Artemis jää torsoksi

NASAn vahtikoira löytää laadunvalvontaongelmia Boeing SLS -työssä.

Kiina aikoo käynnistää eksoplaneetan observatorion vuonna 2028, jonka tavoitteena on tehdä läpimurto havaitsemaan mahdollinen toinen maapallo.

Vuodesta 1995 lähtien on löydetty noin 5 000 eksoplaneettoa, mutta maan kokoisia planeettoja ei ole havaittu auringon kaltaisten tähtien asutusvyöhykkeillä.

Kiinan tiedeakatemian (CAS) alaisuudessa toimivan Shanghain tähtitieteellisen observatorion ehdottama Earth 2.0 eli ET aikoo käyttää kuutta 28 senttimetrin aukkoa laajakentän optista teleskooppia tarkkailemaan noin 2 miljoonaa tähteä Kepler-tehtävän tähtikentässä ja muissa , suuremmat lähialueet, jotka tarkkailevat jatkuvasti niin kutsuttujen ekso-Maalojen kauttakulkua neljän vuoden ajan.

Tehtävä on nyt suunnattu laukaisulle vuonna 2028

Axiom Space työskentelee Nokian kanssa mukauttaakseen maanpäällisiä langattomia tekniikoita tarjoamaan nopeaa viestintää Axiomin kehittämille Artemis-avaruuspuvuille.

Molemmat yhtiöt ilmoittivat kumppanuudesta 21. elokuuta kehittääkseen 4G/LTE-viestintätekniikoita, nimeltään Lunar Surface Communications System (LSCS), pukuille, joita Axiom kehittää NASA:lle käytettäväksi Artemis 3 -tehtävässä aikaisintaan vuoden 2026 lopulla.

LSCS-tekniikka sisältää kaksi pääkomponenttia. Yksi on "verkko laatikossa", joka sisältää tukiaseman, antennit ja muut järjestelmät, jotka asennetaan Human Landing Services -laskeutujalle, joka kuljettaa astronautit kuun pinnalle. Toinen on käyttäjämoduuli, joka liitetään Axiomin puvuihin.

4G/LTE-viestintä tarjoaa redundanssin olemassa oleville UHF- ja Wi-Fi-yhteyksille sekä lisää kaistanleveyttä. "Puvun näkökulmasta pidämme tästä, koska se antaa meille paljon enemmän kykyjä ja se antaa hieman enemmän redundanssia viestinnässä", sanoi Russell Ralston, Axiom Spacen ajoneuvon ulkopuolisen toiminnan varatoimitusjohtaja haastattelussa.

NASA ei harkitse uudelleen suunnitelmia valita vain yksi yritys kehittämään Artemis-kuumönkijää, vaikka toisessa ohjelmassa, joka hankki palveluna Kuun tutkimustoiminnan avainelementtejä, on takaisku.

NASA ilmoitti huhtikuussa, että se myönsi toteutettavuustutkimussopimukset kolmelle yritykselle - Intuitive Machines, Lunar Outpost ja Venturi Astrolab - Lunar Terrain Vehicle (LTV) Services -sopimuksensa ensimmäisestä vaiheesta . Toukokuussa virallisesti aloitetut yhden vuoden sopimukset antavat yrityksille mahdollisuuden kypsyä suunnitelmiaan mönkijöille, joita astronautit käyttävät myöhemmillä Artemis-lennoilla sekä teleoperoidaan maasta, kun astronautit eivät ole paikalla.

Virasto sanoi, että se valitsee sitten yhden yrityksistä, joka rakentaa ja esittelee mönkijää kuuhun, minkä jälkeen virasto tosiasiallisesti vuokraa mönkijän palvelusopimuksen perusteella. Yritys voi myös tarjota roveria muille asiakkaille, kun NASA ei käytä sitä.

Tämä lähestymistapa eroaa muista palvelusopimuksista, joita NASA käyttää Artemiksen ja kansainvälisen avaruusaseman toiminnassa, miehistöidyistä kuulaskeutuvista avaruusaseman rahti- ja miehistötehtäviin, joissa NASA ostaa palveluita vähintään kahdelta palveluntarjoajalta. Viraston mukaan näin toimimalla voidaan taata, että keskeiset ominaisuudet ovat käytettävissä, vaikka yksi palveluntarjoaja horjuisi.

NASAn virkamiehet sanoivat tuolloin, että rajalliset budjetit estivät virastoa valitsemasta toista yritystä kuunkulkijan esittelypalkinnolle. "Ylläpidämme kilpailua niin pitkälle kuin pystymme", sanoi Chris Hansen, NASAn Extravehicular Activity and Human Surface Mobility -ohjelman apulaisjohtaja avaruussymposiumissa pian sopimuksen myöntämisen jälkeen. Hän sanoi, että NASA:n lähestymistapa LTV-ohjelmaan antaa virastolle "paremman varmuuden siitä, että voimme pysyä budjeteissa, jotka meille on annettu tehtävämme suorittamiseen".

NASAn lähestymistapaa valmiuksien hankkimiseen palveluna on testattu LTV-palkintojen jakamisesta lähtien. Collins Aerospace ilmoitti 25. kesäkuuta, että se ei enää jatka NASAlta vuonna 2022 saamaansa Exploration Extravehicular Activity Services (xEVAS) -tehtävämääräystä kehittääkseen uutta ISS-avaruuspukua. Nämä puvut olisi toimitettu NASA:lle palvelusopimuksen perusteella.

Collins oli yksi kahdesta xEVAS-ohjelmaan valitusta yrityksestä, ja NASA myönsi Axiom Spacelle tehtävän kehittää puku Artemis moonwalksille. Jokainen yritys sai myös "crossover" -tehtävämääräyksen, jotta Axiom voisi mukauttaa pukunsa ISS:lle ja Collins puvunsa kuuhun.

"Axiom jatkaa työskentelyä syväavaruudessaan sekä mikrogravitaatiopuvussa, kun Collins seisoo", sanoi NASAn Johnson Space Centerin johtaja Vanessa Wyche AIAA ASCEND -konferenssissa 30. heinäkuuta.

Wyche lisäsi, että virasto etsi tapoja säilyttää kilpailu xEVAS-ohjelmassa. "Haluamme varmistaa, että meillä on kilpailua", hän sanoi. "Haluamme jatkossakin saada varmuuskopiota." Se voi tarkoittaa uuden palveluntarjoajan palkkaamista tai sisäisten "riskinhallintatoimien" suorittamista, jos Axiomille tulee teknisiä ongelmia, hän selitti.

Vaikka NASA on sitoutunut varmistamaan kilpailun avaruuspukuohjelman kanssa, Collinsin kokemus ei ole muuttanut sen kantaa LTV-palvelusopimukseen.

NASA JSC:n LTV-projektipäällikkö Steve Munday sanoi paneelikeskustelussa ASCENDissä 31. heinäkuuta, että rahoitus estää virastoa tukemasta useampaa kuin yhtä yritystä demonstraatiovaiheessa. "Haluaisin, että niitä olisi enemmän kuin yksi", hän sanoi. "Budjettirajoitukset voivat pakottaa meidät hankkimaan sellaisen."

"Uskon, että olemme kaikki samaa mieltä siitä, että enemmän on parempi kilpailulle ja riskien vähentämiselle", hän lisäsi.

Kolme toteutettavuustutkimuksiin valittua yritystä tarjosivat paneelikeskustelussa vähän uutta tietoa ajoneuvoistaan. Yksi esiin noussut kysymys oli näiden kolmen yrityksen liiketoimintamalli, mukaan lukien kuinka paljon NASA käyttää roveria ja mitä muita asiakkaita heillä on.

Munday sanoi, että NASA:lla on kaksi vaihtoehtoa kullekin Artemis-tehtävälle, ostamalla mönkijän käyttöä viideksi kuukaudeksi tai yhdeksäksi kuukaudeksi kerrallaan osana vuosittaista tehtävää. "Lopun aika on heidän päätettävissään", hän sanoi roverin kuljettajasta.

Trent Martin, Intuitive Machinesin avaruusjärjestelmien varatoimitusjohtaja, sanoi, että yritykset osana ehdotuksiaan selittävät mönkijöidensä, kuten suunniteltujen ei-NASA-käyttäjien, liiketoimintaa. "Osana arviota NASA tarkasteli, oliko heidän mielestään taloudellisesti kannattavaa liiketoimintaa", hän sanoi. "Mitä tahansa teimmekin, meidän täytyi paitsi sanoa, että NASAlle ehdottamamme hinta oli kannattava, myös että se oli kestävä ja meillä oli todellista liiketoimintaa, joka voisi sulkea asian."

Hän tai muut panelistit eivät menneet yksityiskohtiin liiketoimintamalleistaan. Forrest Meyen, yksi Lunar Outpostin perustajista, kuvaili "epälineaarista mallia" mönkijän käyttöön riippuen toimintojen tyypistä ja niiden tärkeydestä.

Kiina laukaisi uuden viestintäsatelliitin kohti geostationaarista vyötä torstaina, mutta paljasti hyvin vähän tietoa avaruusaluksesta.

Pitkä marssi 7A nousi Wenchangin satelliitin laukaisukeskuksesta Hainanin saarella kello 8.25 itäisestä (1225 UTC) 22. elokuuta noustaen yötaivaalle rannikon avaruussataman yläpuolelle. Valtiomedia Xinhua ilmoitti laukaisumenestyksestä noin 45 minuuttia nousun jälkeen.

"Satelliitti saapui onnistuneesti ennalta määrätylle kiertoradalle ja laukaisutehtävä oli täydellinen menestys", ytimekäs lehdistötiedote totesi.

Vaikka laukaisu oli odotettavissa, Kiinan sosiaaliseen mediaan lähetettyjen Wenchangin raketin kuvien ja merenkulun varoitusten vuoksi hyötykuorma ei ollut ulkopuolisille tiedossa ennen kuin laukaisun onnistumisesta ilmoitettiin.

Xinhua totesi, että ChinaSat 4A -satelliitti voi "tarjoaa käyttäjille puhe-, data-, radio- ja televisiolähetyspalveluita". Tarkoitettuja käyttäjiä ei ilmoitettu.

Kiinan valtion omistama pääurakoitsija China Aerospace Science and Technology Corporation (CASC) paljasti pian sen jälkeen, että ChinaSat-4A:n on kehittänyt sen Kiinan avaruusteknologian akatemia (CAST). Muita yksityiskohtia ei julkaistu.

Kiinalaiset tutkijat ehdottavat erillisten Maan ja Kuun kiertoradan välitysjärjestelmien yhdistämistä vähentääkseen riskejä ja epävarmuutta, joka liittyy muiden maiden maa-asemiin luottamiseen.

Kiina johtaa hanketta, joka tunnetaan nimellä International Lunar Research Station ( ILRS ), jonka tavoitteena on perustaa tukikohta lähelle Kuun etelänapaa 2030-luvulla. Suunnitelmaan kuuluu Queqiaon ("harakkasilta") -relejärjestelmän perustaminen Kuun kiertoradalle helpottamaan viestintää Maan ja kuun välillä.

Chinese Journal of Space Science -lehdessä julkaistussa artikkelissa todetaan , että maan pyörimisen ja kuun kiertoradan vuoksi kotimaiset maanpäälliset syväavaruusasemat voivat kommunikoida vain ajoittain Queqiaon kuun välityssatelliittien kanssa. Muiden maiden syväavaruusasemat, kuten Argentiinan Neuquénin maa-asema, voivat parantaa huomattavasti viestintäolosuhteita.

Artikkelissa kuitenkin todetaan myös, että vaikka asemien perustaminen muualle maailmaan voisi lieventää tätä ongelmaa, se tuo mukanaan kansainvälisiin suhteisiin, poliittiseen vakauteen ja turvallisuuteen liittyviä riskejä. "Kun astronautit sijoitetaan kansainvälisille kuun tutkimusasemille ja kuun tukikohtiin, tätä riskiä ei voida jättää huomiotta."

Pekingin telemetriateknologian tutkimusinstituuttiin, Pekingin seuranta- ja viestintäteknologian tutkimusinstituuttiin ja Beihangin yliopistoon kuuluvat tutkijat ehdottavat Queqiao-satelliittien yhdistämistä – joista toiset ovat jo tukeneet kahta kuun kauempaa lentoa – Kiinan Tianlian-viestintäsatelliitteihin. geosynkronisella kiertoradalla.

Tianlian-satelliitit ovat tärkeä osa Kiinan avaruusinfrastruktuuria. Kolme Tianlian-satelliittia, jotka sijaitsevat 120 asteen kulmassa toisistaan ​​geostationaarisella kiertoradalla, tarjoavat luotettavat, reaaliaikaiset maailmanlaajuiset telemetria- ja tiedonvälityspalvelut satelliiteille, avaruusaluksille ja Tiangongin avaruusasemalle. Tianlian-satelliitit eivät tällä hetkellä käytä satelliittien välisiä linkkejä.

"Jotta varmistetaan jatkuva, saumaton kommunikaatio ILRS:n ja Kiinan maalennonjohtokeskuksen välillä, on tarpeen integroida Kuun ja Tianlianin välityssatelliitit muodostaen kaksoissatelliittivälitysjärjestelmän", artikkelissa lukee.

Simulaatioiden mukaan Tianlian voisi tällä hetkellä tarjota Queqiaolle 75 prosentin kattavuuden. Jatkuvan peiton saavuttamiseksi se ehdottaa lisäantennien asentamista tuleviin Tianlian-satelliitteihin parantaakseen niiden kykyä kommunikoida kuun välityssatelliittien kanssa. Myös neljäs Tianlian-satelliitti tarvittaisiin kattavuuden lisäämiseksi.

Kaksoisvälitysjärjestelmä, jos se toteutetaan, sisältäisi integroidut viestintäpäätteet sekä Kuun Queqiaon että Tianlianin välityssatelliiteilla. Siirrot kuitenkin rajoittaisivat Tianlian-satelliittien resursseja niiden nykyiseen käyttöön.

Ehdotettu kaksoissatelliittivälitysjärjestelmä parantaisi merkittävästi ILRS:n ja Maan maa-asemien välisen viestinnän luotettavuutta ja jatkuvuutta, kirjoittajat väittävät, varmistaen saumattoman liitettävyyden miehitettyihin syväavaruustehtäviin ja tehostaen Kiinan avaruustutkimusinfrastruktuurin yleistä kestävyyttä ja tehokkuutta. Se voisi myös toimia edeltäjänä maailmanlaajuisen peiton ja nopean viestinnän tarjoamisessa cislunar-avaruuteen.

On kuitenkin huomionarvoista, että ehdotus on jossain määrin implisiittisesti kriittinen suunnitellun ILRS:n kansainvälistä näkökulmaa kohtaan ja ajaa viestinnän kotimaista valvontaa. Kiina on allekirjoittanut yhteisymmärryspöytäkirjat Aasian, Euroopan ja Afrikan maiden sekä läntisen pallonpuoliskon Venezuelan ja Nicaraguan kanssa.

Aluksella olevat Kiinan maa-asemat, kuten Neuquén, ovat herättäneet huomiota mahdollisesti kaksikäyttöisinä. Samaan aikaan Kiina menetti maa-aseman käytön Kiribatissa Keski-Tyynenmeren alueella vuonna 2003, kun saarimaa tunnusti Taiwanin. Maa kuitenkin palautti suhteet Kiinaan vuonna 2019. Tällaiset tapaukset vaikuttavat todennäköisesti tutkijoiden ajatteluun. Kiina luottaa myös Yuanwang-seuranta-aluksiin tukemaan laukaisuja sen sijaan, että olisi olemassa kansainvälisten maa-asemien verkosto.

Kiinalla on tällä välin vakiintunut ja kasvava maa-asemaverkosto, joka kattaa maan maantieteelliset ulottuvuudet.

Se suunnittelee Queqiaon tähdistöä tarjoamaan kattavia kuunavigointi- ja viestintäpalveluita maan kuuntutkimustehtäviin. Pari reittiä etsivää satelliittia, nimeltään Tiandu-1 ja Tiandu-2 , laukaistiin yhdessä Queqiao-2:n kanssa aiemmin tänä vuonna.

Ehdotettu ensimmäinen vaihe perustaisi satelliitteja elliptisille jäädytetyille kiertoradalle (ELFO) kuun ympäri. Toisessa vaiheessa nähdään lisää ELFO-satelliitteja ja avaruusaluksia Maan ja kuun Lagrange-pisteissä 1, 2, 4 ja 5, lähes suoraviivainen halo-kiertorata (NRHO) ja avaruusalus geostationaarisella kiertoradalla, jota kutsutaan cislunar-avaruusasemaksi. Kolmas ja viimeinen vaihe lisäisi satelliitteja olemassa oleville ja uusille kaukaisille retrogradisille kiertoradoille (DRO).

Nasalta loppu raha! Nasan johtaja on impesilli!

Olemme työntäneet ymmärryksemme maailmankaikkeuden historiasta alkuräjähdyksen varhaisimpiin hetkiin, ja olemme tiukasti käsitelleet kosmoksen olemassaolon ensimmäisten minuuttien taustalla olevaa fysiikkaa. Mutta sen lisäksi on hämärää sumua, ratkaisemattoman matematiikan ja liian monimutkaisen fysiikan sotkua. Emme ymmärrä universumimme alkuperää, emmekä edes sitä, onko tämä kysymys järkevä – jos tietomme ajasta ja paikasta pätee jopa niin äärimmäisissä mittakaavaissa .

Kosmoksen alun kysymyksiin liittyvät mysteerit, joita korkean energian fysiikassa on runsaasti. Emme tiedä kuinka yhdistää tietomme painovoimasta, sellaisena kuin se ilmaistaan ​​yleisen suhteellisuusteorian kautta, ymmärryksiimme kvanttifysiikasta, joka hallitsee muita luonnonvoimia. Emme tiedä kuinka painovoima toimii erittäin pienissä mittakaavassa, mikä estää meitä ymmärtämästä itse alkuräjähdystä ja mustien aukkojen todellista luonnetta.

Huolimatta DNA:n koodin murtamisesta ja genetiikan roolista evoluutioprosessissa, emme ymmärrä, kuinka elämä syntyi maan päällä ja olemmeko todella yksin kosmoksessa. Emme tiedä, miten sukupuolinen lisääntyminen syntyi, mistä virukset ovat peräisin, tai koko elämän laajuutta maapallolla. Emme ymmärrä kaikkia molekyylivuorovaikutuksia, jotka vaikuttavat omaan biokemiaamme, tai sitä, kuinka solujemme komponentit löysivät toimivansa yhdessä.

Emme tiedä, ovatko suprajohteet, jotka mahdollistavat sähkön siirron ilman vastusta, mahdollisia huoneenlämpötilassa. Emme tiedä Maan koko tektonista historiaa tai edes sitä, onko Maan ilmastojärjestelmän kaksoiskappaleita muissa maailmoissa, jotka kiertävät vieraita tähtiä.

Emme edes ymmärrä omien tietoisten ajatustemme alkuperää – tai edes luonnetta, tiedon janomme lähdettä ja kykyämme saada sitä käsiksi.

Emme edes tiedä, kuinka voimme esittää näitä kysymyksiä.

Avaruuden kudos kuhisee värähtelevistä kvanttikentistä, jotka tunnetaan tyhjiöenergiana. Se on siellä, kaikkialla, missä katsomme. Saammeko siitä koskaan mitään irti?

Voimme jopa laskea tämän tyhjiöenergian voimakkuuden. Kun sovellamme kvanttimekaniikan sääntöjä määrittääksemme kuinka paljon kentät värähtelevät erillään, saamme… äärettömän. Aivan oikein, siellä on ääretön määrä energiaa, joka täyttää jokaisen aika-avaruuden. Tämä johtuu siitä, että näiden kenttien värähtelymäärää ei ole rajoitettu. Pienet värähtelyt, keskivärähtelyt ja suuret värähtelyt tapahtuvat jokaisessa kvanttikentässä samanaikaisesti.

Odota, odota… kuinka kentillä voi olla ääretön energia, mutta silti enemmän energiaa hiukkasten tuottamiseen? Vastataksemme tähän kysymykseen voimme kääntyä hollantilaisen fyysikon Hendrik Casimirin suunnittelemaan nokkelaan kokeeseen.

Kaksi kansainväliselle avaruusasemalle juuttunutta astronauttia Boeing-avaruusaluksensa toimintahäiriön jälkeen saattoi olla siellä paljon odotettua pidempään, koska ne eivät ole yhteensopivia avaruuspukujensa kanssa.

NASA kertoi Fox News Digitalille, että heidän Boeing-avaruuspuvut on tehty toimimaan yrityksen avaruusalusten kanssa, kun taas SpaceX:n avaruuspuvut on tehty toimimaan sen oman Dragon-aluksen kanssa, jolla NASAn astronautit Butch Wilmore ja Suni Williams voivat ajaa laskeutuessaan takaisin Maahan.

Kaksi astronauttia saapuivat Starliner-ajoneuvolla 5. kesäkuuta ja heidän piti jäädä vain kuun puoliväliin.

Viranomaiset ovat keskustelleet siitä, kuinka heidät voitaisiin palauttaa turvallisesti kotiin, kun heliumvuotoja ja propulsio-ongelmia on havaittu.

Havaintoalueella on 1000 miljardia eksoplaneetaa, joista asuttavia ihmiselle on noin 10000. ja 40 miljoonaa madollisenti asutavaa tukikohtarakenteilla. joiden kaasukehä ei tue ihmisen elämää. kuin mm Mars.

Miehitetyn lennon kuun ympäri olisi pitänyt olla jo! Ongelma on Orion aluksen säteilysuojaus ja raha, Nasan kyky laukaista SLS
Ukrainan tukeminen on mm leikannut Nasan rahoja, Nasan oma budjettihan ei ole valtava, se kattaa lähinnä henkilökulut ja kiinteistöt. Kaikki muu rahoitus haetaan erikseen. mm Artemis.

Nasa karsii vanhoja satenliiteja, koska niiden tiedearvo ei vastaa henkilökuluja.
Voyagerporukaa Nasa roikuttaa mukan edeleen, vaikka alukset käytännössä kuolleita.

Hubblesta tuli Nasan kalleimpia hankkeita, sekin on jo ihan romu!.

Nyt nasalla ei ole rahaa ja kykyä laskea viper-kuumönkijää kuuhun.

Artemis myöhästyy vuosikymmeniä jos koskaan edes toteutuu.

Nasa ei kyne toteuttamaan Artemis ohjelmaansa.

NASAn ylitarkastaja ennustaa SLS-mobiililaukaisualustan kustannusten jatkuvan kasvun.

Raha loppuu!

FAA keskeyttää Falcon 9:n laukaisut tutkiakseen epäonnistuneen tehostimen laskeutumisen
Jeff Foust
28. elokuuta 2024

Asiantuntijat varoittavat Yhdysvaltojen jäämisestä jälkeen satelliittikuvauskilpailussa: "Olemme menneet taaksepäin"

Avaruusvoimat menetti juuri yhden tärkeimmistä satenliiteistaan typerän ohjausliikeen vuoksi! Satenliitti on nyt putoamiskurssilla, eikä täysin hallitulla.

USA.n tubeksinnalle ei näytä tulevan loppua!

Ei taida nasa lentää kuuhun!

Nasalta loppu raha! ei lentoja.!
Kaupallisesti tilatut alukset ei toimi! ja maksaa älyttömiä summia.

Avaruuspuvut päällä! se vaan jatkuu! Aluksia ei tehdä ihmisille!

60-luvulla lähetettiin miehiä Kuuhun, nykyään vaan jotain silikoni jelly-ukkoja laukaistaan lähiavaruuteen geigermittari putket p-aukkoon työnnettynä.

Kuu alus ei olekaan ihmiskelpoinen! Ei säteilysuojaa!

Nellson on surkea johtaja Nasalle! Nellson ei saa puhuttua rahaa Nasalle.
Lisäksi Nelsson leikkaa asioita tunnepohjalla, eikä tiede edellä!
Tuotannon yksityistäminen ja sen hinta on tullut kuin märkä rätti Nasan silmille.
Samalla myös laatu sakannut!

Nasalta nyt vaan ei enään mikään onnistu!

Avaruusasemat homehtuvat. Miten voimme estää sen?

Kysy keneltä tahansa kiinteistötarkastajalta, niin he kertovat sinulle yhden ammattinsa perusperiaatteista – missä on kosteutta, siellä hometta. Tämä suhde pätee myös kansainväliseen avaruusasemaan. ISS:n sisäilmastoa valvotaan huolellisesti, mutta jos se heitetään ulos, mahdollisesti vaarallinen home voi itästää yön aikana. Ohion osavaltion yliopiston tutkijoiden uusi paperi selittää miksi - ja antaa oivalluksia siitä, kuinka voimme estää sen, jos se tapahtuu.

USA:lla ei ole rahaa toteuttaa ohjelmaa.