Mikä tekee elämästä ELÄMÄN

Ainakin se, ettei olisi moninikkinen mies jollain keskustelupalstalla, se olisi tylsää.
Ei voisi vetää roolejaan loppuun saakka, ja se näkyisi vastauksissa?

Sain tavallaan aikanaan arvion lääkäriltä, että minulla olisi mahdollisesti vain 2-4 kuukauteen elinaikaa.

Voin sanoa, että henkilökohtaisesti päälimmäisenä oli ajatus "Tässäkö tämä oli?"

Näin kauneutta ympärilläni, sellaisista arkisista asioista jotka eivät olleet mitenkään erikoisia. Saatoin itkeä julkisesti pilvimuodostelman kauneutta. Tiedostaen, että en ehkä koskaan näkisi niitä enää.

Silloinen diagnoosi oli vain arvio ja muuttuikin sitten toimintakykyä ja elämänlaatua rapauttavaksi ms-taudiksi.

Tosin jouduin elämään kolme kuukautta siten, että tiesin elämäni päättyvän pian.
Se muutti minua ja ajattelutapaani perusteellisesti.

Sen sijasta että olisin halunnut elää isosti, opin näkemään kauneutta, iloa ja rakkautta pienissä asioissa. Opin kiitollisuutta siitä mitä minulla jo on. Opin mielestäni arvostamaan elämää elämänä itsessään.

Opin että elämän tarkoitus on elämä itse.

Seksileikit ja seksi (coiton). Eli erotiikka, intiimielämä.

Ihmisiin ei kannata uskoaan tai luottoaan perustaa. Se on oltava itsessä, kun myrskyää. Ei sillä, että ei voisi luottaa tai ihmiset pettäisivät. Vaan koska eivät kykene, taidot tai ymmärrys ei välttämättä inhimillisesti katsoen edes voi läheskään aina riittää.
Sivusta vain ja ilman lisämerkityksiä.

Elämässä on tärkeintä se, että uskaltaa tehdä valintoja.

Jos valinnat menevät jatkuvasti perselleen, kannattaa valita joku toinen elämänviisaus.

Työ, valittu monipuolisuus, läheiset ihmissuhteet ja vähän kaukaisemmatkin. Sukututkimus ja mitä elämä oli ennen tutkimus, taidehistoria, liikunta. Nuo esimerkiksi, ei ole mitään yhtä tärkeintä.

Jos saisin tuommoisen ikävän ennusteen, en muuttaisi mitään.

- Sheena

Ainakin minulle se on se, että minä elän sitä elämääni, enkä vain ajelehdi jonkun toisen päätösten mukana tai muuten vaan tilanteesta toiseen. Minulle on tärkeää tehdä asioita, joita minä itse haluan ja joita olen itse päättänyt tehdä. Tietenkin elämässä on myös pakollisia asioita, mutta mitä suuremman määrän omista asioistani voin itse päättää, niin sitä tyydyttävämmältä elämäni minusta tuntuu.

Maximae res in vita sunt placentae et socolata!

Kun pystytän riemukaaren, niin tuo tulee siihen tekstiksi.

Velka kai Alexander Styub on henk.koht minullekin velkaa 200 miljoonaa euroa...

Elämässä tärkeintä on valinnanvapaus.
Terveys, ihmissuhteet ja kohtalainen taloustilanne pitävät minut tyytyväisenä. Nehän eivät tule itsestään vaan jokaista niistä pitää vaalia, Terveelliset elämäntavat, suhteiden ylläpito johon tarvitaan itsensä kehittämistä niin ettei ole paskapää sekä säästäminen parmmista päivistä huonommille.
Perusasiani ovat kunnossa, ei mitään luxusta mutta jotenkuten kaikki tarpeellinen on. Olen tyytyväinen. En odota muuta, merkityksettömiä ovat kalliit tavarat tai muu ylellisyys, en välitä niistä.
Voimat olen saanut synnyinlahjaksi, olen rakastavasta kodista.
Kuolemantuomion edessä haluaisin jatkaa tätä samaa elämää kuin nyt. En usko että se onnistuu täysin, siihen tulee pelkoa ja epätoivoa. Rukousta, meditaatiota tai joogaa, että saavuttaisin mielen tasapainoa.

Jos on tuttu Maslowin tarve hierarkia, niin siitä se selviää mikä elämässä on tärkeää.

Maslowin tarvehierarkia on psykologinen teoria, jonka kehitti Abraham Maslow vuonna 1943. Teoria kuvaa ihmisten tarpeita järjestettynä hierarkkiseksi pyramidiksi, jossa alemmat tarpeet on tyydytettävä ennen kuin voidaan siirtyä korkeampiin tarpeisiin. Tarvehierarkia koostuu viidestä tasosta:

1. **Fysiologiset tarpeet**: Nämä ovat perustarpeita, kuten ruoka, vesi, ilma, uni ja lämpö. Ilman näitä ihmisen selviytyminen on mahdotonta.

2. **Turvallisuuden tarpeet**: Kun fysiologiset tarpeet on tyydytetty, ihmiset kaipaavat turvallisuutta ja vakautta. Tähän kuuluvat fyysinen turvallisuus, terveys, työpaikan vakaus ja suoja uhkia vastaan.

3. **Rakkauden ja yhteenkuuluvuuden tarpeet**: Ihmisillä on tarve kuulua ryhmään, saada rakkautta ja ystävyyttä sekä tuntea yhteenkuuluvuutta perheen, ystävien tai yhteisön kanssa.

4. **Arvostuksen tarpeet**: Tähän tasoon kuuluu tarve saavuttaa kunnioitusta, arvostusta ja itseluottamusta. Ihmiset haluavat tuntea olevansa arvostettuja ja saavuttaa jotain merkittävää.

5. **Itsensä toteuttamisen tarpeet**: Tämä on korkein taso, jossa ihmiset pyrkivät saavuttamaan täyden potentiaalinsa. Se tarkoittaa henkilökohtaista kasvua, luovuutta, itsensä kehittämistä ja elämän tarkoituksen löytämistä.

Maslowin mukaan ihmiset etenevät näissä tarpeissa järjestyksessä alhaalta ylöspäin. Kuitenkin tämä hierarkia ei ole aina täysin jäykkä, ja tarpeet voivat vaihdella yksilön tilanteen ja elämänvaiheen mukaan. Teoriaa on myös kritisoitu ja kehitetty edelleen ajan myötä, mutta se on edelleen yksi tunnetuimmista ja laajimmin käytetyistä malleista ihmisten motivaation ymmärtämisessä.

Jos olisi vain 1-2 vuotta elinaikaa niin haluaisin elää sen vapaana. Nauttisin luonnosta ja viettäisin paljon aikaa lapsieni ja harvojen ystävieni kanssa. Matkustelisin sen minkä pystyisin. Vaikka vaikea se on oikeasti tietää miten siinä tekis... Odottaisi vaan paniikissa loppuaan.

Itselleni elämässä on tärkeää lapset, perhe, rakkaus ja ystävät ja se, että voi elää omien arvojensa mukaisesti. Minut tekee onnelliseksi aika miesystävän lähellä, rakkaus, ihmissuhteet, läheisten onni ja onnistuminen, itselle tärkeiden asioiden tavoittelu (matka on tärkeämpi kuin määränpää), luonto, liikunta ja se, että elämässä on sopivasti älyllisiä haasteita.

Juureni kasvaa läheisissä ja turvallisissa perhesuhteissa, sisäisessä rauhassa ja tasapainossa sekä siinä, että koen itseni hyväksytyksi, rakasteutuksi ja arvostetuksi.

Jos tietäisin elämäni vain pari vuotta, siirtäisin aikaa työstä ja sen älyllisistä haasteista läheisille. Toki nytkin, jos teen pitkiä päiviä tasapainotan sitä saldovapailla.

-Syntymä
-Tärkeintä on hyväksyä oma elämänsä sellaisena kuin se sattuu olemaan
-Seksi ja/tai hyvä ruoka
-Kaikki
-Palstalta

En tiedä miten eläisin tuollaisen loppuajan, en usko että kukaan tietää, jos "tuomio" tiputetaan syliin yhtäkkiä. Hieman myöhemmin tilanne ehkä on kirkastunut, Niin, en tiedä muuttaisinko mitään, mikä ehkä kertoo jonkinasteisesta tyytyväisyydestä.

Usko.
Turvallisuus.
Huomion hakeminen toisilta.
Selvittäisin yhdeltä mieheltä menneisyydessä, mitä ajatteli minusta tai vaihtoehtoisesti pyrkisin tekemään hyviä tekoja ja omistamaan elämäni muiden auttamiselle. Sitä se on jo pitkälti, mutta enemmän vielä.

Mun elämästä elämää tekee tunteet, järki ja vapaus valita. Kovin onnekas, kun voin paljolti valita, kaikki ei voi. Surullinen heidän puolesta. Epistä.

Saan voimaa luonnosta, eläimistä, rakkaista ihmisistä, pienistä kauniista jutuista (nyanssit) ja hetkistä jotka aistin ja tunnen kehossani energiana. Nautin suunnattomasti, kun nään onnellisuutta. Hyväntahtoisuutta. Ne tekee elämästä elämän. Ei tätä muuten jaksaisi sekuntiakaan ilman hirttosilmukkaa tai luotia päähänsä. Vihaisuuttani olisin vaaraksi silloin jo muillekin.

Odotus on tärkeää, mutta tärkeämpää on tietysti aika. Elämän saa valita.

No nyt ainakin tää kasvatustiede. Aatelkaa, mä palautin just sen esseen. Viis minuuttia ennen kun palautelaatikko menee kiinni. Jos ois jotain vuosi aikaa, niin se ois aika paljon. Ainakin sais nää opinnot suoritettua. Menisin varmaan talveksi johonkin etelään. Myisin tän kämpän ja bemarin ja laittasin lastensuojeluun noi rahat.

Lapset ja läheiset. Yrittäisin luoda mahdollisimman paljon yhteistä muistoja lapsille äidistään ja varmistaa että pärjäävät sekä tietävät ette rakastan heitä.

Pillun saanti ja nussiminen on elämässä tärkeintä. Jos näissä epäonnistuu, ei ole tarvetta tehdä miehenä mitään muutakaan (varsinkaan käydä töissä tai kuntoilla).

Varmaajnkin se että pystyy tekemään mitä haluaa...

Hmmm, itse kutsuisin parhaat ystäväni mukaan pitkälle lomamatkalle ja tekisimme kaikkea hauskaa niin kauan kuin aikaa on. Meillä olisi niin hauskaa että kaikki murheet unohtuisivat hetkeksi.

Eräs suku, jonka mielenlaatua en ymmärrä, näyttää olevan niin kieroon kasvanutta, että he varmaan varastaisivat, kieroilisivat ja aiheuttaisivat pahaa viimeiset viikot.

Nah, kyseenalaista touhua teki sitten mitä teki. Mutta jos etsii elämän janalta kiintopisteitä joilla on oikeasti tarkoitus niin ainoa vastaus siihen on että lapset ja piste...oikeasti piste 😁.

Some spice and something nice i am a reasonable person

Vanhat rattorit.

Roy

Olen aika varma,että pysäyttävän uutisen ,itseäni koskevan,ottaisin niin,että ok . Eli hyväksyen. Olen kaikkien kriisien keskellä yllättäen todella tyyni. En pyristele vastaan,vaan hyväksyn faktat. Ymmärrän myös laajasti ,enkä siksi pelkää. Ainoa pelko on tukehtua,tai muuten kokea kivulias kuolema. Näen myös niin,että erilaiset kuolematkin on jo koettu miljoonia kertoja,etteipä niissä lopulta ole mitään uutta. Kuolema on yhtäkuin syntymä. Peruskauraa.💩

Leo Rojas Farawell. Elämässä on paljon oivallettavaa. Todellisuutta suurempia aarteita. 💩