Mensan testissä ratkotaan suhteellisen yksinkertaisia kuviopäättelytehtäviä tiukan aikarajan puitteissa. Tehtävät eivät ole varsinaisesti vaikeita - suurin osa ihmisistä saisi lähes kaikki tehtävät oikein, jos saisi miettiä rauhassa. Oleellista on tiukka aikaraja, jonka perusteella saadaan syntymään eroja ihmisten välillä. Ja tämän eron perusteella sitten määritetään älykkyysosamäärä tiettyjen oletusten puitteissa.
Näin ollen voidaan kysyä: Jos älykkyys on kyky ratkaista yksinkertaisia ei-kielellisiä tehtäviä nopeasti, eikö silloin shakkitietokone ole huippuälykäs?
Nykyään jo maailmanmestari-tasoisten pelaajien on vaikeaa pärjätä parhaille shakkitietokoneille normaalien shakkisääntöjen puitteissa. Ero tulee vielä merkitsevämmäksi, jos rajoitetaan miettimisaikaa. Jos yhtä siirtoa saa miettiä vaikkapa vain 0,01 sekuntia - mitä luulette, kumpi "kuviopäättelee" nopeammin, shakkitietokone vai ihmispelaaja?
Onko siis shakkitietokone älykkäämpi kuin ihminen? Ei minun mielestäni. Entä kuviopäättelytestien kannattajien mielestä?
Näin ollen voidaan kysyä: Jos älykkyys on kyky ratkaista yksinkertaisia ei-kielellisiä tehtäviä nopeasti, eikö silloin shakkitietokone ole huippuälykäs?
Nykyään jo maailmanmestari-tasoisten pelaajien on vaikeaa pärjätä parhaille shakkitietokoneille normaalien shakkisääntöjen puitteissa. Ero tulee vielä merkitsevämmäksi, jos rajoitetaan miettimisaikaa. Jos yhtä siirtoa saa miettiä vaikkapa vain 0,01 sekuntia - mitä luulette, kumpi "kuviopäättelee" nopeammin, shakkitietokone vai ihmispelaaja?
Onko siis shakkitietokone älykkäämpi kuin ihminen? Ei minun mielestäni. Entä kuviopäättelytestien kannattajien mielestä?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Trastuitche! Olen pelannut peliä 20 vuotta, en ole kylläkään ollut kilpailuissa. Luin tarkkaan mielipiteesMuuti ja pitää vähän sulatella sitä.
Saattaa olla että kallistun Teidän kannallenne,
ehkäpä.
Shakkitietokone laskee ennalta määrättyjä sille opetettuja siirtoja, tai siirtoja joita sille on ohjelmoitu. Ihminen osaa keksiä uusia, koskaan aiemmin kenenkään tekemiä. Ja ihminen osaa yhdistellä tietokoneen mielestä toisistaan riippumattomia siirtoja toisistaan riippuviksi...
"Näin ollen voidaan kysyä: Jos älykkyys on kyky ratkaista yksinkertaisia ei-kielellisiä tehtäviä nopeasti, eikö silloin shakkitietokone ole huippuälykäs?"
Jos kysymykset rajataan tiukasti tietyntyyppisiksi ja laskentaa vaativiksi, niin silloin kyllä. Eli tietokonekin voi olla jossain suhteessa huippuälykäs. Mutta ei ne Mensan tehtävät sellaisia ole. Harvemmin niissä tarvii laskea kolmea pitemmälle...
Eli Mensan tehtävissä shakkitietokone tuskin pärjäisi. Shakitietokone on siis tietokone, jossa on shakinpeluuohjelma. Hyvä ohjelma voi olla älykäs shakin peluussa, jolloin tietokone toimii ohjelmineen älykkäästi tehden älykkäitä siirtoja ja ratkaisuja. Mut Mensan testiä varten pitäisi tehdä Mensantestienratkomisohjelma.
Tietokonehan on vain niin älykäs kuin sen ohjelma on. Huipputehokaskin tietokone on aika tyhmä, jos siinä pyörii tyhmä ohjelma. Eli oleellista ei ole se tietokoneen teho, vaan se ohjelman äly, jonka siis on älykäs ihminen tehnyt.. ;)
Eli tietokoneelle on kerrottu kaikki ratkaisun siemenet etukäteen, joista se sitten jalostaa ratkaisun. Mut jos niiden siementen määrä on ääretön, niin silloin ihminen on parempi. Kukaan ei jaksa syöttää tietokoneelle kaikkia!
Shakkitietokone on käytännössä vain laskukoneesta vähän paranneltu versio.
Älykkyyden määritelmään pitäisi sisällyttää harkitsevaisuus. Harkitut ratkaisut syntyvät usein hiljaa. Nopea ratkaisu saattaa merkitä sitä, että ratkaisu tapahtuu vanhasta muistista. Todellinen älykäs nopea ratkaisu olisi sitä, että ratkaisijalle uusi päättelyprosessi tapahtuu nopeasti.