astrohullun jakson jälkeen ei voisi sanoa, että minä tein hulluja

väliaikainen mielen sekoittuminen

mikä muu diagnoosi sopisi väliaikaiselle hulluudelle
jolle ei löydy muuta selitystä

kun tahtoo voi kutsua hulluksi vaikka mitä asioita joita ei tahdo nähdä hyvinä
toisaalta on väsymystä nähdä kaikki kakka positiivisessa valossa
ja tahtoo syyllistää epämieluisia asioita, mikä helpottaa psykologisesti
mutta miksi osoittaminen helpottaa mieltä?

taivaalla epäilemättä riehuu palo joka laskeutuu maahan ja saa ihmiset hulluiksi
kun en ollut vielä eilen hullu, niin tänään tulen hulluksi ja teen tyhmää
huomenna taas en ole hullu ja katsoessani taakse, kadun syvästi tehtyä

entä viisaus, että kaikki on kuten pitääkin luineen päivineen
auttaako?

myös ennakoiva vakuuttuminen siitä, että en tee 'syntiä' on rankkaa ja se kuormittaa psyykeä, koska tahdon mielen olevan tyhjä, kevyt

entä se kun 'antaa mennä' tai 'antautua elämälle'?
pitääkö silloin iskeytyä vimmalla kallioon tai yrittää kiertää?