Maailman onnellisimmalla maalla ei ole kunnianhimoa

Parhaat nyrkkeilijät tulee köyhistä oloista. On kunnianhimoa päästä parempaan elämään.

residentin mitalikahvitilaisuus on näkemisen arvoinen hetki.
Joutuu yksin syömään kakkunsa adjutantinsa kanssa.
Adjutantti:" herra residentti Pariisin olympamitalistit ovat tulossa mitalikahveille "
Residenti S. "hyvä juttu. Det passar bra. Pyydä heidät sisään. Kakkukin on pöydässä ja kahvi kohta valmista. Tahdon niin katsella mitaleja lähietäisyydeltä"
Adjutantti:"sain juuri tiedon että ketään ei olekaan ovella. Se olikin varis kun koputteli
nokallansa ikkunapeltiä"
Residentti S. " Ei haitta mitään. Syödään me kahdestansa tämä kakku"

Täyttä humpuukia puhua maailman onnellisemmasta kansasta, samaa sarjaa Suomen osallistuminen olympiakisoihin 57 :llä urheilijalla ja sitten päälle muut herrat ja narrit, tekee yhteensä noin 160 henkilöä.

Pakistan lähetti 7 urheilijaa vaikka asukasluku on yli 100 miljoonaa, tuli yksi kulta

Menestyksen puutteeseen on turha etsiä syitä rahasta tai hallituksesta tms, sillä kaikki johtuu pelkästään liian huonosta treenaamisesta! Suomalaiset eivät kerta kaikkikaan viitsi tehdä tarpeeksi töitä hommansa eteen!!
Ja kuitenkin se on työ eikä harrastus!

Kunnianhimoa??!!! Eiväthän suomalaiset sellaista toki ajattele, kisoihinhan mennään aistimaan ilmapiiriä ja nauttimaan!! Se osallistuminen on tärkeintä eikä mikään menestyminen! Jokainenhan jo sanookin, että katsotaan mikä se päivän kunto ja vire on ja mihin se sitten riittää!! Kuulostaako se kunnianhimoiselta??!

Suomi ei todellakaan ole maailman onnellisin maa.
Paitsi vasurille joka elää toisten verorahoilla.

Suomalainen ponnistelee siellä, missä ponnistelusta maksetaan kunnolla.

Valtteri Bottas ansaitsee yhdessä formula 1 -kisassa enemmän kuin joku kepinheittäjä koko elämänsä aikana. Lauri Markkasen ei tarvitse montaa NBA-ottelua pelata, niin hän ohittaa varallisuudessa jonkun judo-ukon. Barkov kun tekee pari maalia NHL:ssä, niin hänellä on enemmän fyffeä kuin savikiekkojen paukuttelijalla.