𝐊𝐨𝐮𝐥𝐮𝐣𝐞𝐦𝐦𝐞 𝐛𝐢𝐨𝐥𝐨𝐠𝐢𝐚𝐧 𝐨𝐩𝐩𝐢𝐤𝐢𝐫𝐣𝐚𝐭 𝐩𝐮𝐡𝐮𝐯𝐚𝐭 𝐩𝐨̈𝐭𝐲𝐚̈
"Oletko koskaan ajatellut, miksi ihmisellä on häntäluu tai terävät kulmahampaat? Kulmahampaat ovat jäänne ajalta, jolloin terävistä hampaista oli ihmisen edeltäjille hyötyä raa'an lihan repimisessä. Häntä puolestaan oli hyödyllinen ihmisen esi-isille, jotka liikkuivat puissa. Nykyään surkastuneesta hännästä on jäljellä enää häntäluu." (Koodi - Ihminen, 2019, s. 6)
Näin kertoo siis 9. luokan biologian oppikirja. Totuus kuitenkin on, että terävät kulmahampaat eivät ole jäänne vaan tarpeellinen osa purukalustoamme (esim. porkkanan järsimisessä). "Häntä"luu ei ole surkastuma, vaan erittäin tärkeä lantionpohjan tukiluu, johon kiinnittyy mm. peräaukon sulkijalihas. Häntää ei ole edes ihmisen alkiolla - niin kuin ei kiduksiakaan! (Nimet "häntäsilmu" ja "kiduskaaret" ovat harhaanjohtavia.)
"Fossiilien tarkassa iänmäärityksessä käytetään apuna radioaktiivisia alkuaineita" (Bios 1, lukion biologia 2021, s. 84).
Nopeasti hajoavaa radiohiiltä lukuun ottamatta fossiilit eivät sisällä sellaisia radioaktiivisia aineita, joista niiden ikä voidaan määrittää. Oppikirja valehtelee. Ikää voidaan joskus koettaa arvata jonkin läheisen kivikerrostuman iän perusteella - jos se sisältää riittäviä määriä hitaammin hajoavia radioaktiivisia aineita (ja niiden hajoamistuotteita). (Tällaiset kivikerrostumat ovat kuitenkin avoimia systeemejä, mikä tekee ajoituksesta arvauspeliä!)
"Joskus elimet tai niiden osat käyvät elintapojen tai elinympäristön muuttuessa tarpeettomiksi. Ihmisellä on monia tällaisia surkastumia, jotka useilla muilla selkärankaisilla ovat yhä toimintakykyisiä. Esimerkiksi silmän sisänurkassa oleva vilkkuluomi ei ihmisellä liiku, mutta matelijoilla se kostuttaa silmää." (Biomi 1, lukion biologia, 2021 s. 104)
Ihmisen silmässä ei ole vilkkuluomea - oppikirja valehtelee! Biomi 1 valehtelee muutakin
"Oletko koskaan ajatellut, miksi ihmisellä on häntäluu tai terävät kulmahampaat? Kulmahampaat ovat jäänne ajalta, jolloin terävistä hampaista oli ihmisen edeltäjille hyötyä raa'an lihan repimisessä. Häntä puolestaan oli hyödyllinen ihmisen esi-isille, jotka liikkuivat puissa. Nykyään surkastuneesta hännästä on jäljellä enää häntäluu." (Koodi - Ihminen, 2019, s. 6)
Näin kertoo siis 9. luokan biologian oppikirja. Totuus kuitenkin on, että terävät kulmahampaat eivät ole jäänne vaan tarpeellinen osa purukalustoamme (esim. porkkanan järsimisessä). "Häntä"luu ei ole surkastuma, vaan erittäin tärkeä lantionpohjan tukiluu, johon kiinnittyy mm. peräaukon sulkijalihas. Häntää ei ole edes ihmisen alkiolla - niin kuin ei kiduksiakaan! (Nimet "häntäsilmu" ja "kiduskaaret" ovat harhaanjohtavia.)
"Fossiilien tarkassa iänmäärityksessä käytetään apuna radioaktiivisia alkuaineita" (Bios 1, lukion biologia 2021, s. 84).
Nopeasti hajoavaa radiohiiltä lukuun ottamatta fossiilit eivät sisällä sellaisia radioaktiivisia aineita, joista niiden ikä voidaan määrittää. Oppikirja valehtelee. Ikää voidaan joskus koettaa arvata jonkin läheisen kivikerrostuman iän perusteella - jos se sisältää riittäviä määriä hitaammin hajoavia radioaktiivisia aineita (ja niiden hajoamistuotteita). (Tällaiset kivikerrostumat ovat kuitenkin avoimia systeemejä, mikä tekee ajoituksesta arvauspeliä!)
"Joskus elimet tai niiden osat käyvät elintapojen tai elinympäristön muuttuessa tarpeettomiksi. Ihmisellä on monia tällaisia surkastumia, jotka useilla muilla selkärankaisilla ovat yhä toimintakykyisiä. Esimerkiksi silmän sisänurkassa oleva vilkkuluomi ei ihmisellä liiku, mutta matelijoilla se kostuttaa silmää." (Biomi 1, lukion biologia, 2021 s. 104)
Ihmisen silmässä ei ole vilkkuluomea - oppikirja valehtelee! Biomi 1 valehtelee muutakin
Vastaukset 1
Vanhimmat
"𝐑𝐨𝐬𝐤𝐚𝐥𝐭𝐚 𝐧𝐚̈𝐲𝐭𝐭𝐚̈𝐯𝐚̈" 𝐃𝐍𝐀 𝐡𝐢𝐞𝐧𝐨𝐬𝐚̈𝐚̈𝐭𝐚̈𝐚̈ 𝐠𝐞𝐞𝐧𝐢𝐞𝐧 𝐢𝐥𝐦𝐞𝐧𝐭𝐲𝐦𝐢𝐬𝐭𝐚̈
Vain yksi prosentti DNA:stamme koodaa proteiineja. Pitkään ajateltiin, että loppu on pääosin evoluution aikana kertynyttä ylimääräistä "roskaa". Tämä ajatus on kuitenkin joutunut väistymään hellittämättä kertyvän todistusaineiston tieltä, kun tästä "roskasta" on paljastunut yhä enemmän toimintoja.
Oli kuitenkin vielä helppo ajatella, että noin 5% genomista, joka koostuu STR-markkereista (short tandem repeats), on ehdottomasti "roskaa". Ne ovat tyypillisesti 2-6 "DNA-kirjaimen" jaksoja, jotka toistuvat monta kertaa peräkkäin (esim. CAGTCAGTCAGTCAGT...jne.).
Nyt tuore julkaisu kertoo, että STR:t toimivat kuin "reostaatit" (esim. himmentimet huonevaloissa) hienosäätäen geenien ilmentymistä. Transkriptiotekijät (TF-proteiinit) säätelevät tapaa, jolla geenejä transkriboidaan ja siis ilmennetään. Tutkijat osoittivat, että vähintään 90 % TF-proteiineista sitoutuu erityyppisiin STR-markkereihin.
Science-lehden kommentaarissa sanotaan, että "STR:t säätelevät transkriptiotekijöiden sitoutumista kontrolloiden näin tarkasti geenien ilmentymistä" ja että ne osaltaan "nopeuttavat eliöiden kykyä reagoida muuttuviin ympäristöihin."
Pistemutaatioita [yksittäisten DNA-kirjainten vaihtumisia] tapahtuu paljon helpommin STR:ssä kuin koodaavassa DNA:ssa. Ne näyttävät olevan osa esiohjelmoitua ei-darwinistista mekanismia, joka auttaa eliöitä reagoimaan nopeasti uusiin tai muuttuviin ympäristöihin. Tämä kiinnostaa kreationisteja, jotka tutkivat nopeaa muuntelua ja sopeutumista, erityisesti välittömästi vedenpaisumuksen jälkeen.