Biologia ja neurotiede remonttiin - uusi paradigma luonnontieteiseen

-Michael Levin soveltaa neurotieteen periaatteita biologiaan.

- Geenit ja neuronit ovat vain suhteellisen merkityksetön osa kokonaisuutta.

- biosähköinen "muotti" määrittelee eliöiden rakenteen, toiminnan ja muodon (vrt. teosofien eetterikeho & Thomas Beardenin tutkimukset & Sheldraken morfinen resonanssi)

- biosähköinen muotti saattaa liittyä siihen että kaikki biologinen elämä on jonkinlaisen sähkömagneettisen itseorganisoituvan plasmaelämän johdannaisia joten periaatteessa kaikki fysiikka, kemia, tähtitiede ja kosmologia liittyy olennaisella tavalla biologiaan ja elollisiin organismeihin ts. galaksit, galaksijoukot, tähdet, planeetat, molekyylit & atomit ovat jollain tavalla elollisia ja itseorganisoituvia olioita eli kyseessä on jatkumo eikä vastakohdat.


- jopa yksisoluisilla eliöillä kyky ratkaista uusia ongelmia josta seuraa välttämättä tarkoitus- ja päämäärähakuisuus kaikessa biologiassa ja ehkä jossain määrin myös elottomaksi määritellyn luonnon osalta (teleologia)

- kaikki älykkyys on kollektiivista tai toisesta Kastrupin objektiivisen idealismin näkökulman kannalta tarkasteltuna jokainen yksilöllinen äly on dissosiaatiota maailmankaikkeuden kokonaisuuden tietoisuudesta ja niiden välillä on jatkuva takaisinkytkentä ja epälokaalia informaation kumukoitumista ns. muotokenttiin (Sheldrake) ja toistaiseksi näkymättömät olevaisen tasot organisoivat näitä muotokenttiä jotka ovat jo havaittavissa ja mitattavissa nykyisellä tekniikalla.

Solujen jakautuminen ja monisoluiset eliöt on nimenomaan erilaistumista havaitsijan kannalta.

Lähteet:

The Bioelectric Interface to the Intelligence of the Body: the future of biomedicine

https://www.youtube.com/watch?v=s-SL8qy-6kA

Michael Levin in Conversation With Bernardo Kastrup

https://www.youtube.com/watch?v=02_6C8cKTcw

...
Itse kannatan mielummin ns. kaksoisaspekti monismia kuin Kastrupin objektiivista idealismia vaikka periaatteessa ne ovat sama asia vain eri viitekehyksessä ilmaistuna

esim. tietoisuus on henkilökohtaieen kokemukseen liittyvä aspekti ja aivot & hermosto se millaiselta dissosioitunut tietoisuus näyttää aistein ja mittauslaitteiden kannalta tarkasteltuna eli ns. 3. persoonan ulkopuolinen aspekti

Tietoisuus liittyy "miksi?" ja "mitä?"- kysymyksiin (ontologia, perimmäiset syyt)
Aine liittyy käyttäytymiseen ja rakenteisiin eli "miten?" kysymyksiin.

Tietoisuuden ja aineen näkökulmat on suurimmaksi osaksi yhteismitattomia. Aine ei tuota tietoisuutta eikä tietoisuus ainetta ja näiden erilaisten aspektien kuvailukielet ovat erilaisia ja niiden välillä voi olla korrelaatioita mutta ei kausaalisuhdetta koska ne ovat saman asian eri puolia erilaisesa viitekehyksessä tai näkökulmasta tarkasteltuna.

Perinteisen tieteen mekanistis-reduktionistis-deterministisen hahmotuksen eli mekaanisiin koneisiin liittyvän vertauskuvan voi unohtaa ja korvata eliön vertauskuvalla. Kaikella todellisuudella on 2 perusaspektia (tietoisuus/kognitio ja rakenne/käyttäytyminen)

B