Hurja ero Andromedaan

Mittaus on hyvin kyseenalainen, Sisältäpäin linnunrahdan havainnot on osoittautuneet ennenkin todella heikoiksi. Sensi sijaan Andromedan pyörimisen mittaamisesta voimma olla lähes varmoja.

Tiettävästi tutkimus on kovin suppee otanta ja vertailupistetäkään ei ole kerrottu.

Luin Wikipediasta että Andromeda on jo ennen Linnunrataa nielaissut toisen galaksin. Sillä saattaa olla kaksi ydintä.

Jos pyörii hitaasti on koko suuri ja kaasupitoisuus korkea sillä kaasuplaneetoista esim. Jupiter pyörii ympäri saman matkan kuin liikkuu eteenpäin kiertoradallaan. Ehkä Andromeda ei sisällä paljoa muuta kuin kaasua?

Jos viittaatte johonkin tutkimukseen tai edes iltalehteen niin laittakaa toki linkki näkyviin. Nyt aloitus on ihan tyhjästä tempaistu eli näyttää huuhaalta.

Missä on tuo "hurja ero" kerrottu? Ei ainakaan täällä:

https://en.wikipedia.org/wiki/Galaxy_rotation_curve

Mittaus vaan? kuinka tarkka?

Gaian koko taivaskuva Linnunradan galaksistamme ja naapurigalakseistamme, joka perustuu lähes 1,7 miljardin tähden mittauksiin. Kartta näyttää ESA-satelliitin havaitsemien tähtien kokonaiskirkkauden ja värin kaikilla taivaan osilla heinäkuun 2014 ja toukokuun 2016 välisenä aikana. Kirkkaammat alueet osoittavat erityisen kirkkaiden tähtien tiheämpiä pitoisuuksia, kun taas tummemmat alueet vastaavat taivaan laikkuja, joissa kirkkaita on vähemmän. tähtiä havaitaan. Väriesitys saadaan yhdistämällä valon kokonaismäärä Gaian kullakin taivaalla tallentaman sinisen ja punaisen valon määrään. Kuvaa hallitseva kirkas vaakasuora rakenne on galaktinen taso, litistetty levy, jolla on suurin osa kotigalaksissamme olevista tähdistä. Kuvan keskellä Galaktinen keskus näyttää elävältä ja täynnä tähtiä. Lisätietoja: http://sci.esa.int/gaia/60169-gaia-s-sky-in-colour/
Onko maailmankaikkeudessa älyllistä elämää? Ja jos on, kuinka yleistä se on? Tai ehkä pitäisi kysyä, millä todennäköisyyksillä Search for Extraterrestrial Intelligence (SETI) -tutkimukseen osallistuvat kohtaavat sen jonakin päivänä? Tiedemiehet ovat keskustelleet tästä aiheesta kiivaasti vuosikymmeniä, eikä aiheeseen ole levinnyt musteesta pulaa. Aiheesta kirjoitetuista monista kirjoituksista ja tutkimuksista on muodostunut kaksi pääleiriä: ne, jotka uskovat elämän olevan yleistä galaksissamme (eli SETI-optimistit) ja ne, jotka väittävät, että maan ulkopuolinen äly on joko harvinaista tai olematonta ( SETI pessimistit).

Äskettäisessä artikkelissa David Kipping (prof. "Cool Worlds" itse) ja Geraint Lewis tarkastelivat tätä keskustelua tarkemmin ja tarjosivat uutta näkemystä, joka perustuu Jaynen kokeena tunnetun todennäköisyysanalyysin muotoon . Soveltamalla tätä menetelmää astrobiologiaan ja Draken yhtälöön he päättelivät, että älyllisen elämän olemassaolo galaksissamme voi olla "kaikki tai ei mitään" -ehdotus. Edesmennyt ja suurta tiedemiestä ja tieteiskirjailijaa Arthur C. Clarkea lainatakseni: ”On olemassa kaksi mahdollisuutta: joko olemme yksin maailmankaikkeudessa tai emme ole. Molemmat ovat yhtä pelottavia."

Onneksi ei pyöri valonnopeutta suuremmalla nopeudella sillä silloin katoaisi koko Maailmankaikkeus tähtitaivaalta.

Aattelppa ite ja usko siihen joo...

Niin suuri ero mahdollisessa ennustetussa törmäyksessä aiheuttaa valtavan hässäkän.