Perustietoa tsunameista ja maanjäristyksistä suomeksi

Täytyy muistaa, että Atlantin valtameri on syvä, joten jos Euroopan rannikolta lähtisi liikkeelle tsunami, ei se laantuisi matkalla kovinkaan paljoa, vaan iskisi koko voimallaan Amerikan itärannikolle. Ja vasta rannikollahan tuo tsunami nousee sinne satojen metrien korkeuksiin.

Ja tuskin nyt BBC ja Yle (dokumentti tuli siis jokin aikaa sitten YLEn kanavalta) julkaisevat tuollaista materiaalia, jos se olisi täysin puppua. Toki tuo tsumanin korkeus olisi todellisuudessa varmaan hieman pienempi, eli tuo 650 metriä on se pahin mahdollinen arvioitu korkeus.

Krakataun tapaus on hieman erilainen kuin tämä juttu. Intian valtameressä on hieman enemmän kohtia, joissa tsunami vaimenee nopeammin kuin Atlantilla. Tsunamit käyttäytyminen on muutenkin aika ennalta-arvaamatonta.

sinähän sen tiedät kirjoitti:

Täytyy muistaa, että Atlantin valtameri on syvä, joten jos Euroopan rannikolta lähtisi liikkeelle tsunami, ei se laantuisi matkalla kovinkaan paljoa, vaan iskisi koko voimallaan Amerikan itärannikolle. Ja vasta rannikollahan tuo tsunami nousee sinne satojen metrien korkeuksiin.

Ja tuskin nyt BBC ja Yle (dokumentti tuli siis jokin aikaa sitten YLEn kanavalta) julkaisevat tuollaista materiaalia, jos se olisi täysin puppua. Toki tuo tsumanin korkeus olisi todellisuudessa varmaan hieman pienempi, eli tuo 650 metriä on se pahin mahdollinen arvioitu korkeus.

Krakataun tapaus on hieman erilainen kuin tämä juttu. Intian valtameressä on hieman enemmän kohtia, joissa tsunami vaimenee nopeammin kuin Atlantilla. Tsunamit käyttäytyminen on muutenkin aika ennalta-arvaamatonta.

Lue lisää

Kun tulivuoren kylki tai asteroidi mulskahtaa mereen, muodostuva aalto lähtee etenemään ympyrämuotosena kaikkiin suuntiin. Vaikka aalto syntyessään olisi kilometrin korkuinen, se lätistyy suhteessa etäisyyteen.

Atlantti Kanarialta Amerikan rannikolle on kuutisen tuhatta kilometriä ja Amerikkojen rannikkkoa on kymmenetuhatta kilometriä, joten summittaisesti heitettynä tuloksena, jos vaikka viisi kilometriä vuoren sivua lässähtää mereen ja nostaa syntypaikalleen 10 km pitkän ja 1 km korkean aallon, niin lätäkön toisella rannalla se loiskuu enää metrisenä.

Se Alaskan iso aalto kulki kapeaa vuonoa pitkin, eikä päässyt leviämään sivusuunnassa, siitä korkeus.

Tapaninpäiväisen tsunamin synnyttänyt siirros oli n. 1200 km pitkä ja liikkeellä oli n. 300 kuutiokilometriä vettä, josta lähimmälle rannalle (Aceh, vajaan parinsadan kilometrin päässä) loiskahti kymmenmetrinen aalto.

Kanarian Cumbre Vieja La Palmalla romahtaessaan synnyttäisi aallon, jonka kuutiokilometritilavuus olisi ammeessa köllötelleen "heureka!"-vesiteoreetikon kaavojen mukaan romahtavan vuoren sivun paksuus kertaa romahtavan osan korkeus ja leveys.

Tuossa seuraavassa kuviossa on katastrofiteoreettisesti aivan ylimitoitetun 500 kuutiokilometrin viipaleen aalto tunnin kuluttua
http://www.keyscorner.com/archives/LaPalma.png

Saaren karttaa
http://volcano.und.nodak.edu/vwdocs/volc_images/africa/lapalma.gif
"sillä silmällä" tähyillen irtautuva viipale maksimissaan voisi olla 150 neliökilometriä ja alle kilometrin paksuudelta.

Aikaisempien vyöryjen jälkiä
http://www.ing.iac.es/~cmp/palma2.gif
arvioidessa todennäköisiä ovat reilusti alle satakuutiokilometriset.

aaltodynamiikka kirjoitti:

Kun tulivuoren kylki tai asteroidi mulskahtaa mereen, muodostuva aalto lähtee etenemään ympyrämuotosena kaikkiin suuntiin. Vaikka aalto syntyessään olisi kilometrin korkuinen, se lätistyy suhteessa etäisyyteen.

Atlantti Kanarialta Amerikan rannikolle on kuutisen tuhatta kilometriä ja Amerikkojen rannikkkoa on kymmenetuhatta kilometriä, joten summittaisesti heitettynä tuloksena, jos vaikka viisi kilometriä vuoren sivua lässähtää mereen ja nostaa syntypaikalleen 10 km pitkän ja 1 km korkean aallon, niin lätäkön toisella rannalla se loiskuu enää metrisenä.

Se Alaskan iso aalto kulki kapeaa vuonoa pitkin, eikä päässyt leviämään sivusuunnassa, siitä korkeus.

Tapaninpäiväisen tsunamin synnyttänyt siirros oli n. 1200 km pitkä ja liikkeellä oli n. 300 kuutiokilometriä vettä, josta lähimmälle rannalle (Aceh, vajaan parinsadan kilometrin päässä) loiskahti kymmenmetrinen aalto.

Kanarian Cumbre Vieja La Palmalla romahtaessaan synnyttäisi aallon, jonka kuutiokilometritilavuus olisi ammeessa köllötelleen "heureka!"-vesiteoreetikon kaavojen mukaan romahtavan vuoren sivun paksuus kertaa romahtavan osan korkeus ja leveys.

Tuossa seuraavassa kuviossa on katastrofiteoreettisesti aivan ylimitoitetun 500 kuutiokilometrin viipaleen aalto tunnin kuluttua
http://www.keyscorner.com/archives/LaPalma.png

Saaren karttaa
http://volcano.und.nodak.edu/vwdocs/volc_images/africa/lapalma.gif
"sillä silmällä" tähyillen irtautuva viipale maksimissaan voisi olla 150 neliökilometriä ja alle kilometrin paksuudelta.

Aikaisempien vyöryjen jälkiä
http://www.ing.iac.es/~cmp/palma2.gif
arvioidessa todennäköisiä ovat reilusti alle satakuutiokilometriset.

Lue lisää

Re: "Tapaninpäiväisen tsunamin synnyttänyt siirros oli n. 1200 km pitkä ja liikkeellä oli n. 300 kuutiokilometriä vettä, josta lähimmälle rannalle (Aceh, vajaan parinsadan kilometrin päässä) loiskahti kymmenmetrinen aalto."

Tuo on kaikki asiaa, mutta samainen aalto tuli jopa Meksikon rannalle VAIMENTUNEENA vain kolme metriä korkeana ja alempana Väli-Amerikassa sitä ei havaittu laisinkaan Tyynenmeren puolella Indonesian saariston suojauksen johdosta.

Perjantai-iltana odotettiin taas, kun Cocon ja Karibian mannerlaatat iskivat yhteen 6.2 Richterin asteikolla, mutta aaltoa vaan ei noussut.

1992-vuoden tsunami oli Väli-Amerikassa 11 metriä korkea, mutta syntyi hyvin lähellä rannikkoa.

Silminnäkijä kirjoitti:

Re: "Tapaninpäiväisen tsunamin synnyttänyt siirros oli n. 1200 km pitkä ja liikkeellä oli n. 300 kuutiokilometriä vettä, josta lähimmälle rannalle (Aceh, vajaan parinsadan kilometrin päässä) loiskahti kymmenmetrinen aalto."

Tuo on kaikki asiaa, mutta samainen aalto tuli jopa Meksikon rannalle VAIMENTUNEENA vain kolme metriä korkeana ja alempana Väli-Amerikassa sitä ei havaittu laisinkaan Tyynenmeren puolella Indonesian saariston suojauksen johdosta.

Perjantai-iltana odotettiin taas, kun Cocon ja Karibian mannerlaatat iskivat yhteen 6.2 Richterin asteikolla, mutta aaltoa vaan ei noussut.

1992-vuoden tsunami oli Väli-Amerikassa 11 metriä korkea, mutta syntyi hyvin lähellä rannikkoa.

Lue lisää

Tapaninpäivän aalto ei Bangladeshissä aiheuttanut juuri mitään vahinkoja juuri siitä syystä (asiantuntijoiden mukaan), että se on siirroslinjan pään suunnalla, jolloin aalto lähti siihen suuntaan pistemäisestä lähteestä ja vaimeni nopeasti. Sens sijaan siirroslinjasta kohtisuoraan ulospäin lähti vesimassa liikkeelle pitkätä alueelta joten se ei päässyt juurikaan vaimenemaan kun koko vesimassa lliikkui samaan suuntaan.

Aallon vaimenemisen kannalta on oleellinen ero siinä, heittääkö kiven veteen vai heilauttaako koko ammetta (eli syntyykö aalto yhdestä pisteestä joka suuntaan etenevänä aaltona vai vaijalla alueella yhteen suuntaan etenevänä aaltona). Olen edelleenkin sitä mieltä, että mahdollinen Kanarian saareten sortuma aiheuttaa nopeasti vaimenevan pistemäisen aaallon, joka ei millään pysty olemaan puolen kilometrin korkuinen tuhansien kilometrien päässä vaikka se sitä lähtiessään olisikin. Energiaa on yksinkertaisesti liian vähän.

Jussi kirjoitti:

Tapaninpäivän aalto ei Bangladeshissä aiheuttanut juuri mitään vahinkoja juuri siitä syystä (asiantuntijoiden mukaan), että se on siirroslinjan pään suunnalla, jolloin aalto lähti siihen suuntaan pistemäisestä lähteestä ja vaimeni nopeasti. Sens sijaan siirroslinjasta kohtisuoraan ulospäin lähti vesimassa liikkeelle pitkätä alueelta joten se ei päässyt juurikaan vaimenemaan kun koko vesimassa lliikkui samaan suuntaan.

Aallon vaimenemisen kannalta on oleellinen ero siinä, heittääkö kiven veteen vai heilauttaako koko ammetta (eli syntyykö aalto yhdestä pisteestä joka suuntaan etenevänä aaltona vai vaijalla alueella yhteen suuntaan etenevänä aaltona). Olen edelleenkin sitä mieltä, että mahdollinen Kanarian saareten sortuma aiheuttaa nopeasti vaimenevan pistemäisen aaallon, joka ei millään pysty olemaan puolen kilometrin korkuinen tuhansien kilometrien päässä vaikka se sitä lähtiessään olisikin. Energiaa on yksinkertaisesti liian vähän.

Lue lisää

Luin aikanaan erään japanilaisen tsunamitutkimuksen.

Heidä mukaansa 72 metriä on ehdoton maximi.

Jussi kirjoitti:

Tapaninpäivän aalto ei Bangladeshissä aiheuttanut juuri mitään vahinkoja juuri siitä syystä (asiantuntijoiden mukaan), että se on siirroslinjan pään suunnalla, jolloin aalto lähti siihen suuntaan pistemäisestä lähteestä ja vaimeni nopeasti. Sens sijaan siirroslinjasta kohtisuoraan ulospäin lähti vesimassa liikkeelle pitkätä alueelta joten se ei päässyt juurikaan vaimenemaan kun koko vesimassa lliikkui samaan suuntaan.

Aallon vaimenemisen kannalta on oleellinen ero siinä, heittääkö kiven veteen vai heilauttaako koko ammetta (eli syntyykö aalto yhdestä pisteestä joka suuntaan etenevänä aaltona vai vaijalla alueella yhteen suuntaan etenevänä aaltona). Olen edelleenkin sitä mieltä, että mahdollinen Kanarian saareten sortuma aiheuttaa nopeasti vaimenevan pistemäisen aaallon, joka ei millään pysty olemaan puolen kilometrin korkuinen tuhansien kilometrien päässä vaikka se sitä lähtiessään olisikin. Energiaa on yksinkertaisesti liian vähän.

Lue lisää

Ei iskenyt sen kovempaa matalan rannikon takia.
Bangladeshin edustalla monet suuret joet laskevat Intian valtamereen ja jokien mukana tuoma liete tekee rannikosta matalan. Tsunamin energia on suoraan verrannollinen sen korkeuteen ja en nyt puhu korkeudesta, miten korkealla vedenpinnan yläpuolella se menee, vaan se korkeus, kuinka korkea vesimassa liikkuu, tai oikeastaan aalto.
Matalalle rannikolle tullessaan ei voi kovin suuret vesimassat liikkua ja tämän takia energiakin jää pieneksi ja tuhilta säästytään.