Käytössä on maitorahka jossa 0,1% rasvaa, siinä on 25g proteiinia per purkki (250g purkki) eli 10g proteiinia per 100g. Se on aterian valmistuksen kannalta kätevä sekä taloudellisesti edullinen proteiinin lähde. Mutta, onko maitorahkassa sama skaala proteiineja (tai aminohappoja) kuin lehmänmaidossa, vai onko maitorahka ikään kuin jäännöstavaraa joka jää tähteelle kun kaikki ravinnollisesti arvokas on otettu pois käytettäväksi jossain muussa?
Ovatko maitorahkan proteiinit "rehellisiä", vai onko "kermat kuorittu"
Anonyymi-ap
21
741
Vastaukset
Rasvattoman maitorahkan lähtötuotteena on maito, josta on erotettu rasva pois, esimerkiksi voiksi. Rasvaton maito hapatetaan, jolloin siitä tulee piimää. Piimästä valutetaan nestettä eli heraa pois, jolloin se kiinteytyy rahkaksi. Herassa on proteiinia 0,9%, voissa on proteiinia 0,9% ja maitorahkassa on proteiinia 10%, joten pääosa proteiinista on päätynyt rahkaan.
- Anonyymi
Kiitoksia tiedoista. Mutta, "proteiinit" tarkoittaa isoa joukkoa erilaisia aminohappoja, joista jotkut ovat tärkeämpiä kuin toiset. Tässä voi siis olla mahdollista että parempia aminohappoja menee voihin ja heraan?
Tämä pohde syntyi siitä havainnosta että kun on joukko ihmisiä joilla on pyrkimyksenä lihasten "trimmaaminen", niin heillä jotka syövät proteiinin lähteenä pääasiassa punaista lihaa vaikuttaa olevan selvästi tiukemmat lihakset kuin heillä jotka syövät pääasiassa po. maitorahkaa. Ja vaikuttaa myös siltä että lihaa syövät pääsevät tavoitteeseen nopeammin.
Yleistyksenä kysymys on siis, että onko eläinproteiinit aina yhtä "hyviä", riippumatta siitä mikä eläimen osa tai tuotos on proteiinin lähteenä, ja riippumatta siitä miten se on prosessoitu? Anonyymi kirjoitti:
Kiitoksia tiedoista. Mutta, "proteiinit" tarkoittaa isoa joukkoa erilaisia aminohappoja, joista jotkut ovat tärkeämpiä kuin toiset. Tässä voi siis olla mahdollista että parempia aminohappoja menee voihin ja heraan?
Tämä pohde syntyi siitä havainnosta että kun on joukko ihmisiä joilla on pyrkimyksenä lihasten "trimmaaminen", niin heillä jotka syövät proteiinin lähteenä pääasiassa punaista lihaa vaikuttaa olevan selvästi tiukemmat lihakset kuin heillä jotka syövät pääasiassa po. maitorahkaa. Ja vaikuttaa myös siltä että lihaa syövät pääsevät tavoitteeseen nopeammin.
Yleistyksenä kysymys on siis, että onko eläinproteiinit aina yhtä "hyviä", riippumatta siitä mikä eläimen osa tai tuotos on proteiinin lähteenä, ja riippumatta siitä miten se on prosessoitu?"Tässä voi siis olla mahdollista että parempia aminohappoja menee voihin ja heraan?"
Maitoproteiinissa eli kaseiinissa ja heraproteiinissa on hyvin samanlainen amonihappokoostumus. Heraproteiinissa on kuitenkin enemmän leusiinia, jonka uskotaan stimuloivan lihassynteesiä. Heraproteiini on kaseiiniin verrattuna nopeavaikutteista kun taas kaseiini imeytyy hitaasti. Optimaalisen vaikutuksen saamiseksi kannattaa syödä molempia, nopeavaikutteista heraproteiinia päivällä ennen treeniä ja illalla kaseiinia, jotta kropalla on hitaasti imeytyviä aminohappoja yöunessa tapahtuvaan palautumiseen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaseiini
https://fi.wikipedia.org/wiki/Leusiini- Anonyymi
Grillaava_rouva kirjoitti:
"Tässä voi siis olla mahdollista että parempia aminohappoja menee voihin ja heraan?"
Maitoproteiinissa eli kaseiinissa ja heraproteiinissa on hyvin samanlainen amonihappokoostumus. Heraproteiinissa on kuitenkin enemmän leusiinia, jonka uskotaan stimuloivan lihassynteesiä. Heraproteiini on kaseiiniin verrattuna nopeavaikutteista kun taas kaseiini imeytyy hitaasti. Optimaalisen vaikutuksen saamiseksi kannattaa syödä molempia, nopeavaikutteista heraproteiinia päivällä ennen treeniä ja illalla kaseiinia, jotta kropalla on hitaasti imeytyviä aminohappoja yöunessa tapahtuvaan palautumiseen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaseiini
https://fi.wikipedia.org/wiki/LeusiiniVoiko tästä vetää sen johtopäätöksen että on helpompaa vain juoda litra rasvatonta maitoa kun haluaa saada noin 30g protieiinia maidosta? (Siis heraproteiinin ja maitorahkan sijasta).
Juon siinä 1,5 litraa suodatinkahvia päivässä, olisi kätevää jos kahvin voisi tehdä rasvattomasta maidosta, mutta sen keittäminen ei varmaankaan onnistu hyvällä menestyksellä? - Anonyymi
Grillaava_rouva kirjoitti:
"Tässä voi siis olla mahdollista että parempia aminohappoja menee voihin ja heraan?"
Maitoproteiinissa eli kaseiinissa ja heraproteiinissa on hyvin samanlainen amonihappokoostumus. Heraproteiinissa on kuitenkin enemmän leusiinia, jonka uskotaan stimuloivan lihassynteesiä. Heraproteiini on kaseiiniin verrattuna nopeavaikutteista kun taas kaseiini imeytyy hitaasti. Optimaalisen vaikutuksen saamiseksi kannattaa syödä molempia, nopeavaikutteista heraproteiinia päivällä ennen treeniä ja illalla kaseiinia, jotta kropalla on hitaasti imeytyviä aminohappoja yöunessa tapahtuvaan palautumiseen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaseiini
https://fi.wikipedia.org/wiki/LeusiiniMiten heran ja maitorahkan erottaminen saa heraan enemmän leusiinia, liukeneeko se jotenkin veteen paremmin.
Kysymys kuuluu, saako maitorahkasta kaikki maidon aminohapot riittävinä annoksina toistensa suhteen, eli kannattaako proteiini ottaa päivittäin osin maitorahkasta esim. Valion pehmeä rasvaton maitorahka 250 g jossa on 25 g proteiinia, yhden ruokailun annos? Vai onko jossain mielellään perusruoka-aineessa selvästi parempi aminohappokoostumus, että sitä kannattaisi syödä maitorahkan sijaan? Onko 2 x 250 g maitorahkaa liikaa päivässä? Kohtuu edullistahan tuo on edelleen greedflation inflaation nostamista hinnoista huolimatta, ja mieluummin sitä syö vähän käsiteltyä ruokaa esim. maitorahkaa (pastöroitu rasvaton maito ja hapate) kuin ultraprosessoituja proteiinijauhoja ym. Tuosta saa vielä kalsiumia 120 mg (15 % päivän saantisuosituksesta) per 250 g.
- Anonyymi
Ei täysmaidossa ole lähellekään 10% proteiinia, 3% lähempänä.
https://www.valio.fi/tuotteet/valio-vapaan-lehman-taysmaito/Ei kai kukaan näin ole väittänytkään? Rahkan suhteellinen proteiinimäärä nousee koska siitä on valutettu pois hera, joka on pääosin vettä ja siinä on vain vähän proteiinia.
- Anonyymi
Joku ei taas näytä ymmärtävän kysymystä ellei pidä vettä arvokkaimpana osana maitoa, sitä kun on maidosta 87%. Vain vettä poistamalla saa protiinin osuuden nousemaan 10%.
Proteiinihan onkin maidon arvokkain osa kalsiumin ja vitamiinien lisäksi, ei hera eikä rasva, vaikka tietysti rasvaakin tarvitaan.
- Anonyymi
Pitkään maidon proteiinipitoisuus oli 3,5g/dl, nyt 3,3g. Erotus käytetään korkea katteen proteeinivalmisteisiin.
- Anonyymi
Ja mitenkähän se 0,2% proteiinia imaistaan pois siitä maidosta?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ja mitenkähän se 0,2% proteiinia imaistaan pois siitä maidosta?
Rasvan ja veden saa erotettua niin eihän siihen paljon muuta jääkään, en kyllä tiedä miten eri tuotteita sekoittelevat tai tekevät.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Rasvan ja veden saa erotettua niin eihän siihen paljon muuta jääkään, en kyllä tiedä miten eri tuotteita sekoittelevat tai tekevät.
No tämähän ei tue lainkaan havaintoasi. Jos rasvan ja veden erottelee pois niin proteiinipitoisuus nousee. Sinä väitit, että maidosta imaistaan 0,2% proteiinia johonkin salaiseen luksusvalmisteisiin. Jätit vastaamatta siihen, miten maidosta otetaan tuo proteiini pois? Sen sijaan vastasit kahdella menetelmällä, jotka nostavat proteiinipitoisuutta. Taidat tässäkin sekoilla vaan lämpimikseen omiasi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No tämähän ei tue lainkaan havaintoasi. Jos rasvan ja veden erottelee pois niin proteiinipitoisuus nousee. Sinä väitit, että maidosta imaistaan 0,2% proteiinia johonkin salaiseen luksusvalmisteisiin. Jätit vastaamatta siihen, miten maidosta otetaan tuo proteiini pois? Sen sijaan vastasit kahdella menetelmällä, jotka nostavat proteiinipitoisuutta. Taidat tässäkin sekoilla vaan lämpimikseen omiasi.
Ap tässä, minä kyllä uskon, vaikka en tiedä kuinka, että proteiinit varmasti voidaan saada maidosta erotettua ihan yksittäisen "proteiinilaadun" tarkkuudella, jos siihen on tarvetta. Eihän niitä muuten saisi mihinkään terveystablettiin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No tämähän ei tue lainkaan havaintoasi. Jos rasvan ja veden erottelee pois niin proteiinipitoisuus nousee. Sinä väitit, että maidosta imaistaan 0,2% proteiinia johonkin salaiseen luksusvalmisteisiin. Jätit vastaamatta siihen, miten maidosta otetaan tuo proteiini pois? Sen sijaan vastasit kahdella menetelmällä, jotka nostavat proteiinipitoisuutta. Taidat tässäkin sekoilla vaan lämpimikseen omiasi.
Kuka sinä, luuleko kaikkien "anonyymien" olevan saman :)
- Anonyymi
Maitorahkoja on eri makuisia. Osa ei ole niin happamia kuin toiset, vaikka niissä kaikissa olisi merkitty vain pastöroitua rasvatonta maitoa ja hapatetta valmistusaineina. En tosin tiedä mistä ero johtuu. Esim. Lidlin edulliset maitorahkat ovat niin happamia, että kiille hampaista tuntuu irtoavan.
- Anonyymi
Rainbown jogurttirahka on mukavan mietoa. Puolet jogurttia, puolet rahkaa. Luultavasti luuston kannalta parempi fosforin ja kalsiumin suhdekin kuin pelkässä maitorahkassa, jossa se on suht huono.
https://www.s-kaupat.fi/tuote/rainbow-250g-jogurttirahka-0-9/7340011461319 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Rainbown jogurttirahka on mukavan mietoa. Puolet jogurttia, puolet rahkaa. Luultavasti luuston kannalta parempi fosforin ja kalsiumin suhdekin kuin pelkässä maitorahkassa, jossa se on suht huono.
https://www.s-kaupat.fi/tuote/rainbow-250g-jogurttirahka-0-9/7340011461319Miksi fosforin ja kalsiumin suhde olisi parempi, eikö noi molemmat ole tehty lehmän maidosta?
Rainbow jogurttirahka:
Rahka 51% (pastöroitu rasvaton MAITO (EU), hapate, mikrobiperäinen juoksete), jogurtti 49% (pastöroitu rasvaton MAITO (EU), KERMA, rasvaton MAITOJAUHE, hapate) - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi fosforin ja kalsiumin suhde olisi parempi, eikö noi molemmat ole tehty lehmän maidosta?
Rainbow jogurttirahka:
Rahka 51% (pastöroitu rasvaton MAITO (EU), hapate, mikrobiperäinen juoksete), jogurtti 49% (pastöroitu rasvaton MAITO (EU), KERMA, rasvaton MAITOJAUHE, hapate)"Harva tietää, että maitotuotteiden kalsium-fosforisuhteissa on merkittäviä eroja. Raejuustossa ja rahkassa on paljon enemmän fosforia kuin kalsiumia. Raejuuston kalsium/fosfori-suhde on huono, 0,35. Rahkan kalsium/fosfori-suhde on lähes yhtä kehno, 0,61.
Näitä lukuja on hyvä verrata edamjuuston, maidon, jogurtin ja vastaaviin suhteisiin, joissa kalsiumia on enemmän kuin fosforia. Edamjuuston kalsium/fosfori-suhde on 1,75, jogurtin 1,52, maidon 1,33 ja viilin 1,32 (suhteet laskettu Finelin tietojen pohjalta)."
https://suomenterveysravinto.fi/blogi/liika-fosfori-lisaa-suomalaisten-kuolleisuutta/ - Anonyymi
Valio pehmeä maitorahka 250 g on melko miedon makuinen maitorahka
~Noin 0,89 € (3,56 €/kg)
https://www.s-kaupat.fi/tuote/valio-pehmea-maitorahka-250-g/6408430042081 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Valio pehmeä maitorahka 250 g on melko miedon makuinen maitorahka
~Noin 0,89 € (3,56 €/kg)
https://www.s-kaupat.fi/tuote/valio-pehmea-maitorahka-250-g/6408430042081Fosfori on muuten elintärkeää ihmiselle. Kukaan teistä ei elä ilman ADP-ATP synteesiä.
Fosforin ja kalsiumin suhde on tietyssä määrin merkityksellinen erityisesti, jos maitotuotteita käytetään paljon proteiinin lähteenämyös bodauksessa. Tämän suhteen huomioiminen ei kuitenkaan yleensä ole välttämätöntä, ellei päivittäinen kokonaisfosforin saanti ylitä suosituksia tai jos ruokavalio on hyvin yksipuolinen.
Kalsiumin ja fosforin suhde auttaa erityisesti luuston hyvinvoinnissa: maitotuotteet, kuten maito, jogurtti ja esimerkiksi Edam-juusto, sisältävät enemmän kalsiumia suhteessa fosforiin (kalsium/fosfori-suhde >1). Tämä on suotuisampaa luustolle kuin esimerkiksi raejuustossa (0,35) ja maitorahkassa (0,61), joissa fosforia on paljon enemmän kuin kalsiumia.
Proteiinin laatu kaikissa näissä tuotteissa on hyvin korkea eikä kalsium-fosforisuhde vaikuta proteiinin imeytymiseen tai laatuun, vaan ensisijaisesti luuston terveyteen pitkällä aikavälillä, jos fosforin saanti on muutenkin korkea ja kalsiumin riittämätön.
Vähänesteiset maitotuotteet (raejuusto, rahka) sisältävät enemmän proteiinia tiiviyden vuoksi kuin nestemäiset (esim. maito) ja samalla myös enemmän fosforia, koska maidosta poistetaan nestettä, jolloin sekä proteiini että fosfori tiivistyvät. Näiden tuotteiden fosforipitoisuus johtuu valmistustavasta, joka keskittyy proteiinin ja muiden ravinteiden konsentrointiin.
Runsas fosforin saanti voi rasittaa erityisesti munuaisia ja luustoa, mikäli kalsiuminsaanti ei ole riittävä. Jos ruokavalio perustuu lähinnä raejuustoon ja rahkaan, kalsiumin saanti voi jäädä pieneksi ja fosforin määrä suhteessa kalsiumiin kasvaa liialliseksi, mikä voi pitkällä aikavälillä olla haitallista luustolle.
Yhteenvetona:
Bodauksessa fosforin ja kalsiumin suhde ei vaikuta proteiinin laatuun tai lihaskasvuun, mutta isot määrät vähänesteisiä maitotuotteita voivat johtaa epäsuotuisiin saantiprofiileihin luuston kannalta.
Monipuolista maitotuotteiden käyttöä suositellaan: vaihdellen juustojen, jogurtin, maidon, rahkan ja raejuuston välillä pyritään tasapainoon.
Jos maitotuotteet ovat merkittävä osa ruokavaliota, ja etenkin jos niiden saanti on suuri, kannattaa huomioida kalsiumin ja fosforin välinen tasapaino, mutta proteiinin laatuun tällä suhteella ei ole olennaista vaikutusta.
- Anonyymi
Proteiinien laaduissa on eroja
Eri lähteistä saatavien proteiinien laaduissa on eroja. Proteiineja onkin hyvä nauttia monipuolisesti useista lähteistä, sillä eri ruoka-aineiden proteiinit täydentävät toisiaan.
Maitoproteiini on laadultaan parasta
Maidossa on luontaisesti proteiinia n. 3,3 g/100 g. Maidon ja tuoreiden maitotuotteiden proteiinista noin 20 % on luontaisesti heraproteiinia, ja loput kaseiinia (80 %). Juuston ja rahkan proteiiniosa on pääasiallisesti kaseiinia, koska niiden valmistuksessa hera erottuu.
Maitoproteiinit ovat ravitsemuksellisesti korkealaatuisia, sillä ne sisältävät runsaasti kaikkia elimistön tarvitsemia välttämättömiä aminohappoja. Maitoproteiini imeytyy myös hyvin, ja siksi elimistö voi käyttää sen tehokkaasti hyväkseen.
Eläinkunnasta peräisin olevia proteiineja pidetään biologisesti laadukkaampina kuin kasvikunnan proteiineja, sillä eläinperäiset proteiinit sisältävät runsaasti kaikkia elimistölle välttämättömiä aminohappoja.
Proteiinilähteiden ravitsemuksellista laatua arvioidaan ottamalla huomioon aminohappokoostumus ja yksittäisten aminohappojen imeytymistehokkuus ohutsuolessa eli elimistön kyky hyödyntää aminohappoja. FAO:n vuonna 2014 käyttöön ehdottaman ns. DIAAS-arvon mukaan maitoproteiini on luonnon proteiinilähteistä ravitsemuksellisesti paras.
Lähde: FAO DIAAS proteiininlaadun määritys menetelmä.
Ravinnon proteiinilähteiden ravitsemuksellista laatua kuvaaviaa DIAAS-arvoja
Maitoproteiini 1,22
Kananmuna 1,21
Naudanliha 1,1
Soijaproteiini 1,0
Kaura 0,77
Herne 0,64
Maissi 0,51
Vehnä 0,4
Välttämättömät aminohapot
Leusiini
Metioniini
Isoleusiini
Fenyylialaniini
Valiini
Tryptofaani
Histidiini
Treoniini
Lysiini
Proteiini haaraketjuiset aminohapot (BCAA)
Heraproteiini 26%
Kaseiini 23%
Kananmuna 20%
Soijaproteiini 18%
Vehnäproteiini 15%
BCAA:t ovat välttämättömiä aminohappoja: leusiinia, isoleusiinia ja valiinia, joita elimistö ei pysty tuottamaan.
Nämä aminohapot edistävät lihasten palautumista ja vähentävät väsymystä intensiivisen harjoittelun jälkeen.
Niitä voidaan saada proteiinipitoisista elintarvikkeista, kuten lihasta, kalasta ja maitotuotteista.
Mitä hera on?
Hera on maidon kirkas nesteosa, joka perinteisesti erottuu maidosta juuston valmistuksessa. Heraproteiineihin kuuluu useita ominaisuuksiltaan erilaisia proteiineja. Heraproteiinissa on runsaasti välttämättömiä aminohappoja ja sen hyödynnettävyys elimistössä on huippuluokkaa, jopa 92 %. Vertailun vuoksi esimerkiksi soijaproteiinin hyödynnettävyys elimistössä on 72 %.
Välttämättömien aminohappojen osuus kaikista heran aminohapoista on 56 %, mikä on enemmän kuin esimerkiksi kaseiinissa (49 %), kananmunassa tai soijassa. Elimistön proteiineissa välttämättömien aminohappojen osuus on keskimäärin 42 %. Heraproteiini sisältää erityisen runsaasti myös haaraketjuisia aminohappoja, kuten leusiinia.
Tiesitkö, että maidon heraproteiini sisältää eniten haaraketjuisia aminohappoja, kuten leusiinia?
Proteiini Haaraketjuiset aminohapot
Heraproteiini 26 %
Kaseiini 23 %
Kananmuna 20 %
Soijaproteiini 18 %
Vehnäproteiini 15 %
Hera sisältää proteiinien lisäksi vitamiineja, kivennäisaineita, rasvaa sekä maitosokeria eli laktoosia. Heraproteiini sitoo kaseiinin tavoin kivennäisaineita, kuten kalsiumia, magnesiumia, sinkkiä, rautaa, natriumia ja kaliumia.
Heraproteiinit eivät sakkaudu mahan happamissa olosuhteissa vaan kulkeutuvat nopeasti ohutsuoleen, jossa ne pilkkoutuvat. Näin heraproteiinin sisältämät aminohapot imeytyvät nopeasti verenkiertoon ja ovat tehokkaasti lihasten käytettävissä. Nopea imeytyminen nostaa veren aminohappopitoisuutta nopeasti ja siten tehostaa elimistössä kudosten proteiinisynteesiä.
Kaseiini
Kaseiini-proteiinit kattavat noin 80 % lehmän maidon proteiineista. Useat maitovalmisteet, kuten esimerkiksi tavalliset kovat juustot, sisältävät vain kaseiinia. Kaseiinin aminohappokoostumus on erittäin hyvä. Se sisältää runsaasti välttämättömiä aminohappoja, tosin ei ihan yhtä paljon kuin hera. Kaseiinin haaraketjuisten aminohappojen pitoisuus on myös heraa pienempi.
Kaseiiniproteiinit sakkautuvat mahan happamissa olosuhteissa. Tästä syystä kaseiinin hajotus kestää heraproteiineja pidempään, ja se luovuttaa aminohappoja verenkiertoon hitaammin. Kaseiinin hyödyllisyys korostuukin sen pitkävaikutteisuudessa. Kaseiinia sisältävät elintarvikkeet soveltuvatkin näin ollen erinomaisesti ennen nukkumaanmenoa nautittaviksi proteiininlähteiksi. Maitorahka esimerkiksi marjojen kera onkin loistava iltapala voimailijalle.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ensi kesänä
Näin kesän viimeisenä minuutteina ajattelen sinua. Olisiko seuraava kesä "meidän" kesä? Tänä vuonna ei onnistuttu, mutta663382Tukalaa kuumuutta
Tietäisitpä vaan kuinka kuumana olen käynyt viime päivät. Eikä johdu helteestä, vaan sinusta. Mitäköhän taikoja olet teh463202Anne Kukkohovin karmeat velat ovat Suomessa.
Lähtikö se siksi pois Suomesta ? Et on noin kar? mean suuret velat naisella olemassa1232738- 442553
- 311953
Okei, myönnetään,
Oisit sä saanut ottaa ne housutkin pois, mutta ehkä joskus jossain toisaalla. 😘271860- 481636
Mihin hävisi
Mihin hävisi asiallinen keskustelu tositapahtumista, vai pitikö jonkin Hannulle kateellisen näyttää typeryytensä871505- 391330
- 821199