Vähävaraisten työssä rehkivien volgansaksalaisten kohtaloa Neuvostoliiton kourissa ei voi verrata siihen, että itsenäistynyt Latvian valtio kansallisti ökyrikkaiden baltiansaksalaisten tilukset köyhien latvialaisten hyväksi.
Volgansaksalaiset olivat köyhiä eivätkä lähelläkään baltiansaksalaisten rikkauksia.
Jos olen mielestänne väärässä, perustelkaa miksi. Miksi Latvian Maaseutu-uudistukset 1920 ja baltiansaksalaisten ökyrikkaiden helyjen pakkokansallistamiset olisivat verrattavissa Neuvostoliiton tekemiin pakkokansallistamisiin?
Jos Karlis Ulmanis on tahriintunut assosiaatiolla Molotov-Ribbentrop-sopimuksen takia (koska Ulmanis sai sen avulla baltiansaksalaiset lähtemään Latviasta?), sittenhän myös Unkari ja Puolakin ovat tahriintuneet assosiaatiolla osallistumalla Tsekkoslovakian hajottamiseen Münchenin kriisissä 1938. Sanoihan jopa Tšekkoslovakian armeijan yleisesikunnan päällikkö, kenraali Ludvík Krejčí, 29. syyskuuta 1938: "Noin kahden päivän kuluttua armeijamme on täydessä kunnossa kestämään vaikka Saksan kaikkien asevoimien hyökkäys kerralla, paitsi jos tuolta toiselta suunnalta hyökkää Puola." ( Norman Stone, Czechoslovakia Crossroads and Crises (1989), julkaisija Palgrave Macmillan UK; s. 119 )
After 700 years in Latvia, Baltic Germans vanished in a matter of weeks
https://eng.lsm.lv/article/culture/history/after-700-years-in-latvia-baltic-germans-vanished-in-a-matter-of-weeks.a297470/
Remembering the Baltic German community in Latvia
https://eng.lsm.lv/article/culture/history/remembering-the-baltic-german-community-in-latvia.a341834/
Documentary examines the disappearance of the Baltic Germans
https://eng.lsm.lv/article/features/video/documentary-examines-the-disappearance-of-the-baltic-germans.a380224/
Mitäs mieltä olette? Onko Latvian 1920 maaseutu-uudistus verrattavissa Neuvostoliiton pakko-kansallistamisiin? Onko reilua tahria Karlis Ulmanisia assosiaatiolla Molotov-Ribbentrop-sopimukseen?
Volgan- ja baltiansaksalaiset, pakkokansallistaminen, Karlis Ulmanis ja Molotov-Ribbentrop-sopimus
8
262
Vastaukset
- Anonyymi
Andrejs Plakans
Historical dictionary of Latvia
2. edition
s.41 - 42
Baltiansaksalaiset (myös saksalaisbaltit); niitä Baltian alueen asukkaita kuvaamaan käytetty termi, jotka puhuivat suurimman osan ajasta saksankieltä ja samastuivat Saksan kansallisuuteen. Latvian aluehistoriassa termillä lakkasi olemasta merkittävää painoa syyskuun 1939 jälkeen, kun Adolf Hitler käski leijonanosaa Latvian baltiansaksalaisista "palaamaan" Kolmannen Valtakunnan alueelle [Molotov-Ribbentrop-sopimuksen vanavedessä], missä he pyrkivät säilyttämään ainutlaatuisen historiallisen identiteettinsä sodan jälkeisinä vuosina järjestöjen ja erityisjulkaisujen kautta. Ennen vuotta 1939 baltiansaksalaisilla oli ollut suuri rooli Latvian alueen historiassa 1100-luvulta eteenpäin. Keskiajan saksalaisen itäänpuskemisen [saksaksi "Drang nach Osten", joka kattaa joissain historiallisissa säännöstöissä niin saksalaisten keski- ja itä-Euroopan asuttamiset 1100- ja 1200-luvuilla, teutonisten ritarien sotaretket kuin natsien lebensraumin tavoittelun tuhoamissodallaan idässä] osatekijänä saksankieliset päihittivät ja alistivat latvialais-seudun alkuperäiskansat ja loivat keskiaikaisen Liivinmaan valtion, jossa heistä tuli sotilasvoimien, maanomistuksen ja kulttuurin vallitsevia eliittejä. Vaikka latvialais-seutujen hallintovalta muuttui seuraavien vuosisatojen aikana - Puola-Liettuasta Ruotsiin, edelleen Venäjään - baltiansaksalaiset onnistuivat säilyttämään eliittiasemansa erityisten etuoikeuksien kera. Vaikka baltiansaksalaisten keskuudessa oli ikivanhoja kahtiajakoja - etenkin maata omistavan aateliston ja kaupungeissa asustelevien patriisien välillä - heitä veti yhteen 1800-luvun jälkipuolella tsaarin hallinnon venäläistämis-politiikka, joka tapahtui samoihin aikoihin Latvian "kansallisen heräämisen" kanssa. Ensimmäiseen maailmansotaan asti latvialais-kansallismielisyys esitti baltiansaksalaisten etuoikeudet yhtä suurena uhkana Latvian kansallispyrkimyksille kuin Venäjän tsaarin itsevaltaisuus, ellei jopa suurempana. Baltiansaksalaisten asemalle Latviassa kaikkein vahingollisin isku oli tietenkin Latvian valtion perustaminen vuonna 1918, mutta siinä viitekehyksessä materiaalisesti eniten vahinkoa aiheutti vuoden 1920 Maaseutu-uudistuslaki, jonka voimin uuden Latvian hallitus takavarikoi baltiansaksalais-väestön maanomistustiluksia ilman mitään korvauksia, mikä teki Latvian alueilla baltiansaksalaisten näennäisestä maanomistus-monopolista.- Anonyymi
Pieni korjaus:
* mikä teki lopun Latvian alueilla baltiansaksalaisten näennäisestä maanomistus-monopolista. - Anonyymi
Ne olivat ikäviä aikoja. Baltian maat eli Viro, Latvia ja Liettua eivät valitettavasti säästyneet lukuisilta hirveyksiltä edes omassa keskuudessaan ja tämäkin oli ennen niitä kahta suurta totalitaari-miehittäjähirviötä.
---
Maria Takala-Roszczenko: Kärsimyksen historia liettualaisittain
(Arvostelussa Aulis Kallion kirja "Liettuan vaikea vuosisata 1918–2018 ja liettualais-juutalaiset suhteet", Tiberius kirjat, 2020.) Agricola, Suomen humanistiverkko. 27.1.2021.)
Maailmansodan jälkimainingeissa kamppailu alueellisesta itsemääräämisoikeudesta jatkui vapaussotana, jota käytiin vuosina 1919–20 kolmella rintamalla.
Tämän Suomessa varsin heikosti tunnetun sodan rajat ja rintamat hahmottuvat sekavina, sillä useat eri tahot operoivat mielestään oikeutetusti Liettuan alueella – vastaitsenäistyneen Liettuan pikaisesti koottu armeija, uuden Puolan tasavallan armeija, saksalais-venäläinen ”Länsi-Venäjän vapautusarmeija” sekä Neuvosto-Venäjän puna-armeija, jonka riveissä taisteli myös liettualaisia. Kamppailuun yhdistyi myös Puolan taistelu puna-armeijaa vastaan. Jatkumona kamppailulle alueellisesta legitimiteetistä voinee pitää myös Puolan ja Liettuan kiistaa Vilnan hallinnasta vuosina 1920–22 sekä Itä-Preussille kuuluneen Memelin-Klaipėdan alueen valtaamista osaksi Liettuaa vuonna 1923.
Rajojen – niin paikallisten kuin ajallistenkin – epävakaus leimaa Liettuan historiaa poikkeuksellisella tavalla. Esimerkiksi sodilla ei tunnu olevan selkeätä alkua ja loppua, vaan niitä ympäröivät painostuksen, uhkailun, provokaatioiden, partisaanitoiminnan ja terrorin hämärät välikaudet. Kallio osoittaa, että 1920-luvulla Liettuassa koettu sotilasvallankaappaus ja oikeistolainen diktatuuri heijasti toisaalta nuoren valtion kypsymättömyyttä demokratiaan, mutta myös yleiseurooppalaista virtausta, joka nosti valtaan Mussolinin ja sittemmin myös Hitlerin. ....
[Sitten tietenkin myös pakolliset viittaukset neuvostomiehityksiin ja kuinka Baltian maissa yritetään sen turvin valkopestä omia pahantekosia juutalaisia kohtaan.]
https://agricolaverkko.fi/review/karsimyksen-historia-liettualaisittain/
Netti-arkistoituna:
https://web.archive.org/web/20231028092945/https://agricolaverkko.fi/review/karsimyksen-historia-liettualaisittain/
-----
Ketjusta
Liettuankielen tarkastusviraston päällikkö vertasi Vilnan alueen puolalaisia Donbassin venäläisiin
2024-01-14
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18212492/liettuankielen-tarkastusviraston-paallikko-vertasi-vilnan-alueen-puolalaisia-donbassin-venalaisiin#comment-127809900
-Vertigo
- Anonyymi
Olikohan liian vaikea kyssäri? :)
- Anonyymi
Taisi olla.
- Anonyymi
Onko pakko-kansallistaminen paha juttu vain silloin kun Neuvostoliitto tekee sitä?
- Anonyymi
Ei saa kysyä tuollaisia. Jonkun pyhä lehmä saattaa mennä teuraalle.
- Anonyymi
Pakko-kansallistamisista löytyikin myös toinen ketju.
Syypää markkinavastaisiin kansallistamisiin etno-kansallismielisyys, ei sosialismi tai kommunismi
2024-02-05
(Viittaa Amy Chuan teokseen ”Maailma liekeissä: Globaali markkinatalous, demokratia ja konfliktit” (2003), jonka on suomentanut Jaana Airaksinen. Suomenkielisen version ovat julkaisseet Like Kustannus ja Suomen Rauhanpuolustajat.)
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18254105/syypaa-markkinavastaisiin-kansallistamisiin-etno-kansallismielisyys-ei-sosialismi-tai-kommunismi
Vladimir Tismaneanu, joka selvisi toisinajattelijana Romanian kommunistihallinnosta ja on silti antanut rankkaa kritiikkiä myös etnis-käsitteisen kansallismielisyyden tuhoisuudelle, on myös sellainen hahmo, joka ansaitsee enemmän mainintaa.
Toisinajattelija Vladimir Tismaneanu: Etno-kansallismielisyys on vain toinen tuhoisa kollektivismi
2024-07-21
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18559704/toisinajattelija-vladimir-tismaneanu-etno-kansallismielisyys-on-vain-toinen-tuhoisa-kollektivismi
Sivistäviä lukuhetkiä! Voitte kiittää minua myöhemmin.🥰😇
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi1132943Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap302405Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen232369Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/15256631082006- 1141650
Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k1711368Aatteleppa ite!
Jos ei oltaisikaan nyt NATOssa, olisimme puolueettomana sivustakatsojia ja elelisimme tyytyväisenä rauhassa maassamme.2881198Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi
Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi2511057- 711044
- 801044