Menetelmässä tarkastellaan tähtien pakonopeutta galaksissamme. Jos tähti liikkuu tarpeeksi nopeasti, se voi voittaa Linnunradan vetovoiman ja paeta tähtienväliseen avaruuteen. Pakoon vaadittava vähimmäisnopeus riippuu galaksimme massasta, joten yhden mittaaminen antaa toisen. Valitettavasti vain kourallisen tähtiä tiedetään pakenevan, mikä ei riitä hallitsemaan galaktista massaa. Joten tiimi tarkasteli Gaia-avaruusaluksella mitattua tähtienopeuksien tilastollista jakautumista.
Menetelmä on samanlainen kuin Kuun punnitseminen kourallinen pölyä. Jos seisoisit Kuussa ja heittäisit pölyä ylöspäin, hitaammin liikkuvat pölyhiukkaset saavuttaisivat alemman korkeuden kuin nopeammat hiukkaset. Jos mittaisit pölyhiukkasten nopeudet ja sijainnit, nopeuden ja korkeuden tilastollinen suhde kertoisi kuinka voimakkaasti Kuu vetää pölyhiukkasia ja siten Kuun massaa. Olisi helpompaa tuoda kilomme ja vaaka kuun massan mittaamiseen, mutta pölymenetelmä voisi toimia.
Linnunradalla tähdet ovat kuin pölyhiukkasia, jotka pyörivät galaksin gravitaatiokentässä. Ryhmä käytti miljardin tähden nopeuksia ja paikkoja arvioidakseen pakonopeuden eri etäisyyksillä galaksin keskustasta. Sen perusteella he pystyivät määrittämään Linnunradan kokonaismassan. He laskivat 640 miljardin auringon massan.
Menetelmä on samanlainen kuin Kuun punnitseminen kourallinen pölyä. Jos seisoisit Kuussa ja heittäisit pölyä ylöspäin, hitaammin liikkuvat pölyhiukkaset saavuttaisivat alemman korkeuden kuin nopeammat hiukkaset. Jos mittaisit pölyhiukkasten nopeudet ja sijainnit, nopeuden ja korkeuden tilastollinen suhde kertoisi kuinka voimakkaasti Kuu vetää pölyhiukkasia ja siten Kuun massaa. Olisi helpompaa tuoda kilomme ja vaaka kuun massan mittaamiseen, mutta pölymenetelmä voisi toimia.
Linnunradalla tähdet ovat kuin pölyhiukkasia, jotka pyörivät galaksin gravitaatiokentässä. Ryhmä käytti miljardin tähden nopeuksia ja paikkoja arvioidakseen pakonopeuden eri etäisyyksillä galaksin keskustasta. Sen perusteella he pystyivät määrittämään Linnunradan kokonaismassan. He laskivat 640 miljardin auringon massan.
Vastaukset 36
Vanhimmat
Tähtitieteilijät ovat löytäneet uuden supermaan, joka kiertää M-kääpiötä (punainen kääpiö) noin 137 valovuoden päässä. Planeetta on nimeltään TOI-715b, ja sen säde on noin 1,55 Maan ja se on tähden asumisvyöhykkeen sisällä. Järjestelmässä on myös toinen planeettaehdokas. Se on Maan kokoinen, ja jos se vahvistetaan, se on pienin TESS-planeetan tähän mennessä löytämä asuttava vyöhyke.
Ei sitä tiedetä! Luullaan!
Laskin joutessani universumin planeetat. Niitä on noin 7,5 desiljoonaa. Luvun perässä on 33 nollaa.
Tähdet vaihtavat galakseja. Linnunradassa on miljoonia tähtivieraita ja täältä lentää tähtiä mustien aukkojen linkoamina muihin galakseihin.
Taivaalla on mustia aukkoja yhtä paljon kuin tähtiä. Let that sink in.
Galaktisen pakonopeuden saavuttanut karkulaistähti ei vaihda galaksia, vaan kiitää maailmankaikkeudessa hyvin todennäköisesti vapaana maailman tappiin asti.
On mielenkiintoista kuvitella, mitä hypernovan kaasuröyhtäyksestä singonnut pilvi aikanaan tähdeksi ja sitä kiertäväksi planeetaksi muuodostuneen järjestelmän mahdollisten asukkaiden käsitys maailmankaikkeudesta olisi: selkeällä yötaivaalla ei näkyisi tähtiä, ehkä joku kaukainen galaksi näyttäytyisi pienenä tuhruna. Tieteilijät aikanaan selvittäisivät, että kuljetaan todella kovaa suhteessa taustasäteilyyn ja niihin kaukaisiin tuhruihin. Olisiko astronomia vähäpätöisenä edes itsenäinen tieteenala?
He totisesti tuntisivat olevansa yksin ja ainoina maailmankaikkeuden herroina.
Galaktinen pakonopeus ei ole yksiselitteinen. Kuten Voyager, Järjestelmästä pako ei ole laskettavissa kuin planeetalta. Hyvin todennäköistä että pako ei onnistu, vaihka nopeutta olisi. Rata kaartuu ja pako muuttuu kirtolaisen osaan. sama koskee Vpuageria.
Osa laskelmista on että Vouagerit ei pääse pois auringokunnan vaikituksesta.
Virallisesti ikivanhaa tietoa ei ole kumottu että toinen Voyager suuntaisi suraan linnunradan ytimeen. Mutta se on vale. Uusien laskelmien mukaan.
Galagtinen pakonepeus on vielä monimutkaisempi.
Siinä tapauksessa vielä vähemmän pakolaistähti vaihtaa galaksia!
Muun muassa tähti S5-HVS1 kiitää avaruudessa yli 1700 km/s suhteellista nopeutta lähtöpisteestään, Linnunradan keskustan mustan aukon linkoamana, eli yli kolminkertaista Aurinkokunnan galaktista pakonopeutta.
Ei taatusti kaartele lähtöpisteensä ympäri. ; )
Kolmas pakonopeus 42,2 km/s on nopeus, jonka kappale (avaruusalus) tarvitsee vapautuakseen Aurinkokunnan vetovoimakentästä. Kappale jää tällöin kiertämään Linnunradan keskustaa.
Sii:
Oumuamuan nopeus on suuri ja sen koukkaus Aurinkokunnan sisäosissa oli pikainen. Se tuli 25,5 kilometrin sekuntinopeudella, joten se ei pääse pois aurinkokunnastamme!
1700 km/s Mutta asiaan vaikuttaa moni asia! Jättiläis tähti on tietysti vakaampi kuin pieni kappale!
Jos se kohtaa jonkun massan, sen suunta muuttii ja se ei suuntaa enään pois. silloin myös ei pääse pois.
Ja Vouager 17,083333347km/s
Ei ole mitään tarkkaa pakonopeutta. Kuuhun päästäkseen tykillä täytyy ottaa pakonopeus heti piipusta päästyään, koska nopeus ei enää kiihdy. Kuuhun pääsisi vaikka tikkailla, jos ne pystyisi laittamaan Maan ja Kuun väliin. Missään vaiheessa ei tule askelmaa, jolle et voisi nostaa jalkaa, koska sinulta puuttuu "pakonopeus". Jokainen kappale tarvitsee energiaa paetakseen painovoimakentästä ja vaadittavan energian määrä riippuu etäisyydestä massoihin. Painovoimakentät ovat äärettömiä ja joko liikut kohti jotain sellaista (kiertäminen lasketaan myös liikkumiseksi kohti) tai olet kahden tai useamman massan välissä tasapainotilassa.
Voyagerin tapauksessa kyse on riittääkö luotaimen liike-energia kiipeämään riittävän korkealle Auringon painovoimakentässä, jotta jonkin muun kappaleen painovoima vie sen mennessään. Mikäli Aurinko olisi ainoa tähti universumissa, Voyager palaisi takaisin tänne hyvin hyvin pitkän ajan päästä.
No nyy mulla meni täällä kuopiossa sormi persiiseen!
Pidä meidät ajan tasalla tilanteen kehittymisestä.
Oletko koskaan käynyt lääkärillä tuosta sinun kollimaattoripakkomielteestä? Olet aika sekaisin.
Heh heh,, Sutusetänen asialla.
Kauvaksi lentää nyt jutut!
Puhuu niinkuin jotain jostain ymmärtäisi, mutta eihän se ymmärrä edes puhumaansa!
Galaktinen pakonopeus ei ole edes sama jokasuuntaan! Mm Andoromedan vetovoima vaikuttaa jo meihin.
Kuu vaikuttaa paljon pakonopeuteen maasta!
Windooooosi joka on koko maailman reikäisimpiä räpellyksiä, pitää viirata nupista ellei ymmärrä erikseen sanomatta ettei sellainen voi olla mikään turvallinen.
Liian vaikeeta tutkijoille. joka tutkimus tuottaa eri massan ja heitto on iso!
Voiko tuota massaa oikeasti edes laskea, niin paljon sellaista mitä ei nähdä ja sitä kiertoliikettäkin on seurattu vasta muutama vuosikymmen.
Kaiken voi laskea, jos tietää kaikki muutujat! Linnunrata tasolla emme tiedä!
Ja heikkoo on auringokuntatasollakin.
On aina huvittavaa, kun tieteestä mitään ymmärtämätön idiootti yrittää kaataa Newtonilaisen, satoja vuotta koetellun fysiikan.
Kiinalainen avaruuskone lähetti kuusi salaperäistä "siipimiestä" Maan kiertoradalle: Raportit.
Linnunradan galaksin keskellä on supermassiivonen musta aukko Sag A* jolla massaa 4.3 miljoonaa Auringon massaa. Varsin pieni osa galaksin kokonaismassasta on siihen tähän mennessä siis päätynyt.
Linnunradan vaikutus ylettyy ainakin kokoon 600 000 valovuotta joka vastaa Linnunradan Haloa.
Tiedmailma kerkisi jo dissata kyseisen tuloksen
Huomioimattomia muuttujia ihan liikaa!
Menetemä jota avauksen tutkimuksessa käytettiin, Jätti huomioimatta asioita, Joiden poisjättäminen tekee arviolta lopputuloksesta 20-30% pienemmän.
Joten Tiedeyhteisö pitäytyy vanhassa.
Tiedämme kuitenkin että Linnunradan koko ja massa on vain heikko arvio.
1950 luvulla jolloin ensimmäistä kertaa määriteltiin Linnunradan koko, se on tähän päivään mennessä turvonnut puolet!
Linnunradan massa pysyy tieteessä entisellään. Tuo tutkimus ei ole relevanti.
Huuhaa tutkimus on lännessä nyt muotia!
Massa on vielä massa Etelä-Afrikassa.
Turkimus tyrmätty täysin! Vaikuttavia asioita joita ei ole huomioitu on valtaisa määrä.
Sarjassa: Mutu-Tiedettä.
Viimeisen 50 vuoden aikana se on elänyt niin paljon, että ei tuohonkaan ole uskominen!
Onko Andromedan valtava musta-aukko höttöä?
Linnunradan massa on vaikea asia!
Yhden lauseen viestejä spämmäävä voisi ystävällisesti ottaa pakonopeuden tältä palstalta ja singahtaa jonnekin muualle jatkamaan höpötystään.
Kiitos ja näkemiin!