Mustalaisten koulutus

Laittakaa rehellisiä vastauksia mitä mieltä olette

Jos pitää laahustaa elämä marginaalieyhmän omien ja selvästi haitallisten perimmäissäädösten kanssa, niin turha kai odottaa mitään kovin ihmeellistä siltä elämältä.

Kulttuureita on monia, mutta kaikki ei ole yhtä hyviä eikä siksi varsinkaan saman arvoisia.

Huonoista voisi luopua, kuten keskimäärin kaikkien pakolaisten kultturelleista ideoista. Jos ne nimittäin toimisivat, niin eiväthän he olisi pakolaisia. Siksi sellaiset jutut sopisi jättää jo heti rajalle mm. täiden, luteiden, tuhkarokkojen ja epäkristillisten uskomusten kanssa.

Ne vaan on pikkaisen yksinkertaisia , miten muuten selität työ-ikäisten suuren työttömyyden, herkän hipiän loukkaantua, suuret pidätysmäärät ja vankilatuomiot, kaikessa omat "lait" ja sivistystä väistävät kultturelliset säännöt ,
kun toisten kunnioitus puuttuu ja mielenkiinto muuhun kuin 400 vuotta vanhoihin kaunoihin...ei voi mitään odottaa rasismi ei selitä mitään kun ne naisten äärettömän rumat , epämukavat sekä epäkäytännölliset rahtihameet pois ja ukoille siistimmät siis tätä päivää edustavat vaatteet ja kamalat kampaukset pois ja maailmalle eikä olla niin perkeleen taantumuksessa ja kaikessa oudossa, juhlina kansallispukuun sitten.

Kuusi faktaa Suomen romanien koulutuksesta

23.3.2022

Romanien koulutustaso kasvaa kohisten, ja romaniopiskelijat ovat tuttu näky Diakonia-ammattikorkeakoulun käytävillä. Vielä riittää työtä romanien koulutustietoisuuden, työnantajien asenteiden ja opiskelijoiden itseluottamuksen saralla.

1. Koulutustaso kasvaa nopeasti

Säännöllinen ja virallinen koulutus yleistyi Suomen romanien keskuudessa 1970-luvulla, samalla kun he siirtyivät pysyviin asuntoihin. Vielä viisikymmentä vuotta sitten luku- ja kirjoitustaidottomuus oli tavanomaista. Nykyisin yli 80% romaninuorista saa peruskoulun päättötodistuksen, ja valtaosa jatkaa suoraan 2. asteen opintoihin. Koulutusloikka muutaman sukupolven aikana on siis ollut valtava, ja nyt Suomesta löytyy romanitaustaisia lääkäreitä, opettajia ja yliopistotutkijoita. Suuressa kuvassa korkeakoulutus on kuitenkin vasta yleistymässä, ja koskettaa erityisesti suurten kaupunkien romaniväestöä.

2. Heikko itseluottamus oppijana

Mitä ikääntyneemmästä väestöstä on kyse, sitä rikkonaisempia koulutuspolut usein ovat. Myös kiusaamiskokemukset ja ulkopuolisuuden tunne kouluaikana ovat yleisiä. Usein romanitaustaisella opiskelijalla on taitoihinsa ja kehittymismahdollisuuksiinsa nähden epärealistisen heikko itseluottamus oppijana. Käsitys omasta kyvykkyydestä kasvaa positiivisten kokemusten myötä, ja heijastuu myös lähipiiriin.

3. Mahdollisuuksia ei osata aina yhdistää itseen

Peruskoulussa ja toisella asteella tarjotaan paljon tietoa jatko-opiskelumahdollisuuksista. Romaninuoren lähipiirissä ei kuitenkaan aina ole tietoa ja kokemusta koulutuksesta, joten nuori ei välttämättä osaa yhdistää mahdollisuuksia itseensä. Sen vuoksi koulutusalan ammattilaiset ovat avainasemassa – heidän kannustuksellaan sekä opiskelijan taitojen ja mahdollisuuksien sanoittamisella voi olla ratkaiseva merkitys romaniopiskelijan tulevaisuudelle. Monet romanit harmittelevat jälkikäteen, ettei heiltä koulussa vaadittu samaa kuin muilta, tai ettei kukaan aikuinen hoksannut kannustaa heitä vaikkapa lukioon. Toisaalta romanivanhempien keskuudessa on nähtävissä kasvavaa koulutustietoisuutta ja -myönteisyyttä.

4. Pääväestöstä poikkeava elämänkaari heijastuu opintoihin

Suomalaisen pääväestön kulttuurissa on tapana lukea ensin ammatti ja työllistyä, ja pohtia perheen perustamista vasta sen jälkeen. Suomessa perheellistytäänkin keskimäärin 30 vuoden paikkeilla. Romanikulttuurissa sen sijaan on tyypillistä, että nuori muuttaa pois kotoa sopivan kumppanin löydyttyä, ja perhe voidaan hyvinkin perustaa jo kymmenen vuotta pääväestöä aiemmin. Samalla opinnot jäävät monesti tauolle. Usein ammatillisen tutkinnon suorittajista erityisesti naiset ovat olleet ensin muutamia vuosia kotona hoitamassa pieniä lapsiaan. Molemmissa tavoissa on epäilemättä omat hyötynsä!

5. Korkeakoulutetut ovat usein sosionomeja

Romako-hankkeen noin kolmestakymmenestä korkeakouluopinnoista kiinnostuneesta romanista yhtä lukuun ottamatta kaikki tähtäävät sosionomeiksi tai sosionomi-diakoneiksi. Tilanne on romanikoulutuksen kentällä tyypillinen. Ala työllistää hyvin, ja moni kokee hallitsevansa sosionomin työssä vaadittavat asiakaspalvelutaidot kuin luonnostaan. Usein opiskelijaa ohjaa myös hengellinen kutsumus auttaa lähimmäisiään. Valitettavasti sosionomin opintoihin päädytään toisinaan myös sen vuoksi, että opiskelija on kokemustensa myötä menettänyt uskonsa työllistyä muualla kuin sosiaali- ja terveysalalla.

6. Harjoittelupaikat pullonkaulana

On yleistä, että romanien haasteet löytää harjoittelupaikkoja alkavat jo 9. luokan TET-harjoittelussa. Ei ole tavatonta, että aikuisena romani vaihtaa nimensä vaikkapa Matti Virtaseksi parantaakseen työllistymismahdollisuuksiaan, yleensä menestyksekkäästi. Toistuvilla ja yhteisön kollektiivisilla torjutuksi tulemisen kokemuksilla on ymmärrettävästi vaikutuksia opiskelumotivaatioon. Sama toimii myös toisin päin: kun opiskelija menestyy hyvin ja saa nopeasti työpaikan, se lisää lähipiirin intoa hakeutua samankaltaisten opintojen pariin. Romako-hankkeessa on parhaillaan rakenteilla työnantajapooli eli hakupalvelu, josta romanitaustaiset opiskelijat ja ammattilaiset voivat etsiä itselleen potentiaalisia työnantajia.

Kirjoittaja:

Katri Perho
Kirjoittaja työskentelee projektipäällikkönä Romako-hankkeessa.

https://romako.diak.fi/kuusi-faktaa-suomen-romanien-koulutuksesta/

”Ilman työtä ei pärjää”

Erityisopettajan työn ja romanikulttuurin yhdistäminen ei aiheuta Hanna Nymanille päänvaivaa. Ymmärrys erilaisuutta kohtaan on koulumaailmassa vahvuus.

https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/0064095a-d5f4-43d2-a3eb-43b1bc80e394

Totta puhut jotkut kusipää mustalaiset luulevat omistavansa koko läänin ja ahdistelevat muualta muutaneita mustalaisia. Kandee tehdä tuonkaltaisista kusipäistä rikosilmoitus. Suomessa kukaan ei voi kieltää ketään muuttamasta minne itse haluaa, tiedän että mustalaisten kesken on kirjoittamaton laki että murhamiehet ei saa muuttaa murhatun suvun asuin-paikkakunalle, mutta ei kukaan mustalaiskulttuurissa elävä henkilö edes haaveile muuttamista murhatun suvun paikkakunalle, tai edes käymään selaisessa paikkakunalla missä tietää asuvan murhatun sululaisia. Näissä tietämissäni tapauksissa missä on kieletty muuttamasta ja jos on jo ehtinyt muuttaa ja on käsketty muuttamaan pois kysymys ei ole ollut sukujen välisistä murhista, tai tapoista. Vaan kysymys on ollut silkasta ahdasmielisyydestä ja kateudesta. Kehottaisinkin kaikkia mustalaisia joita hekoitetaan ilman pätevää syytä muuttamaan pois niin ei muuta kuin tekemään rikosilmoitus tälläisistä ahdasmielisistä ja lain omiin käsiinsä ottavista heimoveljistään.

Opinnoista valmistuneet Mirjam ja Soraja nauttivat opiskelusta

Toukokuun lopussa juhlitaan Suomessa niin uusia ylioppilaita kuin ammattiin valmistuvia. Romano miritsissä kuullaan kahta heistä. Jalasjärveläinen Mirjam Mäntyniemi valmistuu ylioppilaaksi Jalasjärven lukiosta ja kaustislainen Soraja Grönfors valmistui hiljattain nuoriso- ja yhteisöohjaajaksi Etelä-Pohjanmaan opistosta. He kertovat opiskeluajastaan ja - kokemuksistaan. Kaksiosaisen jakson toisessa osassa ensi viikolla kuullaan heidän tulevaisuudensuunnitelmistaan. Romano miritsin toimittaa Jaakko Laakso.

https://areena.yle.fi/podcastit/1-70234246

Valmistuneiden haaveita ja urasuunnitelmia

Viime viikon Romano miritsissä kuultiin kaskislaisen Soraja Grönforsin ja jalasjärveläisen Mirjam Mäntyniemen ajatuksia ammattiin ja ylioppilaaksi valmistumisesta. Molemmat nuoret naiset ovat päässeet jo myös työelämän makuun. Minkälaista on työskennellä esimerkiksi henkilökohtaisena avustajana tai jäätelökioskin myyjänä? Kuulemme myös, että molemmilla haastateltavilla on yhteinen haave mahdollisesta työurasta. Romano miritsin toimittaa Jaakko Laakso.

https://areena.yle.fi/podcastit/1-70359451

Koulunkäynninohjaaja Mirella Långström kannustaa romaninuoria opiskelemaan

"Tee sitä mistä tykkäät, usko itseesi ja ole oma itsesi". Näin vinkkaa erityisesti nuorille romaneille ylivieskalainen Mirella Långström, joka valmistui syksyllä 2023 koulunkäynninohjaajaksi sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajaksi. Romano miritsin haastattelussa hän muistelee opiskeluaikaa sekä kokemuksiaan kouluyhteisön jäsenenä työharjoittelussa. Mirella Långströmin tapasi toimittaja Jaakko Laakso.

https://areena.yle.fi/podcastit/1-67456984

Niin juu, voihan nuo sukuriitoihin liittyvät perinteet vieläkin vaikuttaa ainakin jossain päin Suomea. Aloituksessa ainakin hieman haiskahti se syyksi tuosta "hänen pappansa veli oli tehnyt pahoja.."-kommentista.
Mutta suurin syy kyllä tuolle työllistymisen ja opiskelemisen vaikeudelle on se, että monet eivät halua palata romaneita ja opiskelutkin tyssäävät melkeinpä aina siihen, kun romaniopiskelija ei saa työharjoittelupaikkaa. Ja hyväksytysti suoritettu/suoritetut työharjoittelut ovat yksi ehdoton kriteeri valmistumiselle siinä, missä hyväksytysti suoritetu kurssitkin.
Itselläni kävi tuuri sinänsä aikanaan, no lukioon pääsi kyliltänikin oikeastaan kaikki ne, jotka sinne halusivat. Mutta pian sen jälkeen pääsn ammatilliseen koulutukseeni 2000-luvun alussa ja silloin onnistuin saamaan myös harjoittelupaikatkin jne. Joten valmistuin koulusta 2004 aika hyvillä ammattipapereilla ja töitäkin on löytynyt ihan hyvin. Nyt ollut jo yli 16v saman työnantajan palveluksessa.
Toki olen "vain" puolimustalainen, mutta tokkopa tuo valkoinen puoleni mitenkään auttoi asiaa, ratkaisevasti ainakaan.
Ja kun paikkakunnalla, misssä vartuin, pidettiin kyllä huolta siitä, että mustalaistaustani "pysyi tapetilla" jatkuvasti ja naapurikylilläkin se levisi ja levitettiin kaikkien tietoon.

Tervetuloa työelämään?

Romanien kokema työsyrjintä alkaa usein jo yläkoulun tet-jaksolla. Dimitri Lindgren, 26, ja Ramona Lindeman, 27, kertovat omat kipeät kokemuksensa ennakkoluuloista ja sen, miten lopulta onnistuivat saamaan töitä.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009508176.html

15.2.2023

Moni romaninuori jää vaille tet-harjoittelupaikkaa

Työnantajien asennemuutos vahvistaisi romaninuorten tulevaisuudenuskoa.

ROMANITYÖN kentällä kuulemme usein tapauksista, joissa romaninuori on luokan ainoana jäänyt ilman tet-harjoittelupaikkaa. Erityisen ikäviä ovat tilanteet, joissa paikka on etukäteen luvattu puhelimessa ja peruttu kasvokkain nuoren etnisen taustan selvittyä työnantajalle. Tilanne on yleinen myös muiden harjoittelu- ja työpaikkojen kohdalla.

Taloustutkimuksen kyselyn mukaan alle puolet (47 prosenttia) yrittäjistä koki romanien olevan rekrytointitilanteessa samassa tai melko samassa asemassa muiden hakijoiden kanssa. Viisi prosenttia heistä ei itse palkkaisi romania.

Tuoreiden selvitysten mukaan romanilapsia ja -nuoria jännittää työelämän asenneilmapiiri, ja he toivovat sen muuttuvan yhdenvertaisemmaksi. Myös Suomen romanipoliittinen ohjelma korostaa työelämän monimuotoisuutta.

Diakonia-ammattikorkeakoulun Romako-hanke perusti opiskelijoiden toiveesta työnantajapoolin, johon liittymällä työnantaja kertoo tarjoavansa tasavertaisesti töitä ja harjoittelupaikkoja myös romanitaustaisille osaajille.

Valtaosa romaninuorista suorittaa nykyään vähintään ammatillisen tutkinnon, ja korkeakoulutus yleistyy nopeasti. Tiedämme kokemuksesta, että jokaisen nuoren onnistuminen koulutus- ja työelämässä heijastuu myönteisesti myös hänen lähiyhteisöönsä.

Me romanityön kentän toimijat haluamme osaltamme olla luomassa romaninuorille tulevaisuudenuskoa. Heidän täytyy voida luottaa siihen, että koulutus kannattaa. Haluamme uskoa, että suomalainen työelämä olisi jo valmis antamaan jokaiselle mahdollisuuden taustasta riippumatta.

Mielipidekirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 7.2.2023.

Kirjoittajat:

Katri Perho, projektipäällikkö, Romako-hanke (Diak)

Mertsi Ärling, TKI-asiantuntija (Diak)

Anneli Weiste, pääsihteeri Romaniasiain neuvottelukunta

https://romako.diak.fi/moni-romaninuori-jaa-vaille-tet-harjoittelupaikkaa/

Luokanopettaja Niko Varjolan monipuolinen yliopistopolku

Niko Varjola on Espoon Karhusuon koulussa työskentelevä luokanopettaja. Hän on työn ohessa kouluttautunut historian ja yhteiskuntaopin aineenopettajaksi ja viimeisimpänä opiskellut Turun yliopistossa valtiotieteiden maisteriksi pääaineenaan taloussosiologia.

https://areena.yle.fi/podcastit/1-66749711

Kiinteistö- ja rakennusala elää poikkeuksellista aikaa, toteaa Arto Zitron

Arto Zitron on turkulainen romaniyhdistysaktiivi. Ammatiltaan hän on rakennusalan konsultointiin keskittyvä yrittäjä, jolla on yritystoiminnasta vuosikymmenten kokemus. Kuulemme Zitronin ajatuksia mm. työstä ja turkulaisuudesta sekä mielenkiintoista tietoa sukunimen Zitron taustoista. Arto Zitronin tapasi Turussa toimittaja Jaakko Laakso.

https://areena.yle.fi/podcastit/1-67692833