Linnunradan pyörimisnopeus on jopa 10 kertainen Andromedaan verrattuna.
Hurja ero Andromedaan
Anonyymi-ap
15345
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Mittaus on hyvin kyseenalainen, Sisältäpäin linnunrahdan havainnot on osoittautuneet ennenkin todella heikoiksi. Sensi sijaan Andromedan pyörimisen mittaamisesta voimma olla lähes varmoja.
Tiettävästi tutkimus on kovin suppee otanta ja vertailupistetäkään ei ole kerrottu.
Hmm... Aurinkomme viilettää noin 200 kilometriä sekunnissa Linnunradan pyörimisliikkeessä.
Onko se paljon?
Liikkuuko vastaavan alueen tähti Andromedassa vain 20 kilometriä sekunnissa?
Nasa laski rahoja
Lopputulos oli että ukrainan sotaan tunkettu 600 Miljardia olisi riittänyt tähtialuksen rakentamiseen
Nasan tieteellinen arvo sai kovan kolauksen. Nasan lukuihin ei ole luottaminen!
Luin Wikipediasta että Andromeda on jo ennen Linnunrataa nielaissut toisen galaksin. Sillä saattaa olla kaksi ydintä.
Jos pyörii hitaasti on koko suuri ja kaasupitoisuus korkea sillä kaasuplaneetoista esim. Jupiter pyörii ympäri saman matkan kuin liikkuu eteenpäin kiertoradallaan. Ehkä Andromeda ei sisällä paljoa muuta kuin kaasua?
Kaasua sillä on ainakin paljon kauaksi ulottuvassa halossaan.
Tekoäly:
Andromedan halo koostuu kuumasta kaasusta, ja sen arvioidaan sisältävän noin puolet galaksin tähtien massasta. Tämä tekee siitä valtavan rakenteen, joka ulottuu kauas galaksin ytimestä.
Jos viittaatte johonkin tutkimukseen tai edes iltalehteen niin laittakaa toki linkki näkyviin. Nyt aloitus on ihan tyhjästä tempaistu eli näyttää huuhaalta.
Missä on tuo "hurja ero" kerrottu? Ei ainakaan täällä:
https://en.wikipedia.org/wiki/Galaxy_rotation_curve
Neptunuksen suurin kuu, Triton, on yksi aurinkokunnan biologisesti mielenkiintoisimmista paikoista. Huolimatta siitä, että se on vaikeasti tavoitettavissa, sen pinnalla näyttää olevan aktiivisia tulivuoria, ohut ilmakehä ja jopa joitain orgaanisia molekyylejä, joita kutsutaan toliiniksi. Voyager vieraili siellä kuitenkin vain kerran, ohimennen, 35 vuotta sitten. Tekniikka on kehittynyt paljon kuluneiden vuosikymmenten aikana, ja uusi ponnistus erityisesti Tritonin laskeutumiseen on herättänyt huomiota. Steve Oleson ja Geoffrey Landis NASAn Glenn Research Centeristä kuvasivat yhden tällaisen tehtävän. NASAn Institute for Advanced Concepts (NIAC) rahoitti heidän konseptitehtävänsä, joka tunnetaan nimellä Triton Hopper, vuonna 2018, ja se käytti kryogeenistä pumppua ponneaineen poistamiseen Tritonin pinnalta "suppiloon", joka voisi kulkea jopa 5 km kuukaudessa. ja tehdä kiehtovaa tiedettä matkan varrella.
Mittaus vaan? kuinka tarkka?
Gaian koko taivaskuva Linnunradan galaksistamme ja naapurigalakseistamme, joka perustuu lähes 1,7 miljardin tähden mittauksiin. Kartta näyttää ESA-satelliitin havaitsemien tähtien kokonaiskirkkauden ja värin kaikilla taivaan osilla heinäkuun 2014 ja toukokuun 2016 välisenä aikana. Kirkkaammat alueet osoittavat erityisen kirkkaiden tähtien tiheämpiä pitoisuuksia, kun taas tummemmat alueet vastaavat taivaan laikkuja, joissa kirkkaita on vähemmän. tähtiä havaitaan. Väriesitys saadaan yhdistämällä valon kokonaismäärä Gaian kullakin taivaalla tallentaman sinisen ja punaisen valon määrään. Kuvaa hallitseva kirkas vaakasuora rakenne on galaktinen taso, litistetty levy, jolla on suurin osa kotigalaksissamme olevista tähdistä. Kuvan keskellä Galaktinen keskus näyttää elävältä ja täynnä tähtiä. Lisätietoja: http://sci.esa.int/gaia/60169-gaia-s-sky-in-colour/
Onko maailmankaikkeudessa älyllistä elämää? Ja jos on, kuinka yleistä se on? Tai ehkä pitäisi kysyä, millä todennäköisyyksillä Search for Extraterrestrial Intelligence (SETI) -tutkimukseen osallistuvat kohtaavat sen jonakin päivänä? Tiedemiehet ovat keskustelleet tästä aiheesta kiivaasti vuosikymmeniä, eikä aiheeseen ole levinnyt musteesta pulaa. Aiheesta kirjoitetuista monista kirjoituksista ja tutkimuksista on muodostunut kaksi pääleiriä: ne, jotka uskovat elämän olevan yleistä galaksissamme (eli SETI-optimistit) ja ne, jotka väittävät, että maan ulkopuolinen äly on joko harvinaista tai olematonta ( SETI pessimistit).
Äskettäisessä artikkelissa David Kipping (prof. "Cool Worlds" itse) ja Geraint Lewis tarkastelivat tätä keskustelua tarkemmin ja tarjosivat uutta näkemystä, joka perustuu Jaynen kokeena tunnetun todennäköisyysanalyysin muotoon . Soveltamalla tätä menetelmää astrobiologiaan ja Draken yhtälöön he päättelivät, että älyllisen elämän olemassaolo galaksissamme voi olla "kaikki tai ei mitään" -ehdotus. Edesmennyt ja suurta tiedemiestä ja tieteiskirjailijaa Arthur C. Clarkea lainatakseni: ”On olemassa kaksi mahdollisuutta: joko olemme yksin maailmankaikkeudessa tai emme ole. Molemmat ovat yhtä pelottavia."
Se antaa oikeeta dataa..
Onneksi ei pyöri valonnopeutta suuremmalla nopeudella sillä silloin katoaisi koko Maailmankaikkeus tähtitaivaalta.
Aha! Andromeda on ihan erilainen galaksi, sehän on kuin pannukakku, paksu sen reunoille saakka. Toisin kuin Linnunrata, joka muistuttaa pannukakun sijasta enemmän yleisurheilun kiekonheittokiekkoa.
Linnunradan reuna-alueet on hyvin litteitä ja siksi reunan määrittäminen Linnunradan sisältä on hyvin vaikeeta. Mikä on Linnunradan halkaisija? siittä tullaan kiisteleen vielä pitkään.
Aattelppa ite ja usko siihen joo...
Niin suuri ero mahdollisessa ennustetussa törmäyksessä aiheuttaa valtavan hässäkän.