Lokakuu 24

Auringonvalo siivilöityy pehmeänä tuijien ja petäjien oksien lomasta keittiön ikkunaan pakottaen vetämään uudinta alas keskipäivällä syödessämme. Joka aamu aurinko on alempana ja osuu viistommin ikkunaan. Minä lasken päiviä siihen kun se ei enää osu ikkunaan, mies laskee päiviä siihen kun valo alkaa taas kasvamaan.

Omenoita poimiessani puun alta nurmikolta, jonka jätämme tarkoituksella pitkäksi, etteivät omenat vaurioituisi niin pahasti kun lokakuiset tuulet ne pudottavat yön aikana kuulen vesilintujen äänet joelta. Kurkiaurat lentävät matalalla. Niiden kokoontumispaikka on vain muutaman sadan metrin päässä saarien kupeella.

Kasvimaa on käännetty nyt, omenasose keitetty, kantarellit ja puolukat poimittu ja pakastettu talvea varten. Maksaruoho kukkii, samoin syyshortensiat ja osa syysastereista sinnittelee. Sorvarinpensas on täynnä oransseja ja vaaleanpunaisia kukkia. Auringonkukat seisovat vielä, vaikka lakastuminen on jo alkanut. Ne jätämme talveen törröttämään ja ruokkimaan pikkulintuja siemenillään. Veneen tuonti rannasta pihaan talviteloille on vielä tekemättä ja kasvihuoneen tyhjentäminen samoin. Kauniit, vaikkakin tuuliset päivät houkuttelevat todellakin askarteluun pihalla ja puutarhassa. Yhdessä tai erikseen. Minä keräilen alashakatusta tuijasta oksia seppeleiden tekemiseen.

Portinpielen satavuotiset koivut tiputtavat lehtiään ruohomatolle, joka odottaa syksyn viimeistä parturointia ja keltaisen peittonsa silppuamista. Keskellä ruohomattoa seisoo pieni douglaskuusi, jonka istutimme toissasyksynä. Hitaasti se kasvaa, vaikka olin ajatellut siitä joulukuusta.

Syksyn seesteinen kauneus roikkuu ilmassa kuin lohtupeitto.

52

458

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Tämä on tarkoitettu jatkokertomukseksi, johon muut lisäävät oman otoksensa lokakuusta,. En kommentoi.

    • Anonyymi

      Meillä on vahva hämärtymisen aika parhaillaan. Näkymä puistoon on auringon suunnalla. Oli kuitenkin kohtuullisen seesteinen päivä.
      Tuntuu hurjalta ajatus, että kahden kuukauden jälkeenkin päivän valoisuus vielä vähenee.
      Kaamosrajan pohjoispuoliset ihmiset rauhoittuvat kuulemma hämäräänsä.
      Kiinnostaisi lähteä katsomaan millaista on elää vuorokausi hämärän keskellä.

      • Anonyymi

        Ei pohjoisessa ole niin pimeää kuin etelän loskassa.


    • Anonyymi

      Käytännön tekijänä korjaan aloitusta. Vielä menen puolukkaan ja suppiloita poimimaan. Ei ole vielä paketissa tai pakkasessa syksyn anti. Aroniat ovat parhaimmillaan poimittavaksi superfoodiksi.
      Muuten ruska levittäytyy joka puolelle, näkisittepä ikkunastani avautuvan maiseman. MItä sitä Lappiin lentämään, minä, mikään muuttolintu muutenkaan.
      No siinä yritin runollisuutta, ei siitä kovin hääppöinen tullut. Parempi pysytellä käytännössä. Luen runollista tekstiä mielelläni.

      • Anonyymi

        Mitään superfoodia ei ole olemassa.


    • Syksy on nyt etelärannikolla värikkäimmillään, kun vaahterat ovat ruskan täydessä loistossa punasävyissään, haavat ja saarnipuut kullankeltaisina, pihlajanmarjat hehkuvat punaa ja maaruskaa varvikoissa, samalla kun puolukoita ja suppilovanhveroita vielä voi poimia. Yöhalla ei ole vielä meren pitkään lämmittämällä rannikolla vieraillut, koska krassikin on ihan kuosissaan, samoin ryhmäruusut ja syysasterit, syyshortensiat ovat vaihtaneet väriä kermanvaaleista karmiinisävyihin. Niistä saa kauniita kuivakukkia.
      Aroniapensaat kantavat painavaa marjakuormaa, oksat taipuvat osin maata myöten, mustarastaita ne kiinnostavat, kun Åkerö-omenatkin.

      Valon kiertoa on kiehtovaa surata, miten näkymät muuttuvat säteiden tulokulman mukaan päivän mittaan, ja miten illan viime säteet osuvat viereisen kallioisen puiston ikivanhan kilpikaarnamännyn runkoon saaden sen punahehkuun. Kun lehtipuut- ja pensaat luopuvat lehdistään, pihan havukasvit pääsevät pääosaan, saavat joulun lähetessä valosarjoja oksilleen. Kerään havuja kransseihin marjakuusesta , tuijasta ja lännenhemlokista, vihreän eri sävyjä ja hemlokin neulasten alapinnat hohtavat hopealle. Ystäville annan näitä ennen pyhäinmiestenpäivää, voivat tehdä niistä seppeleitä ja asetelmia rakkaidensa haudoille.

      Lokakuussa on oma ja siskoni syntymäpäivä, hän saa yhteisen liputuksen YK:n päivän kanssa. Lokakuu on monien jäähyväisten kuu, loputkin vesilinnut suuntaavat kohti etelää ja vielä hanhiaurojakin näkee, kurjet ovat kai jo pääosin menneet. Asumme tässä aitiopaikalla melkolailla vastapäätä Tallinnaa, ja Viron kautta kulkee paljon muuttoreittejä. Veneen nosto on tilattu viikon päähän, se tuodaan nosturiautolla omaan pihaan talviteloilleen , katoksen rakentelu ja veneen pesu on oma seremoniansa. Loka-marraskuun vaihteessa on voimien keruumatka etelän aurinkoon ollut lähes jokavuotinen perinne, sen jälkeen voikin alkaa joulusesonkiin virittäytymisen.

      • Anonyymi

        Luoja mitä liirumlaarimia. Sata vuotta sitten harrastettiin kai tällaista teennäistä
        "kaunokieltä" ?

        Äidinkielenopettajalla puhakynä viuhuisi.
        "Valon kiertoa on kiehtovaa surata, miten näkymät muuttuvat säteiden tulokulman mukaan päivän mittaan, ja miten illan viime säteet osuvat viereisen kallioisen puiston ikivanhan kilpikaarnamännyn runkoon saaden sen punahehkuun."


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Luoja mitä liirumlaarimia. Sata vuotta sitten harrastettiin kai tällaista teennäistä
        "kaunokieltä" ?

        Äidinkielenopettajalla puhakynä viuhuisi.
        "Valon kiertoa on kiehtovaa surata, miten näkymät muuttuvat säteiden tulokulman mukaan päivän mittaan, ja miten illan viime säteet osuvat viereisen kallioisen puiston ikivanhan kilpikaarnamännyn runkoon saaden sen punahehkuun."

        Yksinkertaisuus ei ole koskaan pilannut makua eikä tyyliä - missään asiassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Luoja mitä liirumlaarimia. Sata vuotta sitten harrastettiin kai tällaista teennäistä
        "kaunokieltä" ?

        Äidinkielenopettajalla puhakynä viuhuisi.
        "Valon kiertoa on kiehtovaa surata, miten näkymät muuttuvat säteiden tulokulman mukaan päivän mittaan, ja miten illan viime säteet osuvat viereisen kallioisen puiston ikivanhan kilpikaarnamännyn runkoon saaden sen punahehkuun."

        Tuohon olisi mahtunut vielä muutama adjektiivi ja adjektiiviattribuutti joka toisen
        sanaan eteen ..... että teksti olisi saavuttanut maksimaalisen teennäisyyden.
        Vähempi on parempi, vähempi on enemmän.


    • Anonyymi

      Kiitos Paloma aloituksesta!
      Oma kertomasi ja nämä toiset kommentoijat kertomallaan tuovat syksyisen maiseman värikylläisyyden elävästi esiin.

      Omassa pihassani ruskan sävyjä on myös värikylläisyytenä eri puulajien lehtien vivahteissa.
      Vaahtera on sitä lajia jonka lehdet eivät saa punaista väriä, vihreä muuttuu sinapin keltaiseksi kunnes putoavat ruskeina maahan.
      Väriläiskinä marja aroniat hohtavat punaisen kirjavina ja pihlajien notkuvat marjatertut korostuvat korkeiden tuijien syvää vihreyttä vasten.
      Omenapuitten lehdet ovat osittain pudonneet ja viimeiset punaiset omenat hohtavat yläoksilla rastaiden syötäviksi.
      Sammakkolammen ympärillä kuunliljat ja kurjenmiekat ovat vielä elinvoimaisina ja lyhtykoisojen oranssit lyhdyt loistavat vihreyden keskeltä.
      Sammakkolammessa on riittävästi vettä vesiliskojen ja sammakoiden talvehtimiseen, ei ole pelkoa pohjaan asti jäätymisestä.
      Lumimarja pensaan oksien valkoiset marjapallerot ja syyshortensian värien muuttuminen kermanvalkoisesta syvään violetin punaan antavat oman laisensa värimaailman lakastuvaan syksyyn ja hallan vierailuun.

      Miltähän marraskuu näyttääkään pihamaalla, jokohan on ensilunta.

      • Anonyymi

        "Omenapuitten lehdet ovat osittain pudonneet"
        Onko puolikkaita lehtiä jäänyt puihin ?


    • Anonyymi

      Kävin kolmella haudalla, tarkistin joko pelargoniat pitää vaihtaa kanerviin. Eikä mitä, kauniisti kukkivat ja valkoinen ahkeraliisa. Keräsin vaahteranlehdet ja jätin vielä silleen.
      Mieheni haudalla on mysteeri. Joku on tuonut sinne valkoisen ahkeraliisan kesän alussa. Vaalin ja kastelin omien ohella koko kesän, tuikkasin lannoitetikun. Kukaan meistä kävijöistä ei tiedä kuka. Joku salainen ihailija.
      Kun laitan kanervat, jätän yhdelle kukalle tilaa, katson ilmestyykö siihen mysteerikasvi.
      Joulukynttilöissäkin oli ylimääräinen. Ei sentään sama teksti kuin minun viemässä: Olet aina sydämessäni.

    • Anonyymi

      Eikö siellä kirjoituskurssilla opetettu lauseenrakennusta ?

      "Omenoita poimiessani puun alta nurmikolta, jonka jätämme tarkoituksella pitkäksi, etteivät omenat vaurioituisi niin pahasti kun lokakuiset tuulet ne pudottavat yön aikana kuulen vesilintujen äänet joelta"

      Ei kuulosta amatöörikirjailijaltakaan.

      • Anonyymi

        Mitä tuo lause tarkoittaa ?


      • Anonyymi

        Jaksoitko sinä lukea noin pitkälle sen imellyksen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jaksoitko sinä lukea noin pitkälle sen imellyksen.

        Siihen asti riitti. Se ei luvannut parempaa jatkosta. Kun yrittää kirjoittaa "liian"
        hienosti, kirjoittaa liian huonosti.


    • Anonyymi

      Suurin osa markkinoilla myytävistä superfoodiksi mainostetuista tuotteista ei ole
      mitään superfoodia.

      Vain tehokkuusarvioinnin läpikäyneitä tuotteita ja hyväksynnän saaneita elintarvikkeita voi mainostaa superfoodina. Ja silloinkin tulee kuluttajalle tuoda selkeästi esille, mikä tuotteen aineosa on hyväksynnän saanut. Väitettä ei saa yhdistää suoraan tuotenimeen tai koko tuotteeseen.

      Esimerkiksi superfoodina hehkutetut goji- ja inkamarjat, MCT-öljy tai supisuomalaiset mustikat eivät ole käyneet turvallisuusarviointia läpi, eli niillä ei ole laillistettua oikeutta olla markkinoilla superfoodina.

      Termiä käytetään täysin väärin etenkin muotiruokien kohdalla.
      Markkinamiesten keksintö.

    • Anonyymi

      Mitä tarkoittaa esimerkiksi lause:
      "Omenoita poimiessani puun alta nurmikolta, jonka jätämme tarkoituksella pitkäksi, etteivät omenat vaurioituisi niin pahasti kun lokakuiset tuulet ne pudottavat yön aikana kuulen vesilintujen äänet joelta."

      Kun ei ajattelu toimi, tekstikin on käsittämätöntä.

      Ehkä tarkoitus oli kirjoittaa:
      Jätämme nurmikon tarkoituksella pitkäksi, etteivät omenat vaurioituisi
      niin pahasti, kun lokakuiset tuulet pudottavat ne.
      Omenoita poimiessani kuulen vesilintujen äänet joelta,
      mutta lause "Jätämme nurmikon tarkoutuksella pitkäksi jne.
      on aivan tarpeeton.

      Miten selkeää olisikaan ollut kirjoittaa yksinkertaisesti:
      Omenoita poimiessani kuulen vesilintujen äänet joelta.

      Kaikkien merkityksettömien sivuseikkojen tunkeminen tarinaan
      ja lisäksi yhteen lauseeseen, jota ei osaa rakentaa kertoo siitä,
      että ei kykene selkeään ajatteluun. Siksi hyvän hyvän kirjoittamisen kriteerit
      eivät täyty, vaan teksti jää alkeelliseksi.

      • Anonyymi

        Arvostelijat tekisivät palveluksen meille lukijoille, jos paneutuisivat pilkkusääntöihin.
        Ei jäisi teksti alkeelliseksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Arvostelijat tekisivät palveluksen meille lukijoille, jos paneutuisivat pilkkusääntöihin.
        Ei jäisi teksti alkeelliseksi.

        Ei se auta, vaikka pilkut olisivat paikoillaan jos sisältö ei kirjoittamisen arvoista.


    • Anonyymi

      Nyt menee jo niin pitkälle, että aletaan arvostella kirjoittajien kieliasua ja oikeinkirjoitusta. Tämähän on kaikkien palsta, jos on 80+, ei varmaankaan voida vaatia, että jokainen osallistuva kirjoittaja kirjoittaisi puhdasta, oikeaoppista suomenkieltä. Se on jo liikaa vaadittu tämmöisellä yleisellä palstalla!
      Mistä vielä keksitte uutta moitittavaa. Kohta ei monikaan "uskalla" tänne mitään kirjoitella.

    • Anonyymi

      Nuohan ovat kuvailevia tekstejä, joiden kuuluukin olla havainnollisia, maalailevia, rönsyileviä. Kaunokirjallisuudessa ei vaadita kielioppisääntöjä, luovuus on hyväksi. Oikein hyvä, että näkee tällaista ” vanhanaikaistakin” kielenkäyttöä, ei vain somen köyhää ja väritöntä kieltä..

      • Anonyymi

        Rönsyilevä teksti on tylsää ja se on kehittymättömän kirjoittajan tyyli.
        Kehittynyt kirjoittaja kirjoittaa sopivan eleettömästi, niin että lukijalle jää tilaa
        "kuvittaa ja värittää" tekstiä.

        Ei jokaista yksityiskohtaa tarvitse pikkumaisesti selittää.

        Yksinkertaisinkin lause tuo koko kuvan lukijan silmien eteen.
        Jos vaikka kirjoittaisi: "On syksy, lehdet putoavat"
        koko syksyn maisema rävähtäisi lukijan silmien eteen ilman, että kirjoittaja aliarvioi
        lukijan käsityskyvyn ja alkaa kirjoittaa rönsyilevästi itsestäänselvyyksiä.

        Riittää, vaikka kirjoittaisi: On syksy.
        Kirjoittamisessa vähemmän on enemmän.
        Mitä vähemmän kirjoittaa sen vapaammin ja enemmän nousee lukijan silmien eteen
        mielikuvia.


      • Anonyymi

        "Kaunokirjallisuudessa ei vaadita kielioppisääntöjä, luovuus on hyväksi."
        Myös kaunokirjallisuudessa vaaditaan kielioppisääntöjä muutenhan
        tekstistä tulee juuri tuollaista käsittämätöntä höttö.

        Luovuus ei ole sama kuin rönsyilevä kirjoitustyyli, vaikka joku siten kirjoittava
        luuleekin sen olevan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Rönsyilevä teksti on tylsää ja se on kehittymättömän kirjoittajan tyyli.
        Kehittynyt kirjoittaja kirjoittaa sopivan eleettömästi, niin että lukijalle jää tilaa
        "kuvittaa ja värittää" tekstiä.

        Ei jokaista yksityiskohtaa tarvitse pikkumaisesti selittää.

        Yksinkertaisinkin lause tuo koko kuvan lukijan silmien eteen.
        Jos vaikka kirjoittaisi: "On syksy, lehdet putoavat"
        koko syksyn maisema rävähtäisi lukijan silmien eteen ilman, että kirjoittaja aliarvioi
        lukijan käsityskyvyn ja alkaa kirjoittaa rönsyilevästi itsestäänselvyyksiä.

        Riittää, vaikka kirjoittaisi: On syksy.
        Kirjoittamisessa vähemmän on enemmän.
        Mitä vähemmän kirjoittaa sen vapaammin ja enemmän nousee lukijan silmien eteen
        mielikuvia.

        Mitä suotta tuota verbiä laittamaan, riittää pelkkä syksy . Se on kuitenkin itsestäänselvyys, kun kalenterissakin lukee lokakuu. Siis pelkkiä itsestäänselvyyksiä. Jokainen tuetää että lehdet putoavat postilaatikkoonkin.


    • Anonyymi

      Aloituksen tarkoitus lieneekin "väljästi" kuvailla olosuhteita.
      Kyllä minuakin oudoksuttaa, että onko allaolevasta jäänyt jotain pois vai onko tullut vahingossa ylimääräistä.

      "Omenoita poimiessani puun alta nurmikolta, jonka jätämme tarkoituksella pitkäksi, etteivät omenat vaurioituisi niin pahasti kun lokakuiset tuulet ne pudottavat yön aikana kuulen vesilintujen äänet joelta."

      • Anonyymi

        Paloman teksti on selvästi tehnyt suuren vaikutuksen, hyvä ! Niin pitääkin .


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Paloman teksti on selvästi tehnyt suuren vaikutuksen, hyvä ! Niin pitääkin .

        Vielä suuremman tekisi, jos ymmärtäisi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vielä suuremman tekisi, jos ymmärtäisi.

        Eihän se ole Paloman vika, jos sinulla on vikaa ymmärryksessäsi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eihän se ole Paloman vika, jos sinulla on vikaa ymmärryksessäsi.

        Olenko väittänyt niin? Onko sinulla vikaa ymmärryksessä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Paloman teksti on selvästi tehnyt suuren vaikutuksen, hyvä ! Niin pitääkin .

        Paloman teksti toimii oivallisesti varoittavana esimerkkinä miten ei pidä
        kirjoittaa ja onhan täällä muitakin samaan "rönsyilevään ylikuvailuun" langenneita,
        kun luullaan, että kirjoitetaan "hienosti".


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Paloman teksti toimii oivallisesti varoittavana esimerkkinä miten ei pidä
        kirjoittaa ja onhan täällä muitakin samaan "rönsyilevään ylikuvailuun" langenneita,
        kun luullaan, että kirjoitetaan "hienosti".

        Olen aivan samaa mieltä. Paloman, kuten muidenkin "ylikuvailuun" langenneiden tulisi ottaa kritiikistä opikseen. Sitä varten palautetta annetaan.

        Nämä myötäilijät, jotka ylistävät heidän tekstejään tekevät "karhun palveluksen". Tulee mieleen tarina "Keisarin uusista vaatteista".
        Tokihan, jos ylistäjät ovat samalla tasolla, eivätkä huomaa virheitä, niin sitten kulkekoot kirjoittajien kanssa "ilman vaatteita".


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Paloman teksti on selvästi tehnyt suuren vaikutuksen, hyvä ! Niin pitääkin .

        Kehen ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vielä suuremman tekisi, jos ymmärtäisi.

        Vain paloma itse ymmärtää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Paloman teksti toimii oivallisesti varoittavana esimerkkinä miten ei pidä
        kirjoittaa ja onhan täällä muitakin samaan "rönsyilevään ylikuvailuun" langenneita,
        kun luullaan, että kirjoitetaan "hienosti".

        Älä lue ellei sinua kiinnosta. Miksi luulet sinulla olevan valtaa määräillä kuinka täällä kirjoitetaan. Luultavasti et itse pysty tuottamaan sellaista tekstiä, joka muita kiinnostaisi.
        Yksinkertaisesti, olet kateellinen Palomalle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Älä lue ellei sinua kiinnosta. Miksi luulet sinulla olevan valtaa määräillä kuinka täällä kirjoitetaan. Luultavasti et itse pysty tuottamaan sellaista tekstiä, joka muita kiinnostaisi.
        Yksinkertaisesti, olet kateellinen Palomalle.

        Mitä syytä kellään olisi olla kateellinen Palomalle ? Kerro !
        Siitäkö, että hän ei osaa kirjoittaa ?
        Hänen kirjoituksensa ei olisi muuten herättänyt mitään huomiota,
        ellei hän itse pitäisi itseään korkeatasoisena kirjoittajana ja olisi omalla
        kustannuksellaan painattanut kirjoja, jotka tekevät hänestä
        hänen omasta mielestään kirjailijan.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mitä syytä kellään olisi olla kateellinen Palomalle ? Kerro !
        Siitäkö, että hän ei osaa kirjoittaa ?
        Hänen kirjoituksensa ei olisi muuten herättänyt mitään huomiota,
        ellei hän itse pitäisi itseään korkeatasoisena kirjoittajana ja olisi omalla
        kustannuksellaan painattanut kirjoja, jotka tekevät hänestä
        hänen omasta mielestään kirjailijan.

        Kyllä minulle voi olla kateellinen ja syystäkin.
        Ei siksi, että olisin jotenkin parempi kuin kukaan muu, vaan siksi että heikoilla lahjoillani olen kirjoittanut kirjoja joista ihmiset ovat pitäneet; kirjoja jotka ovat tarjonneet lukijoilleen nautintoa ja lukemisen iloa, kirjoja, jotka kertovat maailmasta, josta heillä ei ole omakohtaista kokemusta. Heitä ei ole häirinneet pienet virheet, vaan ovat keskittyneet oleelliseen: tarinaan itseensä ja nauttineet siitä.

        Olen toteuttanut unelmani tulla kirjailijaksi ja tein sen pitkän työurani jälkeen. Minusta tekee kirjailijan jokainen lukijani joka on pitänyt kirjojani kiehtovina, mielenkiintoisina tai vain viihdyttävinä. Lukijani ja heiltä saamani positiivinen ja kannustava palaute tekee minusta kirjailijan.

        Se tunne että on saanut jotain tehdyksi, jotain mitä joku muukin arvostaa on kadehtimisen arvoinen.

        On muuten todella ala-arvoista halveksia kaikkia niitä, jotka ovat pitäneet kirjoistani. Valtaosa minulle täysin tuntemattomia ihmisiä, jotka ovat lainanneet tai ostaneet kirjojani, koska joku on niitä suositellut. Jotain he ovat niissä nähneet ja he eivät voi kaikki olla väärässä.
        Viimeisin:
        "Kun pyysin sunnuntaina kirjoittajakurssilaisilta kirjasuosituksia, sai Valkohaikara-kirjasi suuret kehut ja kuvauksen sisällöstä: maagisuus, värikkyys, monipuolisuus, eksotiikka ...."


      • Paloma.se01 kirjoitti:

        Kyllä minulle voi olla kateellinen ja syystäkin.
        Ei siksi, että olisin jotenkin parempi kuin kukaan muu, vaan siksi että heikoilla lahjoillani olen kirjoittanut kirjoja joista ihmiset ovat pitäneet; kirjoja jotka ovat tarjonneet lukijoilleen nautintoa ja lukemisen iloa, kirjoja, jotka kertovat maailmasta, josta heillä ei ole omakohtaista kokemusta. Heitä ei ole häirinneet pienet virheet, vaan ovat keskittyneet oleelliseen: tarinaan itseensä ja nauttineet siitä.

        Olen toteuttanut unelmani tulla kirjailijaksi ja tein sen pitkän työurani jälkeen. Minusta tekee kirjailijan jokainen lukijani joka on pitänyt kirjojani kiehtovina, mielenkiintoisina tai vain viihdyttävinä. Lukijani ja heiltä saamani positiivinen ja kannustava palaute tekee minusta kirjailijan.

        Se tunne että on saanut jotain tehdyksi, jotain mitä joku muukin arvostaa on kadehtimisen arvoinen.

        On muuten todella ala-arvoista halveksia kaikkia niitä, jotka ovat pitäneet kirjoistani. Valtaosa minulle täysin tuntemattomia ihmisiä, jotka ovat lainanneet tai ostaneet kirjojani, koska joku on niitä suositellut. Jotain he ovat niissä nähneet ja he eivät voi kaikki olla väärässä.
        Viimeisin:
        "Kun pyysin sunnuntaina kirjoittajakurssilaisilta kirjasuosituksia, sai Valkohaikara-kirjasi suuret kehut ja kuvauksen sisällöstä: maagisuus, värikkyys, monipuolisuus, eksotiikka ...."

        Ilman hyvää oikolukijaa sinun kirjasi olisivat pelkkää epäselvää söpellystä.


      • Anonyymi
        Paloma.se01 kirjoitti:

        Kyllä minulle voi olla kateellinen ja syystäkin.
        Ei siksi, että olisin jotenkin parempi kuin kukaan muu, vaan siksi että heikoilla lahjoillani olen kirjoittanut kirjoja joista ihmiset ovat pitäneet; kirjoja jotka ovat tarjonneet lukijoilleen nautintoa ja lukemisen iloa, kirjoja, jotka kertovat maailmasta, josta heillä ei ole omakohtaista kokemusta. Heitä ei ole häirinneet pienet virheet, vaan ovat keskittyneet oleelliseen: tarinaan itseensä ja nauttineet siitä.

        Olen toteuttanut unelmani tulla kirjailijaksi ja tein sen pitkän työurani jälkeen. Minusta tekee kirjailijan jokainen lukijani joka on pitänyt kirjojani kiehtovina, mielenkiintoisina tai vain viihdyttävinä. Lukijani ja heiltä saamani positiivinen ja kannustava palaute tekee minusta kirjailijan.

        Se tunne että on saanut jotain tehdyksi, jotain mitä joku muukin arvostaa on kadehtimisen arvoinen.

        On muuten todella ala-arvoista halveksia kaikkia niitä, jotka ovat pitäneet kirjoistani. Valtaosa minulle täysin tuntemattomia ihmisiä, jotka ovat lainanneet tai ostaneet kirjojani, koska joku on niitä suositellut. Jotain he ovat niissä nähneet ja he eivät voi kaikki olla väärässä.
        Viimeisin:
        "Kun pyysin sunnuntaina kirjoittajakurssilaisilta kirjasuosituksia, sai Valkohaikara-kirjasi suuret kehut ja kuvauksen sisällöstä: maagisuus, värikkyys, monipuolisuus, eksotiikka ...."

        Sattumoisin törmäsin tähän samaan tekstiisi muualla netissä. (siis tuo aloituksesi Lokakuu 2024)

        Ihmettelen miten on mahdollista, että julkaisit siellä tämän tekstin 6.10 ja sait siihen arvostelun 1.10.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Sattumoisin törmäsin tähän samaan tekstiisi muualla netissä. (siis tuo aloituksesi Lokakuu 2024)

        Ihmettelen miten on mahdollista, että julkaisit siellä tämän tekstin 6.10 ja sait siihen arvostelun 1.10.

        Olen melko varma nyt että tämä kirjoitus on edellisvuodelta.


      • Anonyymi
        Paloma.se01 kirjoitti:

        Olen melko varma nyt että tämä kirjoitus on edellisvuodelta.

        Kyllä minä ainakin elän nyt vuotta 2024.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä minä ainakin elän nyt vuotta 2024.

        Minä myös, mutta mahdollisesti olin kirjoittanut sen viime vuonna ja laittanut vuosiluvun väärin. No ei se mitään, hyvin stemmaa tälläe lokakuulle myös tuo kuvaus


      • Anonyymi
        Paloma.se01 kirjoitti:

        Kyllä minulle voi olla kateellinen ja syystäkin.
        Ei siksi, että olisin jotenkin parempi kuin kukaan muu, vaan siksi että heikoilla lahjoillani olen kirjoittanut kirjoja joista ihmiset ovat pitäneet; kirjoja jotka ovat tarjonneet lukijoilleen nautintoa ja lukemisen iloa, kirjoja, jotka kertovat maailmasta, josta heillä ei ole omakohtaista kokemusta. Heitä ei ole häirinneet pienet virheet, vaan ovat keskittyneet oleelliseen: tarinaan itseensä ja nauttineet siitä.

        Olen toteuttanut unelmani tulla kirjailijaksi ja tein sen pitkän työurani jälkeen. Minusta tekee kirjailijan jokainen lukijani joka on pitänyt kirjojani kiehtovina, mielenkiintoisina tai vain viihdyttävinä. Lukijani ja heiltä saamani positiivinen ja kannustava palaute tekee minusta kirjailijan.

        Se tunne että on saanut jotain tehdyksi, jotain mitä joku muukin arvostaa on kadehtimisen arvoinen.

        On muuten todella ala-arvoista halveksia kaikkia niitä, jotka ovat pitäneet kirjoistani. Valtaosa minulle täysin tuntemattomia ihmisiä, jotka ovat lainanneet tai ostaneet kirjojani, koska joku on niitä suositellut. Jotain he ovat niissä nähneet ja he eivät voi kaikki olla väärässä.
        Viimeisin:
        "Kun pyysin sunnuntaina kirjoittajakurssilaisilta kirjasuosituksia, sai Valkohaikara-kirjasi suuret kehut ja kuvauksen sisällöstä: maagisuus, värikkyys, monipuolisuus, eksotiikka ...."

        Onko epämääräinen luovuus tuloksena omakustannuskirja tai keramiikkamötikkä jotenkin arvostetumpaa ja kadehdittavampaa kuin vaikka lääketieteen väitöskirja tai talon rakentaminen tai sairaan omaisen hoitaminen? Tuo omien tuotosten yliarvostus on tympeää ja tunkkaista.


      • Anonyymi
        Paloma.se01 kirjoitti:

        Minä myös, mutta mahdollisesti olin kirjoittanut sen viime vuonna ja laittanut vuosiluvun väärin. No ei se mitään, hyvin stemmaa tälläe lokakuulle myös tuo kuvaus

        Siis, et edes muista milloin olet tuon tekstisi kirjoittanut, joka on tässä aloituksessa.

        Rautalankaa: tekstisi on 6.10.2024
        saat siihen arvostelun 1.10.2024
        kiität arvostelua 6.10.2024


    • Anonyymi

      Hienoa kun Paloma tekee hyviä aloituksia ja kiva että hän saa mukavia kommentteja. Hyvää kieltäkin on aloitus ja nuo kommentit ja hyväntuulisia toisin kuin happamat nipottajat.

    • Anonyymi

      Paloman kannattaisi keskittyä yhteiskunnallisiin ja poliittisiin
      aiheisiin. Niissä hän onnistuu paremmin.

      • Anonyymi

        Tänään meillä suomessa vielä tuulee lievästi, huomisen ennustettuun verrattuna. Luotan, että ne tietää. Floridaan ennustetaan huomiseksi hirmumyrskyä.

        Ennen oli se vanha tieto, että linnutkin vaikenevat pahan ukkospamun noustessa. Liekö perää?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tänään meillä suomessa vielä tuulee lievästi, huomisen ennustettuun verrattuna. Luotan, että ne tietää. Floridaan ennustetaan huomiseksi hirmumyrskyä.

        Ennen oli se vanha tieto, että linnutkin vaikenevat pahan ukkospamun noustessa. Liekö perää?

        Kyllä linnut vaikenevat tai lentävät kai myrskyn ajaksi muualle.
        Linnut aistiva ääniä, jotka ovat ihmiskorvalle liian matalia.
        https://www.valitutpalat.fi/luonto-ja-tiede/6-outoa-asiaa-jotka-tapahtuvat-juuri-ennen-myrskya/


    • Olin luvannut olla itse kommentoimatta tätä ja toivonut vain että muut lisäisivät jatkoksi omia syystunnelmiaan.
      No se meni sitten kuitenkin päin brinkkalaa (ei sinua/ex-brinkkala!)
      En ole yllättynyt,mutta lopetan tämän ketjun kommentoinnin tähän. Omalta osaltani.

      • Anonyymi

        Näinhän siinä aina käy, että juokset pakoon.....


      • Anonyymi

        Ehdit kuitenkin käydä sylkäisemässä takarivin taviksille , miten sinun kirjailijan urastasi on syytä olla itse ylpeä ja muiden kateellisia. Tuolla asenteella ei pitäisi ihmetellä ja mölytä, miten sinua pilkataan. Jatka nyt, kun alkuun pääsit, milloinkas olet lupauksia muulloinkaan pitänyt.


    • Jos lokakuun seesteisyys on tätä, mitä onkaan marraskuu.😕

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Hyvästi, mies

      Tulen nyt tänne harvoin. Lakkasin unelmoimasta meistä. Päästin irti tästä meidän välisestä tilanteesta. Vaikka mitään ei
      Ikävä
      27
      2351
    2. Sä saisit kenet

      Sä vaan haluaisit
      Ikävä
      79
      1736
    3. Oikein hyvää perjantai päivää

      Hyvää huomenta ja kaikkea hyvää. ☺️🤍🍁✨🧡
      Ikävä
      222
      1062
    4. Hiihtäjälegenda Juha Mieto avautuu Farmin "leidien" käytöksestä - Tämä yllätti: "Me miehet oltiin.."

      Juha Mieto on mukana Farmi Suomi: Revanssi -realityssä. Tsemppiä Farmille, Mietaa! Lue Juha Miedon haastattelu: https:
      Suomalaiset julkkikset
      18
      989
    5. Semmonen juttu, että..

      ..ikävä iski. Mietin kaikkea sitä, mitä sä antaisit mulle ja mitä mä antaisin sulle. Millasta meillä olisi yhdessä, kos
      Ikävä
      28
      934
    6. Nuorempi mies, vanhempi nainen

      Olen aivan sekaisin itseäni n. 20 vuotta vanhemmasta naisesta. En saa häntä mielestäni millään, vaikka olen yrittänyt. E
      Ikävä
      61
      911
    7. Parisuhteettomuus- kyse valinnasta, kelpaamisesta vai siitä ettei osaa hakea

      Parisuhteettomuus- kyse valinnasta, kelpaamisesta vai siitä ettei osaa hakea? Ikivanhan aloituksen provosoimana mietin m
      Sinkut
      122
      891
    8. Mennäänkö sitten mies

      Naimisiin joskus? Haluaisitko?
      Ikävä
      43
      829
    9. Mietin vain sua

      Kuinka saat pään ihan pyörälle. Oltaisiin hyviä yhdessä. Joku uskomaton kemia meidän välillä. Ulkopuolisista varmaan näy
      Ikävä
      11
      771
    10. On ilta jälleen joten

      Uusi iltaketju tähän. Mukavaa iltaa vaan. Susi se täällä aina yksin tallustaa. 😊🐺🌃🌙☕🧡
      Ikävä
      118
      720
    Aihe