Presidentin vaalien yhteydessä kuulin usein A. Stubbin puhuvan ruotsia. Kiinnitin hänen puheessaan huomioni samaan asiaan kuin jo aikaisemminkin olin tehnyt ruotsinkielisten puheessa.
Hän äänsi "göra" ja "bara", vaikka minun kouluaikoinani meitä opetettiin ääntämään "gööra" (jööra) ja "baara". Onko ääntäminen jotenkin muuttunut vai onko kyseessä jokin uusi muoti? Vai ehkä murre-ero? Minun kouluajoistani on yli 40 vuotta...
Hän äänsi "göra" ja "bara", vaikka minun kouluaikoinani meitä opetettiin ääntämään "gööra" (jööra) ja "baara". Onko ääntäminen jotenkin muuttunut vai onko kyseessä jokin uusi muoti? Vai ehkä murre-ero? Minun kouluajoistani on yli 40 vuotta...
Vastaukset 12
Vanhimmat
Minuakin kiinnostaisi ruotsin ääntäminen: milloin tulee pitkä vokaali ja milloin lyhyt vai saako sen itse päättää?
Jag skulle också vara intresserad av uttalet av svenska: när man ska använda den långa vokalen och när man ska använda den korta vokalen, eller om du kan bestämma själv?
Eikös yksi sääntö ole, että vokaali on pitkä (painollisessa?) avotavussa? Ja lyhyt suljetussa?
Esim. edellisen tekstisi sanoissa: vaara, intresseerad, uttaalet, vokaalen.
Ja näyttäisi myös, että yksitavuisissa sanoissa: näär kuten myös häär, däär, vaar...
Koulussa kielten tunneilla ei taidettu juuri antaa mitään sääntöjä tällaisista asioista. Asioita opittiin käytännössä.
Ehkä suomenruotsia?
Wikipediassa ainakin bara lausutaan Ruotsissa [ba:ra] mutta Suomessa [bara].
Rantaruottalaiset ääntelee miten haluaa.
Totta turiset. Muutama viikko sitten katselin TV:stä hiihdon SM-viestejä, ja miesten viestin aikana selostaja puhui useita kertoja nerpesin joukkueesta. Itse opin jo yli 50 vuotta sitten, että paikkakunta on Närppes.
Närppöössä puhuvatkin hollantia eli double-dutchia. Siellä kukaan mitään ruotsia edes ymmärrä.
Kieliryhmät on olleet jo pitkään erillään meren vastarannoilla.
Alkaa vähitellen eriytyä eri kieliksi.
Jotkut äidinkieleltään ruotsalaiset sanoo, ettei heitä ymmärretä Ruostsin puolella edes kaupassa asioinnin verran.
Ihmekös tuo, kun Suomessakin alkaa olla niin, etteivät Porin pohjoispuolella olevat ruotsinkieliset enää puhu samaa ruotsia kuin Turun itäpuolella olevat.
Minä taas kuulin, että ymmärtävät hyvin toistensa kieltä paitsi että suomenruotsissa on sanoja, joita ei ruotsinruotsissa tunneta, esimerkiksi lainasanoja suomesta.
Ja että norjalaiset ymmärtävä joskus suomenruotsia paremmin kuin ruotsinruotsia.
Suurin ero on ääntämisessä.
Kuinkas monta murretta suomen kielestä löytyy? Parikymmentä kenties.
Niin, vaaditaan maahanmuuttajilta pakko-eestiä, koska suomea tarvitaan Suomessa.
Voisiko pakko-ruotsin logiikkaa voisi jalostaa myös muuallekin kuin kieliin?
Savvoon. Kun suomalaeset tulj Suomeen niin siellä olj tieviitta jossa luk "Savvoon". Lukutaetoset mänj sinne.
Muijen nei parane vieläkkään Savvoon tulla!Olj sitte hämäläenen tai vaikka muukalaenen.