Miksi suuri laiva uppoaa?

"MIEHISTÖN JA MATKUSTAJIEN REAKTIOITA

Laivan törmättyä jäävuoreen ja saatuaan suuren vuodon, katastrofi oli jo tapahtunut, mutta se ei heti näkynyt eikä tuntunut. Laiva ei suinkaan uponnut heti, mutta matka kohti meren pohjaa oli jo alkanut. Matkustajat olivat hyteissään NUKKUMASSA koska oli yö. He eivät tienneet, että laivaan virtasi merivettä, ja että se oli sen tähden tuomittu uppoamaan. Kaikki näytti olevan OK, niin kuin ennenkin, niin mitään hätää ei ole. Kun heitä sitten heräteltiin ja kerrottiin laivan uppoavan, he eivät uskoneet - Kuinka tämä, uppoamaton suuri laiva, voi upota?, he kysyivät. Matkustajia oli alussa hyvin vaikea saada pelastusveneisiin ja jättämään turvallinen lämmin laiva.

Laivan suunnitellut ja piirtänyt Thomas Andrews TIESI heti saatuaan selville vaurion suuruuden, että laiva tulee uppoamaan muutamassa tunnissa. Hän ilmoitti heti asiasta kapteenille ja kapteeni ilmoitti miehistölle. Sitten miehistö välitti tiedon matkustajille. Näin siis laivasta vastuussa oleva miehistö tiesi hyvin varhaisessa vaiheessa, että laiva tulee uppoamaan. Tieto laivan uppoamisesta lähti laivan suunnittelijalta kapteenille, ja kapteenilta alaspäin aina viimeiseen matkustajaan asti. Mutta monet matkustajat eivät sitä käsittäneet, eivätkä tahtoneet hyväksyä, eivät ottaneet vastaan, ennen kuin laivan uppoaminen oli heille ilmeistä.

Ilmoitus laivan uppoamisesta ei tietenkään ollut Andrewsilla kovin kiva ilmoittaa, mutta se oli totuus, ja se tuli ilmoittaa. Totuus on totuus vaikka se olisi kovinkin vastenmielistä kuultavaa. Totuuden tietäminen ja sen hyväksyminen, sen vastaan ottaminen, sekä sen vaatimiin toimenpiteisiin ryhtyminen, pelasti monia matkustajia."

jatkuu ---

Anonyymi kirjoitti:

"MIEHISTÖN JA MATKUSTAJIEN REAKTIOITA

Laivan törmättyä jäävuoreen ja saatuaan suuren vuodon, katastrofi oli jo tapahtunut, mutta se ei heti näkynyt eikä tuntunut. Laiva ei suinkaan uponnut heti, mutta matka kohti meren pohjaa oli jo alkanut. Matkustajat olivat hyteissään NUKKUMASSA koska oli yö. He eivät tienneet, että laivaan virtasi merivettä, ja että se oli sen tähden tuomittu uppoamaan. Kaikki näytti olevan OK, niin kuin ennenkin, niin mitään hätää ei ole. Kun heitä sitten heräteltiin ja kerrottiin laivan uppoavan, he eivät uskoneet - Kuinka tämä, uppoamaton suuri laiva, voi upota?, he kysyivät. Matkustajia oli alussa hyvin vaikea saada pelastusveneisiin ja jättämään turvallinen lämmin laiva.

Laivan suunnitellut ja piirtänyt Thomas Andrews TIESI heti saatuaan selville vaurion suuruuden, että laiva tulee uppoamaan muutamassa tunnissa. Hän ilmoitti heti asiasta kapteenille ja kapteeni ilmoitti miehistölle. Sitten miehistö välitti tiedon matkustajille. Näin siis laivasta vastuussa oleva miehistö tiesi hyvin varhaisessa vaiheessa, että laiva tulee uppoamaan. Tieto laivan uppoamisesta lähti laivan suunnittelijalta kapteenille, ja kapteenilta alaspäin aina viimeiseen matkustajaan asti. Mutta monet matkustajat eivät sitä käsittäneet, eivätkä tahtoneet hyväksyä, eivät ottaneet vastaan, ennen kuin laivan uppoaminen oli heille ilmeistä.

Ilmoitus laivan uppoamisesta ei tietenkään ollut Andrewsilla kovin kiva ilmoittaa, mutta se oli totuus, ja se tuli ilmoittaa. Totuus on totuus vaikka se olisi kovinkin vastenmielistä kuultavaa. Totuuden tietäminen ja sen hyväksyminen, sen vastaan ottaminen, sekä sen vaatimiin toimenpiteisiin ryhtyminen, pelasti monia matkustajia."

jatkuu ---

Lue lisää

"VESI JA LAIVAT

Laiva oli rakennettu kulkemaan vedessä ja kuljettamaan matkustajia A:sta B:hen. laiva oli siis sille tarkoitetussa paikassa ja tehtävässä. Vaikka laiva oli vedessä "veden ystävä", vesi ei kuitenkaan saanut päästä sisälle laivaan vaan sen tuli pysyä laivan ulkopuolella. Merivesi laivan ulkopuolella oli laivan ja sen matkustajien ja miehistön ystävä, mutta laivan sisällä se muuttui laivan viholliseksi. Kuinka ystävästä voi näin nopeasti tulla vihollinen? No, jatketaan ...

Pieni määrä vettä, päässeenä laivan sisään, ei kuitenkaan vielä haitannut laivaa ja sen kulkua, eikä ollut vaarallinen sen matkustajille. Matkanteko sujuisi kuitenkin tarkoituksenmukaisesti ja hyvin. Ja vaikka laiva olisi ottanut sisään paljonkin vettä, se kuitenkin olisi pysynyt pinnalla ja päässyt perille määräsatamaan. Ainoastaan matkanteko, kulku, olisi ollut vaivalloista ja hidasta. Mutta veden määrä, jonka laiva kestäisi uppoamatta, oli hyvin rajoitettu vaikka se kestikin sitä kohtalaisen paljon. Veden määrälle oli hyvin tarkka raja. Kun tämä raja ylitettiin, vesi tulvi sisälle esteettömästi ja valloitti vääjäämättä enemmän ja enemmän laivaa, sen sisätiloja, ja matka kohti pimeää ja kylmää meren pohjaa oli alkanut. Mikään ei enää pystynyt pelastamaan laivaa.

Tässä on erikoisesti huomioitava tämä: Vesi laivan ulkopuolella on edellytys jokaisen laivan liikkumiselle. Oikeastaan vesi on edellytys laivan olemassaolollekin. Vesi ei siis ole laivoille vaarallinen. Mutta vesi laivan sisällä on laivan tuho. Vesi on siis laivoille aivan välttämätön elementti, mutta se on myös laivojen tuho, mikäli se pääsee sisälle laivaan. Vesi ei siis saa missään tapauksessa päästä sisälle laivaan.

Koska näin on, laivojen miehistöt pelkäävät vuotoja ja veden pääsyä sisälle laivaan. Sitä valvotaan tarkasti ja pyritään estämään. Jos laivaan jostakin syystä pääsee vettä, se pumpataan heti ulos ja vuoto pyritään korjaamaan mahdollisimman pian. Tämä on kaikille vesillä kulkijoille ja kaikille laivojen miehistöille täysin selvä asia."

Tekstit tästä: https://www.jumala-kanssamme.se/439652324/439638280

Aloittaja ilmeisesti puhuu seurakunnan uppoamisesta eksytykseen. Uskoni ei ole koskaan riippunut yhteisöistä tai seurakunnista. Se on aina perustunut syvästi henkilökohtaiseen Jumala-suhteeseen. Jeesus pelastaa ihmisiä, eikä organisaatioita. Kristuksen seurakunta on maailmanlaajuinen, ei se talo joka torin laidalla nököttää. Ne laivat uppoavat, joiden on tarkoituskin upota. Myrsky puhdistaa ylimääräisen sälän, ja nousee yhteisöjä, joissa seurataan Kristusta, eikä hengellisiä guruja.

Anonyymi kirjoitti:

Aloittaja ilmeisesti puhuu seurakunnan uppoamisesta eksytykseen. Uskoni ei ole koskaan riippunut yhteisöistä tai seurakunnista. Se on aina perustunut syvästi henkilökohtaiseen Jumala-suhteeseen. Jeesus pelastaa ihmisiä, eikä organisaatioita. Kristuksen seurakunta on maailmanlaajuinen, ei se talo joka torin laidalla nököttää. Ne laivat uppoavat, joiden on tarkoituskin upota. Myrsky puhdistaa ylimääräisen sälän, ja nousee yhteisöjä, joissa seurataan Kristusta, eikä hengellisiä guruja.

Lue lisää

Aloittaja, joka tekstin on kirjoittanut, suunnitteli kirjoittamisen aikana
tehdä tekstistä hengellisiä sovellutuksia. Tämä koska kirjoittamisen
aikana tuli paljon ajatuksia erilaisista hengellisistä sovellutuksista.

Mutta kirjoittamisen lopulla koin, että Pyhä Henki pyysi jättämään
sovellutukset Hänelle. Hän itse puhuisi lukijalle henkilökohtaisesti.
Se ei siis ole minun asiani kertoa, mitä ajatuksia ja sovellutuksia olisin
tuonut esille.

Mvh J - K

Anonyymi kirjoitti:

Aloittaja ilmeisesti puhuu seurakunnan uppoamisesta eksytykseen. Uskoni ei ole koskaan riippunut yhteisöistä tai seurakunnista. Se on aina perustunut syvästi henkilökohtaiseen Jumala-suhteeseen. Jeesus pelastaa ihmisiä, eikä organisaatioita. Kristuksen seurakunta on maailmanlaajuinen, ei se talo joka torin laidalla nököttää. Ne laivat uppoavat, joiden on tarkoituskin upota. Myrsky puhdistaa ylimääräisen sälän, ja nousee yhteisöjä, joissa seurataan Kristusta, eikä hengellisiä guruja.

Lue lisää

Joo. Hyvin sanottu, että Jeesus pelastaa ihmisiä eikä yhteisöjä. Ihan uusi ajatus mulle, terveellinen muistutus.
Ja mä tunnen myös että jumalsuhteen täytyy olla vahvempi kuin seurakuntayhteys.
Sitä myös kuitenkin. Tykkään ylistää samanmielisten kanssa yhdessä. Varsinkin kun elinpiiriini ei kuulu uskovaisia.