaan useammin. Pesutilat ovat aina siistit, koska siivoan aina käytön jälkeen.

        Joulusiivous on erikseen. Sen teen mahdollisimman lähellä joulua.

        Meillä on kaikilla oma standardimme mitä tulee kodin siisteyteen ja raikkauteen. Minulla on kohtalaisen korkealla se rima.

        Kommenttisi,
        Anonyymi
        2023-12-18 11:12:24,
        oli tarpeettoman negatiivinen.

        Siis aina käytön jälkeen? Eikö miesväellä oikein osu pönttöön?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siis aina käytön jälkeen? Eikö miesväellä oikein osu pönttöön?

        Kaikenlaisia mielikuvia nämä kirjoittajat hellivät.
        Nyt haluavat olla kärpäsenä katossa Paloman vessassa.
        Kyllä tämä palstakirjoittelu lähentää ihmisiä!
        Iloista joulunaikaa kaikille.
        Mkr.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Siis aina käytön jälkeen? Eikö miesväellä oikein osu pönttöön?

        Meillä on vaan tapana käyttää vessaharjaa käytön jälkeen. Jokainen pitää huolen että omat jäljet on siivottu. Periaatteella "vessa ei ole sinun, vaan sen joka sitä seuraavaksi käyttää".
        Lavuaarin pesen illalla viimeiseksi aina itse.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kaikenlaisia mielikuvia nämä kirjoittajat hellivät.
        Nyt haluavat olla kärpäsenä katossa Paloman vessassa.
        Kyllä tämä palstakirjoittelu lähentää ihmisiä!
        Iloista joulunaikaa kaikille.
        Mkr.

        Kyllä vaan, Mkr!
        Enkä ole edes aloittanut joululounaan ruokalistan kuvausta.
        Sitten voisi siirtyä keittiön ja ruokahuoneen kattoon odottamaan jatkoa.

        Joulun iloa, valoa ja mieltä jaloa, kaikille! Kärpäsillekin!


      • Paloma.se01 kirjoitti:

        Meillä on vaan tapana käyttää vessaharjaa käytön jälkeen. Jokainen pitää huolen että omat jäljet on siivottu. Periaatteella "vessa ei ole sinun, vaan sen joka sitä seuraavaksi käyttää".
        Lavuaarin pesen illalla viimeiseksi aina itse.

        Hauska huusiväittely. Meillä kummallakin on oma vessa ja pidämme huolen omista paskoistamme ; ))


      • Anonyymi
        Paloma.se01 kirjoitti:

        Meillä on vaan tapana käyttää vessaharjaa käytön jälkeen. Jokainen pitää huolen että omat jäljet on siivottu. Periaatteella "vessa ei ole sinun, vaan sen joka sitä seuraavaksi käyttää".
        Lavuaarin pesen illalla viimeiseksi aina itse.

        Tuo vessakarjan käyttö on alkeellinen siisteyssääntö, mutta kyllä pöntöt on silti kuurattava pesuaineella sisältä ja päältä. Suomessa miehetkin osaa myös lavuaarin putsata kunnolla ja jo kouluikäiset lapset.


      • Anonyymi
        Paloma.se01 kirjoitti:

        Meillä on vaan tapana käyttää vessaharjaa käytön jälkeen. Jokainen pitää huolen että omat jäljet on siivottu. Periaatteella "vessa ei ole sinun, vaan sen joka sitä seuraavaksi käyttää".
        Lavuaarin pesen illalla viimeiseksi aina itse.

        No huh huh! Siinä sitten vessaharja heiluu reilusti yli kymmenen kertaa päivässä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tuo vessakarjan käyttö on alkeellinen siisteyssääntö, mutta kyllä pöntöt on silti kuurattava pesuaineella sisältä ja päältä. Suomessa miehetkin osaa myös lavuaarin putsata kunnolla ja jo kouluikäiset lapset.

        Ai vain Suomessa?
        Wc-ankka käytössä joka päivä, ulkoapäin kuurataan tarpeenmukaan ja vähintään kerran viikossa. Useinkaan ei ole tarpeen sen useammin.
        Kyllä niitä sisäsiistejä löytyy maailmalta Suomen rajojen ulkopuoleltakin.


      • Anonyymi
        Paloma.se01 kirjoitti:

        Ai vain Suomessa?
        Wc-ankka käytössä joka päivä, ulkoapäin kuurataan tarpeenmukaan ja vähintään kerran viikossa. Useinkaan ei ole tarpeen sen useammin.
        Kyllä niitä sisäsiistejä löytyy maailmalta Suomen rajojen ulkopuoleltakin.

        Wc ankka aine on niin kovaa myrkkyä, ei ole syytä kayttää paitsi jos pönttö on pinttynyt . Normaali bio hajoava yleis pesuaine riittää, kun siivoaa vaikka kerran viikossakin ja käytön jälkeen huuhtelee vedellä ja mahdolliset ruskeat juovat poistaa harjalla. Etikka on ympristö ystävällistä, ne myrkkyaineetha menee veistöihin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Wc ankka aine on niin kovaa myrkkyä, ei ole syytä kayttää paitsi jos pönttö on pinttynyt . Normaali bio hajoava yleis pesuaine riittää, kun siivoaa vaikka kerran viikossakin ja käytön jälkeen huuhtelee vedellä ja mahdolliset ruskeat juovat poistaa harjalla. Etikka on ympristö ystävällistä, ne myrkkyaineetha menee veistöihin.

        Ei likavedet vesistöihin mene, vaan puhdistuslaitoksen kautta ainakin kunnallistekniikka-alueilla. Ja haja-asutusaluellakin laki määrää nykyään saostuskaivon, joka tyhjennetään tietyin välein puhdistuslaitokseen kuljetettuna.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo vessakarjan käyttö on alkeellinen siisteyssääntö, mutta kyllä pöntöt on silti kuurattava pesuaineella sisältä ja päältä. Suomessa miehetkin osaa myös lavuaarin putsata kunnolla ja jo kouluikäiset lapset.

        Lapsi huomasi minun siivoavan vessaa. Sanoi ihmeissään:
        "Ai, sä PESET vessaa. Meillä koulussa kotitaloudessa puhuttiin siivouksesta ja minä sanoin, ettei meidän vessaa tarvitse pestä. Se on aina puhdas ".

        Olen uskonut ja luottanut, jo 50 v. , että että opettaja ymmärsi, ettei lapsi ollut ihan ajan tasalla. ,
        Mkr.


    • Minulle tuli hiki jo lukiessa.
      En ole tehnyt jouluksi mitään, tyttären porukkakaan ei pääse.
      Siivoan tarpeen mukaan, mieluummin harvemmin enkä määrättyinä siivouspäivinä.
      Kyllä minä ilkeän päästää vieraatkin vessaani. Saunaa käytän keskustassa harvoin, tahtoo olla säilytyspaikka kaikenlaiselle minkä haluaa pois näkyvistä. Ei se sentään hyvin täynnä ole, joten nopeasti sen saa lämmityskuntoon.
      Ei minulla sotkuista ole, en viihdy epäjärjetyksessä. Mutta pikkuisia villakoiriakaan en säikähdä.
      En tykkää laatikoista, enkä perinteisistä jouluruuista. Tytärkään ei tykkää, vävyn takia olen niitä heidän käydessään tehnyt.
      Ostan aina kaikkea mistä tykkään joten joulun ruuat ei tunnu mitenkään erityisiltä, en juuri välitä laskea kaloreita.
      Kaveri tarjosi ravintolassa jouluruuan Lauantaina, siinä oli kaikki mahdollinen mitä odotetaan jouluaterialla olevan.
      Nuorempana tein kaiken mitä "piti" jouluksi tehdä. Nyt teen mieluummin kaikkea mikä itseäni enemmän kiinnostaa, kuten virkkaaminen ja äänikirjat :)
      Olen ajatellut että näitä vähäisiä vuosia mitä on jäljellä elämästä ei kannata uhrata villakoirien perässä juoksemiseen ja kovin paljon keittiössäkään touhuamiseen.
      Välillä tykkään tehdä ruokaa, osaan kyllä tehdä ihan hyvää, kun olen paljon yksin kissoineni niin aika vähälle sekin jää.
      Nautin rauhasta, kun saan touhuta omia pieniä touhujani kaikessa rauhassa.
      Tunnen olevani onnekas kun ei ole valittamista, elämäni on sellaista kun haluankin.
      Arvostan kyllä vaivannäköä mitä varsinkin naiset joulun eteen antavat itsestään.

    • Anonyymi

      Elääkö kissasi kaupan sapuskoilla, vai annatko sille kotiruokaa ja tähteitä?

      • Nirso kissani syö paremmin kuin minä.
        Hyvin valikoiden märkäruokia, . Possun ja broilerin filettä.
        Olen hemmotellut katin pilalle. Mutta on entinen kulkuri nähnyt koviakin aikoja.
        Se on paras kaverini, ei se niin paljon syö että menisin konkurssiin.
        Oma vikani, osaa se olla kiitollinen hemmottelusta, katsoo niin rakastavasti silmiin ja koskettaa poskea pehmeällä tassulla.


      • liekko kirjoitti:

        Nirso kissani syö paremmin kuin minä.
        Hyvin valikoiden märkäruokia, . Possun ja broilerin filettä.
        Olen hemmotellut katin pilalle. Mutta on entinen kulkuri nähnyt koviakin aikoja.
        Se on paras kaverini, ei se niin paljon syö että menisin konkurssiin.
        Oma vikani, osaa se olla kiitollinen hemmottelusta, katsoo niin rakastavasti silmiin ja koskettaa poskea pehmeällä tassulla.

        Aikaista huomenta, taas uni katosi, vaikka yritin silmiä kiinni pitää, siksipä nousin ja nautin tästä ympäristön hiljaisuudesta.
        Jos jonkun yön nukun hyvin seuraava jo levoton, sekin kai liittyy ikään, olen monen vanhemman ihmisen valittaneen huonosti nukkuvansa.
        Keskiviikkona tulee Ruotsin vieraat tyttärenpojan perhe(6) pistäytymään ja olenpa valmis vieraita kestitsemään, lähtevät sitten viikonlopulla vieläkin lumisempiin maisemiin, vanhemmat lähtevät mukaan, heillä on varmasti riemukas joulu.
        Tyttärentytär viettää joulun kotona lapsiensa kanssa, miehen vanhemmat ulkomailla joulunajan, tuntuivat ihan hyvillä mielin oman joulunsa viettävän.
        Pojan perhe vuorottelee päivissä, kun ei oikein onnistu kaikille yhtäaikainen joulun vietto, lapsia heilläkin yhteensä kuusi, kaikki pieniä.

        Poika soitteli eilen kysyen joululahja toiveita, no olipa helppo vastata, en tarvitse mitään, no lopulta sai lypsettyä yhden uusimistarpeen, kahvinkeittimen.
        No saapas nähdä onko joulupukki samaa mieltä.
        Hän tykkäisi ostaa aina jotakin aineellista ja mietinkin, että melkein kaikki koneet mitä minulla on , on hänen hankintojaan, televisiosta lähtien, viimeinen ostos astianpesukone.
        Varoittelin kyllä, että en huoli kuin vanhan tippalukolla olevan, en jaksa monimutkaisempia opetella, kai niitä löytyy vaikka kuinka hankalia malleja.
        Harmittelin, kun en hoksannut ostaa hellaa itse sammuvana, kun sen viimeksi ostin, ei tarvitsisi käydä viimeisenä katsomassa onko hella sammutettu.
        Vielä tuo muisti on avaimien kanssa pelannut, muistelen yhden kerran oven taakse jääneeni.

        Kissat ovat aivan ihania, minullakin on ollut kaksi kissaa naimisissa ollessa ja nyt ihastelen facessa taitavia osaavia kissoja.
        Koiriakin on ollut kaksi, sekarotuinen ja Tiibetinspanieli, molemmat hellyttäviä ja viisaita.
        Olen pitänyt pääni ja jaksanut voittaa haluani ottaa kissa, mietin, että mihin joutuu, jos piankin kuolen, ehkä pojan luokse pääsisi, heillä kuitenkin kaksi koiraa jo ennestään, vävy ei tykkää kissoista.

        Jopas saitte keskustelua VC:n siivoamisesta, eiköhän tämän päivän ihminen sen osaa tehdä jokainen omalla tavallaan.
        Mitä vanhempi on pönttö, sen hankalampi puhdistaa, pinta kuluu ja ruostejuovat vedestä ilmaantuvat.
        Coca Colaa joku esitteli pöntön pinttymien putsaukseen, ajatelkaapa mitä myrkkyä onkaan ja sitten sitä herkkuna juodaan.
        Kyllähän paljon on tarjolla aineita, millä väitetään puhtaaksi saatavan, mutta myrkkyjä samalla ja vesistölle haitallisia, tokko ne vedenpuhdistuksessakaan pois lähtee.
        Yritetään nyt puhtaaksi jollain konstein saada;)
        Minulle jää kylppärin/VC:n pesu viimeiseksi.

        Kiireen se monasti saa joulu aikaan, kuten Palomakin töistäsi kerroit, mutta jos jotain jää tekemättä, ei se maailma siihen kaadu.

        Surullisia nuo ystävien katoamiset maanpäällisestä, mutta sekin kuuluu normaaliin kiertoon, jo tässä vuoroaan odottelee.
        Olen liki vanhin suvussani, kai lähtönumero seuraava ?
        Sunnuntainlehdestä saa lukea kuolleiden hautailmoitukset, siellä tutujakin huomaa mananmajoille siirtyneen.

        Tässäpä tämän aamuun mietteet, tehkää päivästänne mukava;)


      • Anonyymi
        Sel-la kirjoitti:

        Aikaista huomenta, taas uni katosi, vaikka yritin silmiä kiinni pitää, siksipä nousin ja nautin tästä ympäristön hiljaisuudesta.
        Jos jonkun yön nukun hyvin seuraava jo levoton, sekin kai liittyy ikään, olen monen vanhemman ihmisen valittaneen huonosti nukkuvansa.
        Keskiviikkona tulee Ruotsin vieraat tyttärenpojan perhe(6) pistäytymään ja olenpa valmis vieraita kestitsemään, lähtevät sitten viikonlopulla vieläkin lumisempiin maisemiin, vanhemmat lähtevät mukaan, heillä on varmasti riemukas joulu.
        Tyttärentytär viettää joulun kotona lapsiensa kanssa, miehen vanhemmat ulkomailla joulunajan, tuntuivat ihan hyvillä mielin oman joulunsa viettävän.
        Pojan perhe vuorottelee päivissä, kun ei oikein onnistu kaikille yhtäaikainen joulun vietto, lapsia heilläkin yhteensä kuusi, kaikki pieniä.

        Poika soitteli eilen kysyen joululahja toiveita, no olipa helppo vastata, en tarvitse mitään, no lopulta sai lypsettyä yhden uusimistarpeen, kahvinkeittimen.
        No saapas nähdä onko joulupukki samaa mieltä.
        Hän tykkäisi ostaa aina jotakin aineellista ja mietinkin, että melkein kaikki koneet mitä minulla on , on hänen hankintojaan, televisiosta lähtien, viimeinen ostos astianpesukone.
        Varoittelin kyllä, että en huoli kuin vanhan tippalukolla olevan, en jaksa monimutkaisempia opetella, kai niitä löytyy vaikka kuinka hankalia malleja.
        Harmittelin, kun en hoksannut ostaa hellaa itse sammuvana, kun sen viimeksi ostin, ei tarvitsisi käydä viimeisenä katsomassa onko hella sammutettu.
        Vielä tuo muisti on avaimien kanssa pelannut, muistelen yhden kerran oven taakse jääneeni.

        Kissat ovat aivan ihania, minullakin on ollut kaksi kissaa naimisissa ollessa ja nyt ihastelen facessa taitavia osaavia kissoja.
        Koiriakin on ollut kaksi, sekarotuinen ja Tiibetinspanieli, molemmat hellyttäviä ja viisaita.
        Olen pitänyt pääni ja jaksanut voittaa haluani ottaa kissa, mietin, että mihin joutuu, jos piankin kuolen, ehkä pojan luokse pääsisi, heillä kuitenkin kaksi koiraa jo ennestään, vävy ei tykkää kissoista.

        Jopas saitte keskustelua VC:n siivoamisesta, eiköhän tämän päivän ihminen sen osaa tehdä jokainen omalla tavallaan.
        Mitä vanhempi on pönttö, sen hankalampi puhdistaa, pinta kuluu ja ruostejuovat vedestä ilmaantuvat.
        Coca Colaa joku esitteli pöntön pinttymien putsaukseen, ajatelkaapa mitä myrkkyä onkaan ja sitten sitä herkkuna juodaan.
        Kyllähän paljon on tarjolla aineita, millä väitetään puhtaaksi saatavan, mutta myrkkyjä samalla ja vesistölle haitallisia, tokko ne vedenpuhdistuksessakaan pois lähtee.
        Yritetään nyt puhtaaksi jollain konstein saada;)
        Minulle jää kylppärin/VC:n pesu viimeiseksi.

        Kiireen se monasti saa joulu aikaan, kuten Palomakin töistäsi kerroit, mutta jos jotain jää tekemättä, ei se maailma siihen kaadu.

        Surullisia nuo ystävien katoamiset maanpäällisestä, mutta sekin kuuluu normaaliin kiertoon, jo tässä vuoroaan odottelee.
        Olen liki vanhin suvussani, kai lähtönumero seuraava ?
        Sunnuntainlehdestä saa lukea kuolleiden hautailmoitukset, siellä tutujakin huomaa mananmajoille siirtyneen.

        Tässäpä tämän aamuun mietteet, tehkää päivästänne mukava;)

        Oli eilen uksva itapäivä Joulutorilla ja kahvilan lämmössä kiertolenkin päälle.
        Torilta olen ostanut jo monena vuonna kyĺmäsavukirjolohitartaria pari pientä purkillista. Joulupöytään varaan sellaista tarjottavaa, jota ei vuoden mittaan tule tarjoilleeksi. Joulufiilis ei ole vieläkään iskenyt
        Katson uutisia. Islannissa on tulivuorenpurkaus, jonka arvellaan kestävän jopa 3 viikkoa.
        Aikamoista!
        Katselinn säätietoja ja vähän uumoilen, että lumet taitavat täältä meidän kulmilta häipyä jouluun mennessä. Tai sitten pakkasen puolelle kääntyvä ilma tekee kulkemisen mahdottomaksi jäisillä kaduilla.
        Senkin vuoksi on turvallisinta ja rauhallisinta kääriytyä filttiin omaan nojatuoliin ja vain varovasti hyräillä joululauluja.
        Hyvää päivänjatkoa.m
        Tv.Mkr.


      • Sel-la kirjoitti:

        Aikaista huomenta, taas uni katosi, vaikka yritin silmiä kiinni pitää, siksipä nousin ja nautin tästä ympäristön hiljaisuudesta.
        Jos jonkun yön nukun hyvin seuraava jo levoton, sekin kai liittyy ikään, olen monen vanhemman ihmisen valittaneen huonosti nukkuvansa.
        Keskiviikkona tulee Ruotsin vieraat tyttärenpojan perhe(6) pistäytymään ja olenpa valmis vieraita kestitsemään, lähtevät sitten viikonlopulla vieläkin lumisempiin maisemiin, vanhemmat lähtevät mukaan, heillä on varmasti riemukas joulu.
        Tyttärentytär viettää joulun kotona lapsiensa kanssa, miehen vanhemmat ulkomailla joulunajan, tuntuivat ihan hyvillä mielin oman joulunsa viettävän.
        Pojan perhe vuorottelee päivissä, kun ei oikein onnistu kaikille yhtäaikainen joulun vietto, lapsia heilläkin yhteensä kuusi, kaikki pieniä.

        Poika soitteli eilen kysyen joululahja toiveita, no olipa helppo vastata, en tarvitse mitään, no lopulta sai lypsettyä yhden uusimistarpeen, kahvinkeittimen.
        No saapas nähdä onko joulupukki samaa mieltä.
        Hän tykkäisi ostaa aina jotakin aineellista ja mietinkin, että melkein kaikki koneet mitä minulla on , on hänen hankintojaan, televisiosta lähtien, viimeinen ostos astianpesukone.
        Varoittelin kyllä, että en huoli kuin vanhan tippalukolla olevan, en jaksa monimutkaisempia opetella, kai niitä löytyy vaikka kuinka hankalia malleja.
        Harmittelin, kun en hoksannut ostaa hellaa itse sammuvana, kun sen viimeksi ostin, ei tarvitsisi käydä viimeisenä katsomassa onko hella sammutettu.
        Vielä tuo muisti on avaimien kanssa pelannut, muistelen yhden kerran oven taakse jääneeni.

        Kissat ovat aivan ihania, minullakin on ollut kaksi kissaa naimisissa ollessa ja nyt ihastelen facessa taitavia osaavia kissoja.
        Koiriakin on ollut kaksi, sekarotuinen ja Tiibetinspanieli, molemmat hellyttäviä ja viisaita.
        Olen pitänyt pääni ja jaksanut voittaa haluani ottaa kissa, mietin, että mihin joutuu, jos piankin kuolen, ehkä pojan luokse pääsisi, heillä kuitenkin kaksi koiraa jo ennestään, vävy ei tykkää kissoista.

        Jopas saitte keskustelua VC:n siivoamisesta, eiköhän tämän päivän ihminen sen osaa tehdä jokainen omalla tavallaan.
        Mitä vanhempi on pönttö, sen hankalampi puhdistaa, pinta kuluu ja ruostejuovat vedestä ilmaantuvat.
        Coca Colaa joku esitteli pöntön pinttymien putsaukseen, ajatelkaapa mitä myrkkyä onkaan ja sitten sitä herkkuna juodaan.
        Kyllähän paljon on tarjolla aineita, millä väitetään puhtaaksi saatavan, mutta myrkkyjä samalla ja vesistölle haitallisia, tokko ne vedenpuhdistuksessakaan pois lähtee.
        Yritetään nyt puhtaaksi jollain konstein saada;)
        Minulle jää kylppärin/VC:n pesu viimeiseksi.

        Kiireen se monasti saa joulu aikaan, kuten Palomakin töistäsi kerroit, mutta jos jotain jää tekemättä, ei se maailma siihen kaadu.

        Surullisia nuo ystävien katoamiset maanpäällisestä, mutta sekin kuuluu normaaliin kiertoon, jo tässä vuoroaan odottelee.
        Olen liki vanhin suvussani, kai lähtönumero seuraava ?
        Sunnuntainlehdestä saa lukea kuolleiden hautailmoitukset, siellä tutujakin huomaa mananmajoille siirtyneen.

        Tässäpä tämän aamuun mietteet, tehkää päivästänne mukava;)

        Minäkin olen sekä isän että äidin sukujen vanhin, siis sukujen matriarkka.
        En ole mikään arvokas vanha rouva joka istuu pöydän päässä ja menee ensimmäisenä kahvipöytään sukujuhlissa :)
        En olisi ikinä uskonut että joskus saan tällaisenkin arvonimen.
        Ei tässä matrarkkana olossa olen mitään vikaa jos ei liikaa mieti elämän rajallisuutta.
        Kun ajattelee vaikkapa 20-vuotta taaksepäin niin se on lyhyt hetki. Mutta eteenpäin ei uskalla miettiä Jos en sitten tule äidin puolen ukkini siskoon jka eli yli 100-vuotiaaksi.
        Äitikin eli 94-vuoden ikään.


    • Kyllä tämäkin joulu valmistuu ; )) Väsyttää no, ei ihme koko ajan kivaa joulupuuhastelua.
      Onneksi koti on siisti siitä piti tänään huolen siivoojamme

      Kävin ostoksilla, hain sinikuusen, on nätti, mutta vielä autotallissa. Huomenna kannan sen sisään.

      Viimeiset piparit tuli uunista ulos. Nyt arvon tekisinko pieniä pasteijoita vai ison lohitäytteisen vanhanajan piirakan.

      Jätän pasteijataikinan kylmään ja huomenna päätän mitä teen, vaikka taidan sittenkin päätyä lohipiirakkaan.

      Päivälliseksi riisipuuroa ja kinkkua ; )

      • Anonyymi

        Minnen tee yhtään mitään jouluni eteen. Keittiöni on kuin metsärosvon luola. Muovimatoilla on sentin parin roskakerros, tiskipöydällä pesemättömiä astioita.
        Ne likaisimmat astiat täytyy laittaa yöksi likoon, että niistä posliini vielä näkyisi.

        Syöminen on jäänyt nallukan osille. Kahvi ja voileivät vievät pahimman nälän. Kinkkua ja lohta jossakin muodossa pitää joka päivä olla.
        Syytän tästä ryyppäämisen ja rälläämisen osa-alueiden puuttumista elämästäni. Silloin oli vaihtelevampaa.
        Samanhenkisiä naisia sai ainana mukaan. Tosi p-aukiset maanantai aamut saivat raapimaan hiuksista päälakee - miten ... keleessä tästä taas noustaan pinnalle.

        Netin musiikki-avaruus on kans temmannut munt mukaansa. Ostin hienon bassovahvistimen ja niihin kunnon kajarit.
        Pop-musiikki sopii kaikille yksinäisille piruparkajätkille, joita ittekin edustan. Sikahuikeita niistä maailman huippujen esittäminä tulee.

        Uskon, että huikeat musiikkiesitykset muokkaavat piilotajuntaa- ei mikään kurja juttu sekään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minnen tee yhtään mitään jouluni eteen. Keittiöni on kuin metsärosvon luola. Muovimatoilla on sentin parin roskakerros, tiskipöydällä pesemättömiä astioita.
        Ne likaisimmat astiat täytyy laittaa yöksi likoon, että niistä posliini vielä näkyisi.

        Syöminen on jäänyt nallukan osille. Kahvi ja voileivät vievät pahimman nälän. Kinkkua ja lohta jossakin muodossa pitää joka päivä olla.
        Syytän tästä ryyppäämisen ja rälläämisen osa-alueiden puuttumista elämästäni. Silloin oli vaihtelevampaa.
        Samanhenkisiä naisia sai ainana mukaan. Tosi p-aukiset maanantai aamut saivat raapimaan hiuksista päälakee - miten ... keleessä tästä taas noustaan pinnalle.

        Netin musiikki-avaruus on kans temmannut munt mukaansa. Ostin hienon bassovahvistimen ja niihin kunnon kajarit.
        Pop-musiikki sopii kaikille yksinäisille piruparkajätkille, joita ittekin edustan. Sikahuikeita niistä maailman huippujen esittäminä tulee.

        Uskon, että huikeat musiikkiesitykset muokkaavat piilotajuntaa- ei mikään kurja juttu sekään.

        Seurasitko eilen illalla TV:stä Raskasta Joulua konserttia. Oli hienoja sovituksia rakkaista joululauluistamme, tykkäsin.

        Korppis Yötä ; )


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minnen tee yhtään mitään jouluni eteen. Keittiöni on kuin metsärosvon luola. Muovimatoilla on sentin parin roskakerros, tiskipöydällä pesemättömiä astioita.
        Ne likaisimmat astiat täytyy laittaa yöksi likoon, että niistä posliini vielä näkyisi.

        Syöminen on jäänyt nallukan osille. Kahvi ja voileivät vievät pahimman nälän. Kinkkua ja lohta jossakin muodossa pitää joka päivä olla.
        Syytän tästä ryyppäämisen ja rälläämisen osa-alueiden puuttumista elämästäni. Silloin oli vaihtelevampaa.
        Samanhenkisiä naisia sai ainana mukaan. Tosi p-aukiset maanantai aamut saivat raapimaan hiuksista päälakee - miten ... keleessä tästä taas noustaan pinnalle.

        Netin musiikki-avaruus on kans temmannut munt mukaansa. Ostin hienon bassovahvistimen ja niihin kunnon kajarit.
        Pop-musiikki sopii kaikille yksinäisille piruparkajätkille, joita ittekin edustan. Sikahuikeita niistä maailman huippujen esittäminä tulee.

        Uskon, että huikeat musiikkiesitykset muokkaavat piilotajuntaa- ei mikään kurja juttu sekään.

        Olisin mieluummin sinun joulussasi mukansa kuin perinteisessä.
        Joululaulut ei iske yhtään. Rockia ja poppia kuuntelen usein ja yhtä
        Pavarottin aariaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olisin mieluummin sinun joulussasi mukansa kuin perinteisessä.
        Joululaulut ei iske yhtään. Rockia ja poppia kuuntelen usein ja yhtä
        Pavarottin aariaa.

        Minä en ainakaan korpiaisen jouluun menisi, on niin toraisa tyyppi.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Olisin mieluummin sinun joulussasi mukansa kuin perinteisessä.
        Joululaulut ei iske yhtään. Rockia ja poppia kuuntelen usein ja yhtä
        Pavarottin aariaa.

        Huomenta nolla kelistä ja pimeästä Savosta.
        Uuden Vuoden ilotulitus oli keskustelussa paikallisessa lehdessä, puolesta ja vastaan, minulle sama, mutta voihan se lapsiperheille iloakin tuottaa.
        Joku kertoi, että ilotulitus vähentäisi yksittäistä paukuttelua ja keskittyisi pieneen paikkaan, koirien omistajatkin olivat yhden paikan ilotulituksen puolella, kuin läpi yön kestävästä paukuttelusta.
        Olisihan se kielto säästöä, kun talous on tiukalla kaupungissa.

        Minun joulukiireet on ohi, pullataikina odottaa leipomista, ehtii ennen kahvittelijoiden tuloa, saavat uunituoreet rusinapullat maisteltavaksi.
        Tänä päivänä suurin joukko käymään tulee, sitten yksittäin lapset piipahtavat, lauantaina käymme haudoilla, kun tytär lähtee lumisiin maisemiin aattona.
        Lunta on meilläkin, mutta yli puolen metrin on vähän ylempänä.

        Minusta joulumieli tulee ihan itsestään, jos on sen henkinen , että joulusta tykkää, mutta eihän pakkoa ole kellään, yksi pidempi pyhien seutu kumminkin.
        Voihan olla , että joulu on menettänyt tarkoitustaan kaiken kaupallisen ja muiden harrasteiden myötä.

        Minä en tykkää, kun joululauluja uudistetaan, no joku voi hyväkin olla, mutta kyllä ne vanhat tutut korviin parhailta tuntuu ja mukanakin voi laulaa.
        Joku mieliala ja mukaansa tempaava sävellys joskus tarttuu tajuntaan pop-musiikistakin
        Pavarottia kuuntelen ja muita ulkolaisia suuria ja taitavia laulajia, levyjäkin on melko pläjäys.

        Nyt pullataikina leipomiskunnossa, rauhaisaa ja lepoakin aina väliin toivottelen.


      • Anonyymi
        Sel-la kirjoitti:

        Huomenta nolla kelistä ja pimeästä Savosta.
        Uuden Vuoden ilotulitus oli keskustelussa paikallisessa lehdessä, puolesta ja vastaan, minulle sama, mutta voihan se lapsiperheille iloakin tuottaa.
        Joku kertoi, että ilotulitus vähentäisi yksittäistä paukuttelua ja keskittyisi pieneen paikkaan, koirien omistajatkin olivat yhden paikan ilotulituksen puolella, kuin läpi yön kestävästä paukuttelusta.
        Olisihan se kielto säästöä, kun talous on tiukalla kaupungissa.

        Minun joulukiireet on ohi, pullataikina odottaa leipomista, ehtii ennen kahvittelijoiden tuloa, saavat uunituoreet rusinapullat maisteltavaksi.
        Tänä päivänä suurin joukko käymään tulee, sitten yksittäin lapset piipahtavat, lauantaina käymme haudoilla, kun tytär lähtee lumisiin maisemiin aattona.
        Lunta on meilläkin, mutta yli puolen metrin on vähän ylempänä.

        Minusta joulumieli tulee ihan itsestään, jos on sen henkinen , että joulusta tykkää, mutta eihän pakkoa ole kellään, yksi pidempi pyhien seutu kumminkin.
        Voihan olla , että joulu on menettänyt tarkoitustaan kaiken kaupallisen ja muiden harrasteiden myötä.

        Minä en tykkää, kun joululauluja uudistetaan, no joku voi hyväkin olla, mutta kyllä ne vanhat tutut korviin parhailta tuntuu ja mukanakin voi laulaa.
        Joku mieliala ja mukaansa tempaava sävellys joskus tarttuu tajuntaan pop-musiikistakin
        Pavarottia kuuntelen ja muita ulkolaisia suuria ja taitavia laulajia, levyjäkin on melko pläjäys.

        Nyt pullataikina leipomiskunnossa, rauhaisaa ja lepoakin aina väliin toivottelen.

        Aamupäivää ! SkillaNin joulukiireet ovat ohi ja minulla ne vasta alkavat, ne vähäiset.,))

        Olen edelleen tietoa vailla. En tiedä mikä minua vaivaa ! Viimeisen kokeen tulokset piti saada kymmenen päivän sisällä, nyt on kulunut 22 päivää. Arvoitukseksi jää, tulenko jäämään tallaiseksi, vajaakuntoiseksi, toimintarajoitteiseksi.
        No. Sehän on monen ikäiseni tilanne. Ihan lähipiirissäkin, joten täytyy kai panostaa siihen, mitä on vielä jäljellä..)) Ulos ei arvaa mennä, keli on sellainen, mutta juoksumatolla olen alkanut tehdä pieniä "lenkkejä", hengästyen.
        Kun vastaan puhelimeen, soittaja kysyy ensimmäisenä tulinko kaukaa (puhelimeen), kun puuskutan, vedän henkeä. Parin askelen päästä tulin..))

        Olen kyllä lueskellut muiden jouluvalmisteluja - vähän haikeana, myönnän - mutta olen myös tyytynyt siihen, että nyt on erilainen joulu, ei välttämättä huonompi ja kuten
        Ramoona kirjoitti: joulu on mielentila ja tutun joulutunnelman uskon saavuttavani, tunnen sitä jo.
        Vastoinkäymisiä on tosin tullut lisää. Viime lauantaina täällä oli pääkallokeli. Nuorempi poika ajoi tänne tullessa pienen peltikolarin, liukui päin tien suojakaidetta. Onneksi ei satuttanut itseään mutta (lähes) uusi kaasuauto ruttaantui sivusta. Korjauspajalla oli yli kuukauden jono, joten nyt perhe on ilman autoa ja minä ilman kuskia.
        Pääkaupunkiseudulla julkinen liikenne kyllä palvelee hyvin, mutta ison perheen kanssa kulku on tietysti hankalaa, vanhasta ihmisestä puhumattakaan..))
        Toisen pojan kanssa pääsen kyllä vielä ostoksille joten eiköhän valmistarjonnalla joulusta selvitä. Paria tuttavapariskuntaa ajattelin kutsua joulukahville - jos tämänhetkinen kunto pysyy.

        Joulusiivous on vielä alkamatta ja sen aion tehdä, ajan kanssa, oman kuntoutumisen hengessä. Kiitos kaikille jouluisista viesteistä ja hyvää jatkoa juhlan valmisteluun.
        demeter1


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aamupäivää ! SkillaNin joulukiireet ovat ohi ja minulla ne vasta alkavat, ne vähäiset.,))

        Olen edelleen tietoa vailla. En tiedä mikä minua vaivaa ! Viimeisen kokeen tulokset piti saada kymmenen päivän sisällä, nyt on kulunut 22 päivää. Arvoitukseksi jää, tulenko jäämään tallaiseksi, vajaakuntoiseksi, toimintarajoitteiseksi.
        No. Sehän on monen ikäiseni tilanne. Ihan lähipiirissäkin, joten täytyy kai panostaa siihen, mitä on vielä jäljellä..)) Ulos ei arvaa mennä, keli on sellainen, mutta juoksumatolla olen alkanut tehdä pieniä "lenkkejä", hengästyen.
        Kun vastaan puhelimeen, soittaja kysyy ensimmäisenä tulinko kaukaa (puhelimeen), kun puuskutan, vedän henkeä. Parin askelen päästä tulin..))

        Olen kyllä lueskellut muiden jouluvalmisteluja - vähän haikeana, myönnän - mutta olen myös tyytynyt siihen, että nyt on erilainen joulu, ei välttämättä huonompi ja kuten
        Ramoona kirjoitti: joulu on mielentila ja tutun joulutunnelman uskon saavuttavani, tunnen sitä jo.
        Vastoinkäymisiä on tosin tullut lisää. Viime lauantaina täällä oli pääkallokeli. Nuorempi poika ajoi tänne tullessa pienen peltikolarin, liukui päin tien suojakaidetta. Onneksi ei satuttanut itseään mutta (lähes) uusi kaasuauto ruttaantui sivusta. Korjauspajalla oli yli kuukauden jono, joten nyt perhe on ilman autoa ja minä ilman kuskia.
        Pääkaupunkiseudulla julkinen liikenne kyllä palvelee hyvin, mutta ison perheen kanssa kulku on tietysti hankalaa, vanhasta ihmisestä puhumattakaan..))
        Toisen pojan kanssa pääsen kyllä vielä ostoksille joten eiköhän valmistarjonnalla joulusta selvitä. Paria tuttavapariskuntaa ajattelin kutsua joulukahville - jos tämänhetkinen kunto pysyy.

        Joulusiivous on vielä alkamatta ja sen aion tehdä, ajan kanssa, oman kuntoutumisen hengessä. Kiitos kaikille jouluisista viesteistä ja hyvää jatkoa juhlan valmisteluun.
        demeter1

        Anna olla, Demeter!
        Joulun jälkeen kukaan ei muista, oliko siivoukset tehty kaikella sillä hartaudella, millä esiäitimme ovat asiaan paneutuneet. Ei se ylimmäksi muistoksi jää.
        Joulu tulla jolkottelee jokaiselle. Anna se tulla kotiin omilla ehdoillaan.
        Kuten on jo sanottu, se on mielentila! Lepää ja kerää voimia. Tsemppiä.

        Minulla on huoli veljestä, joka auttamatta joutuu olemaan yksin joulun, koska hänen kuntonsa on siinä pisteessä, että on parempi, että hän on hoitohenkilökunnan tavoitettavissa. Eilenkin oli kaatunut, eikä päässyt ylös, vaan joutui odottamaan apua. Hoitaja käy 5 krt. päivässä, mutta pitkäksi odotus varmasti tulee kuitenkin. Rannekehälytinkin unohtuu siinä. Tänään sen käyttöä taas harjoitellaan, kuulemma.
        Käyn katsomassa aatonaattona lapsenlapsen kyydillä, ja kokoan voimani Tapaninpäivänä, jos jaksaisin lähteä julkisilla moikkaamaan. Joulupäivänähän julkiset ovat hidastetuilla aikatauluilla. En lähde koikkelehtimaan bussipysäkeille.

        Nyt on lähdettävä S-markettiin, Mainostavat kaikenlaisia makuelämyksiä edullisesti. Pitää mennä tarkistamaan tilanne. Se kyllä tietää kävelylenkkiä bussimatkan lisäksi näillä liukkailla, Toivottavasti tulen kahdella jalalla kotiin sieltä.
        Mkr.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Anna olla, Demeter!
        Joulun jälkeen kukaan ei muista, oliko siivoukset tehty kaikella sillä hartaudella, millä esiäitimme ovat asiaan paneutuneet. Ei se ylimmäksi muistoksi jää.
        Joulu tulla jolkottelee jokaiselle. Anna se tulla kotiin omilla ehdoillaan.
        Kuten on jo sanottu, se on mielentila! Lepää ja kerää voimia. Tsemppiä.

        Minulla on huoli veljestä, joka auttamatta joutuu olemaan yksin joulun, koska hänen kuntonsa on siinä pisteessä, että on parempi, että hän on hoitohenkilökunnan tavoitettavissa. Eilenkin oli kaatunut, eikä päässyt ylös, vaan joutui odottamaan apua. Hoitaja käy 5 krt. päivässä, mutta pitkäksi odotus varmasti tulee kuitenkin. Rannekehälytinkin unohtuu siinä. Tänään sen käyttöä taas harjoitellaan, kuulemma.
        Käyn katsomassa aatonaattona lapsenlapsen kyydillä, ja kokoan voimani Tapaninpäivänä, jos jaksaisin lähteä julkisilla moikkaamaan. Joulupäivänähän julkiset ovat hidastetuilla aikatauluilla. En lähde koikkelehtimaan bussipysäkeille.

        Nyt on lähdettävä S-markettiin, Mainostavat kaikenlaisia makuelämyksiä edullisesti. Pitää mennä tarkistamaan tilanne. Se kyllä tietää kävelylenkkiä bussimatkan lisäksi näillä liukkailla, Toivottavasti tulen kahdella jalalla kotiin sieltä.
        Mkr.

        Älähän nyt Makriina..)) Kyllä sitä aina täytyy elämisen oikeutensa ansaita - ja työllähän se ansaitaan. Minähän en kuulu siihen lajiin, jolla on vain oikeuksia, joka on täällä palveltavana ja nauttimassa elämästä..))
        Vitsi, vitsi - ainakin tässä porukassa, jolle työ ja omillaan pärjääminen on itsestään selvyys.

        Ikävä kuulla veljestäsi, mutta jos luita ei mennyt kaatumisessa poikki, eiköhän siitä toivu.
        Ranneke on kyllä hyvä turva, vaikka moni - varsinkaan miehet - eivät oikein totu sitä käyttämään. Mutta eikös veljesi silti ole onnekas: hyvä hoitopaikka ja ennen muuta isosisko, joka jaksaa käydä katsomassa, kantaa huolta..))
        demeter1


    • Pikkulauantaita@

      Lunta on yöllä satanut sen huomasin kun kävin postilaatikolla. Mielenilmaisuja jatketaan neljä postilaatikon lumet oli pyyhitty, meidän laaatikon päällä oli 20 cm lumipylväs ; )) Hyvä näin, pystyn arvioimaan yöllä tulleen lumen määrän. Onneksi meillä on huoltoliike, joka käy puhdistamassa pihan. Odotan jahka puhdistajat tulevat, haen sitten joulukuusen autotallista. Illemmalla sen koristelen.

      Tänään vanhanajanlohipiirakan teko. Ehkäpä kinkun ja jouluvirvokkeiden haku.

      34-vuotta tulee kuluneeksi ensi yönä kun kuopukseni syntyi, se oli ihana joulu. Kinkunkin kerkesin hakea, ennen sairaalaan lähtöä.

      Näissä tunnelmissa.

    • Olenkohan hyvä organisaattori vai delegoija, kun en saa aikaan kiireen tuntua, saati oikeaa kiirettä. :) Onhan aatto aikamoinen hulinapäivä 14 hengen voimin, monta isoruokaista nuorta pöydässä ja hyvin he tilankin täyttävät pitkine raajoineen ja soittimineen. Lahjojen jakokin on säilytetty, koiravieras nauttii erikoisesti papereiden rapinasta ja auttaa pakettien avaamisessa. Tämä ei ole vain jouluhössötystä, vaan hyvä tilaisuus koota lähipiiri yhteen , kun on monta vapaapäivää. Monet jouluruuat ovat käteviä isolle joukolle, katamme seisovan pöydän, niin kenenkään ei tarvitse passata muita, ja pöydän raivaaminen hoituu nuorten voimin suitsait. Aika aikaa kutakin, nyt on näin, ja kaikille sydämestäni toivotan joulun rauhaa ja iloa. Joulu on meille jo valmistettu taivaassa, suurin lahjamme seimen lapsi.


      Meillä yksi lastenlapsista on joulun lapsi, aattona syntynyt. Heissä on kyllä erityistä valoa, terveiset tähtitarhoista. Joulun ajan konserteista valittiin Laulu-Miesten konsertti Kallion kirkossa. Mieskuoroissa on aina jotain erityistä voimaa, he esittivät perinteisiä ja uudempiakin lauluja urkurina Tapio Tiitu. Neeasa kertoo usein musiikin kuuntelustaan, kyllä minä myös näitä telkkarin konsertteja paljon seuraan, on levyjäkin ja niille sopiva soitin. Musiikki on todella suurimpia tunnelmantekijöitä . Ja kyllä minäkin muina joulupäivinä viihdyn sohvan nurkassa kirjan kanssa.

      Aurinko paistaa matalalta, jää kiiltää tien pinnalla, lumet lähes sulaneet. Uutta pehmeää lunta on luvassa, ilmeisesti me etelärannikkolaisetkin saamme valkean joulun.

    • Eilinen meni kaupoilla kävimme Ikeassa ja söimme lounaan siellä, sitten ruokaostoksille varaamaan kaikkea tarvittavaa miehen synttäri/joululounaalle perjantaina.

      Tänään olisi siivouspäivä, mutta taidan fuskata ja vain imuroida ottaa swifferillä siitä tulee tosi hyvä tuoksu tupaan. Kuusen koristelin valmiiksi eilen illalla, vähemmän glitteriä ja blingiä, nyt vain kynttilöitä, rusetteja ja kukkia. Huomenna käymme vielä kaupungilla silmälasiliikkeessä ja ostan samalla valmiin synttärikakun.

      Ulkona on pääkallokelit, auratut ja kolatut polut ja tiet aivan kaljamalla. Jouduin levittämään suolaa sen verran että pääsin elävänä rapulta autolle.

      Perjantain ruokalista on helppo: lähes kaikki tulee valmiina tai puolivalmiina pakkasesta. Tervetulojuomaksi lulo(naranjilla) smoothie, aikuisten drinkkiin voi lirauttaa tipan valkoista rommia. Alkupaloiksi empanadas, kolumbialaisia maisiikuoreen leivottuja pikku piiraita, jotka paistetaan öljyssä, peruna/lihatäytteellä.
      Pääruokia kaksi kpl: kolumbialainen "picada" pueniä keltaisia perunoita, kassavaa, keittobanaania, siansivua, mustaa makkaraa, chorizoa, kaikki öljyssä paistettuja.
      Kalkkunanrintaa juurespedillä, karpalohyytelöä.
      Sahramiriisiä.
      Jouluinen salaatti.
      Juomaksi kolumbialaista limsaa, vettä, olutta.
      Jälkiruuaksi syntymäpäiväkakkua ja kahvia.
      Musiikki: perinteistä marimbamusiikkia Kolumbian Tyynenmeren rannikolta. Herencia de timbiqui, joululaulut
      https://www.youtube.com/watch?v=-P53iKKo1oE
      Meitä on sitten 12 henkilöä pöydän ympärillä joten ahdasta tulee, kahdeksan saa kyllä paikan kun jatkolevyt vedetään esiin ja tuoleja on riittävästi.
      Kaikenlaista pientä logistiikkaa.
      ***
      Lämmitän saunan sitten joka saman iltana tai lauantaina.

    • Anonyymi

      Olin eilen illalla imuroimassa vaatehuoneen lattiaa, kun poikani tuli käymään.
      Sanoin piloillani että teen joulusiivousta. Poika ihmetteli että vietämmekö joulua vaatekomerossa.
      Minulle nykyisin välttää kun siivoan ne huoneet kerran viikossa joissa oleilenkin.

      Tämä kun on 50 vuotta sitten rakennettu suuri omakotitalo kahdessa kerroksessa.
      Silloinen mieheni tarvitsi toimistotilaa ja minäkin oman työhuoneeni mapeilleni.

      Nyt nämä 4 huonetta ovat olleet peruslämmöillä ja ovet suljettuina, joten niitä ei juurikaan siivota, ainoastaan kun sukua yöpyy satunnaisesti.
      Joulun vietämme kahdestaan poikani kanssa. Ruoka on perinteistä jouluruokaa ja hän vastaa hankinnasta ja eislle panosta.

    • Aikataulu piti hyvin, kun otin lohipiirakan uunista huoltoyhtiö tuli pihalle lumitöihin.
      Kiitos Skillan pasteijataikinan reseptistä, oli hyvää ja mureaa. Tein näet ison piirakan roippeista muutaman pasteijan jotka juuri söimme päiväkahvilla.

      Kuusi on sisällä kuivumassa. Nyt huilaan.

      Kun nyt mietin viimejoulua, en ollut vielä kunnossa enkä jaksanut näin paljon kuin nyt. Sekin joulu meni ja ilman hössötystä.

      Osasyynä intooni puuhastella on tietenkin onnistunut kipulääkitys.

    • Monennäköistä joulun viettoa näyttää ihmisillä olevan.
      Itselläni on touhut vähentyneet ihan luonnostaan, kun kaksin vaan veljen kanssa ollaan.
      Aatonaattona laumani kokoontuu pojantyttären luona.
      Siltä reissulta tuon veljen mukanani.
      Lauantaina kävin mökiltä hakemassa pöytäkuusen, jonka olin jo kesällä valmiiksi katsonut.
      Lunta oli niin maan perusteellisesti, että kuusikin oli kuin pelkkä lumimöykky.
      Isohkoilla oksasaksilla sitä jupusin, välillä jo ajattelin, että pitääkö hakea varastosta saha, mutta sain sen sitten poikki.
      Tänään kävin ruokaostoksilla.
      Hain myös apteekista sidettä käteeni, kun ranne on vähän ruvennut kuikuttelemaan.
      No eiköhän se siitä.
      Pikku hiljaa tässä touhujani touhuilen.
      Jaah, sanovat juuri, että Väyrynen ei saanut tarpeeksi kannattajakortteja, eikä ole ehdolla vaaleissa.
      Voi Demeter, kun Sinulla tuota huolta nyt piisaa. Toivotaan parempaa, toivosta kannattaa aina yrittää pitää kiinni.
      Sanotaan, ettei ihmeitäkään tapahdu, ellei niitä kutsu.

      • Huomenta jo valkenevaan päivään, kolme yötä ja ainakin lasten odottama joulupukki oveen kolkuttelee.
        Vieraita kävi, kaikki sujui hyvin, terapia koirakin tuli tervehtimään.
        Tyttärenpojan vaimo kasvattaa koiriaan ja yksi koira on koulutettu terapiakoiraksi, käy Tukholmassa vanhainkodissa vanhuksia tapaamassa.
        Rotumerkintä on vehnäterrieri, näyttelystä näyttelyyn kulkevat ja palkintokaapit täyttyy, nyt enemmän niitä, kuin poikien painikisoista saatuja aikoinaan.

        Ramoonan lapsenlapsen kanssa syntymäpäivä jouluniloon liittyy, joskus se vähän harmittikin, mutta nykyisin hyvin onnistuu joulunkin aikaan.
        Kiirettä ei minullakaan ja tuosta pöydän tyhjäksi raivaamisesta minäkin ihan hämmästyin, kun miespuolisetkin kuppiinsa tarttui ja kantoi keittiöön,, kunnolla en ylös päässyt, kun ruuatkin jääkaapissa, hyvin on äidit porukkansa koulanneet.

        Demeter kamppailee harmiensa kanssa ja joskus varmaan usko paremmasta on koetuksella, mutta kyllä näihin oloihin tottuu ja aina voi muutos parempaan tapahtua.
        Onko astma sinulta todettu, vai sydänkö puuskutukset aikaan saa, minulla myös henki meinaa loppua, kun vähänkin yritän kovemmin touhuilla.
        Kaiken tekeminen alkaa minullakin olla vaikeaa, mutta kiireet unohdan, varaan aikaa joka hommaan, istun ja taas jatkan, näin se tuli siivous jouluksikin tehtyä.
        Eilen illalla istuimme yhden naapurin kanssa saunassa, hänellä myös harmeja terveytensä kanssa, minua viisitoista vuotta nuorempi, joutuu käymään milloin missäkin kokeessa ja ei vaan kohdetta vaivoihin voida täysin löytää.
        Sydämessä läikähti, kun hän sanoi miten tykkää kanssani jutella, tunne molemminpuolinen, osaamme myötäelää toistemme tunteita ja se lämmittää ja lohduttaakin.
        Ikävä tuo poikasi kolarikin, joskus varmaan tuntuu, että kaikki harmit päälle kaatuu, mutta jaksa uskoa, että asiat muuttuu ja kevättä kohti menossa ollaan.

        Makriinakin huolin kera elää ja voimattomana vierestä veljensä eloa seuraa.
        Näinhän se menee , vaivat lisääntyy eritahtiin toisilla voimat loppuu ennen toista ja huolet siirtyy paremmin voiville.
        Onhan kuitenkin lohdullista tietää, että ei veljesi ilman hoitoa ole, jospa pääsisit katsomaan ja näin hyvältä tuntuisi kumpaisestakin.

        Palomalla mahtava menu, kyllä varmaan kaikille maistuu, miehesi siis myös joulunajan lapsonen, mukava näin saada sukua koolle juhlimaan.
        Onnittelut minultakin ja jaksamista puuhissasi, kyllä se joulukin teidät tavoittaa;)

        Ano 12,23 hyvinpä poikasi kysyikin, tästä on Martatkin muistutelleet, komerot ehtii siivota vaikka Vapuksi.
        Onhan se tosin läpi käydä kaikki asuttavat tilat, pölyä tämä toimintamme aikaan saa, vaikka ei komeroon asumaan mennäkään.
        Mukavaa joulua poikasi kanssa.

        Lääkitys puree korpikirjailijalla, se hyvä, jaksaa kaiken valmistaa jos itse niin haluaa, minulle se myös on perinne ja vaikea on luopua, pakonedessä sekin tapahtuu.
        Pidän juurikin noista itse tehdyistä taikinoista, ovat maistuvia, eivät murene käsiin, kuten ne oikeat tortut tekee.
        Näkyi maistuvan minunkin kahvittelijoille, piirakatkin upposi munavoin kanssa, kraavilohta vielä suolan nälkään.

        Rauhallista touhuilua myös Eliaanalla, joulu se tulee rauhaisallakin tavalla, kun aloittaa ja suunnittelee, ei kiire tavoita.
        Nykyisillä säilytysmahdollisuuksilla onkin mahdollista ajoittaa tekeminen.
        Varmaan ihana yhteinen tilaisuus teillä, kun pieniä lapsosia mukana, sitten veljen ja kissan kanssa hiljennytte joulunaikaan.

        Kaikille toivottelen näin viimeisille joulun touhuilulle rauhaisaa ja levollista mieltä, joulu on hiljentymisen aikaa.


      • Anonyymi
        Sel-la kirjoitti:

        Huomenta jo valkenevaan päivään, kolme yötä ja ainakin lasten odottama joulupukki oveen kolkuttelee.
        Vieraita kävi, kaikki sujui hyvin, terapia koirakin tuli tervehtimään.
        Tyttärenpojan vaimo kasvattaa koiriaan ja yksi koira on koulutettu terapiakoiraksi, käy Tukholmassa vanhainkodissa vanhuksia tapaamassa.
        Rotumerkintä on vehnäterrieri, näyttelystä näyttelyyn kulkevat ja palkintokaapit täyttyy, nyt enemmän niitä, kuin poikien painikisoista saatuja aikoinaan.

        Ramoonan lapsenlapsen kanssa syntymäpäivä jouluniloon liittyy, joskus se vähän harmittikin, mutta nykyisin hyvin onnistuu joulunkin aikaan.
        Kiirettä ei minullakaan ja tuosta pöydän tyhjäksi raivaamisesta minäkin ihan hämmästyin, kun miespuolisetkin kuppiinsa tarttui ja kantoi keittiöön,, kunnolla en ylös päässyt, kun ruuatkin jääkaapissa, hyvin on äidit porukkansa koulanneet.

        Demeter kamppailee harmiensa kanssa ja joskus varmaan usko paremmasta on koetuksella, mutta kyllä näihin oloihin tottuu ja aina voi muutos parempaan tapahtua.
        Onko astma sinulta todettu, vai sydänkö puuskutukset aikaan saa, minulla myös henki meinaa loppua, kun vähänkin yritän kovemmin touhuilla.
        Kaiken tekeminen alkaa minullakin olla vaikeaa, mutta kiireet unohdan, varaan aikaa joka hommaan, istun ja taas jatkan, näin se tuli siivous jouluksikin tehtyä.
        Eilen illalla istuimme yhden naapurin kanssa saunassa, hänellä myös harmeja terveytensä kanssa, minua viisitoista vuotta nuorempi, joutuu käymään milloin missäkin kokeessa ja ei vaan kohdetta vaivoihin voida täysin löytää.
        Sydämessä läikähti, kun hän sanoi miten tykkää kanssani jutella, tunne molemminpuolinen, osaamme myötäelää toistemme tunteita ja se lämmittää ja lohduttaakin.
        Ikävä tuo poikasi kolarikin, joskus varmaan tuntuu, että kaikki harmit päälle kaatuu, mutta jaksa uskoa, että asiat muuttuu ja kevättä kohti menossa ollaan.

        Makriinakin huolin kera elää ja voimattomana vierestä veljensä eloa seuraa.
        Näinhän se menee , vaivat lisääntyy eritahtiin toisilla voimat loppuu ennen toista ja huolet siirtyy paremmin voiville.
        Onhan kuitenkin lohdullista tietää, että ei veljesi ilman hoitoa ole, jospa pääsisit katsomaan ja näin hyvältä tuntuisi kumpaisestakin.

        Palomalla mahtava menu, kyllä varmaan kaikille maistuu, miehesi siis myös joulunajan lapsonen, mukava näin saada sukua koolle juhlimaan.
        Onnittelut minultakin ja jaksamista puuhissasi, kyllä se joulukin teidät tavoittaa;)

        Ano 12,23 hyvinpä poikasi kysyikin, tästä on Martatkin muistutelleet, komerot ehtii siivota vaikka Vapuksi.
        Onhan se tosin läpi käydä kaikki asuttavat tilat, pölyä tämä toimintamme aikaan saa, vaikka ei komeroon asumaan mennäkään.
        Mukavaa joulua poikasi kanssa.

        Lääkitys puree korpikirjailijalla, se hyvä, jaksaa kaiken valmistaa jos itse niin haluaa, minulle se myös on perinne ja vaikea on luopua, pakonedessä sekin tapahtuu.
        Pidän juurikin noista itse tehdyistä taikinoista, ovat maistuvia, eivät murene käsiin, kuten ne oikeat tortut tekee.
        Näkyi maistuvan minunkin kahvittelijoille, piirakatkin upposi munavoin kanssa, kraavilohta vielä suolan nälkään.

        Rauhallista touhuilua myös Eliaanalla, joulu se tulee rauhaisallakin tavalla, kun aloittaa ja suunnittelee, ei kiire tavoita.
        Nykyisillä säilytysmahdollisuuksilla onkin mahdollista ajoittaa tekeminen.
        Varmaan ihana yhteinen tilaisuus teillä, kun pieniä lapsosia mukana, sitten veljen ja kissan kanssa hiljennytte joulunaikaan.

        Kaikille toivottelen näin viimeisille joulun touhuilulle rauhaisaa ja levollista mieltä, joulu on hiljentymisen aikaa.

        Kunpa yöunt pikkuisen enemmän riittäisi, niin jaksaisi puuhata. Nytkin vain torkut nojatuolissani ja pidän silmäni kiinni. Puoli tuntia riittäisi!
        Pitäisi raivata keittiö ja viedä kertyneet roskapussit. Rakkaat sisätossuni hajosivat kirjaimellisesti kappaleiksi, ja innostuin raivaamaan kenkäkaappia ja karsimaan kenkiä, joita en enää käytä. No nyt ne ovat muovikasseissa monen muun pois heitettävän kanssa. Pusseja piisaa, jos vieläkin innostun karsintahommiin.
        Mkr.


      • Hyvin sanottu, Eliaana: "ihmeitä ei tapahdu, ellei niitä kutsu".
        Eikä mikään ole tärkeämpää, näinä aikoina, kuin toivon ylläpitäminen.
        Olet onnekas: oma lääkärisi, oma apu paras apu. En voi kuvitellakaan miten paljon olet oppinut työvuosinasi - ja sen jälkeen..))
        Vaikka me tavikset saadaan googlaamalla tietoa vaivoistamme, emme juuri pysty näkemään kokonaisuutta, asettamaan yksittäistä tietoa isompiin raameihin...Näin olen ainakin itse kokenut.


      • Anonyymi
        Sel-la kirjoitti:

        Huomenta jo valkenevaan päivään, kolme yötä ja ainakin lasten odottama joulupukki oveen kolkuttelee.
        Vieraita kävi, kaikki sujui hyvin, terapia koirakin tuli tervehtimään.
        Tyttärenpojan vaimo kasvattaa koiriaan ja yksi koira on koulutettu terapiakoiraksi, käy Tukholmassa vanhainkodissa vanhuksia tapaamassa.
        Rotumerkintä on vehnäterrieri, näyttelystä näyttelyyn kulkevat ja palkintokaapit täyttyy, nyt enemmän niitä, kuin poikien painikisoista saatuja aikoinaan.

        Ramoonan lapsenlapsen kanssa syntymäpäivä jouluniloon liittyy, joskus se vähän harmittikin, mutta nykyisin hyvin onnistuu joulunkin aikaan.
        Kiirettä ei minullakaan ja tuosta pöydän tyhjäksi raivaamisesta minäkin ihan hämmästyin, kun miespuolisetkin kuppiinsa tarttui ja kantoi keittiöön,, kunnolla en ylös päässyt, kun ruuatkin jääkaapissa, hyvin on äidit porukkansa koulanneet.

        Demeter kamppailee harmiensa kanssa ja joskus varmaan usko paremmasta on koetuksella, mutta kyllä näihin oloihin tottuu ja aina voi muutos parempaan tapahtua.
        Onko astma sinulta todettu, vai sydänkö puuskutukset aikaan saa, minulla myös henki meinaa loppua, kun vähänkin yritän kovemmin touhuilla.
        Kaiken tekeminen alkaa minullakin olla vaikeaa, mutta kiireet unohdan, varaan aikaa joka hommaan, istun ja taas jatkan, näin se tuli siivous jouluksikin tehtyä.
        Eilen illalla istuimme yhden naapurin kanssa saunassa, hänellä myös harmeja terveytensä kanssa, minua viisitoista vuotta nuorempi, joutuu käymään milloin missäkin kokeessa ja ei vaan kohdetta vaivoihin voida täysin löytää.
        Sydämessä läikähti, kun hän sanoi miten tykkää kanssani jutella, tunne molemminpuolinen, osaamme myötäelää toistemme tunteita ja se lämmittää ja lohduttaakin.
        Ikävä tuo poikasi kolarikin, joskus varmaan tuntuu, että kaikki harmit päälle kaatuu, mutta jaksa uskoa, että asiat muuttuu ja kevättä kohti menossa ollaan.

        Makriinakin huolin kera elää ja voimattomana vierestä veljensä eloa seuraa.
        Näinhän se menee , vaivat lisääntyy eritahtiin toisilla voimat loppuu ennen toista ja huolet siirtyy paremmin voiville.
        Onhan kuitenkin lohdullista tietää, että ei veljesi ilman hoitoa ole, jospa pääsisit katsomaan ja näin hyvältä tuntuisi kumpaisestakin.

        Palomalla mahtava menu, kyllä varmaan kaikille maistuu, miehesi siis myös joulunajan lapsonen, mukava näin saada sukua koolle juhlimaan.
        Onnittelut minultakin ja jaksamista puuhissasi, kyllä se joulukin teidät tavoittaa;)

        Ano 12,23 hyvinpä poikasi kysyikin, tästä on Martatkin muistutelleet, komerot ehtii siivota vaikka Vapuksi.
        Onhan se tosin läpi käydä kaikki asuttavat tilat, pölyä tämä toimintamme aikaan saa, vaikka ei komeroon asumaan mennäkään.
        Mukavaa joulua poikasi kanssa.

        Lääkitys puree korpikirjailijalla, se hyvä, jaksaa kaiken valmistaa jos itse niin haluaa, minulle se myös on perinne ja vaikea on luopua, pakonedessä sekin tapahtuu.
        Pidän juurikin noista itse tehdyistä taikinoista, ovat maistuvia, eivät murene käsiin, kuten ne oikeat tortut tekee.
        Näkyi maistuvan minunkin kahvittelijoille, piirakatkin upposi munavoin kanssa, kraavilohta vielä suolan nälkään.

        Rauhallista touhuilua myös Eliaanalla, joulu se tulee rauhaisallakin tavalla, kun aloittaa ja suunnittelee, ei kiire tavoita.
        Nykyisillä säilytysmahdollisuuksilla onkin mahdollista ajoittaa tekeminen.
        Varmaan ihana yhteinen tilaisuus teillä, kun pieniä lapsosia mukana, sitten veljen ja kissan kanssa hiljennytte joulunaikaan.

        Kaikille toivottelen näin viimeisille joulun touhuilulle rauhaisaa ja levollista mieltä, joulu on hiljentymisen aikaa.

        Miten niin viimeisille joulun touhuille? Jouluaatto on vasta sunnuntaina. Minä en ole vielä aloittanutkaan. Kaupatkin on olemassa , saa tuoretta ruokaa vielä aattonakin ostaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten niin viimeisille joulun touhuille? Jouluaatto on vasta sunnuntaina. Minä en ole vielä aloittanutkaan. Kaupatkin on olemassa , saa tuoretta ruokaa vielä aattonakin ostaa.

        Samaa ajattelen. Ei minulla jouluna käy sen enempää vieraita kuin muulloinkaan, Itse joutuisin paistokseni syömään, jos niitä alkaisin paistaa varastoon ja pakastaa.
        Lähiomaiset tulevat aterialle, jonka valmistamiseen ei mene sen enempää aikaa kuin muulloinkaan, hyvin ehdin valmistautua lauantaina.
        Hautakynttilän vieminen on ainoa ongelma, sillä hautausmaa saattaa olla tupaten täynnä kulkijaa, eikä parkkipaikkaa saa. On viisainta siirtää se pyhäpäiville.
        Ne ajat ovat takana, jolloin oli otettava yö avuksi, että ehti työn lomassa joulun valmistaa.


      • Anonyymi
        Sel-la kirjoitti:

        Huomenta jo valkenevaan päivään, kolme yötä ja ainakin lasten odottama joulupukki oveen kolkuttelee.
        Vieraita kävi, kaikki sujui hyvin, terapia koirakin tuli tervehtimään.
        Tyttärenpojan vaimo kasvattaa koiriaan ja yksi koira on koulutettu terapiakoiraksi, käy Tukholmassa vanhainkodissa vanhuksia tapaamassa.
        Rotumerkintä on vehnäterrieri, näyttelystä näyttelyyn kulkevat ja palkintokaapit täyttyy, nyt enemmän niitä, kuin poikien painikisoista saatuja aikoinaan.

        Ramoonan lapsenlapsen kanssa syntymäpäivä jouluniloon liittyy, joskus se vähän harmittikin, mutta nykyisin hyvin onnistuu joulunkin aikaan.
        Kiirettä ei minullakaan ja tuosta pöydän tyhjäksi raivaamisesta minäkin ihan hämmästyin, kun miespuolisetkin kuppiinsa tarttui ja kantoi keittiöön,, kunnolla en ylös päässyt, kun ruuatkin jääkaapissa, hyvin on äidit porukkansa koulanneet.

        Demeter kamppailee harmiensa kanssa ja joskus varmaan usko paremmasta on koetuksella, mutta kyllä näihin oloihin tottuu ja aina voi muutos parempaan tapahtua.
        Onko astma sinulta todettu, vai sydänkö puuskutukset aikaan saa, minulla myös henki meinaa loppua, kun vähänkin yritän kovemmin touhuilla.
        Kaiken tekeminen alkaa minullakin olla vaikeaa, mutta kiireet unohdan, varaan aikaa joka hommaan, istun ja taas jatkan, näin se tuli siivous jouluksikin tehtyä.
        Eilen illalla istuimme yhden naapurin kanssa saunassa, hänellä myös harmeja terveytensä kanssa, minua viisitoista vuotta nuorempi, joutuu käymään milloin missäkin kokeessa ja ei vaan kohdetta vaivoihin voida täysin löytää.
        Sydämessä läikähti, kun hän sanoi miten tykkää kanssani jutella, tunne molemminpuolinen, osaamme myötäelää toistemme tunteita ja se lämmittää ja lohduttaakin.
        Ikävä tuo poikasi kolarikin, joskus varmaan tuntuu, että kaikki harmit päälle kaatuu, mutta jaksa uskoa, että asiat muuttuu ja kevättä kohti menossa ollaan.

        Makriinakin huolin kera elää ja voimattomana vierestä veljensä eloa seuraa.
        Näinhän se menee , vaivat lisääntyy eritahtiin toisilla voimat loppuu ennen toista ja huolet siirtyy paremmin voiville.
        Onhan kuitenkin lohdullista tietää, että ei veljesi ilman hoitoa ole, jospa pääsisit katsomaan ja näin hyvältä tuntuisi kumpaisestakin.

        Palomalla mahtava menu, kyllä varmaan kaikille maistuu, miehesi siis myös joulunajan lapsonen, mukava näin saada sukua koolle juhlimaan.
        Onnittelut minultakin ja jaksamista puuhissasi, kyllä se joulukin teidät tavoittaa;)

        Ano 12,23 hyvinpä poikasi kysyikin, tästä on Martatkin muistutelleet, komerot ehtii siivota vaikka Vapuksi.
        Onhan se tosin läpi käydä kaikki asuttavat tilat, pölyä tämä toimintamme aikaan saa, vaikka ei komeroon asumaan mennäkään.
        Mukavaa joulua poikasi kanssa.

        Lääkitys puree korpikirjailijalla, se hyvä, jaksaa kaiken valmistaa jos itse niin haluaa, minulle se myös on perinne ja vaikea on luopua, pakonedessä sekin tapahtuu.
        Pidän juurikin noista itse tehdyistä taikinoista, ovat maistuvia, eivät murene käsiin, kuten ne oikeat tortut tekee.
        Näkyi maistuvan minunkin kahvittelijoille, piirakatkin upposi munavoin kanssa, kraavilohta vielä suolan nälkään.

        Rauhallista touhuilua myös Eliaanalla, joulu se tulee rauhaisallakin tavalla, kun aloittaa ja suunnittelee, ei kiire tavoita.
        Nykyisillä säilytysmahdollisuuksilla onkin mahdollista ajoittaa tekeminen.
        Varmaan ihana yhteinen tilaisuus teillä, kun pieniä lapsosia mukana, sitten veljen ja kissan kanssa hiljennytte joulunaikaan.

        Kaikille toivottelen näin viimeisille joulun touhuilulle rauhaisaa ja levollista mieltä, joulu on hiljentymisen aikaa.

        Iltapäivää ! Luin "heti aamusta" SkillaNin tervehdyksen ja tulin hyvälle mielelle..))

        Miten taitavasti SkillaN osaakaan huomioida toiset, välittää ymmärrystä ja hyvää tahtoa
        muille - häneen sovittaisin Leinon säkeet: "Oi onnellinen, joka herättää niitä hyviä voimia voisi"....
        Kiitos vain SkillaN noista arveluista, vaivojani koskien: sydän, astma.. ja ennen muuta kiitän kokemustesi jakamisesta, ne antavat aina eväitä siihen, miten pärjätä omassa arjessa.

        Itsekin ajattelen, että tyypillisiä vanhuuden vaivojahan nämä voivat olla, mutta niiden yhtäkkinen ilmaantuminen tuntuu oudolta: ikäänkuin tuon kuumetaudin jälkeen jokin suojaava mekanismi olisi särkynyt sisälläni niin, että "jonossa olevat" mahdolliset vaivat ottivat tilaa kun portinvartija oli poissa..))

        Tuosta työn tekemisen tavasta yritän ottaa opikseni: voi ja saa levätä ! Tehdä työt kaikessa rauhassa, itseään piiskaamatta.

        Noita odottamattomia, voimaannuttavia kohtaamisia - viittaan saunaseuraasi, SkillaN -
        olen itsekin saanut kokea ja kyllä niistä nöyrä mieli jää - ovat jotenkin ihmistä isompia asioita, minulle ainakin.

        Vaikka aina ei tule annettua palautetta toisten kirjoittajien viesteistä, luen niitä aina mielelläni ja seuraan tuttujen kirjoittajien tapahtumia, kuin oltaisi hyvinkin tuttuja -kuten tietysti ollaankin monien kirjoittajien kanssa...))

        Ja näinä aikoina kun niin monien elämä rajoittuu jo terveydellistäkin syistä, on sentään hienoa että meillä on Nojatuolin kaltainen alusta, jossa saamme kohdata ikätovereita, kertoa omaa tarinaamme ja jakaa vertaiskokemuksia.
        Ja vaikka nyt usein tulee maininneeksi tutut kirjoittajat, myös anonyymit kirjoittajat ja lukijat ovat tätä samaa "ikäihmisten" joukkoa ja vertaisina mukana kuka missäkin muodossa. Eikö vain ?
        Kaikille meille yhtä antoisaa joulunaikaa..))
        demeter1


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kunpa yöunt pikkuisen enemmän riittäisi, niin jaksaisi puuhata. Nytkin vain torkut nojatuolissani ja pidän silmäni kiinni. Puoli tuntia riittäisi!
        Pitäisi raivata keittiö ja viedä kertyneet roskapussit. Rakkaat sisätossuni hajosivat kirjaimellisesti kappaleiksi, ja innostuin raivaamaan kenkäkaappia ja karsimaan kenkiä, joita en enää käytä. No nyt ne ovat muovikasseissa monen muun pois heitettävän kanssa. Pusseja piisaa, jos vieläkin innostun karsintahommiin.
        Mkr.

        Etkös nyt jo vaadi itseltäsi liikoja, Makriina ? Aina menossa ja puuhaamassa milloin mitäkin.

        Tuota raivaamista ja komeroiden järjestelyä on selvästi ilmassa - tarttunut minuunkin.
        Minäkin kiipeilin lähes itsetuhoisesti komeroita - ja ylähyllyjä - raivaamassa, mutta kyllä tuli hyvä mieli kun selvisin projektista vammoitta, jäykillä jäsenillä ja surkealla tasapainolla...
        demeter1


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Iltapäivää ! Luin "heti aamusta" SkillaNin tervehdyksen ja tulin hyvälle mielelle..))

        Miten taitavasti SkillaN osaakaan huomioida toiset, välittää ymmärrystä ja hyvää tahtoa
        muille - häneen sovittaisin Leinon säkeet: "Oi onnellinen, joka herättää niitä hyviä voimia voisi"....
        Kiitos vain SkillaN noista arveluista, vaivojani koskien: sydän, astma.. ja ennen muuta kiitän kokemustesi jakamisesta, ne antavat aina eväitä siihen, miten pärjätä omassa arjessa.

        Itsekin ajattelen, että tyypillisiä vanhuuden vaivojahan nämä voivat olla, mutta niiden yhtäkkinen ilmaantuminen tuntuu oudolta: ikäänkuin tuon kuumetaudin jälkeen jokin suojaava mekanismi olisi särkynyt sisälläni niin, että "jonossa olevat" mahdolliset vaivat ottivat tilaa kun portinvartija oli poissa..))

        Tuosta työn tekemisen tavasta yritän ottaa opikseni: voi ja saa levätä ! Tehdä työt kaikessa rauhassa, itseään piiskaamatta.

        Noita odottamattomia, voimaannuttavia kohtaamisia - viittaan saunaseuraasi, SkillaN -
        olen itsekin saanut kokea ja kyllä niistä nöyrä mieli jää - ovat jotenkin ihmistä isompia asioita, minulle ainakin.

        Vaikka aina ei tule annettua palautetta toisten kirjoittajien viesteistä, luen niitä aina mielelläni ja seuraan tuttujen kirjoittajien tapahtumia, kuin oltaisi hyvinkin tuttuja -kuten tietysti ollaankin monien kirjoittajien kanssa...))

        Ja näinä aikoina kun niin monien elämä rajoittuu jo terveydellistäkin syistä, on sentään hienoa että meillä on Nojatuolin kaltainen alusta, jossa saamme kohdata ikätovereita, kertoa omaa tarinaamme ja jakaa vertaiskokemuksia.
        Ja vaikka nyt usein tulee maininneeksi tutut kirjoittajat, myös anonyymit kirjoittajat ja lukijat ovat tätä samaa "ikäihmisten" joukkoa ja vertaisina mukana kuka missäkin muodossa. Eikö vain ?
        Kaikille meille yhtä antoisaa joulunaikaa..))
        demeter1

        Kyllähän skillan on numero yksi,kukaan ei samaan pysty. Sinäkin D olet hyvin huomaavainen ja todella keskustelet. Et vain luettele mitä tänään söit ja teit.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllähän skillan on numero yksi,kukaan ei samaan pysty. Sinäkin D olet hyvin huomaavainen ja todella keskustelet. Et vain luettele mitä tänään söit ja teit.

        Mun siivoomisensa on vielä aloottamista vaille valmista eli selvää pässinlihaa.
        Muutaman roskan sentään osastoin siehen keittiökaapin kuiva roskaämpäriin.

        Näin käyp aina etä kun nuoskalumella liikutaan ja sitten lämpötila yöllä lasehtii. Tulee pikku pakkanen ja polulle tulee inhottavia jääkubbeja.
        Tietyst mie hiekotin, nottei ihan vaarallista olis pihapolkua tielle päin liikkua. Kesällä keräsin työkoneen jäljiltä murskasepeliä ison maaliämpärillisen.


        Äkkiä ne mänöö enkä tiiä mistä uutta saa ostettua. Rautakaupasta ehkä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllähän skillan on numero yksi,kukaan ei samaan pysty. Sinäkin D olet hyvin huomaavainen ja todella keskustelet. Et vain luettele mitä tänään söit ja teit.

        Samaa mieltä Ano 17.23. Ei ole SkillaNin voittanutta. Joskus ehdottelin, että Nojatuolista voisi laatia jonkinlaisen historiikin tai antologian. Uskoisin, että kiinnostaisi ainakin meitä, jotka emme olleet mukana alusta saakka. Olisi myös kiinnostavaa nähdä, miten viestintä on muuttunut tuona aikana, ymmärsin, että alkuvuodet ovat olleet huumorin ja mielikuvituksen juhlaa...
        Kiitos myös itselleni tulleesta palautteesta, sitä on aina mukava saada. Minun syömiseni ja tekemiseni ovat niin tavanomaisia, ettei niistä juuri juttua saa, mutta mielelläni luen muiden tekstejä näistäkin aiheista - ihan oppiakseni, saadakseni virikkeitä ja innostusta.
        demeter1


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Samaa mieltä Ano 17.23. Ei ole SkillaNin voittanutta. Joskus ehdottelin, että Nojatuolista voisi laatia jonkinlaisen historiikin tai antologian. Uskoisin, että kiinnostaisi ainakin meitä, jotka emme olleet mukana alusta saakka. Olisi myös kiinnostavaa nähdä, miten viestintä on muuttunut tuona aikana, ymmärsin, että alkuvuodet ovat olleet huumorin ja mielikuvituksen juhlaa...
        Kiitos myös itselleni tulleesta palautteesta, sitä on aina mukava saada. Minun syömiseni ja tekemiseni ovat niin tavanomaisia, ettei niistä juuri juttua saa, mutta mielelläni luen muiden tekstejä näistäkin aiheista - ihan oppiakseni, saadakseni virikkeitä ja innostusta.
        demeter1

        Eihän fiksu ja kehittynyt ihminen elä syödäkseen. Sellainen joka aina oudoista pöperöistään vouhottaa, ei osaa mistään syvällisemmästä puhua.


    • Minulla on lama, en jaksa mitään. Jokainen nivel on kipeä, yöllä jos nousen kävelemään niin jalatkin ovat tosi kipeät, hyvä että pystyn menemään jaloilleni.
      Tätä on kestänyt pari päivää.
      Ei kai korona ole tarttunut kaupunkireissulla.
      Toissa iltana oli 37,8 kuumetta, nyt ei ole.
      Mutta maata kaatava väsymys, en jaksa tehdä mitään.
      Minut on rokotettu koronaa vastaan ja kerran sairastinkin, jospa olisi nyt helppompa jos on korona. En ole tehnyt testiä.
      Flunssa ei ole, kurkku ei ole kipeä eikä muitakaan flunssan oireita.

    • Anonyymi

      Vaikka on rokotettu koronaa vastaan, niin ei se montakaan viikkoa välttämättä kestä, että voi saada tartunnan. Jotkuhan ei saa tartuntaa vaikka puoliso vieressä sairastaa koronaa vakavasti ja molemmat ovat saman ikäisiä ja yhtä perusterveitä tai perussairaita.
      Ihmisillä on erilaiset geenit ja niistä ei vielä kukaan tiedä kuin promillin, mitä ne vaikuttava eri sairauksiin.

      Kun kävit kaupungilla , niin liiketilat ja bussit on sakonaan täynnä eri viruksia.
      Ainut mikä voi estää tartuntaaon ffp3 tai ffp3 maski n 94%.

    • Niinhän se on illassa taas päivä tää.
      Torttuja aamulla leivoin.
      Vähän joulukoristuksia, liinoja ja kynttilöitä laittelin. Ostin eilen 3 kappaleen istutuksen sinistä hyasinttiä. Se on lempijoulukukkani.
      Kuusen otin sisälle ja suihkuttelin pari tuntia tyvi vesiämpärissä. Sitten leikkasin palan pois varresta uudeksi imupinnaksi ja asettelin jalkaan.

      Polvi peijakas on vähän turvonnut ja arka, eipä ole huomenna jaklojen päälle käyviä hommia. Kaasujalka, mokoma.
      Lauantaina pitää tuosta 250km reissusta selvitä.
      Tuo itsekiinnittyvä side tuossa ranteessa korjasi tilanteen. Kipu lakkasi.
      No pikkuvaivoja nää, tulee ja menee.
      Suurempia ongelmia täällä tuntuu monella olevan.
      Liekko, lienet varmaan jonkun pöpön saanut. Huomaa pitää puhelin lähettyvillä.
      Itse laita aina yöpöydän laatikkoon yöksi, että on tarvittaessa käden ulottuvilla, jos jotain tulee.

    • Tunteet käyvät pinnassa, huolet lepää hartioilla. Haluaisin, että joulun odotus olisi onnellista aikaa. Kuitenkin jokapäiväiset uutiset niin maailmalta kuin kotomaasta lannistavat mielen. Ihmisen arvo ei ole mitään ei sodassa ei rauhassa. Prahassa verilöyly, Gazassa ja Ukrainassa sota.

      Ilmojen hallitsijakin tuntuu olevan joulun viettoon rientäviä riesana. Lumimyrräköitä ja räntää matkalaisten harmina.

      No, elämä on. Olen päässyt jouluvalmistelujen loppuun. Kinkun laitan huomenna uuniin. Kuhaa kävin ostamassa rekotorilta paikalliselta kalastajalta, kala oli eilen pyydettyä.

      Esikoinen soitti juuri, ajavat Kajaaniin jouluaattona ja joulupäivänä nautimme joulupäivällistä, mikä parasta toivoivat kalaa.

      No, taas joulumieli palasi.

      • Anonyymi

        Se kuha on joulupäivnä jo melkein viikon vanhaa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Se kuha on joulupäivnä jo melkein viikon vanhaa.

        Huomenta ja yhä vaan toimetonta aikaa, huomenna haudoille ja minun jouluuni kuuluu vain rauhaa ja lepoa.
        Tiedän joulun olevan, aaton siis sunnuntaina, mutta minulla on kaikki valmista, siksi voin toivottaa toisille rauhaisuutta ja lepoa;)
        Sopii minulle, että jätätte kaiken viimetippaan, minä vaan en siitä omassa elämässä tykkää, rauhoittua tahdon jo aattona.

        Ainahan sitä sanomista keksii, kuten tuon kalankin kohdalta, tuodaanhan kaloja Norjasta asti ja eivät varmaan juuri tuoreina pysy, mutta syömäkelpoisena kuitenkin.
        Minä laitoin kraavilohen suolaan ja pakkaseen, säilyy ja ei suolaannu liika, näin olen ohjeen saanut, sitä noudatan.
        Puhun paljon ruuasta, sen laitosta, ja syömisestäkin, en kyllä muista julistaneeni olevani fiksu, kehittynyt, en sivistynytkään, mutta olen kuitenkin minä ja elän kun välillä muistan syödä.
        Ainahan arvosteltavaa löytyy.
        Olen edelleen sitä mieltä, että kaupastakaan ei aina löydy juuri eilen tehtyä, säilymisaika joskus yllättävän pitkä,, kotona tehtykin säilyy oikein säilytettynä jopa viikon, eikä säilöntäaineet mitään riskiä aiheuta.
        Sovitaan, että jokainen saa elää omien tottumusten mukaan, kaikilla ei elämä samaa rataa tarvitse kulkea, mitä esimerkiksi minulla menee.

        Elämä on täällä meillä kuin lintukodossa tälläkin hetkellä ja pysähtyessä miettimään maailman tilannetta voisi pienet harmit unohtaa.
        Auttavan käden voimme ojentaa lievittämään maailman tuskaa, pientähän se on yksilön osalta, mutta yhteisin teoin apu kasvaa lopulta kohdatessa hädässä olevia.

        Liekko huonoa tuuria on saanut sairaaksi tullen, ei kiva, samoin Eliaana polvensa kanssa, no lohdutuksena voin sanoa, että vaivani minunkin elämää kiusaa.
        Olen miettinytkin, että minun kipuilut siirtyvät paikasta toiseen, aikansa tuntuvat kohteessa ja kohta toista kohtaa kipuillen, polvet kuitenkin pysyvä vaiva.
        Kävelysauvat ulos mentäessä tuki ja turva., säätkin vaikuttaa, kun sateet tulevat kivut yltyy.
        Geeneillä on varma voima sairauksien myötä, muistan ajan jolloin kaikki perheeni jäsenet sairastuivat, minä en ja sekin, kun mieheni tuskaili verenpaineen ja kolestrolin myötä,
        Ihmetteli, samaa ruokaa syömme ja sinulla ei mitään ongelmia, olen todella onnellani ja hyvien geenien avulla tähän ikään asti päässyt.
        Syömällä ja ilman mitään erikoista se on onnistunut, kyllä se ruokailu suuri osa elämästä on.

        Nyt ylisanoja kohdalleni olette tarjoilleet demeter ja ano 17,23, en mikään kummajainen, ajatuksenikin melkoisen puutteellisia, kun vertaa taitaviin kirjoittajiin.
        Muistan ajan kun sain jatkuvasti huomautuksia oikeinkirjoittelusta, mikään ei korjaantunut, kai väsyivät opettamaan, kun huomasivat taitoni;)D
        Voi olla hyväkin joskus sivuuttaa maininnat itseen kohdistuvat, kun muuttaa ei niitä voi.
        Harmikseni yhdyn noihin demeterin arvioihin, ennen oli huumori päällimmäisenä ja kirjoittelussa ei pieniin virheisiin, ylilyönteihinkään puututtu.

        Mkr hyvä on raivausta tehdä, paljon tavaraa kertyy ja vaikka vaikea on roskapussiin tyrkätä, niin ajan oloon niitä ei muistakaan.
        Yritän luopua monista rakkaista asioista, jos lapseni jotain haluavat, yritän iloiten sen antaa, miettien, että luovuttava on elämästäänkin ja mukaan ei mitään laiteta.
        Joskus herää ajatus, että mihinkähän senkin tavaran olen laittanut, mutta siltä osin muisti on unohtava, hyvä niin, huomaan tulevani toimeen ilmankin.

        Tulikohan nyt taas pituutta niin, ettei viesti lähde, uusimaan en kyllä rupea.
        Ahertakaa te joilla hommat hakusissa ja levätkää jo voiton puolelle päässeet.


      • Anonyymi
        Sel-la kirjoitti:

        Huomenta ja yhä vaan toimetonta aikaa, huomenna haudoille ja minun jouluuni kuuluu vain rauhaa ja lepoa.
        Tiedän joulun olevan, aaton siis sunnuntaina, mutta minulla on kaikki valmista, siksi voin toivottaa toisille rauhaisuutta ja lepoa;)
        Sopii minulle, että jätätte kaiken viimetippaan, minä vaan en siitä omassa elämässä tykkää, rauhoittua tahdon jo aattona.

        Ainahan sitä sanomista keksii, kuten tuon kalankin kohdalta, tuodaanhan kaloja Norjasta asti ja eivät varmaan juuri tuoreina pysy, mutta syömäkelpoisena kuitenkin.
        Minä laitoin kraavilohen suolaan ja pakkaseen, säilyy ja ei suolaannu liika, näin olen ohjeen saanut, sitä noudatan.
        Puhun paljon ruuasta, sen laitosta, ja syömisestäkin, en kyllä muista julistaneeni olevani fiksu, kehittynyt, en sivistynytkään, mutta olen kuitenkin minä ja elän kun välillä muistan syödä.
        Ainahan arvosteltavaa löytyy.
        Olen edelleen sitä mieltä, että kaupastakaan ei aina löydy juuri eilen tehtyä, säilymisaika joskus yllättävän pitkä,, kotona tehtykin säilyy oikein säilytettynä jopa viikon, eikä säilöntäaineet mitään riskiä aiheuta.
        Sovitaan, että jokainen saa elää omien tottumusten mukaan, kaikilla ei elämä samaa rataa tarvitse kulkea, mitä esimerkiksi minulla menee.

        Elämä on täällä meillä kuin lintukodossa tälläkin hetkellä ja pysähtyessä miettimään maailman tilannetta voisi pienet harmit unohtaa.
        Auttavan käden voimme ojentaa lievittämään maailman tuskaa, pientähän se on yksilön osalta, mutta yhteisin teoin apu kasvaa lopulta kohdatessa hädässä olevia.

        Liekko huonoa tuuria on saanut sairaaksi tullen, ei kiva, samoin Eliaana polvensa kanssa, no lohdutuksena voin sanoa, että vaivani minunkin elämää kiusaa.
        Olen miettinytkin, että minun kipuilut siirtyvät paikasta toiseen, aikansa tuntuvat kohteessa ja kohta toista kohtaa kipuillen, polvet kuitenkin pysyvä vaiva.
        Kävelysauvat ulos mentäessä tuki ja turva., säätkin vaikuttaa, kun sateet tulevat kivut yltyy.
        Geeneillä on varma voima sairauksien myötä, muistan ajan jolloin kaikki perheeni jäsenet sairastuivat, minä en ja sekin, kun mieheni tuskaili verenpaineen ja kolestrolin myötä,
        Ihmetteli, samaa ruokaa syömme ja sinulla ei mitään ongelmia, olen todella onnellani ja hyvien geenien avulla tähän ikään asti päässyt.
        Syömällä ja ilman mitään erikoista se on onnistunut, kyllä se ruokailu suuri osa elämästä on.

        Nyt ylisanoja kohdalleni olette tarjoilleet demeter ja ano 17,23, en mikään kummajainen, ajatuksenikin melkoisen puutteellisia, kun vertaa taitaviin kirjoittajiin.
        Muistan ajan kun sain jatkuvasti huomautuksia oikeinkirjoittelusta, mikään ei korjaantunut, kai väsyivät opettamaan, kun huomasivat taitoni;)D
        Voi olla hyväkin joskus sivuuttaa maininnat itseen kohdistuvat, kun muuttaa ei niitä voi.
        Harmikseni yhdyn noihin demeterin arvioihin, ennen oli huumori päällimmäisenä ja kirjoittelussa ei pieniin virheisiin, ylilyönteihinkään puututtu.

        Mkr hyvä on raivausta tehdä, paljon tavaraa kertyy ja vaikka vaikea on roskapussiin tyrkätä, niin ajan oloon niitä ei muistakaan.
        Yritän luopua monista rakkaista asioista, jos lapseni jotain haluavat, yritän iloiten sen antaa, miettien, että luovuttava on elämästäänkin ja mukaan ei mitään laiteta.
        Joskus herää ajatus, että mihinkähän senkin tavaran olen laittanut, mutta siltä osin muisti on unohtava, hyvä niin, huomaan tulevani toimeen ilmankin.

        Tulikohan nyt taas pituutta niin, ettei viesti lähde, uusimaan en kyllä rupea.
        Ahertakaa te joilla hommat hakusissa ja levätkää jo voiton puolelle päässeet.

        Norjasta kala tulee jäitettynä rekalla yhden päivän aikana ja se on tiskissäkin jäitettynä noin nolla asteessa. Jääkaapissa on + 5-6, kala säilyy perattuna pari päivää. Miksi ihmiset ostaa kaikki liian aikaisin, sitten jouluna kaikki on pakasteesta sulatettua ja lämmitettyä? Kala kärsii pakastamisesta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se kuha on joulupäivnä jo melkein viikon vanhaa.

        Ostaisit pakastinmen, niin saisit ruuan pysymään tuoreena.


    • Lunta sataa ja tuuli puhaltaa mereltä, Pia-myrsky joka tuli meille Tanskasta on kai siirtymässä sinne teille päin. Meillä on oranssi varoitus, myrskytuulesta ja suurista lumimääristä, mutta tällä hetkellä on hyvinkin rauhallista, tässä E-4tien pinnassa on lähinnä normaali talvikeli, mutta lounasvieraani epäröivät lähteä liikenteeseen kun kovasti varoitellaan. Katsotaan mitä tapahtuu.

      Ikävää että vielä näin viime metreilläkin jaksetaan kylvää epäsopua makeilemalla toisille ja lyttäämällä taas joitakin muita, melkeinpä samassa lauseessa.
      Jotkut meistä, Sel-la, Korppis ja minä ja monet muutkin nautimme ruuanlaitosta ja joulun valmistelemisesta omalle perheellemme ja läheisille, mutta siitäkin tulee takkiin. Olen Sel-lan kanssa samaa mieltä sataprosenttisesti: annetaanko nyt kaikkien valmistella omaa jouluaan omalla tavallaan vaikka siihen liittyisikin ruokalistojen tekeminen, perheen kokoontuminen, hyvä mieli ja joulurauha? Ei kai se ole liikaa pyydetty.

      Demeterille ja liekolle toivotan jaksamista ja paranemista, samoin kaikille muillekin joiden terveys reistailee ja voimat ovat vähissä.

      Joulun iloa, valoa ja mieltä jaloa.
      Lumisesta, tuulisesta Dalajoen alavirrasta,
      Paloma

      • Anonyymi

        Miten niin makeilemalla toisille? Mikset voi myöntää , että joistakin vilpittömästi pidetään ja joistakin ei. Jos on pieni itsetunto, kateus nostaa rumaa päätään jos joku muu saa kannustusta ja kiitosta. Onko se pois sinun lautaselta?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Miten niin makeilemalla toisille? Mikset voi myöntää , että joistakin vilpittömästi pidetään ja joistakin ei. Jos on pieni itsetunto, kateus nostaa rumaa päätään jos joku muu saa kannustusta ja kiitosta. Onko se pois sinun lautaselta?

        Minun lautaselta ei mikään pois ja kateus ei ole minun juttujani.
        En vain usko "vilpittömyyteesi". Eit muuten saisi kolmeen riviin mahtumaan sekä makeilua että lyttäämistä niin suuressa määrässä.
        Minäkin tykkään että Se-la /ent. Skillan, Demeter1, Ramoona, Eliaana, liekko, Mkr, Korppis jne koko joukko muitakin nojatuoliin kirjoittajia ovat ihan parasta palstan antia. Mutta en tunne tarvetta mitätöidä ja lytätä ketään samassa viestissä. Rekattuja tai anonyymejä.


      • Anonyymi
        Paloma.se01 kirjoitti:

        Minun lautaselta ei mikään pois ja kateus ei ole minun juttujani.
        En vain usko "vilpittömyyteesi". Eit muuten saisi kolmeen riviin mahtumaan sekä makeilua että lyttäämistä niin suuressa määrässä.
        Minäkin tykkään että Se-la /ent. Skillan, Demeter1, Ramoona, Eliaana, liekko, Mkr, Korppis jne koko joukko muitakin nojatuoliin kirjoittajia ovat ihan parasta palstan antia. Mutta en tunne tarvetta mitätöidä ja lytätä ketään samassa viestissä. Rekattuja tai anonyymejä.

        Et tunne tarvetta mitätöidä ja lytätä ketään, kuitenkin nyt mitätöit tuon kirjoittajan vilpittömyyden.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Et tunne tarvetta mitätöidä ja lytätä ketään, kuitenkin nyt mitätöit tuon kirjoittajan vilpittömyyden.

        Taas tarvittaisiin rivien väistä lukemisen taitoa.
        Nimim, "Joulumielen metsästäjä"


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Et tunne tarvetta mitätöidä ja lytätä ketään, kuitenkin nyt mitätöit tuon kirjoittajan vilpittömyyden.

        Varsinkin Dmeteriä kannustavat on Paloma leimannut nuolijoiksi ja epärehellisiksi. Mikä tuollanen muitten vilpittömyyttä epäilemään?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Et tunne tarvetta mitätöidä ja lytätä ketään, kuitenkin nyt mitätöit tuon kirjoittajan vilpittömyyden.

        Kyseenalaistan vain anonyymin kirjoittajan motivaation ylistykseen, kun ketunhäntä vilahtelee kainalossa. Ei siihen tarvitse edes rivienvälistälukijan taitoja, kun samaan hengenvetoon mitätöi muita. Mites se oli, jos kumartaa jollekin niin samalla pyllistää muille?

        Miten voi "mitätöidä" jonkun vilpittömyyden?
        Ei ole näyttöä suuntaan eikä toiseen, mutta sen voi kyllä kyseenalaistaa, jos merkit viittaavat vilppiin. Logiikkaa kehiin, pliis!


      • Anonyymi
        Paloma.se01 kirjoitti:

        Kyseenalaistan vain anonyymin kirjoittajan motivaation ylistykseen, kun ketunhäntä vilahtelee kainalossa. Ei siihen tarvitse edes rivienvälistälukijan taitoja, kun samaan hengenvetoon mitätöi muita. Mites se oli, jos kumartaa jollekin niin samalla pyllistää muille?

        Miten voi "mitätöidä" jonkun vilpittömyyden?
        Ei ole näyttöä suuntaan eikä toiseen, mutta sen voi kyllä kyseenalaistaa, jos merkit viittaavat vilppiin. Logiikkaa kehiin, pliis!

        Mitkä merkit muka viittaa johonkin ketunhäntään? Oma kateellinen mielesi niitä rivienväkeistä näkee.


      • Anonyymi
        Paloma.se01 kirjoitti:

        Kyseenalaistan vain anonyymin kirjoittajan motivaation ylistykseen, kun ketunhäntä vilahtelee kainalossa. Ei siihen tarvitse edes rivienvälistälukijan taitoja, kun samaan hengenvetoon mitätöi muita. Mites se oli, jos kumartaa jollekin niin samalla pyllistää muille?

        Miten voi "mitätöidä" jonkun vilpittömyyden?
        Ei ole näyttöä suuntaan eikä toiseen, mutta sen voi kyllä kyseenalaistaa, jos merkit viittaavat vilppiin. Logiikkaa kehiin, pliis!

        Näinhän se arvostelussa yleensä menee, toista kehutaan, toista ei ja usein ne mahtuu samaan lauseeseenkin, joten otahan nyt se logiikka omaan kehääsi.

        Ei kaikista voi pitää. Oli sitten kyseessä ihminen, musiikki, kirjallisuus, ruoka jne..


      • Anonyymi kirjoitti:

        Näinhän se arvostelussa yleensä menee, toista kehutaan, toista ei ja usein ne mahtuu samaan lauseeseenkin, joten otahan nyt se logiikka omaan kehääsi.

        Ei kaikista voi pitää. Oli sitten kyseessä ihminen, musiikki, kirjallisuus, ruoka jne..

        :)
        "Tarjoilija, kokille onnittelut. Teillä on erinomainen, tähtikokki keittiössänne, toisinkuin tuossa viereisessä ravintolassa, siellä on tosi huono kokki, ei osaa laittaa ruokaa."
        ***
        "Sirpa Kähkösen 36 uurnaa on tosi loistava teos, toisin kuin Rosa Liksomin Everstinna. Yököttää kun jotkut kehuvat vain tuollaisia huonoja kirjoittajia."

        Kumpikaan väite ylempänä ei edusta kirjoittajan vilpitöntä mielipidettä, vaan on ns olkiukko-argumentti, jonka tarkoituksena on johtaa lukija harhaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Näinhän se arvostelussa yleensä menee, toista kehutaan, toista ei ja usein ne mahtuu samaan lauseeseenkin, joten otahan nyt se logiikka omaan kehääsi.

        Ei kaikista voi pitää. Oli sitten kyseessä ihminen, musiikki, kirjallisuus, ruoka jne..

        Kaikki eivät anna itse aihetta siihen, että olisivat pidettyjä.


      • Anonyymi
        Paloma.se01 kirjoitti:

        :)
        "Tarjoilija, kokille onnittelut. Teillä on erinomainen, tähtikokki keittiössänne, toisinkuin tuossa viereisessä ravintolassa, siellä on tosi huono kokki, ei osaa laittaa ruokaa."
        ***
        "Sirpa Kähkösen 36 uurnaa on tosi loistava teos, toisin kuin Rosa Liksomin Everstinna. Yököttää kun jotkut kehuvat vain tuollaisia huonoja kirjoittajia."

        Kumpikaan väite ylempänä ei edusta kirjoittajan vilpitöntä mielipidettä, vaan on ns olkiukko-argumentti, jonka tarkoituksena on johtaa lukija harhaan.

        Minua ei tuollaiset vie harhaan, koska minulla on oma mielipide.


      • Anonyymi
        Paloma.se01 kirjoitti:

        Minun lautaselta ei mikään pois ja kateus ei ole minun juttujani.
        En vain usko "vilpittömyyteesi". Eit muuten saisi kolmeen riviin mahtumaan sekä makeilua että lyttäämistä niin suuressa määrässä.
        Minäkin tykkään että Se-la /ent. Skillan, Demeter1, Ramoona, Eliaana, liekko, Mkr, Korppis jne koko joukko muitakin nojatuoliin kirjoittajia ovat ihan parasta palstan antia. Mutta en tunne tarvetta mitätöidä ja lytätä ketään samassa viestissä. Rekattuja tai anonyymejä.

        Onko parempi, kun eri viesteissä kaiken aikaa arvostelet palstalle varsinkin anoina kirjoittavia?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Minua ei tuollaiset vie harhaan, koska minulla on oma mielipide.

        Jokaisella on oma mielipide.
        Joillakin se on vain väärä käsitys asioista.
        Joillakin se on vox populi- koska muutkin sanoo niin.
        Joillakin se tosiasioiden oikeaan tulkintaan perustuva kannanotto.
        Ontäysin absurdia mennä väittämään ettei koskaan ole väärässä. tai harhassa.


      • Anonyymi
        Paloma.se01 kirjoitti:

        Jokaisella on oma mielipide.
        Joillakin se on vain väärä käsitys asioista.
        Joillakin se on vox populi- koska muutkin sanoo niin.
        Joillakin se tosiasioiden oikeaan tulkintaan perustuva kannanotto.
        Ontäysin absurdia mennä väittämään ettei koskaan ole väärässä. tai harhassa.

        Kukaan muu kuin sinä ei ole väittänytkään olevansa aina oikeassa. Itseesi siis sopii tuo harhassa olo.


      • Anonyymi
        Paloma.se01 kirjoitti:

        Minun lautaselta ei mikään pois ja kateus ei ole minun juttujani.
        En vain usko "vilpittömyyteesi". Eit muuten saisi kolmeen riviin mahtumaan sekä makeilua että lyttäämistä niin suuressa määrässä.
        Minäkin tykkään että Se-la /ent. Skillan, Demeter1, Ramoona, Eliaana, liekko, Mkr, Korppis jne koko joukko muitakin nojatuoliin kirjoittajia ovat ihan parasta palstan antia. Mutta en tunne tarvetta mitätöidä ja lytätä ketään samassa viestissä. Rekattuja tai anonyymejä.

        Jyllä se vaan sinun jutuista tuo kateus paistaa, ei tarvii etsiä edes rivien välistä!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kukaan muu kuin sinä ei ole väittänytkään olevansa aina oikeassa. Itseesi siis sopii tuo harhassa olo.

        Tuo Paloma tekstihän oli taas täydellinen lyttääminen toisen tekstiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Näinhän se arvostelussa yleensä menee, toista kehutaan, toista ei ja usein ne mahtuu samaan lauseeseenkin, joten otahan nyt se logiikka omaan kehääsi.

        Ei kaikista voi pitää. Oli sitten kyseessä ihminen, musiikki, kirjallisuus, ruoka jne..

        Kaikkia voi kohdella säällisesti ja jopa heidän mielipiteitään kunnioittaen
        Olisi maailma,tylsä paikka, jos kaiken aikaa toimisimme ja ajattelisimme samalla tavalla
        Emme eroittaisi ketään joukosta.
        Juu ja aamen
        Mkr.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikkia voi kohdella säällisesti ja jopa heidän mielipiteitään kunnioittaen
        Olisi maailma,tylsä paikka, jos kaiken aikaa toimisimme ja ajattelisimme samalla tavalla
        Emme eroittaisi ketään joukosta.
        Juu ja aamen
        Mkr.

        Niimpä. Ketään ei saa eroittaa joukosta pois nimittelemällä olmiksi, takarivi tyyneksi tai heikommaksi ainekseksi.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Niimpä. Ketään ei saa eroittaa joukosta pois nimittelemällä olmiksi, takarivi tyyneksi tai heikommaksi ainekseksi.

        Iltaa Korvesta@

        Niin takarivin tyyneille kuin eturivin eetlolle ja pikkuisille olmeille.

        Tulinpa iloiseksi luettuani kuinka joulumieli on hakusessa.

        Kateus tuo vimmattu kateus nostaa päätä.
        Päivät kateudesta vihreänä, itse en kerkiäisi puoliakaan velvoitteistani jos istuisin näissä talkoissa. Jäisi jouluvalmistelut tekemättä. Mitenkähän se kateus aina tulkitaan paheena vaikka sillä on myös hyviä puolia.

        No, minulle ei saa olla kade, olen tolokku touhuaja. Tänään tein, toivon niin, viimeisen ostoskierroksen. Kinkku on uunissa ja ne eilen ostetut kuhat pakkasessa.

        Joulupäivällisen aineet koossa.

        Joulumenu.

        Kuhaa katkarapukastikkeella, sitruunaa, perunoita.

        Kinkkua luumuisella ruskealla kastikkeella.
        Porkkana-ja lanttulaatikkoa.
        Rosollia, silliä, graavilohta, lehtisalaattia.

        Saaristolaisleipää

        Piparkakkuja, sitruunainen juustokakku.
        Briejuustoa. Kahvia ja teetä.

        Punaviiniä, valkoviiniä ja vettä.

        Näillä mennään, eikä mitään ole jätetty viimetinkaan.

        Olen koristellut tänään myös kuusen ja muutenkin ripotellut jouluntaikaa koko huusholliin.


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Iltaa Korvesta@

        Niin takarivin tyyneille kuin eturivin eetlolle ja pikkuisille olmeille.

        Tulinpa iloiseksi luettuani kuinka joulumieli on hakusessa.

        Kateus tuo vimmattu kateus nostaa päätä.
        Päivät kateudesta vihreänä, itse en kerkiäisi puoliakaan velvoitteistani jos istuisin näissä talkoissa. Jäisi jouluvalmistelut tekemättä. Mitenkähän se kateus aina tulkitaan paheena vaikka sillä on myös hyviä puolia.

        No, minulle ei saa olla kade, olen tolokku touhuaja. Tänään tein, toivon niin, viimeisen ostoskierroksen. Kinkku on uunissa ja ne eilen ostetut kuhat pakkasessa.

        Joulupäivällisen aineet koossa.

        Joulumenu.

        Kuhaa katkarapukastikkeella, sitruunaa, perunoita.

        Kinkkua luumuisella ruskealla kastikkeella.
        Porkkana-ja lanttulaatikkoa.
        Rosollia, silliä, graavilohta, lehtisalaattia.

        Saaristolaisleipää

        Piparkakkuja, sitruunainen juustokakku.
        Briejuustoa. Kahvia ja teetä.

        Punaviiniä, valkoviiniä ja vettä.

        Näillä mennään, eikä mitään ole jätetty viimetinkaan.

        Olen koristellut tänään myös kuusen ja muutenkin ripotellut jouluntaikaa koko huusholliin.

        Todella maltillinen menu. Maistuisi minulle myös. Tosin sillin (syön toki silliä) ja piparkakut jättäisin syömättä.

        Peukutan menuasi 👍


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Todella maltillinen menu. Maistuisi minulle myös. Tosin sillin (syön toki silliä) ja piparkakut jättäisin syömättä.

        Peukutan menuasi 👍

        Todella vit…mainen menu kun ne veraat on korpiksen omien sanojen mukaan vegaaneja. Jää kuhat lohet ja sillit ja kinkut vierailta syömättä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Todella vit…mainen menu kun ne veraat on korpiksen omien sanojen mukaan vegaaneja. Jää kuhat lohet ja sillit ja kinkut vierailta syömättä.

        Esikoinen ja miniä toivoivat kalaa ja heillä on nyt kevytruokavaliokausi 😉 kuopukselle käy lähes kaikki samoin meille 🙂


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Esikoinen ja miniä toivoivat kalaa ja heillä on nyt kevytruokavaliokausi 😉 kuopukselle käy lähes kaikki samoin meille 🙂

        Tosi paljon ruokaa viidelle ihmiselle😳


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tosi paljon ruokaa viidelle ihmiselle😳

        Joulunpyhinä tulee lisää syöjiä.


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Joulunpyhinä tulee lisää syöjiä.

        EVVK


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Esikoinen ja miniä toivoivat kalaa ja heillä on nyt kevytruokavaliokausi 😉 kuopukselle käy lähes kaikki samoin meille 🙂

        Upea menu, jos minulla olisi vielä jouluvieraita, kuten ennen 40 vuotta joka joulu, niin tästä saisin vihjeitä itsellenikin.
        Minulla on taipumusta mielikuvituksettomiin ruokalistoihin. Laitoin usein samoja ruokia, jotka olin saanut onnistumaan, eivätkä olleet kovin monimutkaisia valmistaa.

        Arvostan hyvää ruokaa, enkä ole allerginen millekään ruoka aineelle ja mausteita saa olla.
        Ainostaan liian tuliseksi chilillä maustettu ruoka, joka polttaa kitalaessa pitkään on vältettävien ruokien listalla.

        Itse en nyt paljon touhua näitä joulu asioita, kynttilät ja kukat pöydille ja valmisruokaa jääkaapissa ja pakasteina riittävästi, ainoastaan joulukinkun laitan nyt yöksi uuniin, niin on aamulla paistunut ylikypsäksi, tykkäämme poikani kanssa kypsästä kinkusta ja sen seurana perinne laatikot.
        Toivotan kaikille tämän palstan lukijoille terveyttä ja ilon pilkahduksia elämäänne, näinä rauhattomina aikoina. Hyvää Joulua! t. tepa


    • Anonyymi

      Pidän minäkin korpikirjailijan joulumenusta, sekä kaikkien kirjoittajien laittamista ruuista, joista ovat täällä kertoneet. Itse ostin vain puolen kilon palan K-supermarketissa paistetusta joulukinkusta, jota äsken söin ruispuikulan päällä ja hyvää oli. Karjalanpaistin paistoin äsken uunissa, 3 ja ½ tuntia muhi siellä. Normi joululaatikot valmiita äitien tekemiä, punajuurisalaattia, vihersalaattia ja vestasilliä voi nakata punajuurisalaatin päälle, niin voi kuvitella syövänsä rosollia.

      Sinihomejuustoa muistin ostaa, mutta unohdin Anna-tädin piparit, ne ohuet ruotsalaiset. Käyhän tuo juusto vaikka LU-suolakeksien päälle. Välipalana voi olla kevyttä kanasalaattia, johon on tarvikkeet. Mutta kun syöjiä on vain 3 ja vain yhtenä päivänä, niin en ole paljoa investoinut.

      Mira

      • Huomenta jouluisiin tunnelmiin, kaikilla taitaa asiat hyvin olla ja se onkin jouluisen mielen hyvä asia.
        Ihmettelenkin näitä ihmettelijöitä jotka kantavat huolta toisten syömisistä ja ruuan ostoista, eihän ne ole itseltä pois.
        Jokaisella on oikeus tehdä joulustaan oman näköisen, ruuan kuin muidenkin touhujensa kanssa.
        Hyvä kun vain kaikille ruokaa riittää ja maksaminenkin onnistuu, jos joku sairastuu liikasyömiseen tai antaa ruuan pilaantua oma harminsa on.
        Kun joku jakaa menunsa toisten iloksi sekin virikettä antaa toisille, aivan kuin Mira ja tepa sanoivat.

        Palomalle on väitteitä tullut runsaasti, vaikka uskon totuudellisesti asiansa esittävän, miksi aina löytyy harmillisia mainintoja.
        Jokaisella on omat tavat ja jutut, miksi epäilyjä kaiken suhteen.
        Kateutta en tunne, kuten uskon monen toisenkin sen tunteen kaikottavan, miksi pitäisi olla kateellinen tuntemattoman ihmisen elämästä?

        Erilaisuus on rikkautta, opetellaan hyväksymään erilaisuutta, mkr totesi oikein, tylsää olisi elämä, jos kaikki samoin toimisi.

        Lunta tuli lisää ja luulen, että joka puolen suomea sitä on on tarjolla.
        Voi olla hankalaa haudoille päästä, mutta esteenä lumi ei voi olla tämänkään totutun tavan toteutuksesta.
        Kohta tytär tulee hakemaan, kynttilät ja seppeleet rakkaiden muistelulla haudoille viemme, jatkavat sitten päiväsaikaan matkaansa jouluvietto paikkaansa.
        Jouluisin miettein Sel-la.


      • Anonyymi
        Sel-la kirjoitti:

        Huomenta jouluisiin tunnelmiin, kaikilla taitaa asiat hyvin olla ja se onkin jouluisen mielen hyvä asia.
        Ihmettelenkin näitä ihmettelijöitä jotka kantavat huolta toisten syömisistä ja ruuan ostoista, eihän ne ole itseltä pois.
        Jokaisella on oikeus tehdä joulustaan oman näköisen, ruuan kuin muidenkin touhujensa kanssa.
        Hyvä kun vain kaikille ruokaa riittää ja maksaminenkin onnistuu, jos joku sairastuu liikasyömiseen tai antaa ruuan pilaantua oma harminsa on.
        Kun joku jakaa menunsa toisten iloksi sekin virikettä antaa toisille, aivan kuin Mira ja tepa sanoivat.

        Palomalle on väitteitä tullut runsaasti, vaikka uskon totuudellisesti asiansa esittävän, miksi aina löytyy harmillisia mainintoja.
        Jokaisella on omat tavat ja jutut, miksi epäilyjä kaiken suhteen.
        Kateutta en tunne, kuten uskon monen toisenkin sen tunteen kaikottavan, miksi pitäisi olla kateellinen tuntemattoman ihmisen elämästä?

        Erilaisuus on rikkautta, opetellaan hyväksymään erilaisuutta, mkr totesi oikein, tylsää olisi elämä, jos kaikki samoin toimisi.

        Lunta tuli lisää ja luulen, että joka puolen suomea sitä on on tarjolla.
        Voi olla hankalaa haudoille päästä, mutta esteenä lumi ei voi olla tämänkään totutun tavan toteutuksesta.
        Kohta tytär tulee hakemaan, kynttilät ja seppeleet rakkaiden muistelulla haudoille viemme, jatkavat sitten päiväsaikaan matkaansa jouluvietto paikkaansa.
        Jouluisin miettein Sel-la.

        Eilen heitin kuperkeikan liukkailla! Sohjoa oli niin paljon, että jalkakäytävän reuna oli kadoksissa, ja niin astuin tyhjään ja mukkelismakkelis peräkärryn päälle. Aika kova alusta sellaiselle lennolle. Iskin reiteni kipeästi kärryn metalliosiin, mutta ei tapahtunut sen kummoisempia. Pääsin jopa omin voimin pystyyn. Nyt saan komean mustelman, mutta muuta murhetta ei tullut. Kärrykin ehjänä.
        Sen vain tänä jouluna huomaan, että voimat hupenevat. Ei ole intoa etsiä joulukoristeita ja ripustella pihavaloja. Jo vuosia sitten mieheni ja minä luovuimme joulukuusesta. Ensin siirsimme sen pihalle, jossa se valaisi nätisti lumista ympäristöään, mutta luovuimme siitäkin. Monena vuonna ostin purkkikuusen, mutta se ei kestä huoneenlämmössä pitkään.
        Minulla on joulukuusenkoristeita lapsuudestani asti vielä muutama jäljellä. Täytyyhän niiden päästä joulua juhlistamaan, joten vähän kummalliselta voi joulukoristeluni näyttää.

        Tänään pääsen tervehtimään veljeäni hoivakotiin, vien hänelle vähän mutusteltavaa. Ja kahvipaketin, sillä nyt on kahvitarjouksia joka paikassa.
        Viime pinnistyksiin voimia kaikille palstalaisille. Kohta on joulu paremmalla puolella, :))
        Mkr.


    • Sel-la/SkillaN, onneksi olkoon, koska sinulla on synttärit näinä päivinä.

    • Lämpimät onnittelut Skillanille!💐🎁🩷

      Joulun iloa ja rauhaa!
      ❄️🎄🇫🇮☀️🌷

    • Istun keittiön pöydän ääressä, vahdin hiljaa porisevaa riisipuuroa.

      Mikäpä on vahtiessa kun kiireet ovat ohi.

      Löysin eilen mökin varastosta valkean tekokuusen. Se on nyt ulkona tuulettumassa. Sen paikka tulee olemaan täällä yläkerran olohuoneessa.

      Kinkusta tuli mehevä ja porkkanalaatikoista hyviä.

      Koska ruokaa on kaapit pullollaan, aloitamme P.n kanssa tänään yhteisellä kinkkupäivällisellä. Mutta ensin syömme riisipuuroa mansikoilla.

      Lapset tulevat huomenna Korpeen. Joten kivasti on aikaa levätä.

      Onnea Skillanille vuosipäivän johdosta.

    • Nyt on reissu tehty. noin 250km huonossa kelissä.
      Vaan oli se sen väärti, koko laumani oli koolla ja uuden tulokkaankin vihdoin näin.
      Hymyilikin iso-mummulle. Johan hän on kohta 7vk.
      Lahjakasseja mukaan laittoivat. Miniäni ostaa kukan mulle joka joulu.

      Onnittelut Sel-lalle. 🌷

      Rauhallista, mukavaa joulun aikaa kaikille.

      • Anonyymi

        Ihanaista joulunaikaa ja onnitteluja Sel-lalle!
        Voikaa hyvin, tv. Mkr.


    • Anonyymi

      Äsken tuprutti lunta melkosesti. Säätiedotus ei ennustanut aattoaamuksi sitä perinteistä tämän talven lisäystä enempää.
      Oli hyvä, että lunta satoi peittämään ne petolliset kovan lumen kuopat. Johnain päin, ja eteläisessä suomessa tietenkin poliklinikoille tuli nopeesti asiakkaita.

    • Pikkuisen myöhässä, mutta kuitenkin...
      paljon onnea Se-lalle!

      • Edit:
        Sel-lalle


      • Paloma.se01 kirjoitti:

        Edit:
        Sel-lalle

        Minä muistelin, että SkillaN=Sel-la, on syntynyt jouluaattona. Ellei ollut, niin onnittelut
        nyt/kin !
        Hyvää aatonaaton iltaa kaikille !


    • Kello lähenee puolta yötä. Paketoin viimeiset lahjat. On niin lapsuusjoulun tunnelma.
      Kävin kuuntelemassa ja mukana hyräilemässä Kotikirkon Pieni Joulukonsertti-iltaa Kajaanin kirkossa. Oman kylän pojat lauloivat ja soittivat. Oli hieno musiikkikokemus.

      Nyt hyvää yötä, se on jouluaatto pian 🫠

    • Anonyymi
      • Lämpimät kiitokset syntymäpäivä onnitteluista, tänään jo uuden luvun aloitan;)

        Hyvää ja Rauhaisaa Joulun alkua, tähän ketjun loppuun.


      • Anonyymi
        Sel-la kirjoitti:

        Lämpimät kiitokset syntymäpäivä onnitteluista, tänään jo uuden luvun aloitan;)

        Hyvää ja Rauhaisaa Joulun alkua, tähän ketjun loppuun.

        Hyvää Joulua! 🎄☃️❄
        Onnea ja terveyttä tulevalle vuodelle.
        brinkkala

        Sel-lalle Onnea syntymäpäivän johdosta! 🎁


      • Anonyymi kirjoitti:

        Hyvää Joulua! 🎄☃️❄
        Onnea ja terveyttä tulevalle vuodelle.
        brinkkala

        Sel-lalle Onnea syntymäpäivän johdosta! 🎁

        Kiitos,,, Hyvää Joulua!


    • Anonyymi

      En tykkä pakkasista paristakaan syystä. Kostee ihonlaatu kylmenee niettä -10 sais olla jo maksimiluku.
      Yks tulipesä minulla vähentää hiukan sähkönkulutusta ja sitä rataa.

      Terveyspuoli on jo pahoin rapistunut. Kymmenkunta lääketabua tai kapselia päivässä ei ainakaan korja sitä.
      Oravapaskiaisellakaan ei ole muuta ruokailupaikkaa kuin tämä yks p-läpi. Ei ol syäntä ajaa sitä poiskaan.
      Pikkulinnut pelkäävät sen säpsäköitä liikkeitä. Ei tiä voisiko se niit puraistakin jopa.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tärkeä kysymys!

      Haluatko sinä, mies, minut?
      Ikävä
      90
      1260
    2. Asiallinen lähestyminen

      Mitä on asiallinen lähestyminen?? Tietääkö tai tajuaako kukaan, varsinkaan miehet??? Eilen NELJÄNNEN kerran jouduin isk
      Sinkut
      151
      1056
    3. En tiedä..

      Yhtään minkälainen miesmaku sinulla on. itse arvioin sinua moneenkin otteeseen ja joka kerta päädyin samaan lopputulokse
      Ikävä
      63
      797
    4. Jennika Vikman avoimena - Isosisko Erika Vikman ohjeisti napakasti Tähdet, tähdet -kisaan: "Älä.."

      Jennika ja Erika - niin ovat kuin kaksi marjaa! Ilmeiltään, ääneltään ja eleiltään hyvinkin samanlaiset - toinen on kyll
      Suomalaiset julkkikset
      14
      750
    5. Vedalainen metafysiikka

      Termi ”metafysiikka” kuuluu Aristoteleelle. Metafysiikka tarkoittaa ”fysiikan jälkeen” eli tietoa siitä, mikä on tavalli
      Hindulaisuus
      290
      706
    6. Mitäs nainen

      Meinaat tehdä viikonloppuna.
      Ikävä
      60
      694
    7. Ai jaa sinä oletkin ahnas

      Ja romanttinen luonne, nyt vasta hiffasin että olet naarastiikeri. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
      Ikävä
      107
      688
    8. Milloin viimeksi näit ikäväsi kohteen?

      Oliko helppo tunnistaa hänet? Millaisia tunteita tuo näkeminen herätti sinussa?
      Ikävä
      39
      661
    9. Suhde asiaa

      Miksi et halua suhdetta kanssani?
      Ikävä
      60
      648
    10. En oikeastaan usko että sinä tai kukaan

      Olisi oikeasti ihastunut tai rakastunut. Se on joku harhakuva joka minusta miehestä syntyi. Ja kun se särkyy, niin "tunt
      Ikävä
      42
      634
    Aihe