Miksi mustia-aukkoja väitetään massakeskittymiksi yhden hypoteesin perusteella?

https://en.wikipedia.org/wiki/Black_hole

Tuo "yksi hypoteesi" vastaa esitetyistä vaihtoehdoista sitä, jota havainnot parhaiten tukevat. Muitakin selityksiä on yritetty mutta kun niiden pitää sopia yhteen tunnetun fysiikan ja havaintojen kanssa niin eivät ole menestyneet.

Otsikossa esität kysymyksen mutta et viestin sisällössä avaa kysymystäsi ollenkaan. Laitat lisäksi tiedon "Mustia aukkoja ei ole aurinkokunnan lähistöllä." lainaukseksi Helsingin yliopistolta ilman linkkejä kun oikeasti kyseessä on Ilta-Sanomien toimittajan käsitys asiasta perustuen HY:n sivuilla olevaan materiaaliin. Lainaus siis peräisin tästä:

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000010647555.html

... ja HY:n sivu johon toimittaja viittaa on tässä, luotu 20.9.2022:

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/avaruus/musta-aukko-astrofysiikan-keskeisia-ilmioita

Tuossa sivustossa ei asiaa ole muotoiltu toimittajan kirjoittamalla tavalla vaan

"Onko mustista aukoista sitten mitään vaaraa? Vaikka musta aukko nielaisisi Maapallon ja koko Aurinkokunnankin helposti kokonaisena, on se lähinnä ajatusleikki. Johansson kiteyttää, että on äärimmäisen epätodennäköistä, että mustasta aukosta olisi uhkaa Maapallolle.

– Viimeiseen viiteen miljardiin vuoteen ei ole yhtään tähteä ajautunut lähimaillekaan aurinkokunnan sisäosia, mustista aukoista puhumattakaan. Voihan sitä aina spekuloida, mutta törmäyksiä mustan aukon ja aurinkokunnan välillä tapahtuu tilastollisesti vain keskimäärin kerran 1000 miljardissa miljardissa vuodessa. Tämä on 100 miljardia kertaa pidempi aika kuin maailmankaikkeus on tällaisenaan ollut olemassa, lisäksi Auringolla itsellään on vain noin 5 miljardia vuotta elinaikaa jäljellä. Huolissaan ei siis tarvitse olla, Johansson sanoo."

Mainitsemasi Telescopium tähdistön "mustat aukot" olivat hypoteesi ja perustuivat yhden julkaisun väitteisiin vuodelta 2019. Myöhemmät tutkimukset (3 kpl) samoista kohteista eivät tukeneet ajatusta siitä että kyseessä olisi mustia aukkoja. Asiasta tarkemmin tässä:

https://en.wikipedia.org/wiki/HR_6819

Tuhat valovuotta ei sitä paitsi ole "lähellä Aurinkokuntaa" ellei alle tuhannen valovuoden päässä oleva kohde joko ole supernovaräjähdys, supermassiivinen musta aukko tai liiku suurella nopeudella meitä kohti. Esimerkiksi Kravun tähdistön supernova vuonna 1054 on meistä noin 6500 valovuoden päässä.

Eta Carinae ei ole meille ongelma vaikka se räjähtäisi hypernovana ja muodostaisi mustan aukon.

https://en.wikipedia.org/wiki/Eta_Carinae

Tähden pyörimisakseli ei tällä hetkellä osoita Aurinkokunnan suuntaan.

"Superluminous Supernovae: No Threat from Eta Carinae "
https://ui.adsabs.harvard.edu/abs/2008AAS...212.0405T

Kyseisen tähden ympärillä oleva Homunculus-sumu on muodostunut kutakuinkin pyörimisakselin suuntaisesti. Jos pyörimisakseli osoittaisi meitä kohti jäisi sumun toinen pilvi meitä lähempänä olevan taakse piikoon.

Ettäkö ihan iltapäivälehdistäkin löytyy nykyään tiedettä?

"gravitaatiokenttä on identtinen minkä tahansa muun saman massaisen kappaleen kanssa."

Toi on absurdi, koska emme tiedä sen massaa kuin laskemalla sen sen gravitaatiokentästä.

Mutta on havaittu.. Että mustan aukon massa ei kasva suhteessa sen ahmimiin juttuihin..
Selittyykö se mittausvirheillä?

Garvitaatio biut paut välittää ajasta ja ulottuvuuksista. Suhteelisuus teorian mukaan isomassaisessa kohteessa aika hidastuu mm täältäkatsottuna. Mustassa aukossa siis aika on todella hidas.

Nyt on kuitenkin hypoteesi gravitronista, että sillä olisi massa.

Musta aukko voi olla näkymätön aika-avaruuden kaareutuvuuden takia.
Näemme vain valtavan kaivon aika-avaruudessa.