Veden luultiin karanneen avaruuteen
Aavikkoplaneetta Marsilla on ollut vettä yli kolme miljardia vuotta sitten. Muun muassa planeetan pinnalla havaitut suistot ovat antaneet viitteitä siitä, että Marsissa on ollut jokia, järviä ja mahdollisesti jopa valtameriä.
Vesistöt hävisivät, kun Mars menetti suurimman osan ilmakehästään. Siitä, minne vesi Marsin päältä katosi, on esitetty useita eri teorioita. On esitetty, että osa vedestä karkasi avaruuteen tai muuttui jääksi planeetan navoille.
Tutkija Michael Mangan mukaan löydös vastaa kysymykseen siitä, mihin vesi Marsista katosi. Nyt on saatu vahvaa näyttöä siitä, että osa vedestä on varastoitunut planeetan sisälle.
– Maapallon vedestä iso osa on maanpinnan alla, eikä ole mitään syytä, miksei näin olisi Marsissakin, Manga sanoo BBC:lle.
Aavikkoplaneetta Marsilla on ollut vettä yli kolme miljardia vuotta sitten. Muun muassa planeetan pinnalla havaitut suistot ovat antaneet viitteitä siitä, että Marsissa on ollut jokia, järviä ja mahdollisesti jopa valtameriä.
Vesistöt hävisivät, kun Mars menetti suurimman osan ilmakehästään. Siitä, minne vesi Marsin päältä katosi, on esitetty useita eri teorioita. On esitetty, että osa vedestä karkasi avaruuteen tai muuttui jääksi planeetan navoille.
Tutkija Michael Mangan mukaan löydös vastaa kysymykseen siitä, mihin vesi Marsista katosi. Nyt on saatu vahvaa näyttöä siitä, että osa vedestä on varastoitunut planeetan sisälle.
– Maapallon vedestä iso osa on maanpinnan alla, eikä ole mitään syytä, miksei näin olisi Marsissakin, Manga sanoo BBC:lle.
Vastaukset 46
Vanhimmat
Juu muistan tuon kol 3 000 000 000 vuotta sitten Vesimäärän . Olin silloin seitsemän vuotias . Tajuatko sä yhtään miten tyhmiä sun jutut on ?
SAIMAANAPINA TAAAS SEKOILEE!
https://www.avaruus.fi/uutiset/aurinko-planeetat-ja-kuut/jarisyttava-tulos-luotainhavainto-viittaa-valtavaan-sulan-veden-maaraan-marsin-pinnan-alla.html
Taujuatko miten tyhmä OLET!
K olli on s airas v ittuilija!
On siinnä meillä V ajakki!
Olemme kaikki lukeneet neuvoja, meteorisuihkun aikana ei tarvita laitteita. Sinun tarvitsee vain rentoutua ja ihmetellä yhtä maailmankaikkeuden upeimmista nähtävyyksistä. Siinä se kuitenkin on, ja kun makaat lepotuolissa ja katsot, se voi todella olla ihanan maadoittava ja rentouttava kokemus. Ellei sattuu olemaan National TV:ssä ja ikävöi meteoria pään taakse ja kerro maailmalle, ettei siellä ole mitään nähtävää. Ei tietenkään sillä, että olisin katkera siitä!
HEH HEH AAPPORNA!
Ny tarkkana witutinvajakit
Homopornon suurkuluttajina kaikkien witutinvajakkien wituttimet ovat nyt suuressa vaarassa saada lisää viruksia :)
Mielenterveysongelmaisille on kai joku omakin foorumi... täälä eritoten!
Joillakin on vaikae uskoa uutisiin!
USA idioottipolitiikka menee jo tieteeseenkin!
Nyt on asiantynkää!
URPO ON URPO!
Se on ihan normaalia että se sekoilee.
Zelenskyi on samallainen joukkohyptotisoija kuin Hitler. Jopa pahempi!
Saanut EU -päättäjät ihan sekaisin ja EU luopunut arjoistaan ja tukee Ukrainan Terroristivaltiota ja vainon valtiota ja Natseja!
Väärä hälytys! Kyllä ne pian huomaavat että eihän siellä mitään ole pelkko ufohörhöjen kiimaista vauhkoontumista kuten tavallista.
Kauhakiimaisen horinoita!
Saimaalla on väärä hälytys joka-asiasta kun sen aivot vaan on vittuilumodessa!
AITO UUTINEN! https://www.universetoday.com/168107/mars-has-lots-of-water-but-its-out-of-reach/
Oksanhaarukasta valmistetut taikavarvut pidetään sellaisissa jännittyneissä asennoissa, että pienikin käsien liike saa ne reagoimaan. Tämän selityksen on esittänyt muun muassa Foulkes (1971). Jo 1700-luvulla todettiin, että varpu ei reagoi, jos se on kiinnitetty esimerkiksi lautaan.
Kuva 4. Yläkuvassa taikavarpu vaakasuorassa
asennossa edestä katsottuna.
Alakuvassa varpu on taipunut alaspäin,
eivätkä sitä pitelevät kädet ole enää
vaakasuorassa. Kuvat on piirretty valokuvan mukaan.
Taikavarvun toiminta voidaan selittää tyydyttävästi seuraavalla tavalla: Varpua pidellään siten, että kämmenet osoittavat ylöspäin. Tämä asento on rasittava, ja kämmenillä on taipumus kääntyä vastakkain silloin kun varpumies kävelee maastossa. Varpu on vaakasuorassa asennossa ja jännitys on suurimmillaan kädensijojen vieressä, missä varvun taivutus on jyrkin. Kun varpumiehen kämmenet hänen kävellessään jostakin syystä kääntyvät hieman sisäänpäin, varvun kädensijat kääntyvät ylöspäin ja samalla varvun kärki taipuu alaspäin (kuva 4).
Arvela (1988) on mitannut kuvassa 4 esitettyjä kallistuskulmia ja todennut, että kämmenten yhdenkin asteen kääntyminen riittää aiheuttamaan varvussa huomattavan heilauksen. Kuvassa 5 on yritetty havainnollistaa, mitä sitten tapahtuu: Kun varpu kääntyy alaspäin, sen jännitys saa samalla pystysuoran komponentin, joka tuntuu käsissä siltä kuin jokin ulkoinen voima vetäisi varpua alaspäin. Varvun taipuessa sen yläpinta kääntyy eteenpäin, ja se liike vääntää myös kädensijoja. Voima näihin liikkeisiin tulee siitä potentiaalienergiasta, jonka varpumies on omin voimin varpuunsa ladannut vääntämällä ja taivuttamalla sitä sopivaan asentoon. Jos varvusta pitää kiinni hyvin voimakkaasti, nämä vääntöliikkeet voivat repiä kuoren irti oksasta. Ei ole ihme, että sellaisia ilmiöitä on pidetty merkkinä jonkun suuren voiman läsnäolosta.
Kuva 5. Jännitystä taikavarvussa: kun varpu on taipunut
alaspäin, jännitys on saanut pystysuoran komponentin.
Se tuntuu käsissä siltä kuin joku ulkoinen voima
vetäisi varpua alaspäin.
Yllä esitetty selitys taikavarvun reagoinnille on täysin mekaaninen ja perustuu käsien tiedottomiin liikkeisiin. Voidaan tietysti väittää, että öljy, malmit, vesisuonet, maasäteilylinjat ynnä muut vaikuttavat ihmisen aivoihin ja saavat sitä kautta aikaan käsien tiedostamattomia liikkeitä. En tahdo syventyä näihin hermofysiologisiin ja psykologisiin asioihin, jotka ovat pätevyyteni ulkopuolella. Minun täytyy kuitenkin ihmetellä sitä, että niinkin erilaiset asiat kuin öljy, vesi, paperi ja sikiöt vaikuttavat varpuihin samalla tavalla.
Varpumiesten väitteitä voidaan tarkastella muistakin näkökulmista. Geologina en voi olla kummastelematta heidän puheitaan ”vesisuonista”. Valtaosa pohjavesistähän liikkuu loivissa, huokoisissa kerroksissa kuten hiekassa tai sorassa. Vain mitätön osa maahan vajonneesta vedestä liikkuu jonkinlaisissa suonissa. Kallioperässä vettä esiintyy vain levynmuotoisissa halkeamissa; parhaat kalliokaivot saadaan sellaisista kivilajeista, joissa vaakasuorat ja pystysuorat raot muodostavat verkoston. Vaakasuorat kallionhalkeamat eivät muistuta varpumiesten putkimaisia ja kapeita vesisuonia.
Siis winkuramodessa!
Maaperässä(vai mars-perässä?) oleva vesi on sitoutuneena kiviainekseen. Kivestä saa siis vettä irrotettua. Hankalaa kuvitella, että vettä olisi edes napa-alueilla jäänä marsin ilmakehän paineen perusteella.
Ottaapa taas persuvihapappaa koville!
Nyt se ei usko edes rakasta nasaansa!
Se nyt on niin pihalla, silti aina äänessä!
On tää nykyaika huikeeta. Koronavirus tarvii rokotteen, nyt on Marsilla vettä janoisille.
Mitähän seuraavaksi keksitään?
Mm Ukraina katoaa mailmankartalta!
Ja Vapunen saa asennettua sähköpostitilin Thunderbirdiin. Ihmeiden aika ei ole ohi.
Osaatko muuten editoida Wikipediaa, vai pelkästään copy-pasteta sieltä?
Marsissa on paljon vettä, mutta se on ulottumattomissa
Mars oli kerran märkä, mutta nyt sen pinta on kuivunut. Sen niukka ilmakehä sisältää vain pienen määrän vesihöyryä. Mutta uusi tutkimus sanoo, että planeetalla on runsaasti nestemäistä vettä. Valitettavasti se on kilometrejä pinnan alla, hyvin ulottumattomissa.
Kysymys siitä, mitä Marsin vedelle tapahtui, on pysyvä kysymys. On olemassa runsaasti todisteita siitä, että vesi virtasi planeetan pinnan poikki, venytti jokikanavia, loi sedimenttisuistoja ja täytti järviä. Sillä saattoi jopa olla valtameriä. Planeetta oli todennäköisesti lämmin ja märkä noin 3,8 miljardia vuotta sitten, siirtymävaiheessa Noachian kaudesta Hesperian ajanjaksoon. Ajan myötä se menetti sekä paksun ilmakehän että veden.
Yleisimmin hyväksytty selitys veden katoamiselle on, että planeetan magneettisuoja heikkeni ja aurinkotuuli puhalsi suurimman osan vedestä pois avaruuteen.
Proceedings of the National Academy of Sciences (PNAS) -julkaisussa julkaistu uusi tutkimus esittelee uuden ryppyn Marsin vesimysteerissä. Sen otsikko on " Nestemäinen vesi Marsin keskikuoressa ", ja ensimmäinen kirjoittaja on Vashan Wright, apulaisprofessori UC San Diegon Scripps Institution of Oceanographysta.
"Marsin veden kiertokulun ymmärtäminen on ratkaisevan tärkeää ilmaston, pinnan ja sisätilojen kehityksen ymmärtämiseksi", Wright sanoi lehdistötiedotteessa. "Hyödyllinen lähtökohta on selvittää, missä vettä on ja kuinka paljon sitä on."
Wright ja hänen kollegansa työskentelivät NASAn InSight-laskeutujan tietojen kanssa , jotka lähetettiin Marsiin tutkimaan planeetan syvää sisäosaa. InSightin tavoitteena oli ymmärtää Marsin lisäksi kaikkia kiviplaneettoja muovaavia prosesseja. Tehtävä päättyi joulukuussa 2022, kun laskuri ei reagoinut, mutta tutkijat työskentelevät edelleen sen tietojen kanssa.
"Marsin pinnalla oli tilapäisesti suuria määriä nestemäistä vettä yli 3 miljardia vuotta sitten", kirjoittajat kirjoittavat julkaistussa tutkimuksessaan. "Suurin osan tästä vedestä oletetaan joutuneen maan alle tai kadonneen avaruuteen."
SEIS:n havaitsemat seismiset aallot voivat auttaa määrittämään, onko osa Marsin vedestä planeetan pinnalla. Kun seismiset aallot kulkevat planeetan läpi, ne paljastavat tietoa sisäisestä rakenteesta ja koostumuksesta. Aaltoja on erilaisia, ja jotkut eivät voi kulkea nesteiden läpi. Näin tiedemiehet oppivat, että maapallolla on nestemäinen ydin.
Myös aaltojen nopeudet ja suunnat paljastavat paljon. Nopeus ja suunta muuttuvat, kun aallot saavuttavat rajat, kuten planeetan kuoren ja sen vaipan välisen rajan. Aallot antavat myös tietoa niiden läpi kulkevien materiaalien tiheydestä ja elastisuudesta. Muutokset aallonnopeudessa paljastavat myös tietoa lämpötilaeroista.
Mutta johtopäätökset eivät hyppää tiedoista ja julista itseään. Tutkijoiden on työskenneltävä datan läpi ja yritettävä tulkita sitä. Marsin tiedeyhteisö tekee juuri niin, ja tämä tutkimus on viimeisin osa työtä.
Aiemmat tutkijat ovat yrittäneet rajoittaa olosuhteita InSight Landerissa Elysium Planitiassa. Tutkijat käyttävät termiä ylempi kuori kuvaamaan syvyyttä noin 8 kilometriin asti ja termiä alempi kuori kuvaamaan syvyyttä 8 kilometrin ja noin 20 kilometrin välillä. Jotkut kiertoradalla tehdyt tutkimukset osoittivat, että ylempi kuori on kuin kryosfääri, joka sisältää runsaasti jäätynyttä vettä. Viimeaikaisten meteoriittitörmäysten kiertoratakuvissa näyttää olevan paljaana jäätä.
K olli on tosi s airas v ittuilija!
Aattelin perustaa kylpylän Marssiin!
"Arvioimme onko V s , V p ja irtotiheys ? b tiedot ovat yhdenmukaisia nestemäisellä vedellä kyllästetyillä huokosilla kuoren puolivälissä (11,5 ± 3,1 - 20 ± 5 km) 50 kilometrin etäisyydellä InSight-laskeutujasta", kirjoittajat kirjoittavat. V s tarkoittaa seismisten toissijaisten aaltojen nopeutta , V p primääristen seismisten aaltojen nopeutta ja p b bulkkitiheyttä. Bulkkitiheydellä tarkoitetaan kiven tilavuusyksikön massaa, mukaan lukien kaikki sen huokosiin jäänyt neste.
Kirjoittajien mukaan keskikuori on yksi tunnistettavissa olevista kerroksistamme InSight-laskeutujan alla. Se voi olla jopa globaali, mutta vielä ei ole tarpeeksi tietoa sen päättelemiseksi.
Tutkijat päätyivät kuitenkin toiseen johtopäätökseen: "Nestemäisellä vedellä täytetystä magmakivestä koostuva keskikuori, jossa on ohuita rakoja, voi parhaiten selittää geofysikaaliset tiedot."
Kiinan "Hubble" vastine kykenee jättimäiseen tiedonsiirtoon
Kuvaa viikossa sen kun Hubble koko elinkaarenaan.
miten lähes kuusi tonnia painava alttarikivi on matkustanut noin 700 kilometrin matkan Skotlannista Etelä-Englantiin on tutkijoille vielä arvoitus. Löydös osoittaa neoliittikauden Britannian olleen yhtenäisempi ja verkottuneempi kuin aiemmin uskottiin.
Tutkijoiden mukaan löydös on šokeeraava.
– Neoliittisen ajan ihmisten on täytynyt olla varsin hyvin verkostoituneita, huomattavasti enemmän, kuin mitä ihmiset uskovat. Heidän on täytynyt olla todella hyvin järjestäytyneitä, kommentoi professori Nick Pearce Aberystwythin yliopistosta.
Myös se, minkä vuoksi neoliittisen kauden ihmiset päättivät kuljettaa kiveä niin pitkän matkan, on hämärän peitossa.
Alttarikiven alkuperä selvisi, kun tutkijat analysoivat kivestä irronneita siruja ja vertasivat niitä globaaliin, kivien alkuperiä kartoittavaan tietokantaan. Tietokannasta selvisi, että alttarikiven koostumus on lähimpänä Koillis-Skotlannissa sijaitsevien Caithnessin, Orkneyn saarien ja Moray Firthin alueen kivikantaa.
Vesivarannot sijaitsevat tutkijoiden mukaan 11,5–20 kilometrin syvyydessä Marsin kivisen kuoren uumenissa. Niiden hyödyntäminen on siis haastavaa. Löydös osoittaa kuitenkin uuden lupaavan paikan, josta Marsin elämää voitaisiin etsiä. Lisäksi se avaa planeetan geologista historiaa.
“Suuren nestemäisen vesivaraston olemassaolon toteaminen antaa jonkinlaisen kuvan siitä, millainen ilmasto oli tai saattoi olla”, sanoo UC Berkeley -yliopiston maa- ja planeettatieteiden professori Michael Manga tiedotteessa.
“Ja vesi on välttämätöntä elämälle sellaisena kuin me sen tunnemme. En ymmärrä, miksei [maanalainen säiliö] olisi asuinkelpoinen ympäristö. Se on sitä maapallolla — syvällä, syvissä kaivoksissa on elämää, ja valtameren pohjassa on elämää.”
Perseverance-mönkijä on löytänyt tähän mennessä kenties lupaavimpia vihjeitä Marsin muinaisesta elämästä.
Mönkijä vaan ei kykene analysoimaan fossiileja. Se ei ole suunniteltu sellaiseen.
Ajatus Marsin terraformoinnista, joka tekee sen ilmakehästä ja ympäristöstä maaperäisemmän ihmisasutuksen kannalta, juontaa juurensa vuosikymmeniä. Tuona aikana monia ehdotettuja menetelmiä on harkittu ja jätetty syrjään "liian kalliiksi" tai teknologiaa vaativiksi hyvissä ajoin ennen nykyistä. Siitä huolimatta ajatus on jatkunut, ja sitä pidetään usein osana pitkän aikavälin suunnitelmia ihmisen läsnäolon luomiseksi Marsiin. Kun otetaan huomioon monet suunnitelmat perustaa ihmisten etuvartioasemat Kuuhun ja sitten käyttää tätä infrastruktuuria lähetystehtävien lähettämiseen Marsiin, mahdollisuudet terraformaatioon voivat olla lähempänä kuin uskomme.
Valitettavasti kaikki Marsin terraformointisuunnitelmat kärsivät ratkaisemattomista esteistä, joista vähiten ovat kustannukset, etäisyys ja tarve tekniikoille, joita ei tällä hetkellä ole olemassa. Kasvihuoneilmiön laukaiseminen ja Marsin pinnan lämpeneminen vaatisi valtavia määriä kasvihuonekaasuja, joiden kuljettaminen olisi erittäin vaikeaa ja kallista. Chicagon yliopiston johtama insinöörien ja geofyysikkojen ryhmä ehdotti kuitenkin uutta menetelmää Marsin terraformointiin nanohiukkasilla . Tämä menetelmä hyödyntäisi Marsin pinnalla jo olevia resursseja ja riittäisi heidän toteutettavuustutkimuksensa mukaan aloittamaan terraformointiprosessin.
Marsin maankaltaistaminen on oletettua helpompaa
Uusi tutkimus esittelee miten naapurimme lämpötilaa voitaisiin tehokkaasti nostaa. Tehtävään sopivat nanohiukkaset pystyttäisiin valmistamaan käyttämällä paikan päällä olevia materiaaleja.
Keinotekoisten nanohiukkasten vapauttaminen punaisen planeetan kaasukehään voisi nostaa Marsin lämpötilan mikrobeille sopivaksi. Tämä olisi ensimmäinen tärkeä askel, mikäli joskus haluamme muuttaa punainen planeetan maankaltaiseksi.
Chicagon yliopiston tutkijoiden esittelemässä menetelmässä 30 litraa nanohiukkasia vapautettaisiin Marsin kaasukehään joka sekunti. Hiukkasten elinikä oli mallinnuksessa 10 vuotta.
Simulaatiossa Marsin lämpötila nousisi näin jopa 30 celsiusasteella. Tämän arvioidaan riittävän sulattamaan naapuriplaneettamme napajäätiköt.
Joidenkin mallien mukaan kohonneen lämpötilan myötä vapautunut vesihöyry tekisi Marsin kaasukehästä riittävän tiheän, jotta ihmiset voisivat sen jälkeen kulkea planeetan pinnalla ilman painepukua. Lämpimät vaatteet ja happipullo olisivat silti edelleen välttämättömiä.
Tutkimusryhmän mukaan heidän menetelmänsä on jopa yli 5 000 kertaa tehokkaampi kuin aiemmat ehdotukset kasvihuoneilmiön toteuttamiseksi. Lisäksi nanohiukkaset voitaisiin tuottaa Marsin pinnalta löytyvistä aineista, joten niitä ei tarvitsisi raahata maapallolta asti.
"Marsin lämmittäminen riittävästi, jotta nestemäistä vettä voi esiiintyä, ei ole niin suuren kynnyksen takana kuin aiemmin luultiin", toteaa Edwin Kite Chicagon yliopistosta.
Mars kehä:
Koostumus
hiilidioksidi
typpi
argon
happi
hiilimonoksidi
vesihöyry
typpioksidi
neon
krypton
ksenon
otsoni
metaani 95,32 %
2,7 %
1,6 %
0,13 %
0,07 %
0,03 %
0,01 %
2,5 ppm
300 ppb
80 ppb
30 ppb
10,5 ppb
Maa ilmakehä:
Aine Pitoisuus ilmakehässä[1]
Typpi (N2) 78,1 %
Happi (O2) 20,9 %
Argon (Ar) 0,93 %
Hiilidioksidi (CO2) 0,039 %
Neon (Ne) 0,0018 %
Helium (He) 0,0005 %
Metaani (CH4) 0,00017 %
Krypton (Kr) 0,00011 %
Vety (H2) 0,00005 %
Otsoni (O3) 0,000004 %
Paljon on muutettavaa!
Marsista löytyi valtavasti nestemäistä vettä – Sen hyödyntäminen on kuitenkin vaikeaa
Marsista nestemäistä vettä. Vaikka Marsin navoilla on jäätynyttä vettä ja sen ilmakehässä on todisteita höyrystä, tämä on ensimmäinen kerta, kun planeetalta on löydetty nestemäistä vettä.
Tutkimusartikkeli aiheesta julkaistiin Proceedings of the National Academy of Sciences -tiedelehdessä maanantaina.
Vesilöytö tehtiin avaruusjärjestö Nasan InSight-laskeutujan keräämistä tiedoista. Laskeutuja keräsi neljän vuoden ajan tietoja Marsin sisäisistä tapahtumista seismometrillä. Punaisen planeetan liikkeiden ja järistysten perusteella tutkijat löysivät merkkejä nestemäisestä vedestä. Mittaamalla seismisten aaltojen nopeutta tutkijat selvittivät, minkä materiaalin läpi aallot todennäköisimmin liikkuivat. Insightin urakka tuli päätökseensä vuoden 2022 joulukuussa.
Vesivarannot sijaitsevat tutkijoiden mukaan 11,5–20 kilometrin syvyydessä Marsin kivisen kuoren uumenissa. Niiden hyödyntäminen on siis haastavaa. Löydös osoittaa kuitenkin uuden lupaavan paikan, josta Marsin elämää voitaisiin etsiä. Lisäksi se avaa planeetan geologista historiaa.
“Suuren nestemäisen vesivaraston olemassaolon toteaminen antaa jonkinlaisen kuvan siitä, millainen ilmasto oli tai saattoi olla”, sanoo UC Berkeley -yliopiston maa- ja planeettatieteiden professori Michael Manga tiedotteessa.
“Ja vesi on välttämätöntä elämälle sellaisena kuin me sen tunnemme. En ymmärrä, miksei [maanalainen säiliö] olisi asuinkelpoinen ympäristö. Se on sitä maapallolla — syvällä, syvissä kaivoksissa on elämää, ja valtameren pohjassa on elämää.”
Sehän on hyvä uutinen!
Jupiterin kuissa arvellaan olevan enemmän vettä kuin Maan valtamerissä – nyt luotain selvittää, olisiko siellä myös elämää
Koska Jupiterin kuissa paksun jään suojissa on virtaavaa vettä ja mineraaleja, professori Esa Kallio ei pidä mahdottomana, etteikö siellä olisi myös elämän rakennuspalikoita.
Eikä vaan arvella, eiköhän se oikeen tiedetä.
Marsin Jezero-kraatterin muinaiset kivet vahvistavat asuinkelpoisuuden.
NASAn Perseverance-mönkijän mukaan muinaiset kivet Jezeron kraatteriin muodostuivat veden läsnäollessa. Nämä sedimenttikivet ovat yli 3,5 miljardia vuotta vanhoja ja voivat olla ennen elämän ilmaantumista maapallolle. Milloin ja jos nämä näytteet palautetaan Maahan, tutkijat toivovat voivansa selvittää, onko niillä todisteita muinaisesta marsilaisesta elämästä.
NASAn viranomaiset paljastavat, millaista elämä oli viettää vuosi Mars-simulaatiossa, ja sanovat, että Yhdysvallat saattaa saavuttaa punaisen planeetan "ensi vuosikymmenen lopussa".
Komentaja Kelly Haston, lentoinsinööri Ross Brockwell, lääkäri tri Nathan Jones ja tiedevastaava Anca Selariu asuivat 1700 neliöjalan Marsin elinympäristössä 378 päivää opiskellakseen ja suunnitellakseen tulevia tehtäviä.
"Se oli todella hieno tilaisuus päästä työskentelemään NASAn koko henkilöstön ja siellä olevien asiantuntijoiden kanssa", Jones kertoi Fox News Digitalille. "Arkipäivä oli melko samanlainen kuin todelliselta Mars-matkalta tai ehkä jopa Kuu-matkalta. Pohjimmiltaan nousimme aamulla, söimme nopean aamiaisen ja tapasimme tiimin, jota seuraa vain tehtävärealistinen toiminta."
Miehistö harjoitteli kävelemistä Marsin pinnalla niin sanotussa "hiekkalaatikossa".
"Sinusta tuntuu kuin kävelisit ulkona Marsin pinnalle", hän selitti. "Sitten meillä oli myös virtuaalitodellisuuden avaruuskävelyjä, joissa tuntui kuin olisitte todella kävelleet Marsin pinnalla pitkiä aikoja."
Miehistö kokeili eri viljelykasvien, kuten tomaattien ja salaattien, kasvattamista AeroGardenissa vesiviljelyn avulla.
"Uskon, että opimme paljon siitä, kuinka ruokajärjestelmä toimisi ja kuinka harjoitusohjelma voisi toimia, kuinka elinympäristösuunnittelu - kuten tässä iteraatiossa oli - säilyisi, miten miehistöt voisivat tulla toimeen ja olla tehokkaita ja myös aikaa, kun he olivat sellaisessa tilanteessa", Brockwell pohti. "Joten mielestäni opimme paljon."
Miehistö pystyi saamaan yhteyden ulkopuoliseen, mutta se oli viiveellä simuloidakseen, kuinka kommunikaatio olisi Marsissa.
"Koet esimerkiksi 20 minuuttia ennen kuin signaali saapuu perille, ja sitten aina kun haluat lähettää minulle jotain takaisin, kestää 20 minuuttia ennen kuin se tulee takaisin minulle, eikä siihen lasketa aikaa tallentaa sen ja kaistanleveyden", Jones selitti.
Lääkäri kertoi Fox News Digitalille, että simulaation avulla miehistö pystyi tutkimaan, mikä lääketieteellinen teknologia olisi hyödyllisin Mars-tehtävässä ja miten miehistö reagoisi, kun otetaan huomioon viestintäviiveet tiedon välittämisessä takaisin maan viranomaisille. .
"Jos olisit todellisella tehtävällä Marsiin, ottaisit kirurgisia tarvikkeita ja muuta sellaista", Jones kertoi Fox News Digitalille. "No, simulaatiossa ei luultavasti kannata ottaa riskiä miehistön jäsenille, että päivystyslääkäri tekee leikkauksen. Olisit ottanut heidät pois ja antanut heille asianmukaista hoitoa, mutta todellisella Mars-matkalla se voisi olla minä. kommunikoimaan todellisen kirurgin kanssa, joka oli erikoistunut johonkin ja joka todella teki toimenpiteen."
Jones sanoi, että suurin este Mars-tehtävässä on sinne pääsemiseen kuluva aika. Koska yhdensuuntaiseen matkaan kuluu yhdeksän kuukautta, miehistöllä on oltava kunnolliset varusteet ja heidän on kestettävä pitkä eristäytyminen läheisistä.
"Jos voimme lyhentää sitä matkaa vain vähän, se olisi erittäin hyödyllistä, ei vain miehistön saamisen vuoksi, vaan myös tarvittavien tarvikkeiden saamisen vuoksi", hän sanoi.
Vaikka joukkuetoverit olivat poissa perheistään, he eivät menettäneet mahdollisuutta viettää vappua yhdessä luomalla kotitekoisia joulukoristeita, tekemällä syntymäpäiväkakkuja ja koristelemalla elinympäristöään LED-valoilla.
"Se oli hauskaa", Brockwell muisteli. "Yritimme pitää yhteyttä Maahan muutamilla tavoilla – vain syntymäpäivien ja lomapäivien viettäminen matkan varrella oli yksi tapa tehdä se. Joten se merkitsi meille paljon."
Oletettavasti vettä on myös päljon lähempänä pintaa!
Oletetaan että vettä on lähempänäkin pintaa eri kohdissa.