Superjahti Perini Navi Bayesian (ex. Salute) uppoaminen Palermon edustalla.

Kaikki purjeveneen kansilinjan alapuoliset ja kannen keskilinjalta sivussa olevat aukot ovat tunnetusti riskirakenteita. Kuten runkoikkunat, Nauticat-tyyliset sivuovet, lähellä vesilinjaa olevasta runko-ovesta puhumattakaan. Enemmän tai vähemmän harkittuja tai perusteltuja riskejä.

Näin vastaavan valtavan runko aukon yhdessä purjeveneessä kesällä, siihen oli yhdistetty pieni laituri. Aukko oli yli 2m korkea ja ehkä 5m leveä, komea purjealus, pakko myöntää...

Pelastussukeltajat ovat vahvistaneet maston ja rungon näkyvän osan olevan ehjät.

Merihavereissa aluksen arvo riippuu paljolti siitä mikä on menetetyn lastin arvo. Nyt lastin arvo ei ollut kummoinen.

Menetys on pieni verrattuna isoihin laivahaaksirikkoihin joissa pelkkä lastin arvo voi olla satoja miljoonia dollareita.

Anonyymi kirjoitti:

Menetys on pieni verrattuna isoihin laivahaaksirikkoihin joissa pelkkä lastin arvo voi olla satoja miljoonia dollareita.

Kalleimmat alukset maksavat itsessään paljon enemmän esim. M/S Oasis of the Seas 900 milj. euroa ja isot sotilasalukset miljardeja euroja.

Noh noh, katsopa kuvia Ibizalta parin viikon takaisesta myrskytyhosta. On siellä motopotoja yhtä lailla rantakivikossa.

Anonyymi kirjoitti:

Noh noh, katsopa kuvia Ibizalta parin viikon takaisesta myrskytyhosta. On siellä motopotoja yhtä lailla rantakivikossa.

Käytin ilmaisuvapauttani noudattaen palstan perinteitä.

Ei kovin ammattimaista toimintaa "ammatti" miehistöltä!
Vai tarjoilijoistaki se miehistö koostuu?

Kallistuessa pinta-ala pienenee, mutta oikaiseva momentti suurenee. Ihan normaali settiä.

Jos tuo upposi ilman purjeita pelkästään myrskytuulen aiheuttaman kallistuman takia, niin sen pinnalla pysyminen on ollut pelkkää tuuria. Noilla supereillakin mm broutsaillaan ja ainakin sellaisen mahdollisuus on huomioitu suunnittelussa.

Jostain alempaa se on ottanut vettä!

Anonyymi kirjoitti:

Ei kovin ammattimaista toimintaa "ammatti" miehistöltä!
Vai tarjoilijoistaki se miehistö koostuu?

Päällystö sai tiedon tornadosta joitain minuutteja ennen uppoamista.

Yhtä lukuunottamatta koko miehistö pelastui, joten aika todennäköisesti miehistö on hälytetty töihin, ehkä jopa kannelle, juuri ennen onnettomuutta. Matkustajien kannalta tilanne eteni aivan liian nopeasti. Kukaan tuskin osasi edes epäillä kuinka nopeasti ja mihin pisteeseen homma eskaloituu.

Luulis sen tutkassa näkyvän jos vähän olis tilannetta ympärillä seurattu

Anonyymi kirjoitti:

Päällystö sai tiedon tornadosta joitain minuutteja ennen uppoamista.

Yhtä lukuunottamatta koko miehistö pelastui, joten aika todennäköisesti miehistö on hälytetty töihin, ehkä jopa kannelle, juuri ennen onnettomuutta. Matkustajien kannalta tilanne eteni aivan liian nopeasti. Kukaan tuskin osasi edes epäillä kuinka nopeasti ja mihin pisteeseen homma eskaloituu.

Lue lisää

Huonosta ilmasta oli varoitettu hyvissä ajoin. Nykyaikana sääpalvelut toimii hyvin, aktiivinen päällikkö seuraa niitä kyllä. Alus oli "merellä" joten merivahti oli varmaan päällä? Meriklaari myös? Eli tarvittavat luukut suljettu jne.
Ei tainnut ihan olla kaikki nyt kunnossa?

Anonyymi kirjoitti:

Huonosta ilmasta oli varoitettu hyvissä ajoin. Nykyaikana sääpalvelut toimii hyvin, aktiivinen päällikkö seuraa niitä kyllä. Alus oli "merellä" joten merivahti oli varmaan päällä? Meriklaari myös? Eli tarvittavat luukut suljettu jne.
Ei tainnut ihan olla kaikki nyt kunnossa?

Lue lisää

Huviveneen merivahti ja meriklaari...nyt jo naurattaa..!

Anonyymi kirjoitti:

Huonosta ilmasta oli varoitettu hyvissä ajoin. Nykyaikana sääpalvelut toimii hyvin, aktiivinen päällikkö seuraa niitä kyllä. Alus oli "merellä" joten merivahti oli varmaan päällä? Meriklaari myös? Eli tarvittavat luukut suljettu jne.
Ei tainnut ihan olla kaikki nyt kunnossa?

Lue lisää

Meriklaari on jo purjelaiva- ajoilta seuraava sanonta joka tarkoittaa satamassa ennen merelle lähtöä tehtävää selvitys- ja varmistusvaihetta, se ei ole "päällä" merellä...

Anonyymi kirjoitti:

Meriklaari on jo purjelaiva- ajoilta seuraava sanonta joka tarkoittaa satamassa ennen merelle lähtöä tehtävää selvitys- ja varmistusvaihetta, se ei ole "päällä" merellä...

Lue lisää

Ai jaa.

Anonyymi kirjoitti:

Huviveneen merivahti ja meriklaari...nyt jo naurattaa..!

Veneen? 10 hengen miehistö. Mitä varten ne siellä oikein ovat?

Anonyymi kirjoitti:

Veneen? 10 hengen miehistö. Mitä varten ne siellä oikein ovat?

Onko mitenkään mahdollista että ne olisivat olleet siellä palvelemassa herroja työnantajiaan? Tekemässä ruokaa ja drinkkejä, tarjoilemassa, siivoamassa, osa työvuoroistaan vapaalla vain oleilemassa jne?

Anonyymi kirjoitti:

Päällystö sai tiedon tornadosta joitain minuutteja ennen uppoamista.

Yhtä lukuunottamatta koko miehistö pelastui, joten aika todennäköisesti miehistö on hälytetty töihin, ehkä jopa kannelle, juuri ennen onnettomuutta. Matkustajien kannalta tilanne eteni aivan liian nopeasti. Kukaan tuskin osasi edes epäillä kuinka nopeasti ja mihin pisteeseen homma eskaloituu.

Lue lisää

Aika monta on kadoksissa, mitenkä arvioisit heille käyneen?

Anonyymi kirjoitti:

Huonosta ilmasta oli varoitettu hyvissä ajoin. Nykyaikana sääpalvelut toimii hyvin, aktiivinen päällikkö seuraa niitä kyllä. Alus oli "merellä" joten merivahti oli varmaan päällä? Meriklaari myös? Eli tarvittavat luukut suljettu jne.
Ei tainnut ihan olla kaikki nyt kunnossa?

Lue lisää

Koska oli varoitettu huonosta ilmasta, pidettiin ovet avoimina tuuletuksen takia...

Anonyymi kirjoitti:

Onko mitenkään mahdollista että ne olisivat olleet siellä palvelemassa herroja työnantajiaan? Tekemässä ruokaa ja drinkkejä, tarjoilemassa, siivoamassa, osa työvuoroistaan vapaalla vain oleilemassa jne?

Lue lisää

Kyllä siellä ajoporukka on! Palvelee herroja toki nekin. Ne ketkä ei ole vapaalla vastaavat turvallisuudesta. Johan päällikkö itkua tuhertaen on pahoitellut että pääsikin näin käymään!
Hän on viime kädessä vastuussa tapahtuneesta!

Anonyymi kirjoitti:

Meriklaari on jo purjelaiva- ajoilta seuraava sanonta joka tarkoittaa satamassa ennen merelle lähtöä tehtävää selvitys- ja varmistusvaihetta, se ei ole "päällä" merellä...

Lue lisää

"Puretaanko" meriklaari merellä?

Anonyymi kirjoitti:

Kallistuessa pinta-ala pienenee, mutta oikaiseva momentti suurenee. Ihan normaali settiä.

Jos tuo upposi ilman purjeita pelkästään myrskytuulen aiheuttaman kallistuman takia, niin sen pinnalla pysyminen on ollut pelkkää tuuria. Noilla supereillakin mm broutsaillaan ja ainakin sellaisen mahdollisuus on huomioitu suunnittelussa.

Jostain alempaa se on ottanut vettä!

Lue lisää

Kyllä nuo voi vaikka ympäri pyörähtää, on täytynyt olla luukkuja auki, kun noin nopeasti upposi.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä nuo voi vaikka ympäri pyörähtää, on täytynyt olla luukkuja auki, kun noin nopeasti upposi.

Itselle ympäri pyörähtäminen ei tullut edes mieleen. Hyvä kun valistit! Kiitos!

Haluatko kertoa tarkemmin miten se on voinut tapahtua? Sukeltajien mukaan aluksen 75 metriä pitkä masto ehjä ja edelleen kiinni, mutta vettä on vain 50 metriä.

Joo, tärkeintä on nyt just se , että tavarat ja paikat kuivataan...

Mistä on peräisin "muutaman sekunnin tieto"?

Tarkennus: Italian poliisi tutkii onnettomuutta!

Jos salaliitto linjalle lähdetään, niin parempi teoria olisi sabotaasi.

Esim. tietyssä kallistuskulmassa virittyvä räjähde, jonka oli tarkoitus aktivoitua vasta seuraavalla purjehduksella kaukana merellä. Tornado hoitikin kallistamisen suunniteltua aikaisemmin.

No joo, salaliittotereoria vähillä villoilla! Kukaan pelastuneista ei ole kertonut räjähdyksestä, mutta sen sijaan epätavallisen nopeasta uppoamisesta.

Mutta kieltämättä melkoista sattumaa, kummankin petoksesta epäillyn miljardörin lähes yhtäaikainen tapaturmainen kuolema. Onko karma sittenkin olemassa?

Anonyymi kirjoitti:

Jos salaliitto linjalle lähdetään, niin parempi teoria olisi sabotaasi.

Esim. tietyssä kallistuskulmassa virittyvä räjähde, jonka oli tarkoitus aktivoitua vasta seuraavalla purjehduksella kaukana merellä. Tornado hoitikin kallistamisen suunniteltua aikaisemmin.

No joo, salaliittotereoria vähillä villoilla! Kukaan pelastuneista ei ole kertonut räjähdyksestä, mutta sen sijaan epätavallisen nopeasta uppoamisesta.

Mutta kieltämättä melkoista sattumaa, kummankin petoksesta epäillyn miljardörin lähes yhtäaikainen tapaturmainen kuolema. Onko karma sittenkin olemassa?

Lue lisää

Mutta vielä parempi olisi että menisit sinne salaliitto- sivustoille!

Anonyymi kirjoitti:

Jos salaliitto linjalle lähdetään, niin parempi teoria olisi sabotaasi.

Esim. tietyssä kallistuskulmassa virittyvä räjähde, jonka oli tarkoitus aktivoitua vasta seuraavalla purjehduksella kaukana merellä. Tornado hoitikin kallistamisen suunniteltua aikaisemmin.

No joo, salaliittotereoria vähillä villoilla! Kukaan pelastuneista ei ole kertonut räjähdyksestä, mutta sen sijaan epätavallisen nopeasta uppoamisesta.

Mutta kieltämättä melkoista sattumaa, kummankin petoksesta epäillyn miljardörin lähes yhtäaikainen tapaturmainen kuolema. Onko karma sittenkin olemassa?

Lue lisää

Nyt siis on kuollut molemmat petoksesta syytetyt sekä heidän asianajajansa.

Jos kyseessä olisikin pommi-isku, niin voisiko räjähdysääni osittain peittyä tornadon aiheuttaman metelin sekaan?

Anonyymi kirjoitti:

Nyt siis on kuollut molemmat petoksesta syytetyt sekä heidän asianajajansa.

Jos kyseessä olisikin pommi-isku, niin voisiko räjähdysääni osittain peittyä tornadon aiheuttaman metelin sekaan?

Lue lisää

Kyseessä ei vain trombi, ei tornado!

Anonyymi kirjoitti:

Jos salaliitto linjalle lähdetään, niin parempi teoria olisi sabotaasi.

Esim. tietyssä kallistuskulmassa virittyvä räjähde, jonka oli tarkoitus aktivoitua vasta seuraavalla purjehduksella kaukana merellä. Tornado hoitikin kallistamisen suunniteltua aikaisemmin.

No joo, salaliittotereoria vähillä villoilla! Kukaan pelastuneista ei ole kertonut räjähdyksestä, mutta sen sijaan epätavallisen nopeasta uppoamisesta.

Mutta kieltämättä melkoista sattumaa, kummankin petoksesta epäillyn miljardörin lähes yhtäaikainen tapaturmainen kuolema. Onko karma sittenkin olemassa?

Lue lisää

Mulla oli nyt pointtina tässä että kummassakin tapauksessa nousee vesipatsas tai muu hyvin paikallinen ilmiö ja upottaa veneen jossa on hyvin tärkeitä ihmisiä. Naapuriveneille ei tapahdu mitään. Lake Maggiore.

Anonyymi kirjoitti:

Mulla oli nyt pointtina tässä että kummassakin tapauksessa nousee vesipatsas tai muu hyvin paikallinen ilmiö ja upottaa veneen jossa on hyvin tärkeitä ihmisiä. Naapuriveneille ei tapahdu mitään. Lake Maggiore.

Lue lisää

Ja nyt kun ko. "tärkeitä" ihmisiä ei enää ole, maailma jatkaa menoaan kuin ei heitä koskaan olisi ollutkaan. Se heidän "tärkeydestään"!

Mutta emmehän me voi tietää kun he olivat oikein salaisen palvelun palveluksessa. Ei salaisista jutuista voi tietää, ne ovat salaisia...

Noituus, musta magia? Yks suomalainen vapaamuurari kuoli mönkijäonnettomuudessa kun antoi ekana haastattelun jossa kertoi asioista. Oli siis tullut uskoon ja oli korkean asteen muurari ja irtaantunut sieltä. Taustaa oli korkealla S tai K ryhmän bisneksessä ja muussakin talouselämässä. Jumala ja Jeesus toki suurempi kuin kiroukset mutta joskus Jumala sallii asioiden tapahtua. Olisiko jotain kirousta liittynyt näihin liikekumppanusten kuolemiin? Riitelivöt kuitenkin aika syvällä ison glopaalin liike-elämön syövereissä ja niihin kuvioihin toisinaan liittyy sielun myymistä saatanalle jne.

Anonyymi kirjoitti:

Mulla oli nyt pointtina tässä että kummassakin tapauksessa nousee vesipatsas tai muu hyvin paikallinen ilmiö ja upottaa veneen jossa on hyvin tärkeitä ihmisiä. Naapuriveneille ei tapahdu mitään. Lake Maggiore.

Lue lisää

Egyptissä on uponnut vene siksi, että siellä pidetiin vesirajan ikkunoita auki. Ensin se vain meinasi upota, mutta toisella yrittämällä myöhemmin se saatiin veden alle.

Anonyymi kirjoitti:

Jos salaliitto linjalle lähdetään, niin parempi teoria olisi sabotaasi.

Esim. tietyssä kallistuskulmassa virittyvä räjähde, jonka oli tarkoitus aktivoitua vasta seuraavalla purjehduksella kaukana merellä. Tornado hoitikin kallistamisen suunniteltua aikaisemmin.

No joo, salaliittotereoria vähillä villoilla! Kukaan pelastuneista ei ole kertonut räjähdyksestä, mutta sen sijaan epätavallisen nopeasta uppoamisesta.

Mutta kieltämättä melkoista sattumaa, kummankin petoksesta epäillyn miljardörin lähes yhtäaikainen tapaturmainen kuolema. Onko karma sittenkin olemassa?

Lue lisää

No tässä on Jutta Raabelle tutkimisen aihetta seuraavat kakskyt vuotta. Siälä varmana oli jotain räjähdettä ja hyshys tavaraa kyydisä.

Kun yli yhdeksään metriin ylettyvä nostoköli on tiettävästi olut yläasennossa, tuulen momentti oli liikaa ja kävi puli puli.

Tää oli tässä, ei tarvitse enempää tutkia.

Millä mekanismilla se nostoköli nostettiin ja laskettiin, missä se oli ylhäällä ollessaan?
Missä sijaitsi aluksen uppouman painopiste kölin ollessa alhaalla ja kölin ollessa ylhäällä?
Kun köliä oli ylhäällä, millä kallistumalla alus menetti oikaisevan momentin?
Mitä ne isot läpiviennit ovat sillä ainakin rungon läpivientien on oltava vesitiiviit, muutenhan niistä kusisi vettä sisään kaiken aikaa?
Sataako tänään?

Anonyymi kirjoitti:

Millä mekanismilla se nostoköli nostettiin ja laskettiin, missä se oli ylhäällä ollessaan?
Missä sijaitsi aluksen uppouman painopiste kölin ollessa alhaalla ja kölin ollessa ylhäällä?
Kun köliä oli ylhäällä, millä kallistumalla alus menetti oikaisevan momentin?
Mitä ne isot läpiviennit ovat sillä ainakin rungon läpivientien on oltava vesitiiviit, muutenhan niistä kusisi vettä sisään kaiken aikaa?
Sataako tänään?

Lue lisää

Näin sivusta tulleena ihmettelen tuota viimeistä kysymystä ” Sataako tänään?”

Mitä halusit tuolla kysymykselläsi viestiä tuolle toiselle keskustelijalle?

Anonyymi kirjoitti:

Näin sivusta tulleena ihmettelen tuota viimeistä kysymystä ” Sataako tänään?”

Mitä halusit tuolla kysymykselläsi viestiä tuolle toiselle keskustelijalle?

Kun vastaat ensin muihin kysymyksiin niin sitten kerron mitä!

Anonyymi kirjoitti:

Kun vastaat ensin muihin kysymyksiin niin sitten kerron mitä!

Kuten tuossa jo totesin, niin en ole osallistunut tähän keskusteluun muuten kuin tuolla edellisellä postauksella, joten en myöskään vastaile mihinkään kysymyksiin.

Minä esitin kysymyksen, johon et näköjään halua tai pysty vastaamaan.

Anonyymi kirjoitti:

Kuten tuossa jo totesin, niin en ole osallistunut tähän keskusteluun muuten kuin tuolla edellisellä postauksella, joten en myöskään vastaile mihinkään kysymyksiin.

Minä esitin kysymyksen, johon et näköjään halua tai pysty vastaamaan.

Lue lisää

Näin sivusta tulleena kysyn vain että miksi SINUA ko. seikka kiinnostaa noin suuresti?
Kun se henkilö jolta kysyttiin, ei ilmesty vastaamaan niin arvaa mitä epäilen..?

Anonyymi kirjoitti:

Näin sivusta tulleena kysyn vain että miksi SINUA ko. seikka kiinnostaa noin suuresti?
Kun se henkilö jolta kysyttiin, ei ilmesty vastaamaan niin arvaa mitä epäilen..?

Lue lisää

Mitä epäilyihin tulee, niin on niitä minullekin tullut.

Takaisin asiaan. Tuo kirjoittaja, joka kertoi nostokölistä ja väännöistä vaikutti aivan asialliselta ja vaikka se ei sitä olisikaan sitä, niin tuo sinun tölväisysi ”Sataako tänään?” oli mielestäni asiaton kun kyseessä oli kaikin puolin siisti keskustelu.

Päästän sinut pois noista ”epäilen…” ajatuksistasi kertomalla, että olen vuosia sitten usein ottanut kantaa noihin ”heittoihin” nimimerkillä: Provon Tarkastaja.
Olen kuitenkin nykyisin vetäytynyt noista tehtävistä, mutta kuten eläkkeellä oleva poliisikaan ei aina voi olla puuttumatta vastaan tulleille tilanteille.

Olen pahoillani, jos olen joskus ennenkin joutunut sinua ”ojentamaan” D.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä epäilyihin tulee, niin on niitä minullekin tullut.

Takaisin asiaan. Tuo kirjoittaja, joka kertoi nostokölistä ja väännöistä vaikutti aivan asialliselta ja vaikka se ei sitä olisikaan sitä, niin tuo sinun tölväisysi ”Sataako tänään?” oli mielestäni asiaton kun kyseessä oli kaikin puolin siisti keskustelu.

Päästän sinut pois noista ”epäilen…” ajatuksistasi kertomalla, että olen vuosia sitten usein ottanut kantaa noihin ”heittoihin” nimimerkillä: Provon Tarkastaja.
Olen kuitenkin nykyisin vetäytynyt noista tehtävistä, mutta kuten eläkkeellä oleva poliisikaan ei aina voi olla puuttumatta vastaan tulleille tilanteille.

Olen pahoillani, jos olen joskus ennenkin joutunut sinua ”ojentamaan” D.

Lue lisää

Oletko nyt siis eläkkeellä Provon tarkastajan virasta?
Oliko hyvin palkattu homma?

Anonyymi kirjoitti:

Mitä epäilyihin tulee, niin on niitä minullekin tullut.

Takaisin asiaan. Tuo kirjoittaja, joka kertoi nostokölistä ja väännöistä vaikutti aivan asialliselta ja vaikka se ei sitä olisikaan sitä, niin tuo sinun tölväisysi ”Sataako tänään?” oli mielestäni asiaton kun kyseessä oli kaikin puolin siisti keskustelu.

Päästän sinut pois noista ”epäilen…” ajatuksistasi kertomalla, että olen vuosia sitten usein ottanut kantaa noihin ”heittoihin” nimimerkillä: Provon Tarkastaja.
Olen kuitenkin nykyisin vetäytynyt noista tehtävistä, mutta kuten eläkkeellä oleva poliisikaan ei aina voi olla puuttumatta vastaan tulleille tilanteille.

Olen pahoillani, jos olen joskus ennenkin joutunut sinua ”ojentamaan” D.

Lue lisää

Mun mielestä Provon Tarkastaja oli hyvä. Totta kai myös ärsytti joitakuita, niin se elämässä aina menee.

Anonyymi kirjoitti:

Mun mielestä Provon Tarkastaja oli hyvä. Totta kai myös ärsytti joitakuita, niin se elämässä aina menee.

Että olit hyvä ihan omasta mielestäsi, sehän hyvä!

Bayesian superjahdissa ei ole nostoköliä, eikä bulbia, se on centreboard, kuten kaikki sisaraluksensakin.

Tiedätkö mikä centreboard on?

Kiinteä liikkumaton painolasti sijaitsee "pitkäkölin" näköisessä tynkäkölissä, eli kölilaatikossa. Etureunasta saranoitu taittoköli, swinkeel, ei sisällä varsinaista painolastia vaan toimii kölievänä, tuottaen dynaamista momenttia. Toki järeä taittokölikin painaa ja laskee hiukan painopistettä. Mutta ei missään nimessä samalla tavalla kuin syvä painoköli, jossa kölipaino sijaitsee kölin alaosassa.

Eli ko. alus oli centreboard taittokölillä, eikä kölin asento vaikuta radikaalisti sen köli-/uppouma suhteeseen.

Eikä centreboard konstruktion taittoköli pidä sekoittaa kaikkiin taittoköliin. Esim. Pogo ja Bestevaer käyttävät myös taittokölejä, mutta niissä kölipaino sijaitsee evän alareunassa. Pogo ja Bestevaer eivät ole centreboard veneitä!

Anonyymi kirjoitti:

Bayesian superjahdissa ei ole nostoköliä, eikä bulbia, se on centreboard, kuten kaikki sisaraluksensakin.

Tiedätkö mikä centreboard on?

Kiinteä liikkumaton painolasti sijaitsee "pitkäkölin" näköisessä tynkäkölissä, eli kölilaatikossa. Etureunasta saranoitu taittoköli, swinkeel, ei sisällä varsinaista painolastia vaan toimii kölievänä, tuottaen dynaamista momenttia. Toki järeä taittokölikin painaa ja laskee hiukan painopistettä. Mutta ei missään nimessä samalla tavalla kuin syvä painoköli, jossa kölipaino sijaitsee kölin alaosassa.

Eli ko. alus oli centreboard taittokölillä, eikä kölin asento vaikuta radikaalisti sen köli-/uppouma suhteeseen.

Eikä centreboard konstruktion taittoköli pidä sekoittaa kaikkiin taittoköliin. Esim. Pogo ja Bestevaer käyttävät myös taittokölejä, mutta niissä kölipaino sijaitsee evän alareunassa. Pogo ja Bestevaer eivät ole centreboard veneitä!

Lue lisää

Tuohan oli tiedossa mutta se ei ollut tiedossa esim. täällä 23.8 klo 23:46 kommentoijalla.
Hän kertoo mm. bulbista vaikka sellaista ei ole koko vehkeessä!
Ko. aluksen uppouman painopiste suhteessa aluksen koko painon painopisteeseen pysyy varsin alhaalla vaikka se evä olisi nostettuna ja käytännössä alus on vakavuudeltaan pystyyn kääntyvä kaaduttuaan. Mutta ei tietenkään enää kun sisään on syystä tai toisesta päässyt riittävän (liian) paljon vettä. Jos vettä ei kovin paljon pääsisi sisään, tuollainen alushan olisi pinnalla kelluva vaikka nurin kääntyneenä.
Kaipa tuosta aikanaan kuullaan lisää, eiköhän se raato kammeta ylös ym.

Anonyymi kirjoitti:

Että olit hyvä ihan omasta mielestäsi, sehän hyvä!

Sinulla taitaa olla enemmänkin psyykeongelmia.
Erilaiset harhat ovat melko yleisiä.

Anonyymi kirjoitti:

Bayesian superjahdissa ei ole nostoköliä, eikä bulbia, se on centreboard, kuten kaikki sisaraluksensakin.

Tiedätkö mikä centreboard on?

Kiinteä liikkumaton painolasti sijaitsee "pitkäkölin" näköisessä tynkäkölissä, eli kölilaatikossa. Etureunasta saranoitu taittoköli, swinkeel, ei sisällä varsinaista painolastia vaan toimii kölievänä, tuottaen dynaamista momenttia. Toki järeä taittokölikin painaa ja laskee hiukan painopistettä. Mutta ei missään nimessä samalla tavalla kuin syvä painoköli, jossa kölipaino sijaitsee kölin alaosassa.

Eli ko. alus oli centreboard taittokölillä, eikä kölin asento vaikuta radikaalisti sen köli-/uppouma suhteeseen.

Eikä centreboard konstruktion taittoköli pidä sekoittaa kaikkiin taittoköliin. Esim. Pogo ja Bestevaer käyttävät myös taittokölejä, mutta niissä kölipaino sijaitsee evän alareunassa. Pogo ja Bestevaer eivät ole centreboard veneitä!

Lue lisää

centerboard, swing keel. Siinä, korjasin sun toistuvat virheet.

Anonyymi kirjoitti:

centerboard, swing keel. Siinä, korjasin sun toistuvat virheet.

Kun osaaminen asiakysymyksissä ei riitä, siirretään keskustelu kirjoitusvirheisiin. Tässä yhteydessä puuttuvaan välilyöntiin.

Jos itse väittää uppoamisen johtuneen ylös nostetusta, bulbilla varustetusta painokölistä, JOTA EI OLE EDES OLEMASSA, niin en kehtaisi puuttua yhteen kirjoitetun swingkeel-termin puuttuvaan välilyöntiin.

Ja kaikki purjehduksen parissa eläneet tietävät toki centreboard ja centerboard, molempien olevan vakiintuneita termejä kiinteällä painolastilla varustetulle, taittuvalla kölievällä varustetulle purjeveneelle.

Google palauttaa seuraavat haut näin:
centreboard sailboat = 103 000 tulosta
centerboard sailboat = 99 600 tulosta

...että silleen

Anonyymi kirjoitti:

centerboard, swing keel. Siinä, korjasin sun toistuvat virheet.

Korjasit virheen?

Wikipediassa ei ole edes selitettä "korjaamallesi" centerboard sanalle. Kyseisellä sanalla wikipedia sen sijaan ohjaa centreboard artikkeliin.

https://en.wikipedia.org/wiki/Centreboard

Mikä myötähäpeä kielipoliisille!

Anonyymi kirjoitti:

Kun osaaminen asiakysymyksissä ei riitä, siirretään keskustelu kirjoitusvirheisiin. Tässä yhteydessä puuttuvaan välilyöntiin.

Jos itse väittää uppoamisen johtuneen ylös nostetusta, bulbilla varustetusta painokölistä, JOTA EI OLE EDES OLEMASSA, niin en kehtaisi puuttua yhteen kirjoitetun swingkeel-termin puuttuvaan välilyöntiin.

Ja kaikki purjehduksen parissa eläneet tietävät toki centreboard ja centerboard, molempien olevan vakiintuneita termejä kiinteällä painolastilla varustetulle, taittuvalla kölievällä varustetulle purjeveneelle.

Google palauttaa seuraavat haut näin:
centreboard sailboat = 103 000 tulosta
centerboard sailboat = 99 600 tulosta

...että silleen

Lue lisää

Centre on UK- ja center US-kirjoitustapa kaikille sanoille missä tuo on. Sama juttu vaikkapa harbour vs harbor tai sanat joissa ise vs ize. Molemmat siis oikein ellei ole pakkomielle käyttää juuri jenkkien kirjoitustapaa.

Tässä valokuva kyseisen portaikon yläpäästä. Näyttää tosiaan umpinaiselta.

https://itboat.com/uploads/7802/f37eafdd4ad1.png

Anonyymi kirjoitti:

Tässä valokuva kyseisen portaikon yläpäästä. Näyttää tosiaan umpinaiselta.

https://itboat.com/uploads/7802/f37eafdd4ad1.png

Lue lisää

Aluksessa on varsin huomaamattomissa erikoiset ovet ikään kuin piilossa sen kansirakenteessa peräosassa, näiden kautta on myös käynti peräosan kannenalaisiin tiloihin. Ovet nostetaan ylös vähän kuin lentokoneiden ovet, ainakin toisen puolen ovi on auki eräässä satamassa otetussa kuvassa, muutoin en sitä olisi huomannutkaan.
Jos ja ilmeisesti trombi, ei siis tornado, osui suoraan aluksen kohdalle, millaisen alipaineen se onnistui tekemään kannelle, repäisikö se voima esim. nuo ovetkin auki yms?
No, taas pitää sanoa että odotellaan, lisää tietoa tullee aikanaan ellei sitä sitten syystä tai toisesta (herraskaiset menehtyneet ja rahan voima) salata.

Milläs reivaat?
Eivätkö purjeet tule tavallistakin vikkelämmin alas jos tuuli on ylhäältä alas, mikä estää reivaamasta?
Ko. alus oli ankkurissa purjeet laskettuina. maston pinta- ala on sittenkin kohtuullisen pieni, masto puolipyöreän muotoinen jne. eikä tässä tapauksessa mastoon kohdistuvat voimat liene se varsinainen onnettomuuden aiheuttaja, kysymys kuuluukin että miksi alus upposi ja ilmeisesti vieläpä varsin nopeasti kallistuman jälkeen?

Anonyymi kirjoitti:

Milläs reivaat?
Eivätkö purjeet tule tavallistakin vikkelämmin alas jos tuuli on ylhäältä alas, mikä estää reivaamasta?
Ko. alus oli ankkurissa purjeet laskettuina. maston pinta- ala on sittenkin kohtuullisen pieni, masto puolipyöreän muotoinen jne. eikä tässä tapauksessa mastoon kohdistuvat voimat liene se varsinainen onnettomuuden aiheuttaja, kysymys kuuluukin että miksi alus upposi ja ilmeisesti vieläpä varsin nopeasti kallistuman jälkeen?

Lue lisää

Onnettomuuteen johtanut tapahtumaketju alkoi alukseen (lue mastoon) kohdistuneesta kovasta tuulesta. Siitä lienee yksimielisyys.

Maston pinta-ala ja pituus on tietysti siis merkityksellinen ja syöksyvirtauksen aiheuttama poikkeuksellinen tuulensuunta lienee oleellinen tekijä siinä, että alus otti vettä ja upposi.

Anonyymi kirjoitti:

Milläs reivaat?
Eivätkö purjeet tule tavallistakin vikkelämmin alas jos tuuli on ylhäältä alas, mikä estää reivaamasta?
Ko. alus oli ankkurissa purjeet laskettuina. maston pinta- ala on sittenkin kohtuullisen pieni, masto puolipyöreän muotoinen jne. eikä tässä tapauksessa mastoon kohdistuvat voimat liene se varsinainen onnettomuuden aiheuttaja, kysymys kuuluukin että miksi alus upposi ja ilmeisesti vieläpä varsin nopeasti kallistuman jälkeen?

Lue lisää

Reivauksellahan tarkoitetaan purjeiden pinta-alan pienentämistä.


Kovassa myrskyssä pieninkin rätti voi olla liikaa ja purjehditaan pelkällä rikillä, jolloin käytössä ei ole enää muuta pinta-alaa pienentävää tekijää kuin kallistuminen.

Ankkurissa olleessa onnettomuusaluksessa ei ollut ylhäällä rätin rättiä. Mutta koska myrskytuulennopeuteen yltyneessä syöksyvirtauksessa tuulensuunta olikin ylhäältä alas, veneen kallistuminen ei johtanutkaan venettä kallistavaa voimaa pienentävään pinta-alan pienentymiseen vaan päin vastoin. Syöksyvirtaus lisäsi "purjealaa" joka kallisti lisää kohtalokkain seurauksin.

Taivaalta ei voi tulla kerralla niin paljoa vettä, että se upottaisi purjeveneen. Minuutin aikana ei voi tulla kuin korkeintaan 5 cm vettä johtuen ilmakehän korkeudesta ja maksimivesimäärästä, minkä ilmapatsas voi pitää sisällään.

https://damfailures.org/wp-content/uploads/2020/10/Extreme-Events-Graphs-Photos-Videos.pdf

Anonyymi kirjoitti:

Taivaalta ei voi tulla kerralla niin paljoa vettä, että se upottaisi purjeveneen. Minuutin aikana ei voi tulla kuin korkeintaan 5 cm vettä johtuen ilmakehän korkeudesta ja maksimivesimäärästä, minkä ilmapatsas voi pitää sisällään.

https://damfailures.org/wp-content/uploads/2020/10/Extreme-Events-Graphs-Photos-Videos.pdf

Lue lisää

Linkki ei mitenkään tue väitettäsi.
Linkissä kerrotaan usean neliömailin alueelle sateella kertyneestä vesimäärästä, mikä on tyystin eri asia, kuin vaikkapa yhden neliömetrin alalle kertyvä sade. Jälkimmäisessä tapauksessa vettä voi tulla minuutissa huomattavasti enemmän, sitähän voi tulla vaikkapa kaikesta ilmatilavuudesta, mikä tietyllä hetkellä on yli tuhannen neliömetrin maa-alan päällä, mutta kun se ilmamassa ja siinä oleva vesi liikkuu tuulessa, niin sadetta tulee yhden neliömetrin alalle varsin paljon enemmän, kuin keskimäärin.
Varsinkin kun kyse on syöksyvirtauksesta, jossa ilma nimenomaan ylhäällä liikkuu kohti putoamisaluetta, ja ennen maanpintaa siitä poispäin. Tällöin se vesimassakin siirtyy putoamiskohdan päälle varsin laajalta alalta, eikä pääosin siirry sivusuunnassa alhaalla siitä pois, toisin kuin ilma.

Linkissä ei myöskään kerrota käytettyjen termien merkitystä, esim "PMP" lainkaan.

Unohda mastoteoriasi, tämän aluksen vakavuus on niin suuri että mastorakenne ei enää kestäisi täysin ehjänä sellaisia voimia jotka tarvittaisiin aluksen suureen kallistamiseen mutta osatekijänä mastoon kohdistuva voima tietysti voi toimia.
Ja kysehän on edelleen siitä miten alukseen pääsi niin lyhyessä ajassa sisään liian paljon vettä. Käännäpä tavallinen purjevene vikkelästi nurin niin se perhanahan jää kellumaan...näitähän on maailmalla sattunut kun purjeveneestä on köli irronnut ja vene kiepsahtanut ympäri mutta jäänyt kellumaan ja siellä ilmakuplassa on selvinnyt joissain tapauksissa ihminen hengissäkin pelastamiseensa asti. Jossain kilpapurjehduksessa taisi olla liki vuorokauden verran ennen kuin päästiin paikalle ja otettiin yksinpurjehtija hyvässä kunnossa veneestä ulos...

Anonyymi kirjoitti:

Unohda mastoteoriasi, tämän aluksen vakavuus on niin suuri että mastorakenne ei enää kestäisi täysin ehjänä sellaisia voimia jotka tarvittaisiin aluksen suureen kallistamiseen mutta osatekijänä mastoon kohdistuva voima tietysti voi toimia.
Ja kysehän on edelleen siitä miten alukseen pääsi niin lyhyessä ajassa sisään liian paljon vettä. Käännäpä tavallinen purjevene vikkelästi nurin niin se perhanahan jää kellumaan...näitähän on maailmalla sattunut kun purjeveneestä on köli irronnut ja vene kiepsahtanut ympäri mutta jäänyt kellumaan ja siellä ilmakuplassa on selvinnyt joissain tapauksissa ihminen hengissäkin pelastamiseensa asti. Jossain kilpapurjehduksessa taisi olla liki vuorokauden verran ennen kuin päästiin paikalle ja otettiin yksinpurjehtija hyvässä kunnossa veneestä ulos...

Lue lisää

Koita itse kääntää 50 metrinen laiva, jossa on 70 metrinen masto, vikkelästi ympäri paikassa jossa on 20 metriä vettä!

AIS jäljen mukaan alus oli ankkuroitu 20 metrin syvyyteen, josta se raahautui uppoamispaikalle, jossa syvyys 50m.

Tuossa kokoluokassa hitausmomentti pitää huolen, ettei mikään tapahdu vikkelästi.

Mitä itse luulet tapahtuneen, jos mielestäsi mastolla ei ollut osuutta tapahtumaketjuun? Miksi alus kallistui niin paljon että otti upottavan määrän venettä?

Anonyymi kirjoitti:

Unohda mastoteoriasi, tämän aluksen vakavuus on niin suuri että mastorakenne ei enää kestäisi täysin ehjänä sellaisia voimia jotka tarvittaisiin aluksen suureen kallistamiseen mutta osatekijänä mastoon kohdistuva voima tietysti voi toimia.
Ja kysehän on edelleen siitä miten alukseen pääsi niin lyhyessä ajassa sisään liian paljon vettä. Käännäpä tavallinen purjevene vikkelästi nurin niin se perhanahan jää kellumaan...näitähän on maailmalla sattunut kun purjeveneestä on köli irronnut ja vene kiepsahtanut ympäri mutta jäänyt kellumaan ja siellä ilmakuplassa on selvinnyt joissain tapauksissa ihminen hengissäkin pelastamiseensa asti. Jossain kilpapurjehduksessa taisi olla liki vuorokauden verran ennen kuin päästiin paikalle ja otettiin yksinpurjehtija hyvässä kunnossa veneestä ulos...

Lue lisää

Mitä hölynpölyä!

Sailinanarchyn ketjussa on video, jossa satamaan kiinnitettyyn saman kokoluokan superjahtiin iskee tornado.

Kyseinen jahti kaatuu kyljelleen ja lähes vaakasuuntaan osoittava masto pysähtyy kahteen viereen kiinnitettyyn Amel Supermaramuun.

Alus mastoinen nousee takaisin pystyyn, masto edelleen yhtenä kappaleena.

Ihan järjetön ajatuskin, että purjealuksen jäykkyys ylittäisi rikin keston. Maston katkeaminen purjehtiessa olisi väistämätöntä!

Anonyymi kirjoitti:

Unohda mastoteoriasi, tämän aluksen vakavuus on niin suuri että mastorakenne ei enää kestäisi täysin ehjänä sellaisia voimia jotka tarvittaisiin aluksen suureen kallistamiseen mutta osatekijänä mastoon kohdistuva voima tietysti voi toimia.
Ja kysehän on edelleen siitä miten alukseen pääsi niin lyhyessä ajassa sisään liian paljon vettä. Käännäpä tavallinen purjevene vikkelästi nurin niin se perhanahan jää kellumaan...näitähän on maailmalla sattunut kun purjeveneestä on köli irronnut ja vene kiepsahtanut ympäri mutta jäänyt kellumaan ja siellä ilmakuplassa on selvinnyt joissain tapauksissa ihminen hengissäkin pelastamiseensa asti. Jossain kilpapurjehduksessa taisi olla liki vuorokauden verran ennen kuin päästiin paikalle ja otettiin yksinpurjehtija hyvässä kunnossa veneestä ulos...

Lue lisää

Mitä tarkoitat, ettei masto kestäisi? Tietysti masto kestää sen, että siihen kohdistuneilla voimilla vene kallistetaan kyljelleen. Eihän sillä voisi purjehtia, jos se ei kestäisi tuota.

Se on sitten toinen juttu miksi vene upposi nopeasti. Miten nopeasti se lopulta upposi? Ei kai ole poissuljettua, että tuosta olisi hajonnutkin ikkunoita tai vaikka runkokin, mikä olisi mahdollistanut nopean täyttymisen vedellä.

Onko kerrottu miten miehistö pääsi lauttaan? Oliko vene silloin jo kyljellään? Aika haastavaa silloin saada lautta veteen ja päästä sinne.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä tarkoitat, ettei masto kestäisi? Tietysti masto kestää sen, että siihen kohdistuneilla voimilla vene kallistetaan kyljelleen. Eihän sillä voisi purjehtia, jos se ei kestäisi tuota.

Se on sitten toinen juttu miksi vene upposi nopeasti. Miten nopeasti se lopulta upposi? Ei kai ole poissuljettua, että tuosta olisi hajonnutkin ikkunoita tai vaikka runkokin, mikä olisi mahdollistanut nopean täyttymisen vedellä.

Onko kerrottu miten miehistö pääsi lauttaan? Oliko vene silloin jo kyljellään? Aika haastavaa silloin saada lautta veteen ja päästä sinne.

Lue lisää

Ei ole kerrottu miten miten miehistö pääsi lauttaan, koska kukaan ei päässyt lauttaan. Kaikki pelastuneet poimittiin merestä.

Aluksen on kerrottu saaneen ensin noin 20 asteen kallistuman ja alkanut raahamaan ankkuriaan. Tämän hetken tietojen mukaan syöksyvirtauksen synnyttämän vaakavirtauksen aiheuttamana.

Pian sen jälkeen alus oli kaatunut nopeasti ja alkanut uppoamaan. Aiheutuiko nopea lisäkallistuminen syöksyvirtauksen pystyvirtauksesesta, se on vielä arvailua.

Mutta ilmeisen nopeasti ja odottamatta kaikki tapahtui, kun pelastuneet päätyivät mereen. Myöskin kannella vauvansa kanssa nukkunut äiti.

Ja lopulta kaikki vaikutti tietysti kaikkeen, vettä pääsi sisälle jne...

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole kerrottu miten miten miehistö pääsi lauttaan, koska kukaan ei päässyt lauttaan. Kaikki pelastuneet poimittiin merestä.

Aluksen on kerrottu saaneen ensin noin 20 asteen kallistuman ja alkanut raahamaan ankkuriaan. Tämän hetken tietojen mukaan syöksyvirtauksen synnyttämän vaakavirtauksen aiheuttamana.

Pian sen jälkeen alus oli kaatunut nopeasti ja alkanut uppoamaan. Aiheutuiko nopea lisäkallistuminen syöksyvirtauksen pystyvirtauksesesta, se on vielä arvailua.

Mutta ilmeisen nopeasti ja odottamatta kaikki tapahtui, kun pelastuneet päätyivät mereen. Myöskin kannella vauvansa kanssa nukkunut äiti.

Ja lopulta kaikki vaikutti tietysti kaikkeen, vettä pääsi sisälle jne...

Lue lisää

20 asteen kallistuma ei vaadi ihmeitä, joku 20 m/s riittänee. Katso joskus myräkässä miten korkeamastoiset veneet kallistuvat satamassa.

Ihan noin hihavakioilla tuollainen vene kallistuu 20 astetta purjeilla 5 m/s tuulessa, jos otetaan täysi teho eikä ole isoa lössiä laidalla ja köli on alhaalla. 20 m/s tuulessa voimat ovat 16-kertaiset, eli 1/16 pinta-alasta riittää. Masto ja seisova riki ovat helposti 1/16 purjepinta-alasta. Masto on tasapaksu tai vain hiukan topista ohennettu eli sen kallistuskeskipiste on korkeammalla kuin purjeiden.

73 astetta vaatii sitten paljon enemmän, kun normaalitapauksessa tuuli on vaakasuuntaista ja 73 asteen kallistumalla maston korkeus on enää 30% normaalista eli vipuvartta on vain se 30%. Tosin 3 astetta oli jo itseoikaisukulma. joten ei voimaa enää tarvitakaan.

Mutta en pitäisi mahdottomana, että tuollainen korkeamastoinen vene kallistuisi pelkällä mastollla jo 40 m/s tuulessa yli kriittisen pisteen, joilloin vipuvarren pieneneminen ei enää kompensoi alentunutta oikaisevaa momenttia. Tuo kallistuma lienee jossain 50-60 asteen paikkeilla, jos AVS on vain 73 astetta. Normipurjeveneillän AVS on 120 astetta tai enemmän tyypillisesti, jolloin tuulen aiheitta kallistava voima loppuu aina kauan ennen.

Anonyymi kirjoitti:

20 asteen kallistuma ei vaadi ihmeitä, joku 20 m/s riittänee. Katso joskus myräkässä miten korkeamastoiset veneet kallistuvat satamassa.

Ihan noin hihavakioilla tuollainen vene kallistuu 20 astetta purjeilla 5 m/s tuulessa, jos otetaan täysi teho eikä ole isoa lössiä laidalla ja köli on alhaalla. 20 m/s tuulessa voimat ovat 16-kertaiset, eli 1/16 pinta-alasta riittää. Masto ja seisova riki ovat helposti 1/16 purjepinta-alasta. Masto on tasapaksu tai vain hiukan topista ohennettu eli sen kallistuskeskipiste on korkeammalla kuin purjeiden.

73 astetta vaatii sitten paljon enemmän, kun normaalitapauksessa tuuli on vaakasuuntaista ja 73 asteen kallistumalla maston korkeus on enää 30% normaalista eli vipuvartta on vain se 30%. Tosin 3 astetta oli jo itseoikaisukulma. joten ei voimaa enää tarvitakaan.

Mutta en pitäisi mahdottomana, että tuollainen korkeamastoinen vene kallistuisi pelkällä mastollla jo 40 m/s tuulessa yli kriittisen pisteen, joilloin vipuvarren pieneneminen ei enää kompensoi alentunutta oikaisevaa momenttia. Tuo kallistuma lienee jossain 50-60 asteen paikkeilla, jos AVS on vain 73 astetta. Normipurjeveneillän AVS on 120 astetta tai enemmän tyypillisesti, jolloin tuulen aiheitta kallistava voima loppuu aina kauan ennen.

Lue lisää

HEH! Vai lössia laidalla!

Aluksen uppoumaksi on ilmoitettu 543 t.

Aluksen suurin sallittu henkilömäärä purjehduksella on 12 matkustajaa ja 10 miehistön jäsentä. Keskimääräisellä 80kg/hlö painolla yhteenlaskettu paino olisi hurjat 1,8t laidalle. Se vastaisi 5,5t veneessä 17kg laitapainoa.

Suhteellisuudentaju hukassa, jos ensinnäkin kuvittelee kaikki yhtä aikaa laidalle ja varsinkin tuollaisella olevan tuossa mittakaavassa jotain vaikutusta.

Menee uskottavuus muustakin kirjoituksesta.

Anonyymi kirjoitti:

20 asteen kallistuma ei vaadi ihmeitä, joku 20 m/s riittänee. Katso joskus myräkässä miten korkeamastoiset veneet kallistuvat satamassa.

Ihan noin hihavakioilla tuollainen vene kallistuu 20 astetta purjeilla 5 m/s tuulessa, jos otetaan täysi teho eikä ole isoa lössiä laidalla ja köli on alhaalla. 20 m/s tuulessa voimat ovat 16-kertaiset, eli 1/16 pinta-alasta riittää. Masto ja seisova riki ovat helposti 1/16 purjepinta-alasta. Masto on tasapaksu tai vain hiukan topista ohennettu eli sen kallistuskeskipiste on korkeammalla kuin purjeiden.

73 astetta vaatii sitten paljon enemmän, kun normaalitapauksessa tuuli on vaakasuuntaista ja 73 asteen kallistumalla maston korkeus on enää 30% normaalista eli vipuvartta on vain se 30%. Tosin 3 astetta oli jo itseoikaisukulma. joten ei voimaa enää tarvitakaan.

Mutta en pitäisi mahdottomana, että tuollainen korkeamastoinen vene kallistuisi pelkällä mastollla jo 40 m/s tuulessa yli kriittisen pisteen, joilloin vipuvarren pieneneminen ei enää kompensoi alentunutta oikaisevaa momenttia. Tuo kallistuma lienee jossain 50-60 asteen paikkeilla, jos AVS on vain 73 astetta. Normipurjeveneillän AVS on 120 astetta tai enemmän tyypillisesti, jolloin tuulen aiheitta kallistava voima loppuu aina kauan ennen.

Lue lisää

Tuuli on hyvinkin saattanut olla tuon 40m/s. Ankkurin rekatessa vene on kääntynyt poikittain jolloin kallistus on ollut merkittävä. Ovia, luukkuja ja ikkunoita auki, jolloin on ottanut niistä vettä sillä seurauksella, että vakavuus ja AVS heikentyvät vesilastin seurauksena merkittävästi ja kellahtaa kyljelleen ja uppoaa.

Anonyymi kirjoitti:

Unohda mastoteoriasi, tämän aluksen vakavuus on niin suuri että mastorakenne ei enää kestäisi täysin ehjänä sellaisia voimia jotka tarvittaisiin aluksen suureen kallistamiseen mutta osatekijänä mastoon kohdistuva voima tietysti voi toimia.
Ja kysehän on edelleen siitä miten alukseen pääsi niin lyhyessä ajassa sisään liian paljon vettä. Käännäpä tavallinen purjevene vikkelästi nurin niin se perhanahan jää kellumaan...näitähän on maailmalla sattunut kun purjeveneestä on köli irronnut ja vene kiepsahtanut ympäri mutta jäänyt kellumaan ja siellä ilmakuplassa on selvinnyt joissain tapauksissa ihminen hengissäkin pelastamiseensa asti. Jossain kilpapurjehduksessa taisi olla liki vuorokauden verran ennen kuin päästiin paikalle ja otettiin yksinpurjehtija hyvässä kunnossa veneestä ulos...

Lue lisää

Vakavuus on todella pieni suhteessa painoon!
Suurin oikaisevat vipuvarsi on alle metrin, mikä on käsittämättömän vähän 11,51m leveälle purjealukselle.
Liian matala varalaita suhteessa leveyteen ja liian korkea painopiste yhdistettynä alhaiseen downflooding kulmaan tekevät aluksesta vaarallisen. Ihme että pysyi pinnalla noin 16 vuotta ennen uppoamistaan.

Anonyymi kirjoitti:

Unohda mastoteoriasi, tämän aluksen vakavuus on niin suuri että mastorakenne ei enää kestäisi täysin ehjänä sellaisia voimia jotka tarvittaisiin aluksen suureen kallistamiseen mutta osatekijänä mastoon kohdistuva voima tietysti voi toimia.
Ja kysehän on edelleen siitä miten alukseen pääsi niin lyhyessä ajassa sisään liian paljon vettä. Käännäpä tavallinen purjevene vikkelästi nurin niin se perhanahan jää kellumaan...näitähän on maailmalla sattunut kun purjeveneestä on köli irronnut ja vene kiepsahtanut ympäri mutta jäänyt kellumaan ja siellä ilmakuplassa on selvinnyt joissain tapauksissa ihminen hengissäkin pelastamiseensa asti. Jossain kilpapurjehduksessa taisi olla liki vuorokauden verran ennen kuin päästiin paikalle ja otettiin yksinpurjehtija hyvässä kunnossa veneestä ulos...

Lue lisää

Kyseisen aluksen oikaiseva momentti oli naurettavan alhainen suhteessa aluksen kokoon. Oikaiseva vipuvarsi GZ oli suurimmillaankin ainoastaan 0,92 metriä.
Mikäli aluksen aikanaan tilannut miljonääri olisikin tilannut vastaavan kokoisen ja painoisen katamaraanin, olisi GZ voinut olla 9 metriä, jolloin alus kelluisi edelleen oikeinpäin pinnalla.

En tiedä miten luotettava ovat nuo 73 ja 88, jotka kuulostavat kovin matalilta. ORC-mittakirja on ORC Club ja siinä ei ole käytetty tuon veneen runkotiedostoa jne. Eli siinä oleva LPS ei taatusti ole luotettava, vaan voi olla kymmneiä asteita pielessä noin epämääräisillä lähtötiedoilla.

Anonyymi kirjoitti:

En tiedä miten luotettava ovat nuo 73 ja 88, jotka kuulostavat kovin matalilta. ORC-mittakirja on ORC Club ja siinä ei ole käytetty tuon veneen runkotiedostoa jne. Eli siinä oleva LPS ei taatusti ole luotettava, vaan voi olla kymmneiä asteita pielessä noin epämääräisillä lähtötiedoilla.

Lue lisää

Nuo ovat teoreettisia AVS arvoja, joissa oletetaan ettei veneeseen ole vuotanut vettä.
Mutta pienin kallistus jossa veden tulo alkaa on alle 30 astetta, ja 46 asteen kallistuksella jokainen potentiaalinen vuotokohta on jo veden alla!
Merikelvoton tekele siis.

Ja maston sisään vettä, sinne se kertyi...
Mutta noita juttuja varten ovat tällä foorumilla edelleen omat salaliittoteoriasivut...

Vähän ylempänä ketjussa joku tiesi maksimi sademäärän olevan 5cm/min, ilmeisesti ilmoitettu per neliömetri kuten tavallisesti. En tiedä mihin perustuu ja pitääkö paikkaansa.

Viestiketjussa ylempänä on video, jossa näkyy veneen mastoprofiili. Leveys on vähintään 1m.

Näiden speksien perusteella 73 asteen kulmaan kääntyneen maston päälle voisi sataa 3500kg vettä minuutissa.

Jos tällaiset vesimäärät pääsisi kertymään rullamaston sisälle ja sen massakeskipiste olisi 30 metriä sivulla, niin vaikutus AVS arvoon olisi valtava.

Jossain on mainittu, että vene upposi 16 minuutissa, joten tuona aikana maston päälle on voinut sataa 56 000 kg, joka ei tietenkään huonoimmassakaan skenaariossa päädy kaikki maston sisälle ja osa valuisi myös sieltä ulos.

Anonyymi kirjoitti:

Vähän ylempänä ketjussa joku tiesi maksimi sademäärän olevan 5cm/min, ilmeisesti ilmoitettu per neliömetri kuten tavallisesti. En tiedä mihin perustuu ja pitääkö paikkaansa.

Viestiketjussa ylempänä on video, jossa näkyy veneen mastoprofiili. Leveys on vähintään 1m.

Näiden speksien perusteella 73 asteen kulmaan kääntyneen maston päälle voisi sataa 3500kg vettä minuutissa.

Jos tällaiset vesimäärät pääsisi kertymään rullamaston sisälle ja sen massakeskipiste olisi 30 metriä sivulla, niin vaikutus AVS arvoon olisi valtava.

Jossain on mainittu, että vene upposi 16 minuutissa, joten tuona aikana maston päälle on voinut sataa 56 000 kg, joka ei tietenkään huonoimmassakaan skenaariossa päädy kaikki maston sisälle ja osa valuisi myös sieltä ulos.

Lue lisää

Tuhat ja sata väitettä ja teoriaa, nyt pikainen uppoaminen kestikin 16 minuuttia "joissain" tiedoissa mainittuna jne.
Kyseessä ei ole vene, aluksen maston suurin leveys on 373 mm ja suurin syvyys 754 mm. Mitat esim. 40 metrin korkeudessa ovat 330 ja 643 mm.
Masto on ontto mutta yläpäästään täysin vesitiiviiksi rakennettu.

Anonyymi kirjoitti:

Tuhat ja sata väitettä ja teoriaa, nyt pikainen uppoaminen kestikin 16 minuuttia "joissain" tiedoissa mainittuna jne.
Kyseessä ei ole vene, aluksen maston suurin leveys on 373 mm ja suurin syvyys 754 mm. Mitat esim. 40 metrin korkeudessa ovat 330 ja 643 mm.
Masto on ontto mutta yläpäästään täysin vesitiiviiksi rakennettu.

Lue lisää

Hohoijaa sentään.

Tässä YouTube video Bayesianin rikauksesta.

Katsopa se ja arvio antamasi dimensiot uudestaan.

https://youtu.be/V7l3nqV4sO8?feature=shared

Ja tuollaisilla 70-80 asteen kallistuksilla maston yläpää osoittaa jo melkolailla sivulle.

16 minuuttia on peräisin veistämön tiedottajalta

Anonyymi kirjoitti:

Hohoijaa sentään.

Tässä YouTube video Bayesianin rikauksesta.

Katsopa se ja arvio antamasi dimensiot uudestaan.

https://youtu.be/V7l3nqV4sO8?feature=shared

Ja tuollaisilla 70-80 asteen kallistuksilla maston yläpää osoittaa jo melkolailla sivulle.

16 minuuttia on peräisin veistämön tiedottajalta

Lue lisää

Tuossa ym videossa kohdassa 3min18sek näkee hyvin mastoprofiilin mittasuhteen.

Sehän on ihan valtava! Siis valtava!

Anonyymi kirjoitti:

Hohoijaa sentään.

Tässä YouTube video Bayesianin rikauksesta.

Katsopa se ja arvio antamasi dimensiot uudestaan.

https://youtu.be/V7l3nqV4sO8?feature=shared

Ja tuollaisilla 70-80 asteen kallistuksilla maston yläpää osoittaa jo melkolailla sivulle.

16 minuuttia on peräisin veistämön tiedottajalta

Lue lisää

Toistan, asioista on sen sata erilaista väitettä.
Mistä hetkestä uppoamisen lasketaan alkaneen, siinä jo ensimmäinen tulkinnanvaraisuus.

Anonyymi kirjoitti:

Tuossa ym videossa kohdassa 3min18sek näkee hyvin mastoprofiilin mittasuhteen.

Sehän on ihan valtava! Siis valtava!

Esim. Presidente Sarmienton etumasto on viiden metrin korkeudella ympärysmitaltaan tätä suurempi!

Anonyymi kirjoitti:

Vähän ylempänä ketjussa joku tiesi maksimi sademäärän olevan 5cm/min, ilmeisesti ilmoitettu per neliömetri kuten tavallisesti. En tiedä mihin perustuu ja pitääkö paikkaansa.

Viestiketjussa ylempänä on video, jossa näkyy veneen mastoprofiili. Leveys on vähintään 1m.

Näiden speksien perusteella 73 asteen kulmaan kääntyneen maston päälle voisi sataa 3500kg vettä minuutissa.

Jos tällaiset vesimäärät pääsisi kertymään rullamaston sisälle ja sen massakeskipiste olisi 30 metriä sivulla, niin vaikutus AVS arvoon olisi valtava.

Jossain on mainittu, että vene upposi 16 minuutissa, joten tuona aikana maston päälle on voinut sataa 56 000 kg, joka ei tietenkään huonoimmassakaan skenaariossa päädy kaikki maston sisälle ja osa valuisi myös sieltä ulos.

Lue lisää

Eihän se masto kärjestään ole mikään avoin astia, mitä ihmettä saivartelet maston sisään satavalla vedellä..?

Anonyymi kirjoitti:

Hohoijaa sentään.

Tässä YouTube video Bayesianin rikauksesta.

Katsopa se ja arvio antamasi dimensiot uudestaan.

https://youtu.be/V7l3nqV4sO8?feature=shared

Ja tuollaisilla 70-80 asteen kallistuksilla maston yläpää osoittaa jo melkolailla sivulle.

16 minuuttia on peräisin veistämön tiedottajalta

Lue lisää

Tuon videon perusteella 72 cm jänne aivan alhaalla, mutta 75,4 cm mahtuu hyvin virhemarginaalin sisään.
3:18 on huonoimpia kohtia arvioida asiaa kyseisestä videosta. 1:28 ... 1:30 on huomattavasti parempi kohta, sillä ihmiset ja masto ovat silloin samalla etäisyydellä kamerasta.

Anonyymi kirjoitti:

Tuon videon perusteella 72 cm jänne aivan alhaalla, mutta 75,4 cm mahtuu hyvin virhemarginaalin sisään.
3:18 on huonoimpia kohtia arvioida asiaa kyseisestä videosta. 1:28 ... 1:30 on huomattavasti parempi kohta, sillä ihmiset ja masto ovat silloin samalla etäisyydellä kamerasta.

Lue lisää

Et taida ymmärtää kuinka kuutamolla olet suhdemittoinesi. Ne ovat kartakaikkisen pielessä!

Maston materiaaliksi on kerrottu alumiini ja painoksi 22 0000kg. Mastoprofiilin kerrotaan myös olevan ohentamaton, eli samaa tukkia toppiin asti.

Alumiinin tiheys on 2400-2700 kg/m3

Kuvien ja videoiden perusteella väärin arvioimiesi mittojen mukaan maston pitäisi olla lähes umpitavaraa, jotta arvioimallasi profiilimitalla päästäisiin maston ilmoitettuun painoon.

Kaikki rakennelujuudesta jotain ymmärtävät, ettei lujuuteensa nähden kevyttä profiilia tehdä seinämäpaksuutta lisäämällä, varsinkaan umpitangoksi, vaan profiilin kokoa kasvattamalla.

Ymmärrätkö mitään valokuvan perspektiivistä tai mittasuhteista, kun olet "mitannut" suhteella maston kokoa? Ensinnäkin kuvan pitäisi olla otettu todella pitkällä polttovälillä ja todella kaukaa, muuten perspektiivi mittasuhteiden arvioon on käyttökelvoton. Tai jos arvioon käyttämäsi henkilö on kameran ja maston välissä. Haloo!

Käytä arvioon esim. tätä Perini Navin promokuvaa.
https://www.perininavi.it/wp-content/uploads/2018/04/img_evid_2008-56mt-Bayesian_formerly_Salute_2.jpg

Melkein ärsyttää tuollainen typeryys, mutta koitan ymmärtää.

Anonyymi kirjoitti:

Et taida ymmärtää kuinka kuutamolla olet suhdemittoinesi. Ne ovat kartakaikkisen pielessä!

Maston materiaaliksi on kerrottu alumiini ja painoksi 22 0000kg. Mastoprofiilin kerrotaan myös olevan ohentamaton, eli samaa tukkia toppiin asti.

Alumiinin tiheys on 2400-2700 kg/m3

Kuvien ja videoiden perusteella väärin arvioimiesi mittojen mukaan maston pitäisi olla lähes umpitavaraa, jotta arvioimallasi profiilimitalla päästäisiin maston ilmoitettuun painoon.

Kaikki rakennelujuudesta jotain ymmärtävät, ettei lujuuteensa nähden kevyttä profiilia tehdä seinämäpaksuutta lisäämällä, varsinkaan umpitangoksi, vaan profiilin kokoa kasvattamalla.

Ymmärrätkö mitään valokuvan perspektiivistä tai mittasuhteista, kun olet "mitannut" suhteella maston kokoa? Ensinnäkin kuvan pitäisi olla otettu todella pitkällä polttovälillä ja todella kaukaa, muuten perspektiivi mittasuhteiden arvioon on käyttökelvoton. Tai jos arvioon käyttämäsi henkilö on kameran ja maston välissä. Haloo!

Käytä arvioon esim. tätä Perini Navin promokuvaa.
https://www.perininavi.it/wp-content/uploads/2018/04/img_evid_2008-56mt-Bayesian_formerly_Salute_2.jpg

Melkein ärsyttää tuollainen typeryys, mutta koitan ymmärtää.

Lue lisää

Tuli yksi nolla liikaa 22 000kg = 22t

Anonyymi kirjoitti:

Et taida ymmärtää kuinka kuutamolla olet suhdemittoinesi. Ne ovat kartakaikkisen pielessä!

Maston materiaaliksi on kerrottu alumiini ja painoksi 22 0000kg. Mastoprofiilin kerrotaan myös olevan ohentamaton, eli samaa tukkia toppiin asti.

Alumiinin tiheys on 2400-2700 kg/m3

Kuvien ja videoiden perusteella väärin arvioimiesi mittojen mukaan maston pitäisi olla lähes umpitavaraa, jotta arvioimallasi profiilimitalla päästäisiin maston ilmoitettuun painoon.

Kaikki rakennelujuudesta jotain ymmärtävät, ettei lujuuteensa nähden kevyttä profiilia tehdä seinämäpaksuutta lisäämällä, varsinkaan umpitangoksi, vaan profiilin kokoa kasvattamalla.

Ymmärrätkö mitään valokuvan perspektiivistä tai mittasuhteista, kun olet "mitannut" suhteella maston kokoa? Ensinnäkin kuvan pitäisi olla otettu todella pitkällä polttovälillä ja todella kaukaa, muuten perspektiivi mittasuhteiden arvioon on käyttökelvoton. Tai jos arvioon käyttämäsi henkilö on kameran ja maston välissä. Haloo!

Käytä arvioon esim. tätä Perini Navin promokuvaa.
https://www.perininavi.it/wp-content/uploads/2018/04/img_evid_2008-56mt-Bayesian_formerly_Salute_2.jpg

Melkein ärsyttää tuollainen typeryys, mutta koitan ymmärtää.

Lue lisää

Maastoissa käytettävien alumiiniseosten tiheys on välillä 2700...2720 kg/me.
Minkään alumiiniseoksen tiheys ei ole vain 2400 kg/me, ei lähelläkään.

Kuten jo sanoin 1:29 kohdassa ihminen on samalla etäisyydellä kuin masto. Mitä siitä et ymmärtänyt?

Olet täysin pihalla myös rikin painon suhteen. Se ei todellakaan ole yli 20% kokonaispainosta, se osuus on kölipainolla.

Anonyymi kirjoitti:

Maastoissa käytettävien alumiiniseosten tiheys on välillä 2700...2720 kg/me.
Minkään alumiiniseoksen tiheys ei ole vain 2400 kg/me, ei lähelläkään.

Kuten jo sanoin 1:29 kohdassa ihminen on samalla etäisyydellä kuin masto. Mitä siitä et ymmärtänyt?

Olet täysin pihalla myös rikin painon suhteen. Se ei todellakaan ole yli 20% kokonaispainosta, se osuus on kölipainolla.

Lue lisää

Et siis oikeasti tajua!

Mainitsemassasi kohdassa 1:29 henkilö on kohtisuorassa kulmassa kameraan, mutta masto n. 45° kulmassa. Jos kuvan henkilön vyötärön leveys olisi vaikka 350mm, se tarkoittaisi maston lyhyen sivun pituuden olevan n.700mm. Opiskele lisää perspektiivistä, 3D mallintamisesta yms., ennen kuin nolaat itseäsi enempää!

Minä kerroin alumiinin tiheyden olevan 2700kg/m3, jonka jälkeen korjasit alumiinin tiheyden olevan 2700kg/m3. Aika hedelmällistä! Ymmärrätkö nyt, ettei 22t painoiseksi ilmoitetulle mastolle "mittaamasi" vaipan mitat voi pitää paikkaansa!

Äläkä opeta isääsi panemaan. Jos sinä et tiedä esim. ~10% magnesiumpitoisuudella seostetun alumiiniseoksen olemassaolosta, se ei tarkoita ettei sitä ole olemassa. Se kertoo vain tietämättömyydestäsi, jota väkevästi todistat.

Purjeveneen mastoissa käytettyjen alumiinilaatujen tiheys on kyllä 2700kg/m3, enkä ole siihen ottanut edes kantaa.

Olet näköjään täysin kuutamolla joka asiasta, myös kölipainosta ja muista massoista. Ja mikä nolointa, kaikki on kerrottu julkisesti. Riittäisi jos osaisi lukea.

s/y Bayesianin uppouma on 543 tonnia. Laivan centreboard kölievän painoksi on puolestaan ilmoitettu 60 tonnia. Se on noin 11% uppoumasta, ei 20%.

Centreboad konstruktioon sisältyy kölin lisäksi myös kiinteä rungon sisällä oleva painolasti. Sitäkään et tiennyt.

Haluat varmaan lopettaa, ennen kuin mastoprofiilin tarkat dimensiot tulee julki.

Pelastusoperaatioon osallistui useita veneitä ja useita "kapuja". Ihan työnsäkin puolesta heidän tulee olla kertomatta näkemästään ihan tuosta vaan ulkopuolisille, siis siltäkin osin tarinasi on satua!

Anonyymi kirjoitti:

Pelastusoperaatioon osallistui useita veneitä ja useita "kapuja". Ihan työnsäkin puolesta heidän tulee olla kertomatta näkemästään ihan tuosta vaan ulkopuolisille, siis siltäkin osin tarinasi on satua!

Lue lisää

Mitä horiset?

Onnettomuudesta pelastui 15 henkilöä, joista lähinnä ollut purjelaiva poimi 15, eli kaikki.

Kyseisen laivan kapu on Sir Robert BP ja hänen haastatteluita onnettomuudesta ja sitä edeltävistä tapahtumista voit katsoa ja lukea netistä.

Tämä sankarikapu ei totellut määräystäsi olla kertomatta.

Anteeksi, en osaa englantia!

Anonyymi kirjoitti:

Anteeksi, en osaa englantia!

Ei se mitään, saat anteeksi!

Anteeksianto klo 18:21 ja samaiselta "anteeksiantajalta" näsäviisas kommentti klo 18:27!
Nuo tekniset seikat on kerrottu sen tuhansilla sivuilla jo aikaisemmin....

Nyt kerrottu siis 1001 sivulla.
Olympiastadion ei ole Olymppia stadion!

Kovin heikkoa on kirjoitusosaamisesi, oletko jenkki tms. kun näppäimistösi ei tunne ä- kirjainta?

Kiitos kielioppipläjäyksestä.

Suomenkieli kirjoitetaan pienellä kirjaimella kuten myöskin englanninkieli ja englanti silloin, kun sillä tarkoitetaan kieltä..
Vanha kirjoitetaan v:llä ei W:llä.
Miljoona ja miljardi kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella myös englanniksi.

En usko, että sinusta on opettamaan muille kielioppia tai johdonmukaisuutta.
Kiusaa jatkossakin vain pienempiäsi, nyt haukkasit hatullisen pskaa.

Ja miten nämä sepustukset liittyvät sivun aiheeseen?

Purjepinta- ala max 1100- 1200 neliömetriä.
Stadionin juoksuradat ovat 400- metrisiä. Jos ajatellaan se neliönmuotoiseksi, jokainen sivu olisi silloin 100 m ja neliön pinta- ala 10000 neliömetriä. Koko stadion on tietysti paljon suurempi eli vain murto- osia on ko. aluksen purjepinta- ala stadionin pinta- alasta.
Purjelaiva- aikakaudella suurten kolme- tai nelimastoisten tuulennaukujien purjepinta- alat olivat luokkaa 3000- 3700 neliömetriä.
Kun uponneen aluksen uppouma oli noin 550 tonnia, em. alusten uppouma oli 3000- 3800 tonnia!
Pieniä ovat silakat joulukaloiksi...

Anonyymi kirjoitti:

Purjepinta- ala max 1100- 1200 neliömetriä.
Stadionin juoksuradat ovat 400- metrisiä. Jos ajatellaan se neliönmuotoiseksi, jokainen sivu olisi silloin 100 m ja neliön pinta- ala 10000 neliömetriä. Koko stadion on tietysti paljon suurempi eli vain murto- osia on ko. aluksen purjepinta- ala stadionin pinta- alasta.
Purjelaiva- aikakaudella suurten kolme- tai nelimastoisten tuulennaukujien purjepinta- alat olivat luokkaa 3000- 3700 neliömetriä.
Kun uponneen aluksen uppouma oli noin 550 tonnia, em. alusten uppouma oli 3000- 3800 tonnia!
Pieniä ovat silakat joulukaloiksi...

Lue lisää

Tuolla on purjeen koko on 2900 m4
Ja stadion on 105m x 68m = 7140 m4,
on se purje melkein puolet.
(Tosin se 105/68 ei kai voi olla katsomokin,
mutta ala-osan alue?!)

Anonyymi kirjoitti:

Tuolla on purjeen koko on 2900 m4
Ja stadion on 105m x 68m = 7140 m4,
on se purje melkein puolet.
(Tosin se 105/68 ei kai voi olla katsomokin,
mutta ala-osan alue?!)

Lue lisää

Juoksurata on tasan 400 metriä. Jos ajatellaan asian helpottamiseksi rata ympyrän muotoiseksi, sen halkaisija on minimissään 127,38 metriä. Juoksuratoja on 9 kpl ja radan leveydet ovat 1200 mm eli 1, 2metriä jolloin uloimman radan ulkopinnasta halkaisija on 138,18 metriä ja ko. ympyrän pinta- ala on noin 14969 neliömetriä. Radan ulkoreunasta istumakatsomon alkuun on sitäkin etäisyyttä melkoisesti ja itse katsomolla syvyyttä kymmeniä metrejä...Esim. pituus- ja kolmiloikkahyppypaikka on juoksuratojen ulkopuolella...Stadion on ulkomitoiltaan yli kolme ha.

Ja sinun 105 x 68 metriseen tilaasi ei ole mahdollista saada yhtäkään täysimittaista juoksurataa...looginen ajattelu kannattaa aina.

Anonyymi kirjoitti:

Juoksurata on tasan 400 metriä. Jos ajatellaan asian helpottamiseksi rata ympyrän muotoiseksi, sen halkaisija on minimissään 127,38 metriä. Juoksuratoja on 9 kpl ja radan leveydet ovat 1200 mm eli 1, 2metriä jolloin uloimman radan ulkopinnasta halkaisija on 138,18 metriä ja ko. ympyrän pinta- ala on noin 14969 neliömetriä. Radan ulkoreunasta istumakatsomon alkuun on sitäkin etäisyyttä melkoisesti ja itse katsomolla syvyyttä kymmeniä metrejä...Esim. pituus- ja kolmiloikkahyppypaikka on juoksuratojen ulkopuolella...Stadion on ulkomitoiltaan yli kolme ha.

Ja sinun 105 x 68 metriseen tilaasi ei ole mahdollista saada yhtäkään täysimittaista juoksurataa...looginen ajattelu kannattaa aina.

Lue lisää

Korjaus!
Tuolla jonkun Stadionin mitat on:
175m x 93m = 16.000 sqm,
se purje on silloin suunnilleen 1/5 tai 20%
on iso mutta ei niin Waltawa purje!

Keel tosiaan ilmoitettu min 4m ja max 10m
se keel on kuin sama Uima Stadionin 10m hyppytorni!

Ja siis masto sama kuin Stadionin Torni 72m

Hinta? On ainakin kallis!

Waltawa lippu on 910m4

Ehkä Latinalaisessa Amerikassa...

Sinullapas on Waltawan paljon tietoa!

Onks Miljoona enempi kuin miljoona?

Pure jenkki!

Tuohon tarvittaisiin lisää viittauksia.

” Yhdessä vaiheessa kanavan sähköistys oli järjestetty vanhaan rahtilaivaan asennetulla ydinvoimalalla. Se oli samalla maailman ensimmäinen kelluva ydinvoimala.”

Olen nähnyt useita dokumentti filmejä tuon kanavan rakentamisesta, mutta tuollaista voimalaa ei niissä ole mainittu.

Anonyymi kirjoitti:

Tuohon tarvittaisiin lisää viittauksia.

” Yhdessä vaiheessa kanavan sähköistys oli järjestetty vanhaan rahtilaivaan asennetulla ydinvoimalalla. Se oli samalla maailman ensimmäinen kelluva ydinvoimala.”

Olen nähnyt useita dokumentti filmejä tuon kanavan rakentamisesta, mutta tuollaista voimalaa ei niissä ole mainittu.

Lue lisää

USS Sturgis, reaktori MH-1A.

Anonyymi kirjoitti:

USS Sturgis, reaktori MH-1A.

Tuo alus oli siellä vuodesta 1963 vuoteen 1967.

Kanava otettiin käyttöön vuonna 1914, joten rakennustöiden aikana se ei ollut siellä käytössä.

USS Nautilus valmistui -50 luvun alussa. Sitä ennen ei missään aluksessa käytetty ydinvoimaa.

Hieman tarkempia historian kuvauksia olisi paikallaan.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo alus oli siellä vuodesta 1963 vuoteen 1967.

Kanava otettiin käyttöön vuonna 1914, joten rakennustöiden aikana se ei ollut siellä käytössä.

USS Nautilus valmistui -50 luvun alussa. Sitä ennen ei missään aluksessa käytetty ydinvoimaa.

Hieman tarkempia historian kuvauksia olisi paikallaan.

Lue lisää

Kuvaile sinä mitä haluat!
En ole väittänyt että alus olisi ollut käytössä yhtään aikaisemmin kuin on ollut, minä kerroin että se oli käytössä yhdessä vaiheessa.
Oletko ihan joku lapsi?

Anonyymi kirjoitti:

Tuo alus oli siellä vuodesta 1963 vuoteen 1967.

Kanava otettiin käyttöön vuonna 1914, joten rakennustöiden aikana se ei ollut siellä käytössä.

USS Nautilus valmistui -50 luvun alussa. Sitä ennen ei missään aluksessa käytetty ydinvoimaa.

Hieman tarkempia historian kuvauksia olisi paikallaan.

Lue lisää

Tuo Panaman kanavalla ollut alus ei ollut ydinvoimalla kulkeva alus vaan WW2:n aikaan Neuvostoliittoon tarvikkeita vieneissä saattueissa käytetty höyrykattilalla ja -koneella varustettu laiva. Se oli vain asennus- ja kuljetusalusta pienehkölle sähköä tuottaneelle ydinvoimalalle ja se sähkö syötettiin kanava- alueen sähköverkkoon.
Tämä voimala rakennettiin ja vietiin kanavalle koska Panama ja USA kiistelivät kanavan hallinnasta ja siinä yhteydessä Panama katkaisi sähkönsyötön kanava- alueelta ja sitä pyrittiin paikkaamaan siis tämän voimalan sähköllä.
Sturgis oli vanhempaa Liberty- luokkaa, myöhemmin alettiin tehdä myös hieman suurempaa Victory- luokkaa, jälkimmäisiä tehtiin osa myös moottorilaivoiksi ja osan höyrykone korvattiin myöhemmin dieselillä. Victory- luokan laivoista Yhdysvaltalainen Park Victory upposi UTÖ:n edustalle ollessaan tuomassa kivihiililastia H:gin kaupungin sähkölaitokselle.
Suomalaiset laivanvarustajat ostivat sodan jälkeen ainakin kolme entistä saattuealusta ja niillä ajettiin pitkälle 1970- luvun puolelle. Suomeen hankittiin myös muutamia hinaajia jotka oli tehty ja olivat osallistuneet Normandian maihinnousuun.

Anonyymi kirjoitti:

Kuvaile sinä mitä haluat!
En ole väittänyt että alus olisi ollut käytössä yhtään aikaisemmin kuin on ollut, minä kerroin että se oli käytössä yhdessä vaiheessa.
Oletko ihan joku lapsi?

Lue lisää

Äläpä nyt hermostu. Kun kerroit ansiokkaasti kanavan rakennustöistä ja siihen loppuun pläjäytit siellä olleen ydinvoimaa käytössä, niin siinä alkoi tunnelma kohota historian kirjoja selatessa.

Kun siihen tuli yhden lauseen vastaus, niin mitäpä tuohon muuta enää toteaisi.

Valitettavasi lapsuus on jo kaukana takana päin ja joskus sitä kaiholla ajattelen, mutta en sekoita niitä muisteloita näihin ympyröihin D.

Hyvä kommentti.
Ei kannata mennä tappamaan amerikkalaisia, ne ylireagoivat.

Mutta historiaa voidaan tarkastella myös olematta puolesta ja vastaan, miten päädyitkään kuin automaatti tulkitsemaan että joku olisi puolueellinen.
USA on maailmanhistorian tuhoisin valtio, se on vain tilastollinen fakta.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta historiaa voidaan tarkastella myös olematta puolesta ja vastaan, miten päädyitkään kuin automaatti tulkitsemaan että joku olisi puolueellinen.
USA on maailmanhistorian tuhoisin valtio, se on vain tilastollinen fakta.

Lue lisää

Tarkasteletko asiaa terroristien tai muuten toisia sortavien ja kiusaavien silmin?

Tuossa tapauksessa asia pitää ehkä paikkansa.

Mietipä vähän lisää.

He tulivat auttamaan Eurooppaa vuonna 1917.
Toisen kerran 1941 . Joutuivat Japanilaisten yllättämäksi Pearl Harborissa., joka johti Amerikkalaisten tuloon myöhemmin taas Eurooppaan.
He panivat kovasti kommunisteja vastaan monessa paikassa.
Irakilaiset hyökkäsivät Kuwaitiin ja taas tarvittiin joku, joka pani öykkärin ruotuun.
Kosovosta tarvittiin yhden öykkärin kuriin panoa.
Irakin öykkärille ei riittänyt yksi kerta, vaan piti mennä uudestaan.
Näitä on useita tapauksia, joissa on tarvittu poliisia, mutta joissakin tapauksissa olisi ollut ehkä parempi lähteä pois aikaisemmin, kuten Vietnamista ja Afganistanista.

Anonyymi kirjoitti:

Tarkasteletko asiaa terroristien tai muuten toisia sortavien ja kiusaavien silmin?

Tuossa tapauksessa asia pitää ehkä paikkansa.

Mietipä vähän lisää.

He tulivat auttamaan Eurooppaa vuonna 1917.
Toisen kerran 1941 . Joutuivat Japanilaisten yllättämäksi Pearl Harborissa., joka johti Amerikkalaisten tuloon myöhemmin taas Eurooppaan.
He panivat kovasti kommunisteja vastaan monessa paikassa.
Irakilaiset hyökkäsivät Kuwaitiin ja taas tarvittiin joku, joka pani öykkärin ruotuun.
Kosovosta tarvittiin yhden öykkärin kuriin panoa.
Irakin öykkärille ei riittänyt yksi kerta, vaan piti mennä uudestaan.
Näitä on useita tapauksia, joissa on tarvittu poliisia, mutta joissakin tapauksissa olisi ollut ehkä parempi lähteä pois aikaisemmin, kuten Vietnamista ja Afganistanista.

Lue lisää

Pohjois- Amerikan varhaisimpiin mittaviin aikaansaannoksiin kuulunutta alkuperäisväestön tuhoamista lähes sukupuuttoon ei voine pitää vähäisenä "saavutuksena" sitäkään...

Anonyymi kirjoitti:

Pohjois- Amerikan varhaisimpiin mittaviin aikaansaannoksiin kuulunutta alkuperäisväestön tuhoamista lähes sukupuuttoon ei voine pitää vähäisenä "saavutuksena" sitäkään...

Tuo on tietenkin täältä katsoen ikävää, mutta alkuperäiskansojen sortaminen on kuulunut läpi ihmiskunnan historian kaikkien valloittajien toimintatapoihin.
Tuon toiminnan kohteiksi ovat esimerkiksi meillä joutuneet aikanaan Saamelaiset ja myöhemmin me ”lantalaiset” kun Ruotsi tuli meitä hallitsemaan. Tuo kuuluu ihmisluonnon ominaisuuksiin, jolle emme toistaiseksi voi mitään.

Jos pidättäydymme tarkastelemaan saman arvoisten kansojen keskinäisiä toimia toisiaan kohtaan, niin saamme paremman vertailupohjan kuinka joku ryhmittymä aloittaa toisten sortamisen.
Tuollaisen toimijan ruotuun saattamiseen tarvitaan ”poliisi”.
Tosiasia nyt vain on se, että viimeisten sadan vuoden aikana ei ole parempaa poliisia tullut apuun kuin Yhdysvallat.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo on tietenkin täältä katsoen ikävää, mutta alkuperäiskansojen sortaminen on kuulunut läpi ihmiskunnan historian kaikkien valloittajien toimintatapoihin.
Tuon toiminnan kohteiksi ovat esimerkiksi meillä joutuneet aikanaan Saamelaiset ja myöhemmin me ”lantalaiset” kun Ruotsi tuli meitä hallitsemaan. Tuo kuuluu ihmisluonnon ominaisuuksiin, jolle emme toistaiseksi voi mitään.

Jos pidättäydymme tarkastelemaan saman arvoisten kansojen keskinäisiä toimia toisiaan kohtaan, niin saamme paremman vertailupohjan kuinka joku ryhmittymä aloittaa toisten sortamisen.
Tuollaisen toimijan ruotuun saattamiseen tarvitaan ”poliisi”.
Tosiasia nyt vain on se, että viimeisten sadan vuoden aikana ei ole parempaa poliisia tullut apuun kuin Yhdysvallat.

Lue lisää

Tosiasia on vain se että Amerikan Yhdysvallat on eniten ihmiskuntaa tuhonnut valtiovalta.
Tämä tosiasia ei poistu eikä pienene selittelyllä siitä että kyllähän ne muutkin..!

Anonyymi kirjoitti:

Tosiasia on vain se että Amerikan Yhdysvallat on eniten ihmiskuntaa tuhonnut valtiovalta.
Tämä tosiasia ei poistu eikä pienene selittelyllä siitä että kyllähän ne muutkin..!

Lue lisää

Et ilmeisesti ole ns. länsimyönteinen tarkkailija.
Jos näin on, niin meillä ei ole mitään yhteistä tässä asiassa.

Anonyymi kirjoitti:

Et ilmeisesti ole ns. länsimyönteinen tarkkailija.
Jos näin on, niin meillä ei ole mitään yhteistä tässä asiassa.

En, olen puolueeton, realistinen ja looginen ajattelija.
Meillä EI ole mitään yhteistä!

Mistäköhän läpivienneistä ja rungon aukoista nyt satuilet?
Oliko aluksen pohja siis täynnä reikiä, miten se lainkaan pysyi pinnalla..?
Missä ne rungon aukot sijaitsevat, peräpeili on käännettävissä uimatasoksi mutta siinä vähän edempänä on vesitiivis laipio, mitä muita aukkoja rungossa oli, ovet ja ikkunat tms. olivat kansirakenteissa?
Onko veneessäsi esim. moottorin mahdollisessa jäähdytysveden läpiviennissä kartiotappi veneen kaatumisen varalta...

Linkki ei sisällä käytännössä mitään ovista tms. ja kukapa siellä olisi niitä ovia edes ollut sattumoisin kuvaamassa varttitunti ennen uppoamista..?
Linkin alussa näkyvä aluksen peräluukku on uimataso joka voi olla alhaalla tai ylhäällä, siellä sen etupuolella on kyllä vesitiivis laipio joten tuon luukun asento ei kerro mitään...

Otetaan esiin heti kättelyssä yksi karkea virhe linkissä esitetyistä väitteistä: Aluksen köli ei ollut ns. taittoköli vaan varsinainen kölipaino sijaitsi kiinteässä kölissä ja taitettava evä oli tarkoitettu käytettäväksi purjehdittaessa vain sortoa vähentämään, siis se oli ihan vaan virtaustekninen evä ilman painoa.
Ko. evän sijoittelusta ym. on nyt tehty tarpeeton numero, evällä tuskin on mitään osaa tai arpaa veneen kaatumiseen ja uppoamiseen!

Anonyymi kirjoitti:

Otetaan esiin heti kättelyssä yksi karkea virhe linkissä esitetyistä väitteistä: Aluksen köli ei ollut ns. taittoköli vaan varsinainen kölipaino sijaitsi kiinteässä kölissä ja taitettava evä oli tarkoitettu käytettäväksi purjehdittaessa vain sortoa vähentämään, siis se oli ihan vaan virtaustekninen evä ilman painoa.
Ko. evän sijoittelusta ym. on nyt tehty tarpeeton numero, evällä tuskin on mitään osaa tai arpaa veneen kaatumiseen ja uppoamiseen!

Lue lisää

Umpinaisella teräsevällä on merkittävää painoa, vaikka kiinteässä osassa onkin painoa sitä enemmän. Kyseessä oli siis kippiköli, vaikka muuta luulit.

Totta hemmetissä siinä on uppoamisvaara, siksi noissa valtamericruisereissa ei harrasteta suuria ikkunoita ja ne pienetkin voi sulkea sisältä metalliluukuilla, jotka kiristetään isoilla siipimuttereilla. Kuunari Helenassa on sellaiset salongissa. Jos veneestä ei muuta löydy niin tungetaan jotain fyllia siihen aukkoon ja sidotaan kiinni että kestää aaaltojen iskut. Joku pöytälevy tai turkkiluukku voisi olla kooltaan valmiiksi ikkunaan sopiva. Näitä juttuja tulee miettiä ennen valtamerilegiä.

Jos ikkunasta tulee vettä, niin aika hiton hyvin saa olla laakeroitu, että luukun saa vedettyä eteen eikä sitä kuitenkaan saisi tiiviisti.