Eettinen kysymys

Pörssissä voi rikastua. Mutta lähes aina kun joku rikastuu, toinen köyhtyy. Mutta ei se laitonta ole.

Ihmisten kesken voi yrittää soveltaa jotain etiikan tapaista, mutta luontoon se ei sovi. Luonnossa saati universumissa ei ole etiikkaa. Sillä tavalla kyllä ihmisyhteisössä sovelletaan käytöstä, joka on yleisesti hyväksyttyä tai ei-hyväksyttyä. Hyvän mielen saa kun toimii yhteisön hyväksymällä tavalla. Mutta ei sen tarvitse olla kovin eettistä, miten etiikka ajatellaan olevan.

Jos inkat uhkasivat ihmisiä jumalille, se oli hyvää mieltä tuottava yhteisön hyväksymä teko. Esimerkkejä löytyy.

Yli tunnin kestävä junamatka

Vähän liian epämääräinen kysymys, vaatisi konkreettisemman laillisen mutta "pahan asian" - voiko sellaista edes olla? Mutta jos ihminen pitää itseään hyvänä, niin lähtökohtaisesti ei tietenkään tee PAHAA asiaa jota ei pitäisi tehdä.

Lainsäätäjät ovat ottaneet asian huomioon ja tukevat pitkällä tähtäimellä niitä jotka elävät eettisesti oikein.

Esivalta on luotu rankaisemaan pahantekijöitä. Ja palkitsemaan hyvää tekeviä. Ja niin yleensä onkin.

Kun jättää väliin eettisesti arveluttavat teot elää pitkään vaikka kapeasti esivallan tuen avulla.

Pohjimmiltaan ihmisillä ei varsinaisesti ole moraalia. Enimmäkseen on hyödyllisiä, hyödyttömiä ja haitallisia asioita. Moraalisesti epäilyttäviä asioita tehdään hyvin useasti, jos ne hyödyttävät tekijää itseään. Ulkopuoliset luovat ns. moraalin yksilöille. Muiden tekemisistä ihmiset näkevät, että jokin on väärin ja tältä pohjalta on luotu vaikkapa lakeja tai uskonnollisia tekstejä ohjeeksi ja uhkaamaan rangaistuksilla.

Eipä näytä syntyvän kunnon keskustelua tällaisesta arkifilosofian aiheesta.

Palsta n "filosofeja" kiinnostavat näemmä kaikenlaiset maailmankaikkeuden syntä, olemusta, aikaa jne koskevat hörhöpohdiskelut.

Mitähän Sokrates olisi sanonut?