Volgan- ja baltiansaksalaiset, pakkokansallistaminen, Karlis Ulmanis ja Molotov-Ribbentrop-sopimus

Pieni korjaus:

* mikä teki lopun Latvian alueilla baltiansaksalaisten näennäisestä maanomistus-monopolista.

Ne olivat ikäviä aikoja. Baltian maat eli Viro, Latvia ja Liettua eivät valitettavasti säästyneet lukuisilta hirveyksiltä edes omassa keskuudessaan ja tämäkin oli ennen niitä kahta suurta totalitaari-miehittäjähirviötä.

---

Maria Takala-Roszczenko: Kärsimyksen historia liettualaisittain

(Arvostelussa Aulis Kallion kirja "Liettuan vaikea vuosisata 1918–2018 ja liettualais-juutalaiset suhteet", Tiberius kirjat, 2020.) Agricola, Suomen humanistiverkko. 27.1.2021.)


Maailmansodan jälkimainingeissa kamppailu alueellisesta itsemääräämisoikeudesta jatkui vapaussotana, jota käytiin vuosina 1919–20 kolmella rintamalla.

Tämän Suomessa varsin heikosti tunnetun sodan rajat ja rintamat hahmottuvat sekavina, sillä useat eri tahot operoivat mielestään oikeutetusti Liettuan alueella – vastaitsenäistyneen Liettuan pikaisesti koottu armeija, uuden Puolan tasavallan armeija, saksalais-venäläinen ”Länsi-Venäjän vapautusarmeija” sekä Neuvosto-Venäjän puna-armeija, jonka riveissä taisteli myös liettualaisia. Kamppailuun yhdistyi myös Puolan taistelu puna-armeijaa vastaan. Jatkumona kamppailulle alueellisesta legitimiteetistä voinee pitää myös Puolan ja Liettuan kiistaa Vilnan hallinnasta vuosina 1920–22 sekä Itä-Preussille kuuluneen Memelin-Klaipėdan alueen valtaamista osaksi Liettuaa vuonna 1923.

Rajojen – niin paikallisten kuin ajallistenkin – epävakaus leimaa Liettuan historiaa poikkeuksellisella tavalla. Esimerkiksi sodilla ei tunnu olevan selkeätä alkua ja loppua, vaan niitä ympäröivät painostuksen, uhkailun, provokaatioiden, partisaanitoiminnan ja terrorin hämärät välikaudet. Kallio osoittaa, että 1920-luvulla Liettuassa koettu sotilasvallankaappaus ja oikeistolainen diktatuuri heijasti toisaalta nuoren valtion kypsymättömyyttä demokratiaan, mutta myös yleiseurooppalaista virtausta, joka nosti valtaan Mussolinin ja sittemmin myös Hitlerin. ....

[Sitten tietenkin myös pakolliset viittaukset neuvostomiehityksiin ja kuinka Baltian maissa yritetään sen turvin valkopestä omia pahantekosia juutalaisia kohtaan.]


https://agricolaverkko.fi/review/karsimyksen-historia-liettualaisittain/

Netti-arkistoituna:

https://web.archive.org/web/20231028092945/https://agricolaverkko.fi/review/karsimyksen-historia-liettualaisittain/

-----

Ketjusta

Liettuankielen tarkastusviraston päällikkö vertasi Vilnan alueen puolalaisia Donbassin venäläisiin

2024-01-14

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18212492/liettuankielen-tarkastusviraston-paallikko-vertasi-vilnan-alueen-puolalaisia-donbassin-venalaisiin#comment-127809900


-Vertigo

Ylelläkin on ollut juttua baltiansaksalaisista. Tavanomainen baltiansaksalainen käyttäytyi kuin siirtomaaherrat konsanaan, joten oliko ihmekään, että heidät haluttiin karkoittaa Baltian maista?


Yle

Mikko Pesonen

12.1.2020


Kun Suomi valmistautui talvisotaan, pakkasi baltiansaksalainen "herrakansa" matkalaukkujaan ja katosi historian hämärään


Tallinnan vanhassa kaupungissa kun käyskentelee, ei voi olla törmäämättä saksalaisten kädenjälkeen. Tuossa seisoo Nigulisten kirkko, vanha saksalaisten kauppiaiden pyhäkkö. Ja tuossa on Suuren killan talo, josta saksalaiset hansakauppiaat hallitsivat.

Puhumattakaan Toompeasta: koko yläkaupunki oli saksalaisten paronien valtakuntaa, jonka portit suljettiin yöksi rahvaalta. Kesäksi paronit muuttivat maaseutukartanoihinsa, joita Virossa on säilynyt sotien ja Neuvostoajan tuhoilta tuhatkunta.

.....

Saksalaisten historia Baltiassa alkaa 1200-luvun alusta, kun joukko lyypekkiläisiä kauppiaita rantautui Väinäjoelle. Pian perässä saapuivat lähetyssaarnaajat tukenaan asevoimat eli saksalainen ritarikunta.

Muutamassa vuosikymmenessä ritarikunta onnistui valloittamaan nykyiset Latvian ja Viron alueet. Baltia oli liitetty läntiseen kulttuuripiirin.

Samalla saksalaiset toivat Baltiaan tiukan hierarkian, joka perustui säätyyn ja kansallisuuteen. Saksalaiset olivat valloittajia ja yläluokkaa, ei-saksalaiset, kuten kantaväestöä kutsuttiin, alistettua alaluokkaa, jolla ei ollut juuri lainkaan poliittista tai taloudellista valtaa.

[Eli baltiansaksalaiset porsastelivat köyhän "kantaväestön" kustannuksella.]

Asetelma säilyi keskiajalta aina Viron ja Latvian itsenäistymiseen saakka ja muodosti "erään Baltian historian keskeisimmistä ongelmista", historioitsija Vilho Niitemaa kirjoittaa klassikkoteoksessaan Baltian historia.

Erityisen hankala asema oli talonpojilla. Kun Pohjoismaissa talonpojat olivat itsenäisiä ja pääosin omistivat viljelemänsä maan, päätyivät Viron ja Latvian maanviljelijät pahimmillaan orjan asemaan. Saksalaissyntyisen Põltsamaan papin arvio 1700-luvun lopulta oli, että Baltiassa kansa oli halvempaa mustat orjat Yhdysvalloissa. Ihmisiä saatettiin vaihtaa hevosiin, koiriin, jopa piipunpesiin.

Saksalaisten asema Baltiassa oli niin vahva, että heidät on rinnastettu siirtomaaherroihin. Tarkalleen ottaen Baltia ei missään vaiheessa ollut Saksan siirtomaa, sillä aluetta hallitsi ensin ritarikunta, sitten Ruotsi ja lopulta Venäjä. Baltiansaksalaiset kuitenkin säilyttivät aina asemansa – omistivat maat, hallitsivat kauppaa, jakoivat oikeutta, kantoivat verot ja lopulta omistivat myös ihmiset.

[Yhdyn tavallaan toisessa ketjussa kommentointiin, mutta itse muotoilisin näin: Voiko tuollaisen jälkeen ihmisiä syyttää siitä, että haluavat pakkokansallistaa tuollaisten porsastelijoisen omistukset?]

Saksalaisten ylivalta alkoi 1800-luvulla pikkuhiljaa murtua ja lopullisesti "siirtomaa-aika" päättyi Viron ja Latvian itsenäistymiseen vuonna 1918. Tuolloin toteutettiin muun muassa maareformi, jossa saksalaisten omistama maa jaettiin virolaisille ja latvialaisille. Saksalaisille jäi pieni viljelysala ja ehkä asumisoikeus kartanon sivurakennuksessa.

[Kukapa olisi arvannut!]

Anonyymi kirjoitti:

Ylelläkin on ollut juttua baltiansaksalaisista. Tavanomainen baltiansaksalainen käyttäytyi kuin siirtomaaherrat konsanaan, joten oliko ihmekään, että heidät haluttiin karkoittaa Baltian maista?


Yle

Mikko Pesonen

12.1.2020


Kun Suomi valmistautui talvisotaan, pakkasi baltiansaksalainen "herrakansa" matkalaukkujaan ja katosi historian hämärään


Tallinnan vanhassa kaupungissa kun käyskentelee, ei voi olla törmäämättä saksalaisten kädenjälkeen. Tuossa seisoo Nigulisten kirkko, vanha saksalaisten kauppiaiden pyhäkkö. Ja tuossa on Suuren killan talo, josta saksalaiset hansakauppiaat hallitsivat.

Puhumattakaan Toompeasta: koko yläkaupunki oli saksalaisten paronien valtakuntaa, jonka portit suljettiin yöksi rahvaalta. Kesäksi paronit muuttivat maaseutukartanoihinsa, joita Virossa on säilynyt sotien ja Neuvostoajan tuhoilta tuhatkunta.

.....

Saksalaisten historia Baltiassa alkaa 1200-luvun alusta, kun joukko lyypekkiläisiä kauppiaita rantautui Väinäjoelle. Pian perässä saapuivat lähetyssaarnaajat tukenaan asevoimat eli saksalainen ritarikunta.

Muutamassa vuosikymmenessä ritarikunta onnistui valloittamaan nykyiset Latvian ja Viron alueet. Baltia oli liitetty läntiseen kulttuuripiirin.

Samalla saksalaiset toivat Baltiaan tiukan hierarkian, joka perustui säätyyn ja kansallisuuteen. Saksalaiset olivat valloittajia ja yläluokkaa, ei-saksalaiset, kuten kantaväestöä kutsuttiin, alistettua alaluokkaa, jolla ei ollut juuri lainkaan poliittista tai taloudellista valtaa.

[Eli baltiansaksalaiset porsastelivat köyhän "kantaväestön" kustannuksella.]

Asetelma säilyi keskiajalta aina Viron ja Latvian itsenäistymiseen saakka ja muodosti "erään Baltian historian keskeisimmistä ongelmista", historioitsija Vilho Niitemaa kirjoittaa klassikkoteoksessaan Baltian historia.

Erityisen hankala asema oli talonpojilla. Kun Pohjoismaissa talonpojat olivat itsenäisiä ja pääosin omistivat viljelemänsä maan, päätyivät Viron ja Latvian maanviljelijät pahimmillaan orjan asemaan. Saksalaissyntyisen Põltsamaan papin arvio 1700-luvun lopulta oli, että Baltiassa kansa oli halvempaa mustat orjat Yhdysvalloissa. Ihmisiä saatettiin vaihtaa hevosiin, koiriin, jopa piipunpesiin.

Saksalaisten asema Baltiassa oli niin vahva, että heidät on rinnastettu siirtomaaherroihin. Tarkalleen ottaen Baltia ei missään vaiheessa ollut Saksan siirtomaa, sillä aluetta hallitsi ensin ritarikunta, sitten Ruotsi ja lopulta Venäjä. Baltiansaksalaiset kuitenkin säilyttivät aina asemansa – omistivat maat, hallitsivat kauppaa, jakoivat oikeutta, kantoivat verot ja lopulta omistivat myös ihmiset.

[Yhdyn tavallaan toisessa ketjussa kommentointiin, mutta itse muotoilisin näin: Voiko tuollaisen jälkeen ihmisiä syyttää siitä, että haluavat pakkokansallistaa tuollaisten porsastelijoisen omistukset?]

Saksalaisten ylivalta alkoi 1800-luvulla pikkuhiljaa murtua ja lopullisesti "siirtomaa-aika" päättyi Viron ja Latvian itsenäistymiseen vuonna 1918. Tuolloin toteutettiin muun muassa maareformi, jossa saksalaisten omistama maa jaettiin virolaisille ja latvialaisille. Saksalaisille jäi pieni viljelysala ja ehkä asumisoikeus kartanon sivurakennuksessa.

[Kukapa olisi arvannut!]

Lue lisää

Yle

Mikko Pesonen

Kun Suomi valmistautui talvisotaan, pakkasi baltiansaksalainen "herrakansa" matkalaukkujaan ja katosi historian hämärään

https://yle.fi/a/3-11140511

Arkistoituna:

https://web.archive.org/web/20231001182608/https://yle.fi/a/3-11140511

Anonyymi kirjoitti:

Ylelläkin on ollut juttua baltiansaksalaisista. Tavanomainen baltiansaksalainen käyttäytyi kuin siirtomaaherrat konsanaan, joten oliko ihmekään, että heidät haluttiin karkoittaa Baltian maista?


Yle

Mikko Pesonen

12.1.2020


Kun Suomi valmistautui talvisotaan, pakkasi baltiansaksalainen "herrakansa" matkalaukkujaan ja katosi historian hämärään


Tallinnan vanhassa kaupungissa kun käyskentelee, ei voi olla törmäämättä saksalaisten kädenjälkeen. Tuossa seisoo Nigulisten kirkko, vanha saksalaisten kauppiaiden pyhäkkö. Ja tuossa on Suuren killan talo, josta saksalaiset hansakauppiaat hallitsivat.

Puhumattakaan Toompeasta: koko yläkaupunki oli saksalaisten paronien valtakuntaa, jonka portit suljettiin yöksi rahvaalta. Kesäksi paronit muuttivat maaseutukartanoihinsa, joita Virossa on säilynyt sotien ja Neuvostoajan tuhoilta tuhatkunta.

.....

Saksalaisten historia Baltiassa alkaa 1200-luvun alusta, kun joukko lyypekkiläisiä kauppiaita rantautui Väinäjoelle. Pian perässä saapuivat lähetyssaarnaajat tukenaan asevoimat eli saksalainen ritarikunta.

Muutamassa vuosikymmenessä ritarikunta onnistui valloittamaan nykyiset Latvian ja Viron alueet. Baltia oli liitetty läntiseen kulttuuripiirin.

Samalla saksalaiset toivat Baltiaan tiukan hierarkian, joka perustui säätyyn ja kansallisuuteen. Saksalaiset olivat valloittajia ja yläluokkaa, ei-saksalaiset, kuten kantaväestöä kutsuttiin, alistettua alaluokkaa, jolla ei ollut juuri lainkaan poliittista tai taloudellista valtaa.

[Eli baltiansaksalaiset porsastelivat köyhän "kantaväestön" kustannuksella.]

Asetelma säilyi keskiajalta aina Viron ja Latvian itsenäistymiseen saakka ja muodosti "erään Baltian historian keskeisimmistä ongelmista", historioitsija Vilho Niitemaa kirjoittaa klassikkoteoksessaan Baltian historia.

Erityisen hankala asema oli talonpojilla. Kun Pohjoismaissa talonpojat olivat itsenäisiä ja pääosin omistivat viljelemänsä maan, päätyivät Viron ja Latvian maanviljelijät pahimmillaan orjan asemaan. Saksalaissyntyisen Põltsamaan papin arvio 1700-luvun lopulta oli, että Baltiassa kansa oli halvempaa mustat orjat Yhdysvalloissa. Ihmisiä saatettiin vaihtaa hevosiin, koiriin, jopa piipunpesiin.

Saksalaisten asema Baltiassa oli niin vahva, että heidät on rinnastettu siirtomaaherroihin. Tarkalleen ottaen Baltia ei missään vaiheessa ollut Saksan siirtomaa, sillä aluetta hallitsi ensin ritarikunta, sitten Ruotsi ja lopulta Venäjä. Baltiansaksalaiset kuitenkin säilyttivät aina asemansa – omistivat maat, hallitsivat kauppaa, jakoivat oikeutta, kantoivat verot ja lopulta omistivat myös ihmiset.

[Yhdyn tavallaan toisessa ketjussa kommentointiin, mutta itse muotoilisin näin: Voiko tuollaisen jälkeen ihmisiä syyttää siitä, että haluavat pakkokansallistaa tuollaisten porsastelijoisen omistukset?]

Saksalaisten ylivalta alkoi 1800-luvulla pikkuhiljaa murtua ja lopullisesti "siirtomaa-aika" päättyi Viron ja Latvian itsenäistymiseen vuonna 1918. Tuolloin toteutettiin muun muassa maareformi, jossa saksalaisten omistama maa jaettiin virolaisille ja latvialaisille. Saksalaisille jäi pieni viljelysala ja ehkä asumisoikeus kartanon sivurakennuksessa.

[Kukapa olisi arvannut!]

Lue lisää

"Saksalaisten ylivalta alkoi 1800-luvulla pikkuhiljaa murtua ja lopullisesti "siirtomaa-aika" päättyi Viron ja Latvian itsenäistymiseen vuonna 1918. Tuolloin toteutettiin muun muassa maareformi, jossa saksalaisten omistama maa jaettiin virolaisille ja latvialaisille. Saksalaisille jäi pieni viljelysala ja ehkä asumisoikeus kartanon sivurakennuksessa."

Mutta se vaati vapaussodan, mikä on Suomessa jäänyt ehkä tarkoituksella unohduksiin, koska Suomi ei lähettänyt pyynnöstä huolimatta apua vapaussotaan saksalaisia vastaan.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Saksan_miehitysaika_Virossa_(1917–1918)

https://fi.wikipedia.org/wiki/Viron_vapaussota

https://fi.wikipedia.org/wiki/Baltian_herttuakunta

Anonyymi kirjoitti:

"Saksalaisten ylivalta alkoi 1800-luvulla pikkuhiljaa murtua ja lopullisesti "siirtomaa-aika" päättyi Viron ja Latvian itsenäistymiseen vuonna 1918. Tuolloin toteutettiin muun muassa maareformi, jossa saksalaisten omistama maa jaettiin virolaisille ja latvialaisille. Saksalaisille jäi pieni viljelysala ja ehkä asumisoikeus kartanon sivurakennuksessa."

Mutta se vaati vapaussodan, mikä on Suomessa jäänyt ehkä tarkoituksella unohduksiin, koska Suomi ei lähettänyt pyynnöstä huolimatta apua vapaussotaan saksalaisia vastaan.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Saksan_miehitysaika_Virossa_(1917–1918)

https://fi.wikipedia.org/wiki/Viron_vapaussota

https://fi.wikipedia.org/wiki/Baltian_herttuakunta

Lue lisää

Erinomainen pointti tuokin. Suomen pojat olivat vähän liiankin riippuvaisia saksalaisista, jotka ylenkatsoivat nenänvartta pitkin. Silloinkin kun Mannerheim sanoi Saksaan jääkärikoulutukseen lähteneitä suomalaisia maanpettureiksi, hänellä vaikutti tausta Venäjän imperiumin upseerina ja sen takia ei halunnut Suomen veljeilevän Saksan kanssa. Mannerheim sitten kuitenkin joutui kiperässä tilanteessa syömään sanansa.

Anonyymi kirjoitti:

"Saksalaisten ylivalta alkoi 1800-luvulla pikkuhiljaa murtua ja lopullisesti "siirtomaa-aika" päättyi Viron ja Latvian itsenäistymiseen vuonna 1918. Tuolloin toteutettiin muun muassa maareformi, jossa saksalaisten omistama maa jaettiin virolaisille ja latvialaisille. Saksalaisille jäi pieni viljelysala ja ehkä asumisoikeus kartanon sivurakennuksessa."

Mutta se vaati vapaussodan, mikä on Suomessa jäänyt ehkä tarkoituksella unohduksiin, koska Suomi ei lähettänyt pyynnöstä huolimatta apua vapaussotaan saksalaisia vastaan.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Saksan_miehitysaika_Virossa_(1917–1918)

https://fi.wikipedia.org/wiki/Viron_vapaussota

https://fi.wikipedia.org/wiki/Baltian_herttuakunta

Lue lisää

Saksalaiset kohtelivat Hans Kalmin pataljoonaakin sikamaisesti, vaikka Hans Kalm oli teurastaja itsekin.


Marjo Liukkonen; Teloitusjonossa: Hennalan miesvankien kohtalot 1918 - 1919

Atena Kustannus Oy (2019)

s. 23

Vaikka vastaanotto Eino Soriolan ja pataljoonan mainosjutun mukaan oli komea, saksalaiset suhtautuivat suomalaisiin sotilaisiin alentuvasti. Otto von Brandenstein piti kalmilaisia [eli Hans Kalmin joukkoja] kyvyttömänä edes vankien vartiointiin ja Lahden suojeluskuntaa >>niin kutsuttuna>>. (42) Kalmin pataljoonaan kuulunut kanttori Matti Tolvanen kertoo, että saksalaiset >>eivät huolineet Kalmin apua>>, joten pataljoonan pääosan käskettiin kiertää Vesijärvi. (43) Määräystä voi pitää pataljoonan tarkoituksellisena nöyryyttämisenä, kuten Tolvanen muistelmissaan sen näkee.


Lähteytykset:

(42) Reino Arimo; Saksalaisten sotilaallinen toiminta Suomessa 1918 (1991) s. 78

(43) Kansan Arkisto 3A: Vapaussodan rintamamiesten muistelmat, Matti Tolvanen s. 1883 Lappee


-----

Ketjusta

Suomalaisia hakaristin rinnalla - minne hävisivät kesän 1941 tapahtumista kertovat paperit?

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18588843/suomalaisia-hakaristin-rinnalla----minne-havisivat-kesan-1941-tapahtumista-kertovat-paperit#comment-130701600

Anonyymi kirjoitti:

"Saksalaisten ylivalta alkoi 1800-luvulla pikkuhiljaa murtua ja lopullisesti "siirtomaa-aika" päättyi Viron ja Latvian itsenäistymiseen vuonna 1918. Tuolloin toteutettiin muun muassa maareformi, jossa saksalaisten omistama maa jaettiin virolaisille ja latvialaisille. Saksalaisille jäi pieni viljelysala ja ehkä asumisoikeus kartanon sivurakennuksessa."

Mutta se vaati vapaussodan, mikä on Suomessa jäänyt ehkä tarkoituksella unohduksiin, koska Suomi ei lähettänyt pyynnöstä huolimatta apua vapaussotaan saksalaisia vastaan.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Saksan_miehitysaika_Virossa_(1917–1918)

https://fi.wikipedia.org/wiki/Viron_vapaussota

https://fi.wikipedia.org/wiki/Baltian_herttuakunta

Lue lisää

Saksan miehityksen jälkeisestä sotimisesta on ainakin mainittu Ylen sivuilla.


Yle

Petra Himberg

Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919


Virolaiset taistelivat vapaudestaan useita osapuolia vastaan


....

Alkuvuodesta 1918 sotaa käytiin Viron maaperällä. Saksa oli päättänyt pakottaa Neuvosto-Venäjän rauhaan juuri Baltian alueella. Saksalaisten jo noustua maihin Viro julistautui itsenäiseksi 24. helmikuuta 1918 ja Konstantin Päts muodosti väliaikaisen hallituksen. Itsenäisyyttä kesti vain päivän verran, sillä jo 25.2.1918 saksalaiset valtasivat Tallinnan.

Bolševikit luovuttivat Viron saksalaisille Brest-Litowskin rauhassa 3.3.1918. Saksalaiset hallitsivat miehittämäänsä Viroa kovaotteisesti eikä heidän tavoitteenaan ollut sallia Baltian maiden itsenäistymistä. Kun Saksa marraskuussa hävisi ensimmäisen maailmansodan, oli sen annettava hallitusvalta virolaisille. Tämä tapahtui 19. marraskuuta. Jo kolmea päivää myöhemmin venäläiset hyökkäsivät Narvaan. Joulukuun 10. päivään mennessä jo puolet Virosta oli puna-armeijan hallussa.

...

Suomesta lähti Viroon kaksi vapaaehtoisista koostunutta joukkoa: Ensimmäinen suomalainen vapaajoukko 30.12.1918 johtajanaan Martin Ekström ja Hans Kalmin johtamat Pohjan pojat 7.1.1919. Suomalaisjoukkojen vahvuus oli kaikkiaan 3 369 miestä. Brittien ja suomalaisten lisäksi virolaisten puolella taisteli noin 200 vapaaehtoista Ruotsista ja Tanskasta sekä 700-miehinen baltiansaksalaisten muodostama balttipataljoona.

[Baltiansaksalaisilla mitä todennäköisimmin oli tietenkin takaa-ajatuksia. Olihan heillä oma lehmä ojassa.]

Virolaiset aloittivat vastahyökkäyksensä tammikuussa 1919 ja helmikuun puoliväliin mennessä oli bolševikit onnistuttu ajamaan Viron maaperältä. Loppukeväästä 1919 sotatoimia käytiin jo Venäjän puolella ja siihen liittyivät mukaan bolševikkeja vastaan taistelleet, monarkiaa tavoitelleet "valkoiset venäläiset".

Virolaiset vetäytyivät alueensa ulkopuolella käydyistä taistelusta kesäkuussa 1919, jonka jälkeen he keskittyivät vastustamaan Baltian herttuakuntaa kannattavia saksalaisjoukkoja. [Kuinkas ollakaan, kukapa olisi arvannut?!] Aselepo solmittiin 3.7.1919. Venäjä tarjosi Virolle rauhaa elokuussa 1919, mutta sen ehdot eivät virolaisille sopineet. Rauha sovittiin vihdoin Tartossa 2.2.1920, ja Viro pääsi aloittamaan taipaleensa itsenäisenä valtiona.

Viron vapaussota kesti 431 päivän ajan ja se vaati noin 5 000 uhria. Suomalaisten riveissä kaatui 172 miestä.


Svinhufvud: "Ystäviä on autettava"

Suomelta Viro pyysi avuksi noin kolmeatuhatta miestä kolmeksi kuukaudeksi. Hallitus teki kielteisen päätöksen. Valtionhoitaja P. E. Svinhufvudin päätöksellä kuitenkin sallittiin Suomen lähettää Viroon vapaaehtoisia joukkoja ja Viron avustamisen päätoimikunta perustettiin. Värväys aloitettiin välittömästi ja kiinnostuneiden määrä osoittautui nopeasti suureksi. [Tämä osuus koskee erityisesti mainitsemaasi seikkaa Suomen asenteesta Viron vapaussotaa kohtaan:] Tieto virolaisten tilanteesta kosketti montaa suomalaista siitäkin huolimatta, että Suomi vasta toipui omasta sisällissodastaan. Tai juuri siksi: moni vapaaehtoiseksi ilmoittautunut kertoi syyksi "velanmaksun". [MUTTA tarkoittiko tämä "velanmaksua", että suomalaiset olivat tarvinneet saksalaisten apua omassa vapaussodassaan eivätkä siksi olleet voineet auttaa virolaisia?]

....

Vapaaehtoisjoukkoja perustettiin kaksi ja niiden yhteiseksi ylipäälliköksi nimitettiin kenraalimajuri Martin Wetzer. Koska värväys tapahtui erittäin nopeasti, ratkaisi hakijoiden asuinpaikka pitkälti sen, kumpaan joukkoon tuli sijoitetuksi.

Ensimmäinen suomalainen vapaajoukko koostettiin etupäässä eteläsuomalaisista ja ruotsinkielisistä vapaaehtoisista, enemmistön ollessa kuitenkin suomenkielisiä. Joukon vahvuus oli 1 156 miestä ja sitä johti ruotsalainen majuri Martin Ekström. Pohjoisempana Suomessa asuneet puolestaan hakeutuivat virolaisen everstiluutnantin Hans Kalmin kokoamiin Pohjan Poikiin. Tuohon rykmenttiin hyväksyttiin mukaan kaikkiaan 2 213 miestä. Sotilaiden lisäksi Viroon lähetettiin liki 400 virkailijaa, joista osa osallistui myös sotatoimiin.

....

Suomalaiset sotivat "puukko kädessä suoraan eteenpäin"

Suomalaisten saapuminen nostatti virolaisten taistelutahdon uudelle tasolle ja he saivat ensimmäiset voittonsa. Suomalaissotilailla oli ratkaiseva rooli Pohjois-Viron vapauttamisessa: tammikuun 12. päivänä valloitettiin Rakvere ja kuusi päivää myöhemmin Narva. Kerrotaan, että venäläiset pakenivat Narvasta pakokauhun vallassa. Tieto suomalaisten johtamasta salamannopeasta hyökkäyksestä valoi voitontahtoa kaikkialle Viroon ja se kiinnosti myös ulkomaista lehdistöä.

...

Suomen porvarillinen lehdistö seurasi tapahtumia tarkasti ja tuki voimakkaasti "veljeskansan vapauttamista". Myös Suomen sosiaalidemokraatti suhtautui Viron auttamiseen myönteisesti, mutta nimitti sotaa vapaussodan sijasta puolustussodaksi. Kaikki lehdet vertasivat Virossa käytävää sotaa Suomen sisällissotaan.

Anonyymi kirjoitti:

Saksan miehityksen jälkeisestä sotimisesta on ainakin mainittu Ylen sivuilla.


Yle

Petra Himberg

Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919


Virolaiset taistelivat vapaudestaan useita osapuolia vastaan


....

Alkuvuodesta 1918 sotaa käytiin Viron maaperällä. Saksa oli päättänyt pakottaa Neuvosto-Venäjän rauhaan juuri Baltian alueella. Saksalaisten jo noustua maihin Viro julistautui itsenäiseksi 24. helmikuuta 1918 ja Konstantin Päts muodosti väliaikaisen hallituksen. Itsenäisyyttä kesti vain päivän verran, sillä jo 25.2.1918 saksalaiset valtasivat Tallinnan.

Bolševikit luovuttivat Viron saksalaisille Brest-Litowskin rauhassa 3.3.1918. Saksalaiset hallitsivat miehittämäänsä Viroa kovaotteisesti eikä heidän tavoitteenaan ollut sallia Baltian maiden itsenäistymistä. Kun Saksa marraskuussa hävisi ensimmäisen maailmansodan, oli sen annettava hallitusvalta virolaisille. Tämä tapahtui 19. marraskuuta. Jo kolmea päivää myöhemmin venäläiset hyökkäsivät Narvaan. Joulukuun 10. päivään mennessä jo puolet Virosta oli puna-armeijan hallussa.

...

Suomesta lähti Viroon kaksi vapaaehtoisista koostunutta joukkoa: Ensimmäinen suomalainen vapaajoukko 30.12.1918 johtajanaan Martin Ekström ja Hans Kalmin johtamat Pohjan pojat 7.1.1919. Suomalaisjoukkojen vahvuus oli kaikkiaan 3 369 miestä. Brittien ja suomalaisten lisäksi virolaisten puolella taisteli noin 200 vapaaehtoista Ruotsista ja Tanskasta sekä 700-miehinen baltiansaksalaisten muodostama balttipataljoona.

[Baltiansaksalaisilla mitä todennäköisimmin oli tietenkin takaa-ajatuksia. Olihan heillä oma lehmä ojassa.]

Virolaiset aloittivat vastahyökkäyksensä tammikuussa 1919 ja helmikuun puoliväliin mennessä oli bolševikit onnistuttu ajamaan Viron maaperältä. Loppukeväästä 1919 sotatoimia käytiin jo Venäjän puolella ja siihen liittyivät mukaan bolševikkeja vastaan taistelleet, monarkiaa tavoitelleet "valkoiset venäläiset".

Virolaiset vetäytyivät alueensa ulkopuolella käydyistä taistelusta kesäkuussa 1919, jonka jälkeen he keskittyivät vastustamaan Baltian herttuakuntaa kannattavia saksalaisjoukkoja. [Kuinkas ollakaan, kukapa olisi arvannut?!] Aselepo solmittiin 3.7.1919. Venäjä tarjosi Virolle rauhaa elokuussa 1919, mutta sen ehdot eivät virolaisille sopineet. Rauha sovittiin vihdoin Tartossa 2.2.1920, ja Viro pääsi aloittamaan taipaleensa itsenäisenä valtiona.

Viron vapaussota kesti 431 päivän ajan ja se vaati noin 5 000 uhria. Suomalaisten riveissä kaatui 172 miestä.


Svinhufvud: "Ystäviä on autettava"

Suomelta Viro pyysi avuksi noin kolmeatuhatta miestä kolmeksi kuukaudeksi. Hallitus teki kielteisen päätöksen. Valtionhoitaja P. E. Svinhufvudin päätöksellä kuitenkin sallittiin Suomen lähettää Viroon vapaaehtoisia joukkoja ja Viron avustamisen päätoimikunta perustettiin. Värväys aloitettiin välittömästi ja kiinnostuneiden määrä osoittautui nopeasti suureksi. [Tämä osuus koskee erityisesti mainitsemaasi seikkaa Suomen asenteesta Viron vapaussotaa kohtaan:] Tieto virolaisten tilanteesta kosketti montaa suomalaista siitäkin huolimatta, että Suomi vasta toipui omasta sisällissodastaan. Tai juuri siksi: moni vapaaehtoiseksi ilmoittautunut kertoi syyksi "velanmaksun". [MUTTA tarkoittiko tämä "velanmaksua", että suomalaiset olivat tarvinneet saksalaisten apua omassa vapaussodassaan eivätkä siksi olleet voineet auttaa virolaisia?]

....

Vapaaehtoisjoukkoja perustettiin kaksi ja niiden yhteiseksi ylipäälliköksi nimitettiin kenraalimajuri Martin Wetzer. Koska värväys tapahtui erittäin nopeasti, ratkaisi hakijoiden asuinpaikka pitkälti sen, kumpaan joukkoon tuli sijoitetuksi.

Ensimmäinen suomalainen vapaajoukko koostettiin etupäässä eteläsuomalaisista ja ruotsinkielisistä vapaaehtoisista, enemmistön ollessa kuitenkin suomenkielisiä. Joukon vahvuus oli 1 156 miestä ja sitä johti ruotsalainen majuri Martin Ekström. Pohjoisempana Suomessa asuneet puolestaan hakeutuivat virolaisen everstiluutnantin Hans Kalmin kokoamiin Pohjan Poikiin. Tuohon rykmenttiin hyväksyttiin mukaan kaikkiaan 2 213 miestä. Sotilaiden lisäksi Viroon lähetettiin liki 400 virkailijaa, joista osa osallistui myös sotatoimiin.

....

Suomalaiset sotivat "puukko kädessä suoraan eteenpäin"

Suomalaisten saapuminen nostatti virolaisten taistelutahdon uudelle tasolle ja he saivat ensimmäiset voittonsa. Suomalaissotilailla oli ratkaiseva rooli Pohjois-Viron vapauttamisessa: tammikuun 12. päivänä valloitettiin Rakvere ja kuusi päivää myöhemmin Narva. Kerrotaan, että venäläiset pakenivat Narvasta pakokauhun vallassa. Tieto suomalaisten johtamasta salamannopeasta hyökkäyksestä valoi voitontahtoa kaikkialle Viroon ja se kiinnosti myös ulkomaista lehdistöä.

...

Suomen porvarillinen lehdistö seurasi tapahtumia tarkasti ja tuki voimakkaasti "veljeskansan vapauttamista". Myös Suomen sosiaalidemokraatti suhtautui Viron auttamiseen myönteisesti, mutta nimitti sotaa vapaussodan sijasta puolustussodaksi. Kaikki lehdet vertasivat Virossa käytävää sotaa Suomen sisällissotaan.

Lue lisää

Valitettavasti suomalaisisten joukkojen touhuista Virossa kerrotaan myös aika ikäviä asioita. Joten Ylen on pakko olla osa kaikkivoipaista z-tiltupropaganda-salaliittoa, joten sitten vain kunnon foliokypärät päähän, kuten sanotaan. ;)


Yle

Petra Himberg

Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919


Suomalaisten jälkimaine jäi kahtalaiseksi

Suomalaisten osuuden Viron vapaussodassa ei katsota olleen sotilaallisesti ratkaisevan tärkeää, mutta heidän antamansa rohkaisun määrää ei voi yliarvioida. Kun suomalaiset tulivat, sotaonni kääntyi. Mutta kun taistelut laantuivat, kävivät suomalaiset levottomiksi. Tämä ei jäänyt huomaamatta myöskään heidän toimintaansa tarkkailevalta O. W. Louhivuorelta, Viron avustamisen päätoimikunnan puheenjohtajalta.

" Huomattava osa suomalaisista vapaaehtoisista on sellaista väkeä, ettei niistä juuri ole puolustusjoukoiksi. Varsinkin, jos on oltava paikallaan. Heillä täytyy olla tehtävänään hyökkäyksiä, jolloin he ovat mitä parasta sotilasainesta." - O. W. Louhivuoren raportista pääministeri Pätsille (1919)

Kunniallinen vapaa-ajan vietto osoittautui miehille haasteelliseksi. Kotiinpaluutaan Tallinnassa odottaneet miehet saivat iltalomia, mikä tarkoitti monen kohdalla tutustumista halpaan viinaan ja maksullisiin naisiin. Osa lankesi myös "sotasaaliin ottamiseen" eli ryöstelyyn. Myös Latviassa aikaansa viettäneet Pohjan Pojat jäivät paikallisten mieliin vähemmän mairittelevissa merkeissä.

" Voisi luulla, että suomalaiset tulivat vapauttajina, mutta he ovat jättäneet surullisia muistoja Alūksnen asukkaille. Ryösteltiin ja siviilejä ammuttiin. Suomalaiset olivat palkkasotureita." - Janis Licis, latvialainen museonjohtaja (1992)

Suomalaisten sopimattomasta käyttäytymisestä kerrottiin tuoreeltaan myös suomalaislehdissä. Porvarilliset lehdet vähättelivät sitä, vasemmistolaiset puolestaan paheksuivat sitä selvin sanoin.

" Mainittakoon vielä, että mieliala Virossa on tällä kertaa Suomelle erittäin epäedullinen. Virolaisten mukaan osa suomalaisista joukoista on käyttäytynyt viime aikoina sopimattomasti. " - O. W. Louhivuoren raportista pääministeri Pätsille (1919)


Tämän z-tiltu-kremliläis-stallari-venäläis-propaganda-salaliiton tiedonlähteytys on....

* Ain Krillo, Mati Strauss: Vägitöö kaunis jääb – Teon uljaan muisto. Viron vapauden historian seuran ja Suomen Tallinnan-suurlähetystön yhteisjulkaisu 2019

* Jussi Niinistö: Heimosotien historia 1918–1922. SKS 2017

* Juuso Ylönen: Sivistyksen etuvartio vai rosvojoukko – lehdistön suhtautuminen suomalaisiin vapaaehtoisiin Viron vapaussodassa 1918–1919

Teoksessa

Sotahistoriallinen aikakauskirja 30. Suomen sotatieteellisen seuran ja Sotamuseon yhteisjulkaisu 2010


Yle

Petra Himberg

Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

https://yle.fi/a/20-287811

Netti-arkistoitu versio:

https://web.archive.org/web/20250304142422/https://yle.fi/a/20-287811

Taisi olla.

Ei saa kysyä tuollaisia. Jonkun pyhä lehmä saattaa mennä teuraalle.

Pakko-kansallistamisista löytyikin myös toinen ketju.


Syypää markkinavastaisiin kansallistamisiin etno-kansallismielisyys, ei sosialismi tai kommunismi

2024-02-05

(Viittaa Amy Chuan teokseen ”Maailma liekeissä: Globaali markkinatalous, demokratia ja konfliktit” (2003), jonka on suomentanut Jaana Airaksinen. Suomenkielisen version ovat julkaisseet Like Kustannus ja Suomen Rauhanpuolustajat.)

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18254105/syypaa-markkinavastaisiin-kansallistamisiin-etno-kansallismielisyys-ei-sosialismi-tai-kommunismi


Vladimir Tismaneanu, joka selvisi toisinajattelijana Romanian kommunistihallinnosta ja on silti antanut rankkaa kritiikkiä myös etnis-käsitteisen kansallismielisyyden tuhoisuudelle, on myös sellainen hahmo, joka ansaitsee enemmän mainintaa.


Toisinajattelija Vladimir Tismaneanu: Etno-kansallismielisyys on vain toinen tuhoisa kollektivismi

2024-07-21

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18559704/toisinajattelija-vladimir-tismaneanu-etno-kansallismielisyys-on-vain-toinen-tuhoisa-kollektivismi


Sivistäviä lukuhetkiä! Voitte kiittää minua myöhemmin.🥰😇

Kuten toisessa ketjussa todettiinkin, jopa Ulmanisin elämäkerran kirjoittanut Edgars Dunsdorfs on sanonut, että Ulmanisin tyyppistä henkilöä, joka hajottaa parlamentin ja ottaa itsevaltaisen hallinnon käytäntöön, ei pidä ihannoida.

"...historians such as Ulmanis' biographer Edgars Dunsdorfs [lv] are of the view that someone who disbanded Parliament and adopted authoritarian rule cannot be regarded as a positive figure, even if that rule was in some terms a prosperous one."

https://en.wikipedia.org/wiki/Kārlis_Ulmanis


Samasta ketjusta, johon tämän ketjun aloittaja selvästikin halusi vastata. :)

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18754733/mita-vikaa-oli-karlis-ulmaniksessa#comment-132996783

Saksalaiset prinsessat ovat olleet terhakoita tapauksia. Viktorian aikana Brittiläinen imperiumi oli kukkeimmillaan.

Eiköhän Hitlerillä ollut koko ajan aikomusta vallata ne Baltian maat takaisin Saksalle, tuli Neljän Vallan Sopimuksen diplomatia-teatterista mitään tai ei. Ribbentrop itse olisi mielellään tehnyt aidosti allianssin Neuvostoliiton kanssa - siinä mielessä, että Saksa olisi antanut Neuvostoliiton luhistua kaikessa rauhassa. Ribbentrop ei kuitenkaan ollut ohjaksissa ja loppu on historiaa.

-Vertigo

Mitäs kommentoisit sitten Karlis Ulmanisin suhteen? Mikäs sinun mielipide hänestä on? :)

-Vertigo

Aloituksen asiassa sanottiin, että Karlis Ulmanis käytti hyväkseen Molotov-Ribbentrop-sopimuksen luomaa tilannetta saadakseen baltiansaksakaiset ulos, ei että Ulmanis "olisi vaikuttanut MR-sopmuksen syntyyn". Kysymys myös oli tahriintuuko Karlis Ulmanis assosiaatiolla M-R-sopimukseen. Jos tahriintuu, sitten voimme myös parjata Puolaa ja Unkaria siitä, että ottivat Tsekkoslovakiasta maa-alueita Münchenin kriisin aikoihin.

Sinun kyvyttömyytesi ymmärtää luettua yleensäkin vaikuttaa järjettömältä, ilmeisesti tarkoituksella, ja siksi siihen ei viitsi vastailla ja kovinkaan moni ei jaksa useinkaan edes lukea sinun ajoitus-rajoitteita 10 vuotta putkeen. Pilkkasi osui omaan nilkkaan.🤣

-Vertigo

Osaatko edes sanoa onko Latvian valtion tekemä baltiansaksalais-omistuksen pakkokansallistaminen verrattavissa Neuvostoliiton sortotoimiin volgansaksalaisia kohtaan?

Et tietenkään, kun sinähän yritit säälittävää väistöä läpinäkyvällä kaivonmyrkyttelytaktiikallasi.

https://fallacycheck.com/fallacy/poisoning-the-well

Mistä tuo sinun trollaamisesi kumpuaa? Onko sinulla vaikeuksia käydä edistyneempää keskustelua? Järkyttääkö, kun maailma ei pyörikään sinun ympärilläsi? Vai tajusitko, että pienikin yritys analysoida Latvian ja Neuvostoliiton tekemiä kansallistamisia keskenään paljastaisi, että sinulla on kaksois-standardit?

Siksihän varmaan spämmäiletkin samoja kuluneita juttuja Moskovan tiltuista 10 vuotta peräkkäin. Muuta et näköjään osaakaan.

-Vertigo

Näyttääpä siltä, että tyhjänpäiväiset skitsoilusi poistettiin, kuten pitääkin. Otapa jäähy ennen kuin demonstroit lisää täydellistä keskustelutaidottomuuttasi. :)

P.S. Valitan, en ole edelleenkään MeAgain tai hänen sukkanukkensa. En tiedä mistä olet hänelle niin mielesi pahoittanut, mutta saat vapaasti menettää yöunesi, jos fakta Karlis Ulmanisin opportunismista molotov-ribbentrop-sopimuksen luomassa tilanteessa häiritsee sinun rajallista historiantajuasi. Voithan keskittyä siihen minecraftin pelaamiseen, niin ei tarvitse palstalla demonstroida puutteellisia ihmistaitojasi. :)

-Vertigo

Anonyymi kirjoitti:

Osaatko edes sanoa onko Latvian valtion tekemä baltiansaksalais-omistuksen pakkokansallistaminen verrattavissa Neuvostoliiton sortotoimiin volgansaksalaisia kohtaan?

Et tietenkään, kun sinähän yritit säälittävää väistöä läpinäkyvällä kaivonmyrkyttelytaktiikallasi.

https://fallacycheck.com/fallacy/poisoning-the-well

Mistä tuo sinun trollaamisesi kumpuaa? Onko sinulla vaikeuksia käydä edistyneempää keskustelua? Järkyttääkö, kun maailma ei pyörikään sinun ympärilläsi? Vai tajusitko, että pienikin yritys analysoida Latvian ja Neuvostoliiton tekemiä kansallistamisia keskenään paljastaisi, että sinulla on kaksois-standardit?

Siksihän varmaan spämmäiletkin samoja kuluneita juttuja Moskovan tiltuista 10 vuotta peräkkäin. Muuta et näköjään osaakaan.

-Vertigo

Lue lisää

Ne olivat ehdottomasti ikäviä aikoja kaikin puolin. Kansallismielis-talouden aalto pyyhkäisi halki Euroopan heti ensimmäisen maailmansodan jälkimainingeissa kylväen samalla fasisminkin siemenen. Vapaamarkkinatalouden ihmeitä silloiset uudet eurooppalais-valtiot eivät olleet. Poikkeuksena Tsekkoslovakia oli demokraattinen, toisin kuin esim. Latvia, Liettua tai Puola.

Ups, unohdin signeerauksen. Korjataanpa asia.

P.S. Voisi lisätä tännekin, että jopa Ulmanisin elämäkerran kirjoittanut Edgars Dunsdorfs on puhunut Ulmanisin tyyppisten parlamentit hajottavien itsevaltaiden ihannointia vastaan. Tämäkin löytyi pikavilkaisulla Wikipediasta.

"...historians such as Ulmanis' biographer Edgars Dunsdorfs [lv] are of the view that someone who disbanded Parliament and adopted authoritarian rule cannot be regarded as a positive figure, even if that rule was in some terms a prosperous one."

https://en.wikipedia.org/wiki/Kārlis_Ulmanis


On harhaluuloista kuvitella, että Karlis Ulmanisille, Konstantin Pätsille, Antanas Smetonalle tai muillekaan kansallismielisille diktatuureille kuuluisi tippaakaan ansiota maiden demokratisoitumisesta tai keskinäisestä yhteistyöstä.

Ulmanisilla, Pätsillä, Smetonalla ja muilla heidän kaltaisillaan, jotka eivät oikeasti ole sortovaltaa vastaan vaan haluavat itse olla sitä tekemässä, ei kuulu osaa eikä arpaa siitä, että maat ovat nykyaikana demokraattisempia ja osaavat (toivottavasti) hoitaa keskinäiset kiistansa järkevämmin.

-Vertigo

Anonyymi kirjoitti:

Ups, unohdin signeerauksen. Korjataanpa asia.

P.S. Voisi lisätä tännekin, että jopa Ulmanisin elämäkerran kirjoittanut Edgars Dunsdorfs on puhunut Ulmanisin tyyppisten parlamentit hajottavien itsevaltaiden ihannointia vastaan. Tämäkin löytyi pikavilkaisulla Wikipediasta.

"...historians such as Ulmanis' biographer Edgars Dunsdorfs [lv] are of the view that someone who disbanded Parliament and adopted authoritarian rule cannot be regarded as a positive figure, even if that rule was in some terms a prosperous one."

https://en.wikipedia.org/wiki/Kārlis_Ulmanis


On harhaluuloista kuvitella, että Karlis Ulmanisille, Konstantin Pätsille, Antanas Smetonalle tai muillekaan kansallismielisille diktatuureille kuuluisi tippaakaan ansiota maiden demokratisoitumisesta tai keskinäisestä yhteistyöstä.

Ulmanisilla, Pätsillä, Smetonalla ja muilla heidän kaltaisillaan, jotka eivät oikeasti ole sortovaltaa vastaan vaan haluavat itse olla sitä tekemässä, ei kuulu osaa eikä arpaa siitä, että maat ovat nykyaikana demokraattisempia ja osaavat (toivottavasti) hoitaa keskinäiset kiistansa järkevämmin.

-Vertigo

Lue lisää

Mitä?! Nationalistien pyhä lehmä olikin kuollut hevonen?! Elämäni on pilalla!

Anonyymi kirjoitti:

Ups, unohdin signeerauksen. Korjataanpa asia.

P.S. Voisi lisätä tännekin, että jopa Ulmanisin elämäkerran kirjoittanut Edgars Dunsdorfs on puhunut Ulmanisin tyyppisten parlamentit hajottavien itsevaltaiden ihannointia vastaan. Tämäkin löytyi pikavilkaisulla Wikipediasta.

"...historians such as Ulmanis' biographer Edgars Dunsdorfs [lv] are of the view that someone who disbanded Parliament and adopted authoritarian rule cannot be regarded as a positive figure, even if that rule was in some terms a prosperous one."

https://en.wikipedia.org/wiki/Kārlis_Ulmanis


On harhaluuloista kuvitella, että Karlis Ulmanisille, Konstantin Pätsille, Antanas Smetonalle tai muillekaan kansallismielisille diktatuureille kuuluisi tippaakaan ansiota maiden demokratisoitumisesta tai keskinäisestä yhteistyöstä.

Ulmanisilla, Pätsillä, Smetonalla ja muilla heidän kaltaisillaan, jotka eivät oikeasti ole sortovaltaa vastaan vaan haluavat itse olla sitä tekemässä, ei kuulu osaa eikä arpaa siitä, että maat ovat nykyaikana demokraattisempia ja osaavat (toivottavasti) hoitaa keskinäiset kiistansa järkevämmin.

-Vertigo

Lue lisää

Konstantin Päts oli Kgb:n agentti

Anonyymi kirjoitti:

Konstantin Päts oli Kgb:n agentti

Eikä ollut. Päts oli neukkujen vankina vuodesta 1940 lähtien ja kuoli 1956. KGB perustettiin 1954

Anonyymi kirjoitti:

Eikä ollut. Päts oli neukkujen vankina vuodesta 1940 lähtien ja kuoli 1956. KGB perustettiin 1954

Yleensö Stalin tappoi lähes kaikki kgb-agentit ennen kuin he tulivat vanhoiksi. Myös venäläiset. Siten tuo ei ole mikään todiste

Anonyymi kirjoitti:

Yleensö Stalin tappoi lähes kaikki kgb-agentit ennen kuin he tulivat vanhoiksi. Myös venäläiset. Siten tuo ei ole mikään todiste

Mihin tutkimustietoon pohjasitkaan väitteesi? :)

-Lähde-Paholainen