Etiketti on Alkon ”virallinen” julkaisu, jonka kirjoitusten pitäisi mielestäni olla asiasisällöltään informatiivisia, luotettavia ja objektiivisia. Alkon viestintäjohtaja Mika-Pekka Miettinen sanoi vuonna 2005 : ”Lehteä tekevät alaan perehtyneet erikoistoimittajat. Tavoitteenamme on mielenkiintoinen, asiantunteva ja luotettava lehti.”
Valitettavasti raja luotettavan tiedon välittämisen ja informaatiovaikuttamisen välillä tuntuu Etiketillä hämärtyneen. Tuntuu siltä, että lehti haluaa kosiskelemalla vaikuttaa kuluttajien asenteisiin, uskomuksiin ja myös ostopäätöksiin – ainakin jos kyse on niin kovin trendaavasta ja myyvästä vegaaniudesta.
Vegaani on määritelmän mukaan henkilö, joka ei syö mitään eläinperäistä. ”Vege” ei tarkoita oikeastaan yhtään mitään. Vegaaniuden määritelmä tuntuu olevan Etiketiltä pahasti hukassa. Etiketin numeroissa on tarjottu mm. ”vegaanista sinappisilliä” (valmistettu herkkusienistä), ”vegaanista valkosipulisilliä” (valmistettu munakoisosta), ”vegaanista tonnikalatahnaa” (valmistettu kikherneistä) ja ”vegaanista kylmäsavuporoa” (valmistettu punajuuresta). Etiketin toimittajille tiedoksi : kasviksista ei voi valmistaa kala- tai liharuokia.
Törkeäksi harhauttaminen menee jos puhutaan vegaanisesta fetasta ja vegaanisesta parmesaanista (Etiketin numero 1/24). Sekä feta että parmesaani suojattiin vuonna 2002 (EU:n suojattu alkuperänimitys SAN). Fetaan käytetään vain alkuperäisrotuisten lampaiden ja vuohien maitoa. Parmesaanin valmistamisessa ei käytetä muita raaka-aineita kuin pastöroimatonta lehmänmaitoa, juoksutetta ja suolaa. Näistä juustoista ei siis ole olemassa vegaaniversioita ja päinvastaisen väittäminen on suoranaista vääristelyä ja lisäksi epäkunnioittavaa Italian gastronomiaa ja ruokaperintöä kohtaan.
Kenen intressejä tällainen vääristely ja harhaanjohtaminen palvelee? Ymmärrän, että usein äänekkäitä ja mielipiteiltään jyrkkiä vegaaneja kosiskellaan ja jopa pelätään, mutta saako sen varjolla väännellä totuutta, kuten Etiketti lähes numerosta numeroon tekee? Ruokaviraston mukaan elintarvikkeiden harhaanjohtava markkinointi on kielletty. Eikö elintarvikkeiden suojattujen alkuperänimitysten tietoinen väärinkäyttö pitäisi olla kielletty myös? Ainakin kovin epäeettistä se on.
Madame Viande, fruitaristi
P.S. Baba Lybeckille tiedoksi : vegaani ei syö juustoja eikä kalaa (Etiketin numero 1/24)
Valitettavasti raja luotettavan tiedon välittämisen ja informaatiovaikuttamisen välillä tuntuu Etiketillä hämärtyneen. Tuntuu siltä, että lehti haluaa kosiskelemalla vaikuttaa kuluttajien asenteisiin, uskomuksiin ja myös ostopäätöksiin – ainakin jos kyse on niin kovin trendaavasta ja myyvästä vegaaniudesta.
Vegaani on määritelmän mukaan henkilö, joka ei syö mitään eläinperäistä. ”Vege” ei tarkoita oikeastaan yhtään mitään. Vegaaniuden määritelmä tuntuu olevan Etiketiltä pahasti hukassa. Etiketin numeroissa on tarjottu mm. ”vegaanista sinappisilliä” (valmistettu herkkusienistä), ”vegaanista valkosipulisilliä” (valmistettu munakoisosta), ”vegaanista tonnikalatahnaa” (valmistettu kikherneistä) ja ”vegaanista kylmäsavuporoa” (valmistettu punajuuresta). Etiketin toimittajille tiedoksi : kasviksista ei voi valmistaa kala- tai liharuokia.
Törkeäksi harhauttaminen menee jos puhutaan vegaanisesta fetasta ja vegaanisesta parmesaanista (Etiketin numero 1/24). Sekä feta että parmesaani suojattiin vuonna 2002 (EU:n suojattu alkuperänimitys SAN). Fetaan käytetään vain alkuperäisrotuisten lampaiden ja vuohien maitoa. Parmesaanin valmistamisessa ei käytetä muita raaka-aineita kuin pastöroimatonta lehmänmaitoa, juoksutetta ja suolaa. Näistä juustoista ei siis ole olemassa vegaaniversioita ja päinvastaisen väittäminen on suoranaista vääristelyä ja lisäksi epäkunnioittavaa Italian gastronomiaa ja ruokaperintöä kohtaan.
Kenen intressejä tällainen vääristely ja harhaanjohtaminen palvelee? Ymmärrän, että usein äänekkäitä ja mielipiteiltään jyrkkiä vegaaneja kosiskellaan ja jopa pelätään, mutta saako sen varjolla väännellä totuutta, kuten Etiketti lähes numerosta numeroon tekee? Ruokaviraston mukaan elintarvikkeiden harhaanjohtava markkinointi on kielletty. Eikö elintarvikkeiden suojattujen alkuperänimitysten tietoinen väärinkäyttö pitäisi olla kielletty myös? Ainakin kovin epäeettistä se on.
Madame Viande, fruitaristi
P.S. Baba Lybeckille tiedoksi : vegaani ei syö juustoja eikä kalaa (Etiketin numero 1/24)
Vastaukset 4
Vanhimmat
Miksi ihmeessä moraalisesti tuomittavaa käytöstä (eläinten syöntiä) pitää matkia? Eihän meillä ole murha-, antisemitismi- tai rasismisimulaattoriakaan. ”Nyt saatavilla juutalaisen muotoisia polttopuita, joilla on mukava lämmittää takkaa ja kuvitella, että olisi oikea keskitysleirin vartija. Näillä pääset melkein aidon tunteeseen, mutta emme sitä tietenkään hyväksy kun se on moraalisesti tuomittavaa.”
Vegaanit, jos tekee mieli tonnikalatahnaa niin syökää tonnikalatahnaa. Kikhernetahna ei sitä kuitenkaan ole. Se on hummusta. Tästäpä tulikin mieleen nerokas ajatus. Alan kutsumaan tonnikalatahnaa hummukseksi ja graavilohta marinoiduiksi porkkanasuikaleiksi.
Älä hyvä gastronomi loukkaa tonnikaloja ja lohia nimittelemällä niitä kasviksiksi! Vihjaat sillä ikävästi, että fisut olisivat vegetatiivisessa tilassa, eli teknisesti elossa, mutta aivokuolleita. Juu ei saa kaloista kasviksia eikä päinvastoin. Jeesus kyllä muutti veden viiniksi, mutta hänellä olikin siihen baarimestarin ammattikorkeakoulututkinto.
Jeesuksen viininteko oli villiviinirypäleitä, luonnonhiivaa vettä hunajaa oikeat olosuhteet ja aikaa. ja lämpöä.,
Totta. Markkinoidaan sellaisilla nimillä, jotka ovat tuttuja.
Sota-aikana oli korvikekahvia, joka oli tehty sikurista, viljasta ja sokerijuurikkaasta.
Itsekin tein joulua 'vegaanista karjalanpaistia', en kehdannut sitä sellaisena mainostaa, vaan se oli juurespataa herneproteiinilla.