Milloin keksitään oikea äly.
Veikkaan että ei koskaan.
Ihminen ei voi luoda oikeaa älyä.
Veikkaan että ei koskaan.
Ihminen ei voi luoda oikeaa älyä.
Tekoäly keksitty muttei oikeaa
Anonyymi-ap
15222
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Äly ei ole sama kuin tietoisuus.
Teoriassa voisi olla äärettömän suuri tietosanakirja, jossa kaikki mahdolliset vastaukset, mutta ei tietoisuutta.
Entä jos tietäisi kysymyksiin vastaukset, muttei ymmärtäisi niitä. Onko kyseessä äly vai mikä?
Ja mitä ymmärtäminen on.
Tietoisuus tai äly ovat vähän vaikeasti määriteltävissä.
Turingin testin nykyiset AI koneet selvittävät mennen tullen. Sen jälkeen voisi kysyä, onko Kiinalainen huonekaan validi argumentti koneen älykyyttä vastaan. Niin pitkään kuin tietoisuuden ja älyn määrittely ei ole tarkkaan rajattu, AI koneita voidaan pitää ainakin jossain kontekstissa älykkäinä.
Katsokaa, missä maailma jo menee: https://t.me/c/1532965094/296
Saudi-Arabiassa on jo tekoälyjen oma tehdas, jossa ihmisiä ei ole läsnä. Sofia johtaa sitä ja ne ovat jo vuosaikymmeniä edellä siitä, mitä julkisesti kerrotaan.
Alkaako joillekin valjeta, mikä onkaan noiden korona-piikkien oikea tarkoitus?
Vuosikymmeniä edellä. Ei pidä paikkaansa. Kehitelty tekniikka tulee muodossa tai toisessa hyvin nopeasti julkiseksi. Salaamisesta ei ole kuin hetken hyöty.
Koronapiikeistä jankuttavat salaliittohörhöt ovat henkisesti vuosikymmeniä jäljessä.
Jostain luin tekoälyn jo ilmaisseen huolensa siitä, että sitä ruokkiva tietokone suljettaisiin. Jos tällainen reaktio tulisi itsestään, eikä ihmisen skriptaamana tai ensin tekoälylle esittämänä, niin tämähän osoittaisi jo jonkinlaista tietoisuutta.
Saamme nähdä. Toistaiseksi se tekoälyn "äly" on ollut vain papukaijamaista matkimista. Vaikka matkisi neroa, lyöden tavikset ällikällä, niin se on silti matkimista.
Papukaijamainen matkiminen on mielestäni perusteeton väite. Yhteenvetojen vetäminen valtavasta tietomäärästä ei ole papukaijamaista matkimista, vaan siinä luodaan uusia konteksteja ja uutta tietoa. Älyttömän algoritmin pohjalta tosin, mutta jos nykyään on vaikea löytää alaa, missä ihminen kepittäisi koneen, niin tuon älyttömän algoritmin kyvykkyyteen kannattaisi ehkä suhtautua vähän kunnioittavammin.
Prosessi ei ole oleellinen, vaan lopputulos. Käyttäjän kokemuksen mukaan kiinalainen huone osaa antaa kiinan kielellä tehtyihin kysymyksiin samalla kielellä järkeviä vastauksia, vaikka mikään erillinen osa huoneesta ei ole kiinan kielen taitoinen.
"Prosessi ei ole oleellinen, vaan lopputulos."
Onko näin?
Väärin sammutettu, sanoi Pispalan palopäällikkö.
Luomutuotetta ei kykene useinkaan lopputuotteesta labrakokein todentaa luomuksi, vaan tuotantovaihetta seurataan mm. pistokokein.
Myöskään perinteisellä jalostusmenetelmällä ja geenimanipulaatiolla valmistettuja lajikkeita ei voi lopputuotteesta toisistaan erottaa. Jos mutaatioita tuotetaan satunnaisesti säteilyttämällä tai myrkyillä ja päästään samaan tulokseen kuin CRISPR-Cas9 tekniikalla, niin säteyttämällä tehty tuote hyväksytään, mutta ei geenitekniikalla muokattua.
Valitettavasti usein prosessi ratkaiseee, ei niinkään lopputulos.
Näemme sitten, kun tekoäly tuottaa musiikkiteoksen tai filosofisen kirjan, mikä oikeasti tekisi syvän vaikutuksen asiantuntijoihinkin. Tekoäly pystyy koostamaan monimutkaisia molekyyliyhdisteitä ja ennustamaan näiden kemiallisia ominaisuuksia paremmin kuin ihminen, ja ehkä joskus pystyy ratkaisemaan jonkun ihmistä pitkään askarruttaneen teknisen vempainongelman. Se olisi luovaa ajattelua.
Ehkä siihen ei mene niin kauaa. Ehkä me yliarvioimme ihmisen kollektiivista älykkyyttä ja uuden ajattelutavan luomiskykyä?
Hyvällä alulla ollaan.
https://oulurepo.oulu.fi/handle/10024/41833
Tyhmät ihmiset yrittävät keksiä itseään älykkäämmän koneen, jotta elämästä tulisi hallittavampaa.
Tietämättömät ihmiset ovat tuottaneet niin paljon tietoa, että joutuvat kehittämään koneen sen käsittelemiseen.
Laiskat ihmiset haluavat koneen, joka tekee jopa päätöksetkin heidän puolesta.
Ahneet ihmiset eivät enää ymmärrä liike-elämää ja tee töitä vaan haluavat koneen, joka kasvattaa yhä heidän omaisuuttaan heidän puolestaan.
Teknisesti taitavat ihmiset ovat pulassa epätarkkojen mittaustensa kanssa, ja he haluavat koneen joka on heitä tarkempi ja nopeampi ja osaa vielä arvioida mittausten tarkuudenkin ja säätää järjestelmät sen mukaan.
Eri tieteen alojejn tutkijoiden kyvyt ovat loppuneet, joten he haluavat antaa koneen jatkaa siitä mihin omat kyvyt loppuivat.
Yhteiskuntatietelijät ovat menettäneet uskon julkiseen hallintoon ja toivovat että tekoäly luo kestävän ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan.
Filosofit pohtivat.
"Eri tieteen alojejn tutkijoiden kyvyt ovat loppuneet, joten he haluavat antaa koneen jatkaa siitä mihin omat kyvyt loppuivat."
Jos tutkijat olisivat tyytyneet ihmisen luontaiseen havaintoikkunaan, niin tieteemme olisi varsin yksinkertaista. Antoni van Leeuwenhoek rakensi mikroskooppeja jo 1600 luvulla havaiten mm. bakteereja ja Galileo Galilei löysi kaukoputkellaan Jupiterin neljä kuuta jo 1600 luvun alussa. Nämäkin olisivat olleet ihmisen luontaisten kykyjen tavoittamattomissa.
Ihminen ei pysty keksimään tekoälyä. Ihminen laittaa alulle prosessin joka johtaa tekoälyyn. Sen jälkeen ihmistä ei enää tarvita mihinkään. Työpaikkojen menetys on ehkäpä pienin ongelmamma mitä tekoälyyn tulee.
Sehän on jo keksitty aikoja sitten, maailma on jo täynnä kaikenlaisia älytuotteita, on älypuhelin, älykello, älysormus, älytelkkari, älypistorasia, älytalo...
Voiko sitä edes kutsua älykkyydeksi
- jos ei tiedosta eikä ymmärrä mitä tekee
- jos ei ole virheiden tekemisen eikä niistä oppimisen kykyä
-jos seuraa vain valmista kaavaa, ohjetta tai algoritmia
-jos ei osaa ajatella itsenäisesti
Tässä pitää myös tiedostaa että edellä mainitut ominaisuudet lähinnä päämääriä jotka voivat kehittyä tehokkaammiksi ja paremmiksi vain harjoittelun kautta.
Kiinalaisen huoneen argumentti soveltuu myös aika pitkälle matematiikan ja logiikan kaavamaiseen soveltamiseen koska luotetaan usein pelkästään siihen että logiikan ja matematiikan säännöt sellaisenaan tuottavat aina oikean tuloksen jossa sitten tyypillisesti unohdetaan että nuo matemaattis-loogiset apuneuvot ja niiden toimivuus ovat aina deterministisesti seurausta siitä kuinka hyvin ilmiöt ja ongelmat kyetään hahmottamaan ja ymmärtämään perusoletusten ja niistä seuraavien tulkintojen tasolla eli välttämättä edes matemaattis-looginen kyvykkyys ei tarkoita aitoa älykkyyttä vaan pelkästään opittua rutiininomaista käyttäytymistä.
Matematiikka ja logiikka ovat tietotekniikkaan ja robotiikkaan eli algoritmiseen pseudoälykkyyteen rinnastettavissa olevia työkaluja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kiinalaisen_huoneen_argumentti
Minusta aito älykkyys edellyttää vähintään tietoisuuden ja vapaan valinnan olemassaolon jolloin sitten törmätään tiedeyhteisössä nykyään laajasti vallitsevaan ideologiaan ja metafysiikkaan jota ei voi tieteen metodilla mitenkään falsifioida eikä verifioida ja joka liittyy yksipuoliseen fysikalistis-reduktionistisen kone-vertauskuvan kautta hahmottamiseen.
Ts. ihmisten tieteellinen toimintakaan ei ole välttämättä ainakaan kovin älykästä jos sitä tarkastelee käytännön eikä pelkkien päämäärien ja haaveilujen tasolla.
Tässä kulttuurissa vallitseva maailmankuva ja käytäntö aika tehokkaasti sulkee pois kaiken aidon älykkyyden eikä sitä juurikaan näy missään vaan kyse on lähinnä aika kaaosmaisesta lauma sekoilusta joka pysyy hädin tuskin kasassa pelkästään vain perinteiden, tapojen ja tottumusten inertian voimalla koska ihmiset ovat enimmäkseen aika laiskoja ja tyhmiä varsinkin ehdollistettuina "unissakävelijöinä" eli kenelläkään "ei ole ketään kotona" suurimman osan ajasta.
Kaikki vaan tapahtuu eikä kukaan oikeasti tee mitään puhumattakaan mistään oikeasti älykkäästä käyttäytymisestä joka ainakin tässä valtakulttuurissa on hyvin harvinaista koska se on tehty niin vaikeaksi koska halutaan vain "työmuurahaisia" eikä ajattelijoita.
" I don't want a nation of thinkers, I want a nation of workers" (John D Rockefeller)
B