Kumpi väylä ylittää kumman? Ylittääkö ajorata kevyenliikenteen väylän vai onko toisin päin?

Kevyenliikenteen merkki voi olla vasemmalla kuvan ulkopuolella. Jos niin on, niin mistä päättelet, että se on nimenomaan kevyenliikenteen väylä, joka ylittää ajoradan? Mistä päättelet niin muutenkaan?

Anonyymi kirjoitti:

Kevyenliikenteen merkki voi olla vasemmalla kuvan ulkopuolella. Jos niin on, niin mistä päättelet, että se on nimenomaan kevyenliikenteen väylä, joka ylittää ajoradan? Mistä päättelet niin muutenkaan?

Lue lisää

Jotkin asiat oletetaan tunnetuksi. Tämä on yksi sellainen.

Anonyymi kirjoitti:

Jotkin asiat oletetaan tunnetuksi. Tämä on yksi sellainen.

Liikenteessä ei pidä olettaa paljon mitään, vaan kaikki pitää perustua liikennesääntöihin.

Anonyymi kirjoitti:

Liikenteessä ei pidä olettaa paljon mitään, vaan kaikki pitää perustua liikennesääntöihin.

Niin se perustuukin liikennesääntöihin. Väistämisvelvollisuuksista säädetään TLL 24 §:ssä.

Anonyymi kirjoitti:

Niin se perustuukin liikennesääntöihin. Väistämisvelvollisuuksista säädetään TLL 24 §:ssä.

Mutta jos väylien keskinäinen rakenne ei tarkasti selviä, niin väistämissäännötkään eivät silloin kerro mitään.

Anonyymi kirjoitti:

Kevyenliikenteen merkki voi olla vasemmalla kuvan ulkopuolella. Jos niin on, niin mistä päättelet, että se on nimenomaan kevyenliikenteen väylä, joka ylittää ajoradan? Mistä päättelet niin muutenkaan?

Lue lisää

Voi siellä kuvan ulkopuolella olla myös polkupyörällä ajo kielletty-merkki.
Miten se muuttaa sinun ajatuksiasi

Anonyymi kirjoitti:

Voi siellä kuvan ulkopuolella olla myös polkupyörällä ajo kielletty-merkki.
Miten se muuttaa sinun ajatuksiasi

Ei muuta paljon mitenkään. Kielto alkaa liikennemerkin kohdalta.

Aloituksen kysymys on turha koska pyörätie alkaa oikealle. Se ei ylitä kuvassa mitään tietä eikä pyörätietä ylitä kuvassa mikään.

Anonyymi kirjoitti:

Aloituksen kysymys on turha koska pyörätie alkaa oikealle. Se ei ylitä kuvassa mitään tietä eikä pyörätietä ylitä kuvassa mikään.

Tieliikennelain 24 pykälä taitaa olla eri mieltä kanssasi väylien ylittämisien suhteen.

Mikäli tuo pitää paikkansa, niin kohdassa ajorata ylittää kevyenliikenteen väylän ja ajoradan liikenne olisi siten väistämisvelvollinen kevyenliikenteen väylän liikenteeseen nähden sen ylittävänä osapuolena.

TLL 24 § - Ajoneuvolla on aina väistettävä: jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä;

Kohdassa ei näy mitään todisteita, etteikö asia voisi noin olla. Jos kevyenliikenteen väylälle olisi osoitettu suojatie/pyörätien jatke, niin tilanne olisi toisin päin, eli kevyenliikenteen pyöräilijät olisivat väistämisvelvollisia, mutta jalankulkijoille pitää kuitenkin suojatien kohdalla aina antaa esteetön kulku yli.

Anonyymi kirjoitti:

Mikäli tuo pitää paikkansa, niin kohdassa ajorata ylittää kevyenliikenteen väylän ja ajoradan liikenne olisi siten väistämisvelvollinen kevyenliikenteen väylän liikenteeseen nähden sen ylittävänä osapuolena.

TLL 24 § - Ajoneuvolla on aina väistettävä: jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä;

Kohdassa ei näy mitään todisteita, etteikö asia voisi noin olla. Jos kevyenliikenteen väylälle olisi osoitettu suojatie/pyörätien jatke, niin tilanne olisi toisin päin, eli kevyenliikenteen pyöräilijät olisivat väistämisvelvollisia, mutta jalankulkijoille pitää kuitenkin suojatien kohdalla aina antaa esteetön kulku yli.

Lue lisää

Oikein päätelty.

Kuvassa on ns. ylityspaikka jalankulkijoille ja pyöräilijöille, mutta ei mitään etuoikeuksia ajorataa ylitettäessä. Tätä ei varmasti ole tehty tarkoituksella, mutta lopputulos on kuitenkin näin. Kun paikalla ei ole suojatiemerkkejä tai -merkintöjä, tie ylitetään tieliikennelain 16 § 2:n mukaisesti riittävää varovaisuutta noudattaen.

Alkuperäiselle kysyjälle vastauksena: Tässä tie ylittää jk/pp-tien. Koska väistämisestä ei ole osoittamassa yhtään liikennemerkkiä , muut kulkijat väistävät tien liikennettä.

Anonyymi kirjoitti:

Oikein päätelty.

Kuvassa on ns. ylityspaikka jalankulkijoille ja pyöräilijöille, mutta ei mitään etuoikeuksia ajorataa ylitettäessä. Tätä ei varmasti ole tehty tarkoituksella, mutta lopputulos on kuitenkin näin. Kun paikalla ei ole suojatiemerkkejä tai -merkintöjä, tie ylitetään tieliikennelain 16 § 2:n mukaisesti riittävää varovaisuutta noudattaen.

Alkuperäiselle kysyjälle vastauksena: Tässä tie ylittää jk/pp-tien. Koska väistämisestä ei ole osoittamassa yhtään liikennemerkkiä , muut kulkijat väistävät tien liikennettä.

Lue lisää

On kyllä ihmisiltä tieliikennelaki täysin hukassa.
Ainoa oikea vastaus on toisella kirjoittajalla, 2024-03-02 12:53:14.

Anonyymi kirjoitti:

On kyllä ihmisiltä tieliikennelaki täysin hukassa.
Ainoa oikea vastaus on toisella kirjoittajalla, 2024-03-02 12:53:14.

Hän olettaa vastauksessaan, että toiseen suuntaan ei ole kevyenliikenteen väylän liikennemerkkiä. Sellainen saattaa kuitenkin olla kuvan ulkopuolella. Melko huonosti toteutettu ja epäselvä risteys joka tapauksessa kyseessä.

Anonyymi kirjoitti:

Mikäli tuo pitää paikkansa, niin kohdassa ajorata ylittää kevyenliikenteen väylän ja ajoradan liikenne olisi siten väistämisvelvollinen kevyenliikenteen väylän liikenteeseen nähden sen ylittävänä osapuolena.

TLL 24 § - Ajoneuvolla on aina väistettävä: jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä;

Kohdassa ei näy mitään todisteita, etteikö asia voisi noin olla. Jos kevyenliikenteen väylälle olisi osoitettu suojatie/pyörätien jatke, niin tilanne olisi toisin päin, eli kevyenliikenteen pyöräilijät olisivat väistämisvelvollisia, mutta jalankulkijoille pitää kuitenkin suojatien kohdalla aina antaa esteetön kulku yli.

Lue lisää

"Mikäli tuo pitää paikkansa, niin kohdassa ajorata ylittää kevyenliikenteen väylän ja ajoradan liikenne olisi siten väistämisvelvollinen kevyenliikenteen väylän liikenteeseen nähden sen ylittävänä osapuolena."

Laki edellyttää tuollaisen olosuhteen merkitsemistä, eli väärin tulkittu.

Anonyymi kirjoitti:

Hän olettaa vastauksessaan, että toiseen suuntaan ei ole kevyenliikenteen väylän liikennemerkkiä. Sellainen saattaa kuitenkin olla kuvan ulkopuolella. Melko huonosti toteutettu ja epäselvä risteys joka tapauksessa kyseessä.

Lue lisää

Liikenbemerkit tulkitaan sen mukaan, mitkä ovat näkyvissä. Jos merkkejä ei ole näkyvissä, eikä rakenteellisia korokkeita näkyvissä, on kyseessä tasa-arvoinen risteys, jossa väistetään oikealta tulevia. Suojatietäkään ei ole merkitty risteykseen, joten ditäkään ei ole. Jalankulkijan päälleajo-oikeutta ei kuitenkaan ole edes polkupyörällä.

Anonyymi kirjoitti:

Liikenbemerkit tulkitaan sen mukaan, mitkä ovat näkyvissä. Jos merkkejä ei ole näkyvissä, eikä rakenteellisia korokkeita näkyvissä, on kyseessä tasa-arvoinen risteys, jossa väistetään oikealta tulevia. Suojatietäkään ei ole merkitty risteykseen, joten ditäkään ei ole. Jalankulkijan päälleajo-oikeutta ei kuitenkaan ole edes polkupyörällä.

Lue lisää

Mutta kun rakenteellinen korotus ei merkitse väistämisen suhteen mitään. Väistämisvelvollisuus ei määräydy minkään korotuksen mukaan.

Eli tuossa aloituksen kuvassa väistetään mielestäsi siis oikealta tulevaa pyöräilijää ja oikealta tulevaa ajoradalla ajavaa autoilijaa?

Anonyymi kirjoitti:

On kyllä ihmisiltä tieliikennelaki täysin hukassa.
Ainoa oikea vastaus on toisella kirjoittajalla, 2024-03-02 12:53:14.

Keskustelu syntyy siitä, että kirjoitetaan väite _ja_ perusteet sille.

Väite ilman perusteluita on mielipide, niitä varten on muita foorumeita.

Jalat ja lihakset ei liity mitenkään aloitukseen.

"Jos oletetaan, että myös vasemmalle on kevyenliikenteen väylän liikennemerkki"
Kuten joku aiemmin kirjoittikin, niin "Liikenteessä ei pidä olettaa paljon mitään, vaan kaikki pitää perustua liikennesääntöihin."
" kumpi väylä on se toisen väylän ylittävä väylä?"
Siinäpä sinulle elämäntehtävä, lisäksi pohdittavaksesi jää, miksi sillä yhdellä mahdollisella liikennemerkillä ei ole tuossa kohdassa mitään merkitystä väistämisen suhteen.

Anonyymi kirjoitti:

"Jos oletetaan, että myös vasemmalle on kevyenliikenteen väylän liikennemerkki"
Kuten joku aiemmin kirjoittikin, niin "Liikenteessä ei pidä olettaa paljon mitään, vaan kaikki pitää perustua liikennesääntöihin."
" kumpi väylä on se toisen väylän ylittävä väylä?"
Siinäpä sinulle elämäntehtävä, lisäksi pohdittavaksesi jää, miksi sillä yhdellä mahdollisella liikennemerkillä ei ole tuossa kohdassa mitään merkitystä väistämisen suhteen.

Lue lisää

Fiksut tajuavat varmaan, mitä tässä kohtaa tarkoitettiin kuvittelemisella. Jos sinä et sitä tajunnut, niin sille ei voi sitten paljon mitään.

Uusi kuva. Ei tarvitse kuvitella tai olettaa.

https://i.ibb.co/QY6WqHs/kumpi-yli-kumman.jpg

Anonyymi kirjoitti:

Uusi kuva. Ei tarvitse kuvitella tai olettaa.

https://i.ibb.co/QY6WqHs/kumpi-yli-kumman.jpg

Lue lisää

Feikki kuva, ei ole merkkiä vasemmalla.

Anonyymi kirjoitti:

Feikki kuva, ei ole merkkiä vasemmalla.

Kyse ei ole siitä, mitä oikeassa elämässä tilanne on tai on olematta, vaan kyse oli ylipäätään tuollaisesta tilanteesta, jollainen kuvassa on kuvattu.

Monesti on epäilty, että pyöräliitto ei tosissaan ole kiinnostunut liikenneturvallisuudesta ja turvallisuuden parantamisesta, vaan sen pyrkimykset ovat muualla. Pyöräliitto periaatteessa on sitä mieltä, että lait eivät koske pyöräilijöitä. Pyöräliiton mielestä pyöräilijöillä on vain oikeuksia, ei mitään velvollisuuksia. Lisää oikeuksia vingutaan jatkuvasti, mutta kaikkeen turvallisuutta lisäävään suhtaudutaan vihamielisesti. Hieno asenne!

Pyöräliitto on yleisellä tasolla Suomen naurettavin etujärjestö, ja sen on todistettu olevan terroristijärjestö. Miltään muulta etujärjestöltä ei ole tullut niin paljon päättömiä ehdotuksia kuin pyöräliitolta on vuosien varrelta ilmoille leijaillut. Todellisia aivopieruja suuri osa niistä. Vaikka tuolle terroristijärjestölle ei järki ihmiset mitään painoarvoa anna, niin silti moni nuori saattaa oikean tiedon puuttuessa, tuon mainitun liiton propagandan julistamisen seurauksena jopa henkensä menettää. Pyöräliitto myös pakottaa jäseniään aiheuttamaan onnettomuuksia että pyöräilijät saisivat entistä enemmän erivapauksia.

Pyöräilijät ovat täysin omalla typerällä käytöksellään ja asenteellaan tehneet itsensä yleisen halveksunnan ja vihan kohteiksi. Jos pyöräilijät haluaisivat jonkinlaista kunnioitusta, pitäisi aloittaa voimakas liikennetapojen ja -asenteiden muutos.

Ja tässä annetaan vain siloiteltu kuva pyöräliiton ja pyöräilijöiden toiminnasta.

Pointti taitaa monesti kuitenkin olla nimenomaan se, että lain kannalta jäänyt asioita toteuttamatta.

Anonyymi kirjoitti:

Monesti on epäilty, että pyöräliitto ei tosissaan ole kiinnostunut liikenneturvallisuudesta ja turvallisuuden parantamisesta, vaan sen pyrkimykset ovat muualla. Pyöräliitto periaatteessa on sitä mieltä, että lait eivät koske pyöräilijöitä. Pyöräliiton mielestä pyöräilijöillä on vain oikeuksia, ei mitään velvollisuuksia. Lisää oikeuksia vingutaan jatkuvasti, mutta kaikkeen turvallisuutta lisäävään suhtaudutaan vihamielisesti. Hieno asenne!

Pyöräliitto on yleisellä tasolla Suomen naurettavin etujärjestö, ja sen on todistettu olevan terroristijärjestö. Miltään muulta etujärjestöltä ei ole tullut niin paljon päättömiä ehdotuksia kuin pyöräliitolta on vuosien varrelta ilmoille leijaillut. Todellisia aivopieruja suuri osa niistä. Vaikka tuolle terroristijärjestölle ei järki ihmiset mitään painoarvoa anna, niin silti moni nuori saattaa oikean tiedon puuttuessa, tuon mainitun liiton propagandan julistamisen seurauksena jopa henkensä menettää. Pyöräliitto myös pakottaa jäseniään aiheuttamaan onnettomuuksia että pyöräilijät saisivat entistä enemmän erivapauksia.

Pyöräilijät ovat täysin omalla typerällä käytöksellään ja asenteellaan tehneet itsensä yleisen halveksunnan ja vihan kohteiksi. Jos pyöräilijät haluaisivat jonkinlaista kunnioitusta, pitäisi aloittaa voimakas liikennetapojen ja -asenteiden muutos.

Ja tässä annetaan vain siloiteltu kuva pyöräliiton ja pyöräilijöiden toiminnasta.

Lue lisää

Pyöräliitto on kaikkien pyöräilijöiden etujärjestö
http://pyoraliitto.fi/

Anonyymi kirjoitti:

Pointti taitaa monesti kuitenkin olla nimenomaan se, että lain kannalta jäänyt asioita toteuttamatta.

Mitä tuossa on jäänyt toteuttamatta? Ei mitään.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä tuossa on jäänyt toteuttamatta? Ei mitään.

Niin se on joku piha-alue vai?
Ei mitään ajorataa tai kevyenliikenteenaluetta eroteltu erilleen.

Anonyymi kirjoitti:

Niin se on joku piha-alue vai?
Ei mitään ajorataa tai kevyenliikenteenaluetta eroteltu erilleen.

Onko kaikki kotona?

Anonyymi kirjoitti:

Monesti on epäilty, että pyöräliitto ei tosissaan ole kiinnostunut liikenneturvallisuudesta ja turvallisuuden parantamisesta, vaan sen pyrkimykset ovat muualla. Pyöräliitto periaatteessa on sitä mieltä, että lait eivät koske pyöräilijöitä. Pyöräliiton mielestä pyöräilijöillä on vain oikeuksia, ei mitään velvollisuuksia. Lisää oikeuksia vingutaan jatkuvasti, mutta kaikkeen turvallisuutta lisäävään suhtaudutaan vihamielisesti. Hieno asenne!

Pyöräliitto on yleisellä tasolla Suomen naurettavin etujärjestö, ja sen on todistettu olevan terroristijärjestö. Miltään muulta etujärjestöltä ei ole tullut niin paljon päättömiä ehdotuksia kuin pyöräliitolta on vuosien varrelta ilmoille leijaillut. Todellisia aivopieruja suuri osa niistä. Vaikka tuolle terroristijärjestölle ei järki ihmiset mitään painoarvoa anna, niin silti moni nuori saattaa oikean tiedon puuttuessa, tuon mainitun liiton propagandan julistamisen seurauksena jopa henkensä menettää. Pyöräliitto myös pakottaa jäseniään aiheuttamaan onnettomuuksia että pyöräilijät saisivat entistä enemmän erivapauksia.

Pyöräilijät ovat täysin omalla typerällä käytöksellään ja asenteellaan tehneet itsensä yleisen halveksunnan ja vihan kohteiksi. Jos pyöräilijät haluaisivat jonkinlaista kunnioitusta, pitäisi aloittaa voimakas liikennetapojen ja -asenteiden muutos.

Ja tässä annetaan vain siloiteltu kuva pyöräliiton ja pyöräilijöiden toiminnasta.

Lue lisää

Aika kärjistetty kuva pyöräliitosta. Totta kuitenkin on, että pyöräliitto on yksi kovimmista lobbaajista kun suunnitellaan muutoksia tieliikenteen lainsäädäntöön. Monet suorastaan järjenvastaiset hullutukset, kuten pyörätien jatke, terrorismin edistäminen, vastavirtaan pyöräily ja nyt kovan kritiikin kohteeksi joutunut etuajo-oikeuden osoittaminen ajoradan rakenteellisella korotuksella, ovat pyöräliiton lobbauksen seurauksia. Kun tutustuu ko. liiton tavoitteisiin, ovat ne aika puistattavia. Toivoa sopii, että lainsäätäjillä riittää järkeä ja he kestävät kovan painostuksen alla ja liikennesäännöt muotoillaan siten, että ne ovat tasapuolisia kaikille ja ne oikeasti lisäisivät liikenteen turvallisuutta. Pyöräliiton tavoitteissa huokuu enemmänkin ideologinen lähestymistapa kuin tavoitteet parantaa liikenneturvallisuutta.

Anonyymi kirjoitti:

Aika kärjistetty kuva pyöräliitosta. Totta kuitenkin on, että pyöräliitto on yksi kovimmista lobbaajista kun suunnitellaan muutoksia tieliikenteen lainsäädäntöön. Monet suorastaan järjenvastaiset hullutukset, kuten pyörätien jatke, terrorismin edistäminen, vastavirtaan pyöräily ja nyt kovan kritiikin kohteeksi joutunut etuajo-oikeuden osoittaminen ajoradan rakenteellisella korotuksella, ovat pyöräliiton lobbauksen seurauksia. Kun tutustuu ko. liiton tavoitteisiin, ovat ne aika puistattavia. Toivoa sopii, että lainsäätäjillä riittää järkeä ja he kestävät kovan painostuksen alla ja liikennesäännöt muotoillaan siten, että ne ovat tasapuolisia kaikille ja ne oikeasti lisäisivät liikenteen turvallisuutta. Pyöräliiton tavoitteissa huokuu enemmänkin ideologinen lähestymistapa kuin tavoitteet parantaa liikenneturvallisuutta.

Lue lisää

Iki-ihana pyöräliitto.

https://pyoraliitto.fi/

Anonyymi kirjoitti:

Iki-ihana pyöräliitto.

https://pyoraliitto.fi/

Katsokaa kaikki pyöräliiton mannekiinin, Joonaksen (en ole ihastunut!) pyöräilyvideoita. Ne kertovat paljon kaverista itsestään ja samalla totuuden hänen edustamastaan terroristijärjestö pyöräliitosta. Nämä videot antavat osaltaan vastauksen siihen, miksi pyöräilijöitä vihataan niin paljon. Voidaan todeta, että pyöräilijöiden erittäin huono julkikuva on täysin itse aiheutettua.

Tuohan on aivan selvä paikka. Kaksi risteävää katua, joista toiseen kuuluu yhdistetty jalkakäytävä/pyörätie. Mitään suuntaa ei ole osoitettu väistämisvelvolliseksi, eli ajoradoilla väistetään oikealta tulevaa. Pyöräilijän tullessa ajoradalle hän väistää ajoradan liikennettä, samoin jalankulkija, jos ei ole väistämisvelvollista kääntyvää liikennettä.

Anonyymi kirjoitti:

Tuohan on aivan selvä paikka. Kaksi risteävää katua, joista toiseen kuuluu yhdistetty jalkakäytävä/pyörätie. Mitään suuntaa ei ole osoitettu väistämisvelvolliseksi, eli ajoradoilla väistetään oikealta tulevaa. Pyöräilijän tullessa ajoradalle hän väistää ajoradan liikennettä, samoin jalankulkija, jos ei ole väistämisvelvollista kääntyvää liikennettä.

Lue lisää

Se on nimenomaan niin, että pyöräilijä väistää useimmiten, kun pyöräilijän tullee kevyenliikenteen väylältä ajoradalle, mutta mistä tiedät, että se on nimenomaan pyöräilijä, joka tulee ajoradalla, eikä ajoradan liikenne, joka tulee kevyenliikenteen väylälle, kun ei ole mitään tiemaalausta/liikennemerkkiä kertomassa, että niin on?

Mitkä ovat sellaiset ylempänä mainitut 5) kohdan tilanteet, jossa ajoneuvolla on aina väistettävä jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä?

Jos kohdassa on merkitty suojatie/pyörätien jatke, niin siitä tietää suoraan, että se on kevyenliikenteen väylä, joka ylittää ajoradan. Jos ei ole merkitty mitään, niin mistä tietää, että se on niin, eikä toisin päin?

Anonyymi kirjoitti:

Se on nimenomaan niin, että pyöräilijä väistää useimmiten, kun pyöräilijän tullee kevyenliikenteen väylältä ajoradalle, mutta mistä tiedät, että se on nimenomaan pyöräilijä, joka tulee ajoradalla, eikä ajoradan liikenne, joka tulee kevyenliikenteen väylälle, kun ei ole mitään tiemaalausta/liikennemerkkiä kertomassa, että niin on?

Mitkä ovat sellaiset ylempänä mainitut 5) kohdan tilanteet, jossa ajoneuvolla on aina väistettävä jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä?

Jos kohdassa on merkitty suojatie/pyörätien jatke, niin siitä tietää suoraan, että se on kevyenliikenteen väylä, joka ylittää ajoradan. Jos ei ole merkitty mitään, niin mistä tietää, että se on niin, eikä toisin päin?

Lue lisää

Se oletetaan tunnetuksi tällaisissa tapauksissa. Ajorataan pitäisi olla maalattu reunaviiva kevyenliikenteenväylän ja ajoradan väliin.

Mutta asia selviää lopulta korkeimmassa oikeudessa, jos joku päälleajaa ja oikeusjuttu sinne asti pääsee.

Anonyymi kirjoitti:

Se oletetaan tunnetuksi tällaisissa tapauksissa. Ajorataan pitäisi olla maalattu reunaviiva kevyenliikenteenväylän ja ajoradan väliin.

Mutta asia selviää lopulta korkeimmassa oikeudessa, jos joku päälleajaa ja oikeusjuttu sinne asti pääsee.

Lue lisää

Liikenteessä ei nimenomaan kannata olettaa yhtään mitään.

Anonyymi kirjoitti:

Se oletetaan tunnetuksi tällaisissa tapauksissa. Ajorataan pitäisi olla maalattu reunaviiva kevyenliikenteenväylän ja ajoradan väliin.

Mutta asia selviää lopulta korkeimmassa oikeudessa, jos joku päälleajaa ja oikeusjuttu sinne asti pääsee.

Lue lisää

Aika harvoin on taajamissa mitään reunaviivoja maalattu ajoradalle ylipäätään. Näyttäisi aloituksen kuvassa, kuvaajan suunnassa risteystä ennen olevan hiekkatie. Hiekkatielle ei myöskään paljon tiemerkintöjä maalata.

Anonyymi kirjoitti:

Aika harvoin on taajamissa mitään reunaviivoja maalattu ajoradalle ylipäätään. Näyttäisi aloituksen kuvassa, kuvaajan suunnassa risteystä ennen olevan hiekkatie. Hiekkatielle ei myöskään paljon tiemerkintöjä maalata.

Lue lisää

Hiekkatiellä voidaan helposti käyttää kärkikolmiota, jos vastaavassa paikassa halutaan, että autoilija väistää kevyttä liikennettä.

Anonyymi kirjoitti:

Hiekkatiellä voidaan helposti käyttää kärkikolmiota, jos vastaavassa paikassa halutaan, että autoilija väistää kevyttä liikennettä.

"Hiekkatiellä voidaan helposti käyttää kärkikolmiota, jos vastaavassa paikassa halutaan, että autoilija väistää kevyttä liikennettä."

Tuollaisia paikkojahan on pilvin pimein Suomenmaassa. Vaakasuoraan menee kokoojakatu, ja pystysuoraan tonttikadut. Kuvan ratkaisulla saadaan kokoojakadun nopeuksia alennettua, kun sillä ajavien on väistettävä, ja varottava oikealta tulijoita.
Tuosta hiekkatiestä voi olla eri mieltäkin, koska hiekkatien pinnassa näkyy harvoin noin selviä, leveitä "railoja".

Anonyymi kirjoitti:

Se on nimenomaan niin, että pyöräilijä väistää useimmiten, kun pyöräilijän tullee kevyenliikenteen väylältä ajoradalle, mutta mistä tiedät, että se on nimenomaan pyöräilijä, joka tulee ajoradalla, eikä ajoradan liikenne, joka tulee kevyenliikenteen väylälle, kun ei ole mitään tiemaalausta/liikennemerkkiä kertomassa, että niin on?

Mitkä ovat sellaiset ylempänä mainitut 5) kohdan tilanteet, jossa ajoneuvolla on aina väistettävä jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä?

Jos kohdassa on merkitty suojatie/pyörätien jatke, niin siitä tietää suoraan, että se on kevyenliikenteen väylä, joka ylittää ajoradan. Jos ei ole merkitty mitään, niin mistä tietää, että se on niin, eikä toisin päin?

Lue lisää

Ennen on ollut mahdollista, että esim parkkipaikalta poistuttaessa ajetaan jalkakäytävän yli ja väistetään kaikkia.

Nykyisessä laissa on olemassa suojatie ja lisäksi pyöräilijän ylityspaikka, joka merkitään korokkeella ja liikennemerkillä.
Lisäksi kolmion takaa tullessa tai käännyttäessä pitää väistää myös polkupyörää.

Nyt täällä suomi24:ssä ja helsingin liikennesuunnittelussa on esillä malli, jossa tie katkeaa risteyksessä ja autolla ajetaan jalkakäytävän yli. Tätä ratkaisua ei tarvitsisi välttämättä merkitä mitenkään, vaan se pitäisi vaan aavistaa minen mielestä.

Anonyymi kirjoitti:

Ennen on ollut mahdollista, että esim parkkipaikalta poistuttaessa ajetaan jalkakäytävän yli ja väistetään kaikkia.

Nykyisessä laissa on olemassa suojatie ja lisäksi pyöräilijän ylityspaikka, joka merkitään korokkeella ja liikennemerkillä.
Lisäksi kolmion takaa tullessa tai käännyttäessä pitää väistää myös polkupyörää.

Nyt täällä suomi24:ssä ja helsingin liikennesuunnittelussa on esillä malli, jossa tie katkeaa risteyksessä ja autolla ajetaan jalkakäytävän yli. Tätä ratkaisua ei tarvitsisi välttämättä merkitä mitenkään, vaan se pitäisi vaan aavistaa minen mielestä.

Lue lisää

Kirjoitit >> "helsingin liikennesuunnittelussa on esillä malli, jossa tie katkeaa risteyksessä ja autolla ajetaan jalkakäytävän yli. Tätä ratkaisua ei tarvitsisi välttämättä merkitä mitenkään, vaan se pitäisi vaan aavistaa minen mielestä."

Osuit asian ytimeen. Helsingissä tuota tilannetta yritetään ilmeisesti korostaa, korottamalla kevyenliikenteen väylää vähäsen. Epäonnistunut malli, sillä pieni korotus ei ensinnäkään vaikuta väistämisvelvollisuuteen mitenkään ja lisäksi se jää helposti talvella lumen ja jään alle piiloon.

On siis hyvin vaikea tietää, milloin kyse on nimenomaan tuollaisesta tilanteesta, että ajorata katkeaa kevyenliikenteen väylään ja on se kevyenliikenteen väylänä ylittävä osapuoli. Kolmio tilanteessa kertoisi selkeästi asian ajoradan liikenteelle.

Sekin kertoo selkeästi asian olevan toisin päin, kun kevyenliikenteen väylällä on kohdassa suojatie/pyörätien jatke. Se kertoo silloin, että kevyenliikenteen väylä on se, joka katkeaa ajorataan ja on se ajoradan ylittävä osapuoli. Suojatie ja pyörätien jatke kun osoittavat ajoradan ylityspaikan.

Lisäys edelliseen: Parkkipaikalta poistuttaessa ajetaan jalkakäytävän/pyörätien yli ja väistetään kaikkia. Tuo pätee kyllä edelleenkin.

Ajoneuvolla on aina väistettävä: muita tienkäyttäjiä tultaessa tielle kiinteistön pihasta, pysäköintipaikalta, huoltoasemalta tai muulta vastaavalta tiehen liittyvältä alueelta, taikka tien ulkopuolelta.

Anonyymi kirjoitti:

Kirjoitit >> "helsingin liikennesuunnittelussa on esillä malli, jossa tie katkeaa risteyksessä ja autolla ajetaan jalkakäytävän yli. Tätä ratkaisua ei tarvitsisi välttämättä merkitä mitenkään, vaan se pitäisi vaan aavistaa minen mielestä."

Osuit asian ytimeen. Helsingissä tuota tilannetta yritetään ilmeisesti korostaa, korottamalla kevyenliikenteen väylää vähäsen. Epäonnistunut malli, sillä pieni korotus ei ensinnäkään vaikuta väistämisvelvollisuuteen mitenkään ja lisäksi se jää helposti talvella lumen ja jään alle piiloon.

On siis hyvin vaikea tietää, milloin kyse on nimenomaan tuollaisesta tilanteesta, että ajorata katkeaa kevyenliikenteen väylään ja on se kevyenliikenteen väylänä ylittävä osapuoli. Kolmio tilanteessa kertoisi selkeästi asian ajoradan liikenteelle.

Sekin kertoo selkeästi asian olevan toisin päin, kun kevyenliikenteen väylällä on kohdassa suojatie/pyörätien jatke. Se kertoo silloin, että kevyenliikenteen väylä on se, joka katkeaa ajorataan ja on se ajoradan ylittävä osapuoli. Suojatie ja pyörätien jatke kun osoittavat ajoradan ylityspaikan.

Lue lisää

Mitä järkeä on hirttäytyä tuohon "ylittävään osapuoleen", kun sillä ei väistämiseen ole mitään merkitystä muuten kuin noissa ylijatketuissa pyöräteissä ja jalkakäytävissä.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä järkeä on hirttäytyä tuohon "ylittävään osapuoleen", kun sillä ei väistämiseen ole mitään merkitystä muuten kuin noissa ylijatketuissa pyöräteissä ja jalkakäytävissä.

Lue lisää

On muuten merkitystä. Miksi on pakko hirttäytyä johonkin "ylijatkettuun" pyörätiehen ja jalkakäytävään? Tieliikennelaki ei sellaista tunne, vaan kyse on nimenomaan siitä, kumpi väylä ylittää sen toisen väylän. Ylittävän väylän liikenne on väistämisvelvollinen.

Kun ajorata päättyy jalkakäytävään, niin ajoradan liikenne ylittää kevyenliikenteen väylän ja on väistämisvelvollinen ja asia määrätään suoraan tieliikennelain 24 §. Väistämisvelvollisuuteen ei liity mikään korotus, vaan kyse on siitä, kumpi on se toisen väylän ylittävä liikenne.

Ylijatkettu jalkakäytävä on jokin Helsingin suunnittelijoiden kummajainen.
https://www.hel.fi/fi/uutiset/ylijatkettu-jalkakaytava-parantaa-jalankulkijan-turvallisuutta

Tuolla sivulla lukee: "Ylijatkettu jalkakäytävä tarkoittaa siis sitä, että jalkakäytävä jatkuu sivukadun risteyksen yli samalla korkeudella kuin muuallakin."

Aloituksen kuvassa niin on myös. Kevyenliikenteen väylä jatkuu kuvassa koko ajan samalla tasolla, eli on samalla tasolla molemmin puolin risteystä ja myös risteyksessä.

Yksikään korotus ei muuten väistämistä määritä. Edes rakenteellisesti korotetun pyörätien jatkeen osalta niin ei ole, vaan se on se paikassa oleva liikennemerkki (Väistämisvelvollisuus pyöräilijän tienylityspaikassa), joka väistämisvelvollisuuden määrittää, ei se korotus.

Lisäys edelliseen: Koko keskustelu liittyy nimenomaan siihen, kumpi väylä ylittää sen toisen väylän. Toki kaikkia muitakin väistämissääntöjä on myös, mutta niistä ei tässä keskustelussa ollutkaan kyse.

Anonyymi kirjoitti:

On muuten merkitystä. Miksi on pakko hirttäytyä johonkin "ylijatkettuun" pyörätiehen ja jalkakäytävään? Tieliikennelaki ei sellaista tunne, vaan kyse on nimenomaan siitä, kumpi väylä ylittää sen toisen väylän. Ylittävän väylän liikenne on väistämisvelvollinen.

Kun ajorata päättyy jalkakäytävään, niin ajoradan liikenne ylittää kevyenliikenteen väylän ja on väistämisvelvollinen ja asia määrätään suoraan tieliikennelain 24 §. Väistämisvelvollisuuteen ei liity mikään korotus, vaan kyse on siitä, kumpi on se toisen väylän ylittävä liikenne.

Ylijatkettu jalkakäytävä on jokin Helsingin suunnittelijoiden kummajainen.
https://www.hel.fi/fi/uutiset/ylijatkettu-jalkakaytava-parantaa-jalankulkijan-turvallisuutta

Tuolla sivulla lukee: "Ylijatkettu jalkakäytävä tarkoittaa siis sitä, että jalkakäytävä jatkuu sivukadun risteyksen yli samalla korkeudella kuin muuallakin."

Aloituksen kuvassa niin on myös. Kevyenliikenteen väylä jatkuu kuvassa koko ajan samalla tasolla, eli on samalla tasolla molemmin puolin risteystä ja myös risteyksessä.

Yksikään korotus ei muuten väistämistä määritä. Edes rakenteellisesti korotetun pyörätien jatkeen osalta niin ei ole, vaan se on se paikassa oleva liikennemerkki (Väistämisvelvollisuus pyöräilijän tienylityspaikassa), joka väistämisvelvollisuuden määrittää, ei se korotus.

Lue lisää

Erikoista myös että ajorata katkaistaan ja autoille oikeus oikaista jalkakäytävän kautta.
Eikä merkitä edes mitenkään.

Miksei voisi vaan mennä tieliikennelain rajoissa myös suunnittelun osalta?

Anonyymi kirjoitti:

Erikoista myös että ajorata katkaistaan ja autoille oikeus oikaista jalkakäytävän kautta.
Eikä merkitä edes mitenkään.

Miksei voisi vaan mennä tieliikennelain rajoissa myös suunnittelun osalta?

Lue lisää

Ei oikaista jalkakäytävän kautta, vaan ylitetään se jalkakäytävä/pyörätie. Näin tapahtuu myös kaikissa tilanteissa, joissa kevyenliikenteen väylä kulkee esim. parkkipaikan sisään/ulosajon edestä yhtäjaksoisena yhtenäisenä kevyenliikenteen väylänä. Parkkipaikalta ajettaessa ylität sen kevyenliikenteen väylän, ennen kuin ajat ajoradalle.

Anonyymi kirjoitti:

Ei oikaista jalkakäytävän kautta, vaan ylitetään se jalkakäytävä/pyörätie. Näin tapahtuu myös kaikissa tilanteissa, joissa kevyenliikenteen väylä kulkee esim. parkkipaikan sisään/ulosajon edestä yhtäjaksoisena yhtenäisenä kevyenliikenteen väylänä. Parkkipaikalta ajettaessa ylität sen kevyenliikenteen väylän, ennen kuin ajat ajoradalle.

Lue lisää

Tässä on pari tuollaisen kohdan esimerkkiä.

https://maps.app.goo.gl/PNMmviohrS4HTV427
https://maps.app.goo.gl/bQHN9KSxdCfHiKAr8

Autoilija tulee kiinteistön pihasta/parkkipaikalta ja ajaa yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä -väylän yli (ylittää väylän). Autoilija on väistämisvelvollinen kaikkeen liikenteeseen nähden tuolta tullessaan, kun ylittää yhtäjaksoisesti jatkuvan yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä -väylän ja myös, koska tulee tielle kiinteistön pihasta/parkkipaikalta.

Anonyymi kirjoitti:

Tässä on pari tuollaisen kohdan esimerkkiä.

https://maps.app.goo.gl/PNMmviohrS4HTV427
https://maps.app.goo.gl/bQHN9KSxdCfHiKAr8

Autoilija tulee kiinteistön pihasta/parkkipaikalta ja ajaa yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä -väylän yli (ylittää väylän). Autoilija on väistämisvelvollinen kaikkeen liikenteeseen nähden tuolta tullessaan, kun ylittää yhtäjaksoisesti jatkuvan yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä -väylän ja myös, koska tulee tielle kiinteistön pihasta/parkkipaikalta.

Lue lisää

Olette te nyt seonneet noiden ylittävien ja alittavien väylienne kanssa.

Anonyymi kirjoitti:

Tässä on pari tuollaisen kohdan esimerkkiä.

https://maps.app.goo.gl/PNMmviohrS4HTV427
https://maps.app.goo.gl/bQHN9KSxdCfHiKAr8

Autoilija tulee kiinteistön pihasta/parkkipaikalta ja ajaa yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä -väylän yli (ylittää väylän). Autoilija on väistämisvelvollinen kaikkeen liikenteeseen nähden tuolta tullessaan, kun ylittää yhtäjaksoisesti jatkuvan yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä -väylän ja myös, koska tulee tielle kiinteistön pihasta/parkkipaikalta.

Lue lisää

Pihasta tai parkkipaikalta tielle tuleva väistää aina kaikkia.

Se on ihan eri asia, kuin tielle laitettu merkitsemätön jalkakäytävä, jonka yli on tarkoitus ajaa.
Laissa on jo suojatie ja pyöräilijän ylityspaikka,
niin miksi tämmöistä sekoilua?

Anonyymi kirjoitti:

Hiekkatiellä voidaan helposti käyttää kärkikolmiota, jos vastaavassa paikassa halutaan, että autoilija väistää kevyttä liikennettä.

Mitä se hiekkatie siihen kuuluu ? Siinähän voi olla vaikka jäätie ja silti säännöt on samat.

Anonyymi kirjoitti:

Pihasta tai parkkipaikalta tielle tuleva väistää aina kaikkia.

Se on ihan eri asia, kuin tielle laitettu merkitsemätön jalkakäytävä, jonka yli on tarkoitus ajaa.
Laissa on jo suojatie ja pyöräilijän ylityspaikka,
niin miksi tämmöistä sekoilua?

Lue lisää

Asia johtuu siitä, että suojatietä ja/tai pyörätien jatketta ei ole aloituksen esimerkissä olevan kuvan kohtaan merkitty. Ne ovat todellakin niitä ajoradan ylityspaikkoja ja kertovat kevyenliikenteen väylän olevan se ylittävä osapuoli. Kun merkinnät ovat puutteelliset, niin miten asia oikeasti sitten menee? Tämä on koko keskustelun pointti.

Lisäksi myös se pointti, että Helsingin suunnittelijat ovat suunnitelleet ylijatketun kevyenliikenteen väylän, jota tieliikennelaki ei edes tunne, mutta jonka yli ajettaessa autoilija on väistämisvelvollinen. Sellaisessa kohdassa ei ole suojatietä, eikä pyörätien jatketta, eli kevyenliikenteen väylä jatkuu katkeamattomana risteyksen läpi. Autoilijoilla ei myöskään ole kolmiota, mutta ovat väistämisvelvollisia yli ajavana osapuolena, koska ajorata katsotaan katkeavan tuollaiseen yhtäjaksoisesti jatkuvaan kevyenliikenteen väylään.

Anonyymi kirjoitti:

Olette te nyt seonneet noiden ylittävien ja alittavien väylienne kanssa.

TLL 24 §. Ajoneuvolla on aina väistettävä:

4) muita tienkäyttäjiä tultaessa ajoradalle jalkakäytävän tai pyörätien ylityksen jälkeen;

5) jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä;

Anonyymi kirjoitti:

TLL 24 §. Ajoneuvolla on aina väistettävä:

4) muita tienkäyttäjiä tultaessa ajoradalle jalkakäytävän tai pyörätien ylityksen jälkeen;

5) jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä;

Lue lisää

Nimenomaan tämä lainkohta kertoo, että ylijatkettu jalkakäytävä ja pyörätie on tieliikennelain mukainen. Ennen 1.6.-20 tilanne olisi voinut herättää kysymyksiä, miten tulkita lakia. Nykyisin asia on laissa selvä.

Anonyymi kirjoitti:

Nimenomaan tämä lainkohta kertoo, että ylijatkettu jalkakäytävä ja pyörätie on tieliikennelain mukainen. Ennen 1.6.-20 tilanne olisi voinut herättää kysymyksiä, miten tulkita lakia. Nykyisin asia on laissa selvä.

Lue lisää

Tieliikennelaki ei määrää missään sitä, minkälainen se kevyenliikenteen väylä tulee kohdassa olla, että nuo tieliikennelain 24 § mainitut asiat ovat voimassa. Ne ovat voimassa jokaisen kevyenliikenteen väylän ylityksen osalta, jossa ajoradan liikenne ylittää yhtäjaksoisesti jatkuvan kevyenliikenteen väylän.

Se, että laissa tarkoitetaan jalkakäytävällä/pyörätiellä rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä, niin ei liity tuohon tilanteeseen, vaan se liittyy siihen, minkälainen se koko kevyenliikenteen väylä tulee olla, eli miten se erotetaan samansuuntaisesti vierellä kulkevasta ajoradasta. Kevyenliikenteen väylä voi olla rakenteellisesti erotettu TAI voi olla muunlainen koko väylän matkalta, kuten tieliikennelain 2 § määritelmistä pystyy havainnoimaan.

Ylijatkettu jalkakäytävä/pyörätie on huonoksi havaittu yritys pyrkiä korostamaan sitä, että autoilija on väistämisvelvollinen. Tieliikennelaki ei mitään korotusta kohtaan vaadi. Tuollainen korotus jää talvella lumen ja jään alle piiloon, eikä sitä silloin erota täysin samassa tasossa kulkevasta kevyenliikenteen väylästä, jonka ylittäjä on muutenkin väistämisvelvollinen, mikäli se kevyenliikenteen väylä jatkuu yhtäjaksoisena, eikä katkea risteykseen ja ajoradan liikenne on se ylittävä osapuoli.

Jos ole eri mieltä, niin osoita sitten se lakikohta, jossa määrätään kevyenliikenteen väylän rakenteen suhteen jotakin, että vain silloin olisivat 24 § mainitut asiat voimassa.

Anonyymi kirjoitti:

Tieliikennelaki ei määrää missään sitä, minkälainen se kevyenliikenteen väylä tulee kohdassa olla, että nuo tieliikennelain 24 § mainitut asiat ovat voimassa. Ne ovat voimassa jokaisen kevyenliikenteen väylän ylityksen osalta, jossa ajoradan liikenne ylittää yhtäjaksoisesti jatkuvan kevyenliikenteen väylän.

Se, että laissa tarkoitetaan jalkakäytävällä/pyörätiellä rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä, niin ei liity tuohon tilanteeseen, vaan se liittyy siihen, minkälainen se koko kevyenliikenteen väylä tulee olla, eli miten se erotetaan samansuuntaisesti vierellä kulkevasta ajoradasta. Kevyenliikenteen väylä voi olla rakenteellisesti erotettu TAI voi olla muunlainen koko väylän matkalta, kuten tieliikennelain 2 § määritelmistä pystyy havainnoimaan.

Ylijatkettu jalkakäytävä/pyörätie on huonoksi havaittu yritys pyrkiä korostamaan sitä, että autoilija on väistämisvelvollinen. Tieliikennelaki ei mitään korotusta kohtaan vaadi. Tuollainen korotus jää talvella lumen ja jään alle piiloon, eikä sitä silloin erota täysin samassa tasossa kulkevasta kevyenliikenteen väylästä, jonka ylittäjä on muutenkin väistämisvelvollinen, mikäli se kevyenliikenteen väylä jatkuu yhtäjaksoisena, eikä katkea risteykseen ja ajoradan liikenne on se ylittävä osapuoli.

Jos ole eri mieltä, niin osoita sitten se lakikohta, jossa määrätään kevyenliikenteen väylän rakenteen suhteen jotakin, että vain silloin olisivat 24 § mainitut asiat voimassa.

Lue lisää

Laki ei vaadi korotusta jalkakäytvään tai pyörätiehen. Kysymys on rakenteellisesta erottamisesta. Niin kuin tiedetään, yleensä jalkakäytävä erotetaan kiveyksellä, joka on korkeammalla kuin ajorata. Mutta näin ei ole aina kaikissa paikoissa.

Pyörätie voi olla erotettu ilman mitään korotusta ajoradasta, koska tienpitäjä on halunnut helpottaa pyöräilijöiden ajoa rakentamalla ajorata ja pyörätie samaan tasoon.

Jokin erottava rakenne tieliikennelain mukaan ajoradan ja kevyenliikenteen erottamiseksi on oltava, jotta paikassa voidaan katsoa jalkakäytävä ja/tai pyörätie olevan.

Anonyymi kirjoitti:

Laki ei vaadi korotusta jalkakäytvään tai pyörätiehen. Kysymys on rakenteellisesta erottamisesta. Niin kuin tiedetään, yleensä jalkakäytävä erotetaan kiveyksellä, joka on korkeammalla kuin ajorata. Mutta näin ei ole aina kaikissa paikoissa.

Pyörätie voi olla erotettu ilman mitään korotusta ajoradasta, koska tienpitäjä on halunnut helpottaa pyöräilijöiden ajoa rakentamalla ajorata ja pyörätie samaan tasoon.

Jokin erottava rakenne tieliikennelain mukaan ajoradan ja kevyenliikenteen erottamiseksi on oltava, jotta paikassa voidaan katsoa jalkakäytävä ja/tai pyörätie olevan.

Lue lisää

Tieliikennelaki ei edelleenkään vaadi mitään rakenteellisesta erottelua kohdassa, jossa ajorata ylittää kevyenliikenteen väylän, että 24 § kolmannen momentin kohdat 4 ja 5 olisivat voimassa.

Tieliikennelaissa mainittu rakenteellinen erottelu koskee erottelua kevyenliikenteen väylän ja sen vieressä kulkevan ajoradan suhteen.

Jalkakäytävä tai jalkakäytävän ja pyörätien yhdistelmä voi jatkua yhtenäisenä sivukadun yli ja silloin on ajoradan liikenne aina väistämisvelvollinen kevyenliikenteen väylän yli ajavana osapuolena. Mitään rakenteellista erotusta ei risteyksessä tieliikennelain mukaan kuitenkaan vaadita. Tieliikennelaki ei edes tunne termiä "ylijatkettu", kun ylijatketuista jalkakäytävistä/pyöräteistä puhutaan. Ylijatkettu sanalla haku ei muuten löydä mitään finlex sivustolta.

Anonyymi kirjoitti:

Tieliikennelaki ei edelleenkään vaadi mitään rakenteellisesta erottelua kohdassa, jossa ajorata ylittää kevyenliikenteen väylän, että 24 § kolmannen momentin kohdat 4 ja 5 olisivat voimassa.

Tieliikennelaissa mainittu rakenteellinen erottelu koskee erottelua kevyenliikenteen väylän ja sen vieressä kulkevan ajoradan suhteen.

Jalkakäytävä tai jalkakäytävän ja pyörätien yhdistelmä voi jatkua yhtenäisenä sivukadun yli ja silloin on ajoradan liikenne aina väistämisvelvollinen kevyenliikenteen väylän yli ajavana osapuolena. Mitään rakenteellista erotusta ei risteyksessä tieliikennelain mukaan kuitenkaan vaadita. Tieliikennelaki ei edes tunne termiä "ylijatkettu", kun ylijatketuista jalkakäytävistä/pyöräteistä puhutaan. Ylijatkettu sanalla haku ei muuten löydä mitään finlex sivustolta.

Lue lisää

Jalkakäytävä ja pyörätie erotetaan rakenteellisesti ajoradasta. Ks. tarkemmin TLL 2 §.

Anonyymi kirjoitti:

Jalkakäytävä ja pyörätie erotetaan rakenteellisesti ajoradasta. Ks. tarkemmin TLL 2 §.

Kyllä, ne pitää erottaa siitä vieressä, samaan suuntaan kulkevasta ajoradasta rakenteellisesti. Siitä on kyse, että samaan suuntaan kulkevasta ajoradasta pitää jalkakäytävä ja pyörätie olla jollain tapaa rakenteellisesti erotettu.

Tässä on esimerkkikuva, jossa ajoradan vieressä kulkee siitä rakenteellisesti erotettu 'Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä' -väylä. Kevyenliikenteen väylä on osa samaa tietä, mutta on ajoradasta rakenteellisesti erotettu tuolla viherkaistaleella. Erotusalue erottaa ajoradan suunnassa pyörätien ajoradasta.

https://maps.app.goo.gl/x3gnmjGA1eEtgfQP9

Tieliikennelaki ei vaadi mitään rakenteellisesta erottelua siinä kohdassa, jossa ajorata ylittää kevyenliikenteen väylän, että 24 § kolmannen momentin kohdat 4 ja 5 olisivat voimassa.

Lisäys edelliseen: Tuossa kuvassa lain velvoite rakenteellisesta erotuksesta täytyy, eli yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä on tieliikennelain vaatimuksien mukainen.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä, ne pitää erottaa siitä vieressä, samaan suuntaan kulkevasta ajoradasta rakenteellisesti. Siitä on kyse, että samaan suuntaan kulkevasta ajoradasta pitää jalkakäytävä ja pyörätie olla jollain tapaa rakenteellisesti erotettu.

Tässä on esimerkkikuva, jossa ajoradan vieressä kulkee siitä rakenteellisesti erotettu 'Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä' -väylä. Kevyenliikenteen väylä on osa samaa tietä, mutta on ajoradasta rakenteellisesti erotettu tuolla viherkaistaleella. Erotusalue erottaa ajoradan suunnassa pyörätien ajoradasta.

https://maps.app.goo.gl/x3gnmjGA1eEtgfQP9

Tieliikennelaki ei vaadi mitään rakenteellisesta erottelua siinä kohdassa, jossa ajorata ylittää kevyenliikenteen väylän, että 24 § kolmannen momentin kohdat 4 ja 5 olisivat voimassa.

Lue lisää

Kuvassa on kysymys ajoradasta erilliseksi tien osaksi erotetusta jalkakäytävä/pyörätiestä. Siinä kulkee tien osana ja sen rinnalla mainittu kevyen liikenteen väylä.

Sen sijaan rakenteellista erottelua siinä ei tarvita risteävän ajoradan ja kevyen liikenteen osalta, koska risteyksessä on suojatie ja pyörätien jatke. On selvää näiden vuoksi, että kevyen liikenteen väylä katkeaa risteävään ajorataan.

Anonyymi kirjoitti:

Kuvassa on kysymys ajoradasta erilliseksi tien osaksi erotetusta jalkakäytävä/pyörätiestä. Siinä kulkee tien osana ja sen rinnalla mainittu kevyen liikenteen väylä.

Sen sijaan rakenteellista erottelua siinä ei tarvita risteävän ajoradan ja kevyen liikenteen osalta, koska risteyksessä on suojatie ja pyörätien jatke. On selvää näiden vuoksi, että kevyen liikenteen väylä katkeaa risteävään ajorataan.

Lue lisää

Tieliikennelaki ei missään kohtaa vaadi rakenteellista erottelua risteävän kevyen liikenteen väylän ja ajoradan risteävään kohtaan. Se on ilmeisesti Helsingin suunnittelijoiden kuvitelma ja tulkinta. 2 § mainittu rakenteellinen erotus liittyy vierellä kulkevaan ajoradan ja kevyenliikenteen erotukseen, eli rakenteellinen erotus pitää erottaa ajoradan suunnassa pyörätien ajoradasta.

Anonyymi kirjoitti:

Kuvassa on kysymys ajoradasta erilliseksi tien osaksi erotetusta jalkakäytävä/pyörätiestä. Siinä kulkee tien osana ja sen rinnalla mainittu kevyen liikenteen väylä.

Sen sijaan rakenteellista erottelua siinä ei tarvita risteävän ajoradan ja kevyen liikenteen osalta, koska risteyksessä on suojatie ja pyörätien jatke. On selvää näiden vuoksi, että kevyen liikenteen väylä katkeaa risteävään ajorataan.

Lue lisää

Otetaan toinen esimerkkikuva

https://maps.app.goo.gl/viYUX1XJTFpkYYeU6

Tässäkin kuvassa tieliikennelain 2 § velvoite rakenteellisesta erotuksesta samaan suuntaan kulkevasta ajoradasta täytyy. Rakenteellinen erotusta ei risteävässä kohdassa ole, eikä sellaiselle ole lain mukaan edes vaatimusta. Risteävässä kohdassa ei kuvassa myöskään ole suojatietä/pyörätien jatketta, joten voi silloin tulkita, että kevyenliikenteen väylä ei katkea, vaan jatkuu yhtäjaksoisena ja ajoradan liikenne väistää.

Jalkakäytävän määritelmä on aika lähellä sitä, mitä se oli jo edellisen lain osalta. Silloin ei vielä ollut tietoa mistään "ylijatketuista" jalkakäytävistä. Loogisesti voi siis päätellä, että rakenteellinen erottelu liittyy puhtaasti vierellä kulkevaan ajorataan, eikä ollenkaan risteyskohtiin.

Vanha kumottu laki:
Tieliikennelainsäädännössä tarkoitetaan: jalkakäytävällä jalankulkijoille tarkoitettua ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa tai erillistä tietä;

Nykyien laki:
Tässä laissa tarkoitetaan: jalkakäytävällä jalankulkijoille tarkoitettua ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä;

Anonyymi kirjoitti:

Jalkakäytävän määritelmä on aika lähellä sitä, mitä se oli jo edellisen lain osalta. Silloin ei vielä ollut tietoa mistään "ylijatketuista" jalkakäytävistä. Loogisesti voi siis päätellä, että rakenteellinen erottelu liittyy puhtaasti vierellä kulkevaan ajorataan, eikä ollenkaan risteyskohtiin.

Vanha kumottu laki:
Tieliikennelainsäädännössä tarkoitetaan: jalkakäytävällä jalankulkijoille tarkoitettua ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa tai erillistä tietä;

Nykyien laki:
Tässä laissa tarkoitetaan: jalkakäytävällä jalankulkijoille tarkoitettua ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä;

Lue lisää

Laissa ei mainita mitään, että jalkakäytävän pitäisi kulkea ajoradan rinnalla tai vierellä. Siten jalkakäytävä voi kulkea ajoradan poikki sen katkaisten. Riittävää sille, mikä tekee jalkakäytävän on, että se on ajoradasta erotettu. Näin ns. ylijatkettu jälkakäytävä on.

Anonyymi kirjoitti:

Otetaan toinen esimerkkikuva

https://maps.app.goo.gl/viYUX1XJTFpkYYeU6

Tässäkin kuvassa tieliikennelain 2 § velvoite rakenteellisesta erotuksesta samaan suuntaan kulkevasta ajoradasta täytyy. Rakenteellinen erotusta ei risteävässä kohdassa ole, eikä sellaiselle ole lain mukaan edes vaatimusta. Risteävässä kohdassa ei kuvassa myöskään ole suojatietä/pyörätien jatketta, joten voi silloin tulkita, että kevyenliikenteen väylä ei katkea, vaan jatkuu yhtäjaksoisena ja ajoradan liikenne väistää.

Lue lisää

Tästä kuvasta, missä jää epäselväksi, kumpi väylä olisi toisen ylittävä, voisi todeta niinkin, että KOSKA rakenteellista erottelua ei ole havaittavissa risteävässä tienpinnassa, jalkakäytävä/pyörätie EI JATKU ajoradan ylitse.

Näin ollen ajorata kulkee yhtenäisesti koko matkalla risteyksessä ja yhdistyy risteävään ajorataan. Pyöräilijä tulee silloin ajoradalle ja on väistämisvelvollinen osapuoli TLL 24 § 4 mom. mukaisesti.

Anonyymi kirjoitti:

Laissa ei mainita mitään, että jalkakäytävän pitäisi kulkea ajoradan rinnalla tai vierellä. Siten jalkakäytävä voi kulkea ajoradan poikki sen katkaisten. Riittävää sille, mikä tekee jalkakäytävän on, että se on ajoradasta erotettu. Näin ns. ylijatkettu jälkakäytävä on.

Lue lisää

Ei mainita, että pitää kulkea rinnalla, vaan mainitaan nimenomaan, että pitää olla ajoradasta rakenteellisesti erotettu. Jos jalkakäytävä kulkee jossakin täysin omana väylänä, eikä ajorataa ole lähimainkaan, niin mitään rakenteellista erotusta ei silloin tarvita.

Jos jalkakäytävä kulkee ajoradan vieressä, niin pitää olla jokin rakenteellinen erotus vierellä kulkevaan ajorataan nähden. Näin pitää olla, vaikka risteyksiä ei ole tai näy lähimain kumpaankaan suuntaan. Rakenteellinen erotus ei liity ajoradan ja kevyenliikenteen väylän risteäviin kohtiin, vaan rakenteelliseen erotukseen vierellä kulkevaan ajorataan.

Anonyymi kirjoitti:

Tästä kuvasta, missä jää epäselväksi, kumpi väylä olisi toisen ylittävä, voisi todeta niinkin, että KOSKA rakenteellista erottelua ei ole havaittavissa risteävässä tienpinnassa, jalkakäytävä/pyörätie EI JATKU ajoradan ylitse.

Näin ollen ajorata kulkee yhtenäisesti koko matkalla risteyksessä ja yhdistyy risteävään ajorataan. Pyöräilijä tulee silloin ajoradalle ja on väistämisvelvollinen osapuoli TLL 24 § 4 mom. mukaisesti.

Lue lisää

Voidaan lopulta siis vain todeta, että puutteellisesti merkityt kohdat ja väylät aiheuttavat tulkinnan vaikeutta ja mahdollisia vaaratilanteita.

Anonyymi kirjoitti:

Ei mainita, että pitää kulkea rinnalla, vaan mainitaan nimenomaan, että pitää olla ajoradasta rakenteellisesti erotettu. Jos jalkakäytävä kulkee jossakin täysin omana väylänä, eikä ajorataa ole lähimainkaan, niin mitään rakenteellista erotusta ei silloin tarvita.

Jos jalkakäytävä kulkee ajoradan vieressä, niin pitää olla jokin rakenteellinen erotus vierellä kulkevaan ajorataan nähden. Näin pitää olla, vaikka risteyksiä ei ole tai näy lähimain kumpaankaan suuntaan. Rakenteellinen erotus ei liity ajoradan ja kevyenliikenteen väylän risteäviin kohtiin, vaan rakenteelliseen erotukseen vierellä kulkevaan ajorataan.

Lue lisää

Kuvassa on rakenteellisesti erotettu jalkakäytävä.

https://maps.app.goo.gl/3kBGA8iG6j23tYVA9

Jalkakäytävä voi olla ajoradan rinnalla tai sen poikki, jolloin se katkaisee ajoradan ja auto joutuvat ylittämään jalkakäytävän.

Anonyymi kirjoitti:

Kuvassa on rakenteellisesti erotettu jalkakäytävä.

https://maps.app.goo.gl/3kBGA8iG6j23tYVA9

Jalkakäytävä voi olla ajoradan rinnalla tai sen poikki, jolloin se katkaisee ajoradan ja auto joutuvat ylittämään jalkakäytävän.

Lue lisää

Tuossa kuvassa on risteyskohdassa suunnittelijoiden lanseeraama "ylijatkettu jalkakäytävä", jota tieliikennelaki ei edes terminä tunne.

Tässä kuvassa on rakenteellisesti erotettu jalkakäytävä.
https://maps.app.goo.gl/qzc7o28Mg7F3F3cr7

Anonyymi kirjoitti:

Tuossa kuvassa on risteyskohdassa suunnittelijoiden lanseeraama "ylijatkettu jalkakäytävä", jota tieliikennelaki ei edes terminä tunne.

Tässä kuvassa on rakenteellisesti erotettu jalkakäytävä.
https://maps.app.goo.gl/qzc7o28Mg7F3F3cr7

Lue lisää

https://maps.app.goo.gl/3kBGA8iG6j23tYVA9

Taisit katsoa huolimattomasti. Kuvassa on rakenteellisesti erotettu jalkakäytävä, joka kulkee kadun molemmin puolin ja kuvan valkoisen auton edessä ajoradan poikki. Katu on siten kuin umpikuja, josta autoilija voi jatkaa ajamista eteenpäin jalkakäytävän ylitse toiselle kadulle. Tällöin hän väistää myös kadun muuta liikennettä.

Joskus vastaavissa paikoissa on tolpat asennettu jalkakäytävälle siihen kohtaan, mistä auto voisi päästä kulkemaan jalkakäytävälle, jolloin jalkakäytävän ylittäminen ei sitten onnsitu ajoneuvon kuljettajalta, ellei ajoneuvo [esim. moottoripyörä tai polkupyörä] ole niin kapea, että pääsee pujahtamaan tolppien välistä.

Anonyymi kirjoitti:

https://maps.app.goo.gl/3kBGA8iG6j23tYVA9

Taisit katsoa huolimattomasti. Kuvassa on rakenteellisesti erotettu jalkakäytävä, joka kulkee kadun molemmin puolin ja kuvan valkoisen auton edessä ajoradan poikki. Katu on siten kuin umpikuja, josta autoilija voi jatkaa ajamista eteenpäin jalkakäytävän ylitse toiselle kadulle. Tällöin hän väistää myös kadun muuta liikennettä.

Joskus vastaavissa paikoissa on tolpat asennettu jalkakäytävälle siihen kohtaan, mistä auto voisi päästä kulkemaan jalkakäytävälle, jolloin jalkakäytävän ylittäminen ei sitten onnsitu ajoneuvon kuljettajalta, ellei ajoneuvo [esim. moottoripyörä tai polkupyörä] ole niin kapea, että pääsee pujahtamaan tolppien välistä.

Lue lisää

En katsonut huolimattomasti. Kyse on siitä, mitä rakenteellisella erotuksella tarkoitetaan. Tieliikennelain 2 § kohtien 9) ja 10) rakenteellinen erotus ei liity risteykseen tai risteyskohtiin, vaan koko jalkakäytävään ja pyörätiehen.

Linkittämässäsi esimerkkikuvassa rakenteellinen erottelu on hoidettu korottamalla jalkakäytävä vieressä kulkevasta ajoradasta. Tässä kuvassa asia selviää myös: https://maps.app.goo.gl/qzc7o28Mg7F3F3cr7

Jalkakäytävän/pyörätien rakenteellinen erotus vieressä kulkevasta ajoradasta voi myös olla muunlainen, kuin korotus. Jalkakäytävä tai jalkakäytävän ja pyörätien yhdistelmä voi kuitenkin jatkua yhtenäisenä sivukadun yli ilman, että kyseisen kevyenliikenteen väylän rakenteellinen erotus on hoidettu korottamalla.

Tuollainen "umpikuja" on nimenomaan suunnittelijoiden lanseeraama ylijatkettu jalkakäytävä. Lue alla oleva juttu aiheesta.
https://www.hel.fi/fi/uutiset/ylijatkettu-jalkakaytava-parantaa-jalankulkijan-turvallisuutta

Anonyymi kirjoitti:

En katsonut huolimattomasti. Kyse on siitä, mitä rakenteellisella erotuksella tarkoitetaan. Tieliikennelain 2 § kohtien 9) ja 10) rakenteellinen erotus ei liity risteykseen tai risteyskohtiin, vaan koko jalkakäytävään ja pyörätiehen.

Linkittämässäsi esimerkkikuvassa rakenteellinen erottelu on hoidettu korottamalla jalkakäytävä vieressä kulkevasta ajoradasta. Tässä kuvassa asia selviää myös: https://maps.app.goo.gl/qzc7o28Mg7F3F3cr7

Jalkakäytävän/pyörätien rakenteellinen erotus vieressä kulkevasta ajoradasta voi myös olla muunlainen, kuin korotus. Jalkakäytävä tai jalkakäytävän ja pyörätien yhdistelmä voi kuitenkin jatkua yhtenäisenä sivukadun yli ilman, että kyseisen kevyenliikenteen väylän rakenteellinen erotus on hoidettu korottamalla.

Tuollainen "umpikuja" on nimenomaan suunnittelijoiden lanseeraama ylijatkettu jalkakäytävä. Lue alla oleva juttu aiheesta.
https://www.hel.fi/fi/uutiset/ylijatkettu-jalkakaytava-parantaa-jalankulkijan-turvallisuutta

Lue lisää

Korjaus: Tieliikennelain 2 § kohtien 9) ja 11) piti olla.

Anonyymi kirjoitti:

En katsonut huolimattomasti. Kyse on siitä, mitä rakenteellisella erotuksella tarkoitetaan. Tieliikennelain 2 § kohtien 9) ja 10) rakenteellinen erotus ei liity risteykseen tai risteyskohtiin, vaan koko jalkakäytävään ja pyörätiehen.

Linkittämässäsi esimerkkikuvassa rakenteellinen erottelu on hoidettu korottamalla jalkakäytävä vieressä kulkevasta ajoradasta. Tässä kuvassa asia selviää myös: https://maps.app.goo.gl/qzc7o28Mg7F3F3cr7

Jalkakäytävän/pyörätien rakenteellinen erotus vieressä kulkevasta ajoradasta voi myös olla muunlainen, kuin korotus. Jalkakäytävä tai jalkakäytävän ja pyörätien yhdistelmä voi kuitenkin jatkua yhtenäisenä sivukadun yli ilman, että kyseisen kevyenliikenteen väylän rakenteellinen erotus on hoidettu korottamalla.

Tuollainen "umpikuja" on nimenomaan suunnittelijoiden lanseeraama ylijatkettu jalkakäytävä. Lue alla oleva juttu aiheesta.
https://www.hel.fi/fi/uutiset/ylijatkettu-jalkakaytava-parantaa-jalankulkijan-turvallisuutta

Lue lisää

Kuvassa jalkakäytävä ei ole vain erotettu vieressä kulkevasta ajoradasta, vaan myös ajoradan poikki kulkevasta jalkakäytävästä. Ilmeisesti optikolla käyminen auttaisi sinua havainnoimaan.

Jalkakäytävän erottelu ajoradasta liittyy nimenomaan kaikkiin kohtiin koko jalkakäytävällä. Erotteluna voidaan käyttää muutakin rakennetta kuin korotus. Olennaista on erottelun havaitseminen tien pinnassa.

Anonyymi kirjoitti:

Kuvassa jalkakäytävä ei ole vain erotettu vieressä kulkevasta ajoradasta, vaan myös ajoradan poikki kulkevasta jalkakäytävästä. Ilmeisesti optikolla käyminen auttaisi sinua havainnoimaan.

Jalkakäytävän erottelu ajoradasta liittyy nimenomaan kaikkiin kohtiin koko jalkakäytävällä. Erotteluna voidaan käyttää muutakin rakennetta kuin korotus. Olennaista on erottelun havaitseminen tien pinnassa.

Lue lisää

Noin toki tuossa risteyskohdassa on, mutta se ei kuitenkaan ole mikään tieliikennelain vaatimus. Jotkut ilmeisesti niin luulevat.

TLL 2 § kohdissa 9) ja 11) mainituilla rakenteellisella erotuksella tarkoitetaan erottelua vieressä kulkevaan ajorataan nähden. Rakenteellinen erottelu liittyy koko siihen jalkakäytävään ja pyörätiehen, eikä ajoradan kanssa risteäviin kohtiin. Se koko jalkakäytävä ja/tai pyörätie pitää olla jollain tapaa rakenteellisesti erotettu viereisestä ajoradasta. Rakenteellinen erotus ei ole pakko olla korotus, vaan voi olla myös erotusalue.

Anonyymi kirjoitti:

Noin toki tuossa risteyskohdassa on, mutta se ei kuitenkaan ole mikään tieliikennelain vaatimus. Jotkut ilmeisesti niin luulevat.

TLL 2 § kohdissa 9) ja 11) mainituilla rakenteellisella erotuksella tarkoitetaan erottelua vieressä kulkevaan ajorataan nähden. Rakenteellinen erottelu liittyy koko siihen jalkakäytävään ja pyörätiehen, eikä ajoradan kanssa risteäviin kohtiin. Se koko jalkakäytävä ja/tai pyörätie pitää olla jollain tapaa rakenteellisesti erotettu viereisestä ajoradasta. Rakenteellinen erotus ei ole pakko olla korotus, vaan voi olla myös erotusalue.

Lue lisää

Lisäys: Tässä rakenteellinen erotus viereiseen ajorataan on tehty erotusalueella. Erotusalue erottaa ajoradan suunnassa pyörätien ajoradasta.

https://maps.app.goo.gl/x3gnmjGA1eEtgfQP9

Täysin lain 2 § mukainen rakenteellinen erotus kyseessä. Ei ole korotettu, vaan samassa tasossa ajoradan kanssa. Samassa tasossa on yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä myös sivukatuun nähden. Täysin lain mukainen erottelu on kohdassa.

Anonyymi kirjoitti:

Noin toki tuossa risteyskohdassa on, mutta se ei kuitenkaan ole mikään tieliikennelain vaatimus. Jotkut ilmeisesti niin luulevat.

TLL 2 § kohdissa 9) ja 11) mainituilla rakenteellisella erotuksella tarkoitetaan erottelua vieressä kulkevaan ajorataan nähden. Rakenteellinen erottelu liittyy koko siihen jalkakäytävään ja pyörätiehen, eikä ajoradan kanssa risteäviin kohtiin. Se koko jalkakäytävä ja/tai pyörätie pitää olla jollain tapaa rakenteellisesti erotettu viereisestä ajoradasta. Rakenteellinen erotus ei ole pakko olla korotus, vaan voi olla myös erotusalue.

Lue lisää

"TLL 2 § kohdissa 9) ja 11) mainituilla rakenteellisella erotuksella tarkoitetaan erottelua vieressä kulkevaan ajorataan nähden."

Rakenteellinen erottelu ei liity vain jalkakäytävän vieressä kulkevaan ajorataan, vaan kaikissa suhteissa ajoradan ja jalkakäytävän keskinäisessä välissä. Olipa jalkakäytävä ajoradan vierellä, poikittain tai miten tahansa muutenkin. rakenteelliseksi erotetteluksi käy, mikä tahansa rakenne: korotus, viheralue, laatoitus, hiekka-alue, savi tai kiveys tms. Kunhan erotteleva kohta on havaittavissa.

Anonyymi kirjoitti:

"TLL 2 § kohdissa 9) ja 11) mainituilla rakenteellisella erotuksella tarkoitetaan erottelua vieressä kulkevaan ajorataan nähden."

Rakenteellinen erottelu ei liity vain jalkakäytävän vieressä kulkevaan ajorataan, vaan kaikissa suhteissa ajoradan ja jalkakäytävän keskinäisessä välissä. Olipa jalkakäytävä ajoradan vierellä, poikittain tai miten tahansa muutenkin. rakenteelliseksi erotetteluksi käy, mikä tahansa rakenne: korotus, viheralue, laatoitus, hiekka-alue, savi tai kiveys tms. Kunhan erotteleva kohta on havaittavissa.

Lue lisää

Totta. Rakenteellinen erottelu voisi olla vaikka syvennys. On kuitenkin myös kohtia, jossa rakenteellinen erotus on vain vierellä kulkevan ajoradan suuntaisesti, eikä sellaista ole sivukatuun nähden.

https://maps.app.goo.gl/eHsE2ykPnum5r6geA

Rakenteellinen erotus voi liittyä joka suuntaan, tai voi myös olla tekemättä sitä. Rakenteellinen erotus pitää kuitenkin olla samansuuntaisesti kulkevaan ajorataan nähden.

Odotapa, kun sinulle taas selitetään mikä väylä menee yli ja mikä ali, ja mitä se vaikuttaa väistämiseen.

Anonyymi kirjoitti:

Odotapa, kun sinulle taas selitetään mikä väylä menee yli ja mikä ali, ja mitä se vaikuttaa väistämiseen.

Etuajo-oikeutettu pyöräilijän ylityspaikka on merkitty LIIKENNEMERKILLÄ!
Jos merkkiä ei ole, pyöräilijä väistää.
https://www.liikenneturva.fi/liikenteessa/vaistamissaannot-liikenteessa/

Taitaa olla pyöräilijällä viisainta väistää muita kulkijoita vaikka olisi kunka lain oikealla puolella. Muutenkin pyöräilijät on aika tapaturmaherkkiä ainakin mieleltään. Vai mitä pyöräilyliitto ?

Anonyymi kirjoitti:

Taitaa olla pyöräilijällä viisainta väistää muita kulkijoita vaikka olisi kunka lain oikealla puolella. Muutenkin pyöräilijät on aika tapaturmaherkkiä ainakin mieleltään. Vai mitä pyöräilyliitto ?

Lue lisää

Katsokaa kaikki pyöräliiton mannekiinin, Joonaksen (en ole ihastunut!) pyöräilyvideoita. Ne kertovat paljon kaverista itsestään ja samalla totuuden hänen edustamastaan terroristijärjestö pyöräliitosta. Nämä videot antavat osaltaan vastauksen siihen, miksi pyöräilijöitä vihataan niin paljon. Voidaan todeta, että pyöräilijöiden erittäin huono julkikuva on täysin itse aiheutettua!

Anonyymi kirjoitti:

Etuajo-oikeutettu pyöräilijän ylityspaikka on merkitty LIIKENNEMERKILLÄ!
Jos merkkiä ei ole, pyöräilijä väistää.
https://www.liikenneturva.fi/liikenteessa/vaistamissaannot-liikenteessa/

Lue lisää

Mutta kun noin ei aina ole. Lue alla oleva iltalehden juttu aiheesta.

Uusi risteyskäytäntö hämmentää autoilijoita: ”Miksi luovutaan kolmioista?
https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/7ee777dd-933f-4e04-b0ab-431d0e848a0f

Katso jutun kuvat. Mitään liikennemerkkejä ei ole pyöräilijöillä, eikä myöskään autoilijoilla. Ajorata katsotaan päättyvän kevyenliikenteen väylään ja autoilija on kevyen liikenteen väylän ylittävänä osapuolena väistämisvelvollinen kevyenliikenteen suhteen ja sen jälkeen vielä risteävän ajoradan liikenteen suhteen (aivan kuten autoilijalla olisi kolmio, mutta ei vain ole).

Tässä on vielä ensimmäinen kuva erikseen.
https://i.ibb.co/NS8GJdB/pyoratie-jalkakaytava-auto-vaistaa.jpg

Tuossa kevyenliikenteen väylä korotus ei sitä väistämistä muodosta, vaan väistämisvelvollisuus määräytyy tieliikennelain 24 § kolmannen momentin mukaan.

Ajoneuvolla on aina väistettävä:

4) muita tienkäyttäjiä tultaessa ajoradalle jalkakäytävän tai pyörätien ylityksen jälkeen;

5) jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä;

Anonyymi kirjoitti:

Katsokaa kaikki pyöräliiton mannekiinin, Joonaksen (en ole ihastunut!) pyöräilyvideoita. Ne kertovat paljon kaverista itsestään ja samalla totuuden hänen edustamastaan terroristijärjestö pyöräliitosta. Nämä videot antavat osaltaan vastauksen siihen, miksi pyöräilijöitä vihataan niin paljon. Voidaan todeta, että pyöräilijöiden erittäin huono julkikuva on täysin itse aiheutettua!

Lue lisää

Niissä videoissa sotketaan asioita. Tuntuu siltä, että sotkeminen on tahallista ja tarkoituksellista ja yritetään pelkästään hämätä lukijoita kuvittelemaan, että väistämissääntöihin olisi tullut jokin muutos pyöräilijöiden eduksi. Miksi tällaista valheellista kuplaa halutaan pitää yllä? Mitä useampi pyöräilijä saa väärän kuvan liikennesäännöistä, sitä suurempi on onnettomuusriski. Ei pitäisi olla edes paatuneimpien pyöräfanaatikkojen intresseissä levitellä väärää kuvaa liikenteen pelisäännöistä. Tosin pyöräliitto haluaa kaikki oikeudet muilta pois ja pyöräilijät hallitsemaan kaikkea.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta kun noin ei aina ole. Lue alla oleva iltalehden juttu aiheesta.

Uusi risteyskäytäntö hämmentää autoilijoita: ”Miksi luovutaan kolmioista?
https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/7ee777dd-933f-4e04-b0ab-431d0e848a0f

Katso jutun kuvat. Mitään liikennemerkkejä ei ole pyöräilijöillä, eikä myöskään autoilijoilla. Ajorata katsotaan päättyvän kevyenliikenteen väylään ja autoilija on kevyen liikenteen väylän ylittävänä osapuolena väistämisvelvollinen kevyenliikenteen suhteen ja sen jälkeen vielä risteävän ajoradan liikenteen suhteen (aivan kuten autoilijalla olisi kolmio, mutta ei vain ole).

Tässä on vielä ensimmäinen kuva erikseen.
https://i.ibb.co/NS8GJdB/pyoratie-jalkakaytava-auto-vaistaa.jpg

Tuossa kevyenliikenteen väylä korotus ei sitä väistämistä muodosta, vaan väistämisvelvollisuus määräytyy tieliikennelain 24 § kolmannen momentin mukaan.

Ajoneuvolla on aina väistettävä:

4) muita tienkäyttäjiä tultaessa ajoradalle jalkakäytävän tai pyörätien ylityksen jälkeen;

5) jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä;

Lue lisää

"Tuossa kevyenliikenteen väylä korotus ei sitä väistämistä muodosta, vaan väistämisvelvollisuus määräytyy tieliikennelain 24 § kolmannen momentin mukaan."

Olet tosiaan aivan sekaisin noitten korotusten ja alitusten ja ylitysten ja väistämisten kanssa.

Anonyymi kirjoitti:

Katsokaa kaikki pyöräliiton mannekiinin, Joonaksen (en ole ihastunut!) pyöräilyvideoita. Ne kertovat paljon kaverista itsestään ja samalla totuuden hänen edustamastaan terroristijärjestö pyöräliitosta. Nämä videot antavat osaltaan vastauksen siihen, miksi pyöräilijöitä vihataan niin paljon. Voidaan todeta, että pyöräilijöiden erittäin huono julkikuva on täysin itse aiheutettua!

Lue lisää

Totta turiset...

Anonyymi kirjoitti:

Etuajo-oikeutettu pyöräilijän ylityspaikka on merkitty LIIKENNEMERKILLÄ!
Jos merkkiä ei ole, pyöräilijä väistää.
https://www.liikenneturva.fi/liikenteessa/vaistamissaannot-liikenteessa/

Lue lisää

Jos pyöräilijä ajaa pyörällä suojatiellä pyöräilijä väistää silloin autoa.
Keskaria ei tarvi näytellä vaikka pyöräliitto niin vaatisikin.

Pyöräilijöille pitäisi määrätä pakolliseksi sellaiset lukkohanskat samaan
tyyliin niinkuin lukkopolkimetkin.

Anonyymi kirjoitti:

Jos pyöräilijä ajaa pyörällä suojatiellä pyöräilijä väistää silloin autoa.
Keskaria ei tarvi näytellä vaikka pyöräliitto niin vaatisikin.

Pyöräilijöille pitäisi määrätä pakolliseksi sellaiset lukkohanskat samaan
tyyliin niinkuin lukkopolkimetkin.

Lue lisää

Ei ole aina ja kaikissa tilanteissa noin. Kääntyvä autoilija väistää sen tien suojatiellä pyöräileviä, jolle hän kääntyy.

Autoilija väistää sen risteävän tien ylittäviä jalankulkijoita, polkupyöräilijöitä ja mopoilijoita, jolle hän on kääntymässä. Pitää väistää, oli tiemerkintänä suojatie tai ei mitään tiemerkintää ollenkaan.

Anonyymi kirjoitti:

"Tuossa kevyenliikenteen väylä korotus ei sitä väistämistä muodosta, vaan väistämisvelvollisuus määräytyy tieliikennelain 24 § kolmannen momentin mukaan."

Olet tosiaan aivan sekaisin noitten korotusten ja alitusten ja ylitysten ja väistämisten kanssa.

Lue lisää

Miksi olisin? Täysin tieliikennelain määritysten mukaan homma menee. Tieliikennelaki ei mitään korotusta kevyenliikenteen väylän kohtaan vaadi, että 24 § kolmannen momentin kohdat 4 ja 5 olisivat voimassa. Ne ovat voimassa aina. Lisäksi, niin tieliikennelaki ylittävän osapuolen määrittää ja väistämisvelvollisuuden tälle määrää, en minä.

Anonyymi kirjoitti:

Etuajo-oikeutettu pyöräilijän ylityspaikka on merkitty LIIKENNEMERKILLÄ!
Jos merkkiä ei ole, pyöräilijä väistää.
https://www.liikenneturva.fi/liikenteessa/vaistamissaannot-liikenteessa/

Lue lisää

Tuolla kyseisellä liikenneturvan sivulla on esimerkki keskustelun aiheesta.

"Jalkakäytävä tai jalkakäytävän ja pyörätien yhdistelmä voi jatkua yhtenäisenä sivukadun yli sen sijaan, että jalankulkija ylittäisi kadun suojatietä pitkin. Sivukatua pitkin ajavan kuljettajan on tällöin ajettava jalkakäytävän ja pyörätien yli toiselle tielle liittyessään. Kuljettajan on tässä tilanteessa väistettävä kaikkia tienkäyttäjiä niin jalankulkijoita kuin pyöräilijöitä kuin ajoradan muuta liikennettä. Liikennemerkin sijaan väistämisvelvollisuus kerrotaan rakenteella."

Pointti on vain se, että tieliikennelaki ei vaadi tai määrää mitään väylän rakennetta kohtaan. Kevyenliikenteen väylä voi jatku yhtenäisenä sivukadun yli, myös ilman että se on korotettu tai rakenteeltaan muunlainen. Jos olisi kolmio autoilijalla, niin ei olisi mitään epäselvyyksiä väistämisvelvollisuuksien osalta.

Anonyymi kirjoitti:

Tuolla kyseisellä liikenneturvan sivulla on esimerkki keskustelun aiheesta.

"Jalkakäytävä tai jalkakäytävän ja pyörätien yhdistelmä voi jatkua yhtenäisenä sivukadun yli sen sijaan, että jalankulkija ylittäisi kadun suojatietä pitkin. Sivukatua pitkin ajavan kuljettajan on tällöin ajettava jalkakäytävän ja pyörätien yli toiselle tielle liittyessään. Kuljettajan on tässä tilanteessa väistettävä kaikkia tienkäyttäjiä niin jalankulkijoita kuin pyöräilijöitä kuin ajoradan muuta liikennettä. Liikennemerkin sijaan väistämisvelvollisuus kerrotaan rakenteella."

Pointti on vain se, että tieliikennelaki ei vaadi tai määrää mitään väylän rakennetta kohtaan. Kevyenliikenteen väylä voi jatku yhtenäisenä sivukadun yli, myös ilman että se on korotettu tai rakenteeltaan muunlainen. Jos olisi kolmio autoilijalla, niin ei olisi mitään epäselvyyksiä väistämisvelvollisuuksien osalta.

Lue lisää

Tänään, kun oli kaunis päivä, ajelin tuolla yhdellä omakotitaloalueella, ja ylitin tuollaisen ylijatketun jalkakäytävä/pyörätie-yhdistelmän. Noin 80 metrin jälkeen oli kahden kadun tasa-arvoinen risteys, noin toinen oletti. Siinä hänelle näytin kädellä, että mene vaikka tuletkin vasemmalta. No, ratkesi tuokin, mutta tuli mieleeni, kuinka kävisi, jos joku ajaisi tuossa tilanteessa perääni.

Anonyymi kirjoitti:

Tänään, kun oli kaunis päivä, ajelin tuolla yhdellä omakotitaloalueella, ja ylitin tuollaisen ylijatketun jalkakäytävä/pyörätie-yhdistelmän. Noin 80 metrin jälkeen oli kahden kadun tasa-arvoinen risteys, noin toinen oletti. Siinä hänelle näytin kädellä, että mene vaikka tuletkin vasemmalta. No, ratkesi tuokin, mutta tuli mieleeni, kuinka kävisi, jos joku ajaisi tuossa tilanteessa perääni.

Lue lisää

Ole huoleti. Tieliikennelaissa on otettu huomioon, kuinka peräkkäin ajavia ajoneuvoja tulee ajaa.

TLL 20 §
"Ajoneuvolla on pidettävä edellä kulkevaan ajoneuvoon tai raitiovaunuun sellainen etäisyys, että peräänajon vaaraa ei ole."

Anonyymi kirjoitti:

Miksi olisin? Täysin tieliikennelain määritysten mukaan homma menee. Tieliikennelaki ei mitään korotusta kevyenliikenteen väylän kohtaan vaadi, että 24 § kolmannen momentin kohdat 4 ja 5 olisivat voimassa. Ne ovat voimassa aina. Lisäksi, niin tieliikennelaki ylittävän osapuolen määrittää ja väistämisvelvollisuuden tälle määrää, en minä.

Lue lisää

Me ei niinku laitettu mitään merkkejä, mut tossa niinku olis tarkoitus niinku mennä tolleen et noi ei väistäkään.
Ei sitä nää päälle päin, mut noin se niinku menis öö...

Anonyymi kirjoitti:

Tuolla kyseisellä liikenneturvan sivulla on esimerkki keskustelun aiheesta.

"Jalkakäytävä tai jalkakäytävän ja pyörätien yhdistelmä voi jatkua yhtenäisenä sivukadun yli sen sijaan, että jalankulkija ylittäisi kadun suojatietä pitkin. Sivukatua pitkin ajavan kuljettajan on tällöin ajettava jalkakäytävän ja pyörätien yli toiselle tielle liittyessään. Kuljettajan on tässä tilanteessa väistettävä kaikkia tienkäyttäjiä niin jalankulkijoita kuin pyöräilijöitä kuin ajoradan muuta liikennettä. Liikennemerkin sijaan väistämisvelvollisuus kerrotaan rakenteella."

Pointti on vain se, että tieliikennelaki ei vaadi tai määrää mitään väylän rakennetta kohtaan. Kevyenliikenteen väylä voi jatku yhtenäisenä sivukadun yli, myös ilman että se on korotettu tai rakenteeltaan muunlainen. Jos olisi kolmio autoilijalla, niin ei olisi mitään epäselvyyksiä väistämisvelvollisuuksien osalta.

Lue lisää

"Pointti on vain se, että tieliikennelaki ei vaadi tai määrää mitään väylän rakennetta kohtaan. Kevyenliikenteen väylä voi jatku yhtenäisenä sivukadun yli, myös ilman että se on korotettu tai rakenteeltaan muunlainen. Jos olisi kolmio autoilijalla, niin ei olisi mitään epäselvyyksiä väistämisvelvollisuuksien osalta."

Pointti on myös se, ettei TLL tunne tuollaista asiaa kuin kevyen liikenteen väylä ollenkaan.
Kevyeen liikenteeseen liittyy vain jalkakäytävä, pyörätie, suojatie ja pyörätien jatke.

"Kevyenliikenteen väylä voi jatku yhtenäisenä sivukadun yli, myös ilman että se on korotettu tai rakenteeltaan muunlainen."

No ei voi. Jos siinä on jalkakäytävä, ylitetään katu suojatietä käyttäen, jos on vain pyörätie, kävellään suojatietä pitkin. Jos on pyörätien jatke, on risteävällä tiellä liikennemerkki "väistämisvelvollisuus risteyksessä".

Anonyymi kirjoitti:

"Pointti on vain se, että tieliikennelaki ei vaadi tai määrää mitään väylän rakennetta kohtaan. Kevyenliikenteen väylä voi jatku yhtenäisenä sivukadun yli, myös ilman että se on korotettu tai rakenteeltaan muunlainen. Jos olisi kolmio autoilijalla, niin ei olisi mitään epäselvyyksiä väistämisvelvollisuuksien osalta."

Pointti on myös se, ettei TLL tunne tuollaista asiaa kuin kevyen liikenteen väylä ollenkaan.
Kevyeen liikenteeseen liittyy vain jalkakäytävä, pyörätie, suojatie ja pyörätien jatke.

"Kevyenliikenteen väylä voi jatku yhtenäisenä sivukadun yli, myös ilman että se on korotettu tai rakenteeltaan muunlainen."

No ei voi. Jos siinä on jalkakäytävä, ylitetään katu suojatietä käyttäen, jos on vain pyörätie, kävellään suojatietä pitkin. Jos on pyörätien jatke, on risteävällä tiellä liikennemerkki "väistämisvelvollisuus risteyksessä".

Lue lisää

No voihan se. Jalkakäytävä tai jalkakäytävän ja pyörätien yhdistelmä voi jatkua yhtenäisenä sivukadun yli jatkuen koko ajan samalla tasolla. Tässä on pari esimerkkiä:

https://maps.app.goo.gl/viYUX1XJTFpkYYeU6
https://maps.app.goo.gl/x3gnmjGA1eEtgfQP9

Molemmissa tapauksissa ajoradan vieressä kulkee siitä rakenteellisesti erotettu yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä sivusta tulevan sivukadun edestä.

Lisäys/korjaus edelliseen:

Jalkakäytävä tai jalkakäytävän ja pyörätien yhdistelmä voi jatkua yhtenäisenä sivukadun yli jatkuen koko ajan samalla tasolla, ilman minkäänlaista korotusta kohdassa. Kyseessä on noissa molemmissa kuvan tapauksissa kuitenkin rakenteellisesti erotetuista väylistä, aivan kuten 2 § mukaan pitää ollakin.

Anonyymi kirjoitti:

Niissä videoissa sotketaan asioita. Tuntuu siltä, että sotkeminen on tahallista ja tarkoituksellista ja yritetään pelkästään hämätä lukijoita kuvittelemaan, että väistämissääntöihin olisi tullut jokin muutos pyöräilijöiden eduksi. Miksi tällaista valheellista kuplaa halutaan pitää yllä? Mitä useampi pyöräilijä saa väärän kuvan liikennesäännöistä, sitä suurempi on onnettomuusriski. Ei pitäisi olla edes paatuneimpien pyöräfanaatikkojen intresseissä levitellä väärää kuvaa liikenteen pelisäännöistä. Tosin pyöräliitto haluaa kaikki oikeudet muilta pois ja pyöräilijät hallitsemaan kaikkea.

Lue lisää

Pyöräliitosta puhuttaessa ei tarvitse arvailla. Kyseisen yhdistyksen omista lähteistä löytyy paljon julkista tietoa erittäin kyseenalaisista tavoitteista ja muista vaikuttamistoimista ja terrorismista. Yhdistyksen aktiivit ovat myös olleet erittäin avoimia esitellessään omia sairaita mielipiteitään. Tässä valossa täällä olevat mielipiteet antavat melko siloitellun kuvan kyseisen yhdistyksen todellisesta luonteesta

Puutteellisesti/huonosti merkityt tilanteet liikenteessä ovat todellakin vaaran paikka.

Anonyymi kirjoitti:

Puutteellisesti/huonosti merkityt tilanteet liikenteessä ovat todellakin vaaran paikka.

Kun monella tuntuu olevan peruskäsitteetkin sekaisin laitetaan nyt tähän.
Tässä laissa tarkoitetaan:
9) jalkakäytävällä jalankulkijoille tarkoitettua ajoradasta rakenteellisesti erotettua
https://maps.app.goo.gl/mqpDyozK8PtHVb4P9

tai erillistä tien osaa
https://maps.app.goo.gl/VKfffDTdvmT78mbf6

taikka erillistä tietä;
https://maps.app.goo.gl/J3Wz7kSGWptUVdjXA

En nyt viitsinyt kopioida, mitä pyörätiellä tarkoitetaan.

Anonyymi kirjoitti:

Kun monella tuntuu olevan peruskäsitteetkin sekaisin laitetaan nyt tähän.
Tässä laissa tarkoitetaan:
9) jalkakäytävällä jalankulkijoille tarkoitettua ajoradasta rakenteellisesti erotettua
https://maps.app.goo.gl/mqpDyozK8PtHVb4P9

tai erillistä tien osaa
https://maps.app.goo.gl/VKfffDTdvmT78mbf6

taikka erillistä tietä;
https://maps.app.goo.gl/J3Wz7kSGWptUVdjXA

En nyt viitsinyt kopioida, mitä pyörätiellä tarkoitetaan.

Lue lisää

Noinhan se on. Jokainen noista on jollain tapaa rakenteellisesti erotettu rinnalla kulkevasta ajoradasta. Viimeisen esimerkin osalta se on tosin täysin oma väylänsä, joka kulkee puiston läpi.

Ensimmäisessä esimerkissä rakenteellinen erottelu on toteutettu korotuksella ja toisessa esimerkissä rakenteellinen erottelu on toteutettu erotusalueella (viherkaistale).

Anonyymi kirjoitti:

Kun monella tuntuu olevan peruskäsitteetkin sekaisin laitetaan nyt tähän.
Tässä laissa tarkoitetaan:
9) jalkakäytävällä jalankulkijoille tarkoitettua ajoradasta rakenteellisesti erotettua
https://maps.app.goo.gl/mqpDyozK8PtHVb4P9

tai erillistä tien osaa
https://maps.app.goo.gl/VKfffDTdvmT78mbf6

taikka erillistä tietä;
https://maps.app.goo.gl/J3Wz7kSGWptUVdjXA

En nyt viitsinyt kopioida, mitä pyörätiellä tarkoitetaan.

Lue lisää

Toinen haaste liittyy rakenteelliseen erotukseen. Monella tuntuu olevan haaste ymmärtää, mitä 2 § mainituilla rakenteellisella erotuksella tarkoitetaan. 2 § kohdat 9) ja 11) liittyvät koko siihen jalkakäytävään ja pyörätiehen, eikä ajoradan kanssa risteäviin kohtiin.