Jatketaanko ?

Minulla on sama tilanne Makriina. Kun työuranani oli epätyypillnen, paljon keikka- ja pätkätyötä, minulle ei muodostunut sellaista työyhteisöä, mikä olisi kannustanut jatkuvuuteen työelämän jälkeen.
Pitkäaikaisimman työtoverini kanssa pidettiin jonkin aikaa yhteyttä, mutta kun eläkeläiset ovat "kiireisiä" sekin on jäänyt.
Ja taitaa tosiaan olla niin, että sieltä "menneestä" ne elvyttävimmät muistot haetaan ja onni, että meillä on edes ne, mustaa valkoisellakin..))
demeter1

Hyvää sunnuntaita! Syksyinen päivä, pilvinen ja onneksi vielä on lauhaa, ei pakkasia,
vaikka eilen aamu oli muutaman asteen pakkasen puolella.
Autoillessa taas täytyy muistaa varoa, varsinkin varjopaikoissa on liukasta.

Tv.stä katsoin Jumalanpalveluksen, joka oli nauhoitettu jo kolme vuotta sitten, oli veteraanijumalanpalvelus.
Muistan tuon katsoneeni jo silloin, mutta sanoma siinä pysyy uutena.
Kauniisti presidentin puoliso Jenni Haukio puhui, Sanoi m.m. että, ihmiset nykyaikana haluavat ainavain lisää, se on totta, pitäisi tyytyä siihen, mitä on ja olla kiitollinen siitä, että saamme omassa maassamme vapaina elää.
Myös ne monet virret kauniisti ja voimallisesti laulettiin ja kuorot aivan upeita!
Nyt lähden ulos ennenkuin alkaa satamaan.
Sel-la kertoi poikansa soittaneen, se sinulle iloa tuo, samoin tunnen minäkin, kun puhelin soi ja sieltä lähipiirin kanssa kuulumisia vaihdetaan.

Hyvää päivän jatkoa kaikille!
Neeasa

Kuolinpesin ostajat tulevat ja tyhjentävät ja vievät pois, Saattaa olla, että vähän maksavatkin. Mutta siitä ilosta, että ei joudu itse kuormajuhdaksi, on helppo maksaa.
Mkr.

Paljon pyydät neliöltä? Onko paljon tonttia

Anonyymi kirjoitti:

Kuolinpesin ostajat tulevat ja tyhjentävät ja vievät pois, Saattaa olla, että vähän maksavatkin. Mutta siitä ilosta, että ei joudu itse kuormajuhdaksi, on helppo maksaa.
Mkr.

Lue lisää

Onko sinulla kokemusta, siis tietoa?

Onhan noita lehti ilmoituksia "pilvin pimein", samoin kuin kiinteistön välittäjiä, mutta mikä on kenelläkin se välityspalkkio myyntihinnasta.?

No olkoon mitä hyvänsä, sillä aikuiset lapset siinä myyvät.

Anonyymi kirjoitti:

Paljon pyydät neliöltä? Onko paljon tonttia

Neliöitä on noin 3000 nel., ja rakennus oikeutta on siis, koska tontti on kaavoitus alueella.

Talo on "ilmainen", mutta remppaa vailla.

Sijoittajalle mahtava tilaisuus, sanoisin näin nuorempana.

Kristiina23 kirjoitti:

Neliöitä on noin 3000 nel., ja rakennus oikeutta on siis, koska tontti on kaavoitus alueella.

Talo on "ilmainen", mutta remppaa vailla.

Sijoittajalle mahtava tilaisuus, sanoisin näin nuorempana.

Lue lisää

Usein grynderit ostaa ja rakennuttaa siihen monta taloa. Ei kannata ainakaan alle miljoonalla myydä. Espoossa kaava-alueilla pitää pulittaa jopa 500 neliön tontista vähintän 200 000.

Anonyymi kirjoitti:

Usein grynderit ostaa ja rakennuttaa siihen monta taloa. Ei kannata ainakaan alle miljoonalla myydä. Espoossa kaava-alueilla pitää pulittaa jopa 500 neliön tontista vähintän 200 000.

Lue lisää

Tiedän, joku Westend, mutta nyt on myynnissä tontti, jossa on asuinkelpoinen omakotitalo, jonka saa "kaupan päälliseksi"

Kristiina23 kirjoitti:

Onko sinulla kokemusta, siis tietoa?

Onhan noita lehti ilmoituksia "pilvin pimein", samoin kuin kiinteistön välittäjiä, mutta mikä on kenelläkin se välityspalkkio myyntihinnasta.?

No olkoon mitä hyvänsä, sillä aikuiset lapset siinä myyvät.

Lue lisää

Olen yhden asunnon irtaimen myynyt kuolinpesän ostajalle. Perikunta poimi haluamansa ja loput meni myyntiin. Ei siinä suuria rahasummia liikuteltu, mutta ostajan muuttomiehet kantoivat kalusteet autoon,veivätkaatopaikalle osan ja tyhjensivät asunnon. Jos sen olisi teettänyt muuttofirmalla,ei olisiollut yhtään edullisempaa. Kävin myöhemmin firman myymälässä. Kalusteet olivat siellämyynnissä kohtuuhinnoin.
Mkr.

Miten nuo sananparret taas pyörivätkin mielessä ! Anon 12.45 viestiin liittyen: "Hän joka puhuu, ei tiedä. Hän joka tietää, ei puhu" (Idän viisautta)..))
demeter1

Anonyymi kirjoitti:

Miten nuo sananparret taas pyörivätkin mielessä ! Anon 12.45 viestiin liittyen: "Hän joka puhuu, ei tiedä. Hän joka tietää, ei puhu" (Idän viisautta)..))
demeter1

Sananparret ovat mukavia. Jos niitä viitsii pohtia, löytää paljon viisautta.
Niinpä muistin, että tuohon puhumiseen minullakin on jossain sananparsi kirjoitettuna.
En tiedä, kenen ajatelma se alunperin on.
´´Kieli on kuin villipeto, kun se kerran pääsee itri, sitä on vaikea saada jälleen kahleisiin.´´

Eliaana kirjoitti:

Sananparret ovat mukavia. Jos niitä viitsii pohtia, löytää paljon viisautta.
Niinpä muistin, että tuohon puhumiseen minullakin on jossain sananparsi kirjoitettuna.
En tiedä, kenen ajatelma se alunperin on.
´´Kieli on kuin villipeto, kun se kerran pääsee itri, sitä on vaikea saada jälleen kahleisiin.´´

Lue lisää

Hyvä muistutus, Eliaana. Vähän olisin kyllä puolustamassa tätä meidän ikäluokkaa, sinähän oletkin vähän nuorempi..))
Kun puhutaan ikääntyneiden kärttyisyydestä ja riidanhaluisuudesta, se voi juontaa kaukaakin. Ainakin meitä tyttölapsia kasvatettiin "kilteiksi", ei meidän sopinut korottaa ääntämme, ilmaista itseämme vapaasti.
Kai siitä sitten jäi aika paljon hampaankoloon ja nyt kun olemme vapautuneet tuosta ikeestä, saatamme hakea hyvitystä liiankin ponnekkaasti..))
Sama pätee mielestäni myös tuohon huomionhakuisuuteen. Kai siinäkin on jokin puute taustalla ?
Kyökkisykologiaa tietysti taas, eikä tietenkään sulje pois sitä, että aikuisen ihmisen tulisi osata käyttäytyä, ottaa muut huomioon. Ellei osaa, sille ei oikein löydä minkäänlaista puolustusta ja siitä puutteesta joutuu myös maksamaan tavalla tai toisella, ennemmin tai myöhemmin, mielestäni.
demeter1

Anonyymi kirjoitti:

Hyvä muistutus, Eliaana. Vähän olisin kyllä puolustamassa tätä meidän ikäluokkaa, sinähän oletkin vähän nuorempi..))
Kun puhutaan ikääntyneiden kärttyisyydestä ja riidanhaluisuudesta, se voi juontaa kaukaakin. Ainakin meitä tyttölapsia kasvatettiin "kilteiksi", ei meidän sopinut korottaa ääntämme, ilmaista itseämme vapaasti.
Kai siitä sitten jäi aika paljon hampaankoloon ja nyt kun olemme vapautuneet tuosta ikeestä, saatamme hakea hyvitystä liiankin ponnekkaasti..))
Sama pätee mielestäni myös tuohon huomionhakuisuuteen. Kai siinäkin on jokin puute taustalla ?
Kyökkisykologiaa tietysti taas, eikä tietenkään sulje pois sitä, että aikuisen ihmisen tulisi osata käyttäytyä, ottaa muut huomioon. Ellei osaa, sille ei oikein löydä minkäänlaista puolustusta ja siitä puutteesta joutuu myös maksamaan tavalla tai toisella, ennemmin tai myöhemmin, mielestäni.
demeter1

Lue lisää

Tulipa mieleeni tuosta kommentistasi, jo aikaa sitten elämästä poistunut eräs potilas.
Hän oli ollut opettaja (jokainen tietää millainen opettajan piti menneessä maailmassa olla.)
Hän oli sairastunut dementiaa aiheuttavaan sairauteen.
Kun kontrolli oli kadonnut, tuli niitä rumia sanoja ihan antaumuksella.
Ne olivat sitä patoutuneiden tunteiden purkua.

Tuo täälläkin näkyviin tuleva päivittäinen toisten solvaaminen ja vuosien takaisten sanomisien kaivaminen ja kaikenlainen lyttääminen, onko se todella joillekin tarpeellista.
Minun mielestäni se on ajantuhlausta.
Saman ajan voisi käyttää paremminkin.

´´Sota synnyttää sotaa, rakkaus synnyttää rakkautta,´´

Eliaana kirjoitti:

Tulipa mieleeni tuosta kommentistasi, jo aikaa sitten elämästä poistunut eräs potilas.
Hän oli ollut opettaja (jokainen tietää millainen opettajan piti menneessä maailmassa olla.)
Hän oli sairastunut dementiaa aiheuttavaan sairauteen.
Kun kontrolli oli kadonnut, tuli niitä rumia sanoja ihan antaumuksella.
Ne olivat sitä patoutuneiden tunteiden purkua.

Tuo täälläkin näkyviin tuleva päivittäinen toisten solvaaminen ja vuosien takaisten sanomisien kaivaminen ja kaikenlainen lyttääminen, onko se todella joillekin tarpeellista.
Minun mielestäni se on ajantuhlausta.
Saman ajan voisi käyttää paremminkin.

´´Sota synnyttää sotaa, rakkaus synnyttää rakkautta,´´

Lue lisää

Samaa mieltä, Eliaana, kuten sanoin, huonolle käytökselle ei koskaan ole puolustusta, mietin vain miksi sitä on, mistä se johtuu - siis meidän terveiksi katsottujen ihmisten kodalla.
demeter1

Eliaana kirjoitti:

Sananparret ovat mukavia. Jos niitä viitsii pohtia, löytää paljon viisautta.
Niinpä muistin, että tuohon puhumiseen minullakin on jossain sananparsi kirjoitettuna.
En tiedä, kenen ajatelma se alunperin on.
´´Kieli on kuin villipeto, kun se kerran pääsee itri, sitä on vaikea saada jälleen kahleisiin.´´

Lue lisää

Sulkavalla sanottiin: "Elä värnötä, suus on kuin vanha virsu!"

Anonyymi kirjoitti:

Samaa mieltä, Eliaana, kuten sanoin, huonolle käytökselle ei koskaan ole puolustusta, mietin vain miksi sitä on, mistä se johtuu - siis meidän terveiksi katsottujen ihmisten kodalla.
demeter1

Lue lisää

Kyllä sen tavallisesti tietää mistä se johtuu . On vaan jätettävä omaan arvoonsa sellaiset asiat eikä syöttää susia .

Kyllä täällä suurin osa on varmaankin alle 80 vuotiaita.
Heitähän tänne Hillakin on toivonut - hän kun tykästyy jodenkin kirjoituksiin muita enemmän.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä täällä suurin osa on varmaankin alle 80 vuotiaita.
Heitähän tänne Hillakin on toivonut - hän kun tykästyy jodenkin kirjoituksiin muita enemmän.

Tämähän on yleinen, julkinen media.
Tänne pääsee kuka vaan, ei kenenkään ikää tarkisteta.
Villi nuorisokin voi käydä iäkkäiden kuvioita sekoittamassa, anonyyminä kun voi tulla.

Huomenta sateeseen ja vieläkin pimeään maanantaiaamuun, olemmehan saaneet nauttia kauniista ja värikkäästä syksystä kauan, nyt on sateiden aika. lämmintä kylläkin vielä riittää.
Katkaisin raakkipuun latvat, kun kattoon asti kasvoivat, nyt tuossa vieressä odottavat juurien tuloa, toivottavasti onnistuu.
Kaksi peikonlehteä myös hyvässä kasvussa, toivottavasti talvi ei voimia vie, viherkasveista sisällä tykkään.

Olipa kiva kuulla tuosta halustasi käsitöiden pariin ano 00,47, hyvällä alulla on neulomishommasikin, siitä se into kasvaa ja tekemällä oppii.
Linkin avasin, en aiemmin ole sivuilla käynytkään, tuli mieleen aikoinaan tekemäni ristipistotyöt, kirjolapaset, puserot ja nuo kirjavat pitkävartiset sukat, niitä olen tehnyt nytkin.
Valmiina on tälläkin hetkellä laatikollinen, tykkään langan tähteiden kanssa neuloa värejä valiten, on eräänlaista luomisen työtä sekin.
Minullakin oli aikoinaan nuoressa kodissa monta ristipistotaulua nyt enää savusauna muistona.
Olen myös kutonut paljon, kaikki räsymattoni on oma tekemiä ja niitä on riittänyt lastenkin huusholleihin.
Kudoin ryijypohjan ja merkkasin sen , oli surutyöni mieheni kuoleman jälkeen.
Rohkeasti vaan yrittämään, kaikkeen oppii.

Olen samoilla miettein kanssasi liekko, viisaus ei kulje vanhuuteen saakka, vaikka aina sen vain vahvistuvan luulisi, aika kai on tämä, kun ei muuten jaksa hyvää elämää hyväksyä, on pakko jotenkin tulla esille.
Ehkä joku pettymys monellakin menneessä ja sitten täällä puretaan pahaa oloa.
Tuli mieleeni anoppini, hieno ja tykätty ihminen, aina ystävällinen ja piirakkakippo useinkin kylään mennessä käsissään, oli loistava piirakkamestari.
Avioeron läpi käynyt ja siitä kärsinyt, sitten palvelutaloon lopuksi joutui ja voi sitä muutosta, ei millään samaksi ihmiseksi tunnistanut, katkera ja sulkeutunut.
Näin purkaantui se tuska minkä oli kokenut yksin jäätyään.
Monelle juurikin tuo käänne tapahtuu vanhaksi tullessa kuten Eliaana kerroit.
Tykkään myös noista vanhoista sananlaskuista ja muista sen kaltaisista, useinkin ajatellen syvemmin niissä on selkeä totuus mukana.

Kivasti sanoit Juicen sanoin tuon selviämisen hengissä, kyllä jengillä on oma vaikutuksensa, niin hyvässä kuin pahassakin ja samaa pätee ystävää ei jätetä, vahva sanominen sodan aikana, kunpa sama ajatus tälläkin hetkellä toimisi.
Minä olen kasvattanut pientä sisintäni, ymmärrykseen näitä kirjoittajia kohtaa, joilla on vaan nuo ikävät asiat mielessä, varmaan sinäkin demeter, sivuuttamalla ikävyydet itsehillintä kasvaa.

Miksipäs et uskaltaisi vanhaa nimimerkkiäni käyttää, kyllä minä ne omakseni tunnistan.
Onpa teillä urakka asunnon tyhjennyksessä, mkr jo neuvoja antoikin, noin se varmaan helpointa on.
Muistoja ei voi, eikä pidäkään hävittää, ne mahdolliset ikävätkin auttavat jatkossa, aina voi pohdintaa pitää ja katumusta suorittaa, sitähän tämä elämä on.
Teillä siellä voi asuntokauppakin toimia toisin, kuin täällä meidän suunnalla, toivotan onnea kaiken suhteen.

Minäkin muistelen kaiholla sitä Kahvipirtti aikaa, kultautuuko muistot, kun en muista mitään ikävää olleen.
Joka muuton yhteydessä Latevaan kantoi kukkia uuteen pirttiin ja maalaismies toi hienoja kuuluisia kirjoja, kaikki olivat mukana mielikuvituksen maailmassa ja ihanaa oli.
No se aika ei palaa ja kohta tämä loppuu tämäkin, jospa en paljon hullummaksi muuttuisi, jaksaisin olla loppuun asti oma minäni.
Kaikkea mahdollisimman mukavaa päivää teille kirjoittajat.

Hil-la kirjoitti:

Huomenta sateeseen ja vieläkin pimeään maanantaiaamuun, olemmehan saaneet nauttia kauniista ja värikkäästä syksystä kauan, nyt on sateiden aika. lämmintä kylläkin vielä riittää.
Katkaisin raakkipuun latvat, kun kattoon asti kasvoivat, nyt tuossa vieressä odottavat juurien tuloa, toivottavasti onnistuu.
Kaksi peikonlehteä myös hyvässä kasvussa, toivottavasti talvi ei voimia vie, viherkasveista sisällä tykkään.

Olipa kiva kuulla tuosta halustasi käsitöiden pariin ano 00,47, hyvällä alulla on neulomishommasikin, siitä se into kasvaa ja tekemällä oppii.
Linkin avasin, en aiemmin ole sivuilla käynytkään, tuli mieleen aikoinaan tekemäni ristipistotyöt, kirjolapaset, puserot ja nuo kirjavat pitkävartiset sukat, niitä olen tehnyt nytkin.
Valmiina on tälläkin hetkellä laatikollinen, tykkään langan tähteiden kanssa neuloa värejä valiten, on eräänlaista luomisen työtä sekin.
Minullakin oli aikoinaan nuoressa kodissa monta ristipistotaulua nyt enää savusauna muistona.
Olen myös kutonut paljon, kaikki räsymattoni on oma tekemiä ja niitä on riittänyt lastenkin huusholleihin.
Kudoin ryijypohjan ja merkkasin sen , oli surutyöni mieheni kuoleman jälkeen.
Rohkeasti vaan yrittämään, kaikkeen oppii.

Olen samoilla miettein kanssasi liekko, viisaus ei kulje vanhuuteen saakka, vaikka aina sen vain vahvistuvan luulisi, aika kai on tämä, kun ei muuten jaksa hyvää elämää hyväksyä, on pakko jotenkin tulla esille.
Ehkä joku pettymys monellakin menneessä ja sitten täällä puretaan pahaa oloa.
Tuli mieleeni anoppini, hieno ja tykätty ihminen, aina ystävällinen ja piirakkakippo useinkin kylään mennessä käsissään, oli loistava piirakkamestari.
Avioeron läpi käynyt ja siitä kärsinyt, sitten palvelutaloon lopuksi joutui ja voi sitä muutosta, ei millään samaksi ihmiseksi tunnistanut, katkera ja sulkeutunut.
Näin purkaantui se tuska minkä oli kokenut yksin jäätyään.
Monelle juurikin tuo käänne tapahtuu vanhaksi tullessa kuten Eliaana kerroit.
Tykkään myös noista vanhoista sananlaskuista ja muista sen kaltaisista, useinkin ajatellen syvemmin niissä on selkeä totuus mukana.

Kivasti sanoit Juicen sanoin tuon selviämisen hengissä, kyllä jengillä on oma vaikutuksensa, niin hyvässä kuin pahassakin ja samaa pätee ystävää ei jätetä, vahva sanominen sodan aikana, kunpa sama ajatus tälläkin hetkellä toimisi.
Minä olen kasvattanut pientä sisintäni, ymmärrykseen näitä kirjoittajia kohtaa, joilla on vaan nuo ikävät asiat mielessä, varmaan sinäkin demeter, sivuuttamalla ikävyydet itsehillintä kasvaa.

Miksipäs et uskaltaisi vanhaa nimimerkkiäni käyttää, kyllä minä ne omakseni tunnistan.
Onpa teillä urakka asunnon tyhjennyksessä, mkr jo neuvoja antoikin, noin se varmaan helpointa on.
Muistoja ei voi, eikä pidäkään hävittää, ne mahdolliset ikävätkin auttavat jatkossa, aina voi pohdintaa pitää ja katumusta suorittaa, sitähän tämä elämä on.
Teillä siellä voi asuntokauppakin toimia toisin, kuin täällä meidän suunnalla, toivotan onnea kaiken suhteen.

Minäkin muistelen kaiholla sitä Kahvipirtti aikaa, kultautuuko muistot, kun en muista mitään ikävää olleen.
Joka muuton yhteydessä Latevaan kantoi kukkia uuteen pirttiin ja maalaismies toi hienoja kuuluisia kirjoja, kaikki olivat mukana mielikuvituksen maailmassa ja ihanaa oli.
No se aika ei palaa ja kohta tämä loppuu tämäkin, jospa en paljon hullummaksi muuttuisi, jaksaisin olla loppuun asti oma minäni.
Kaikkea mahdollisimman mukavaa päivää teille kirjoittajat.

Lue lisää

Näinhän se usein on että isot pettymykset elämässä ei aina jalosta ihmistä vaan päinvastoin katkeroituu. Avioero on kova paikka. Siinä ei vai tule ero puolisosta vaan menee usein koti myyntiin, nainen joutuu yksin lapsista vastaamaan. Se romuttaa myös ystävyyssuhteita ja välit sen eronneen puolison sukuun. Voi olla vaikea luottaa enää ihmisiin. Sanoit että anoppisi joutui palvelutaloon. Nyt kai voi sanoa että pääsee, niin pitkään on pakko sinnitellä kotona.

Hil-la kirjoitti:

Huomenta sateeseen ja vieläkin pimeään maanantaiaamuun, olemmehan saaneet nauttia kauniista ja värikkäästä syksystä kauan, nyt on sateiden aika. lämmintä kylläkin vielä riittää.
Katkaisin raakkipuun latvat, kun kattoon asti kasvoivat, nyt tuossa vieressä odottavat juurien tuloa, toivottavasti onnistuu.
Kaksi peikonlehteä myös hyvässä kasvussa, toivottavasti talvi ei voimia vie, viherkasveista sisällä tykkään.

Olipa kiva kuulla tuosta halustasi käsitöiden pariin ano 00,47, hyvällä alulla on neulomishommasikin, siitä se into kasvaa ja tekemällä oppii.
Linkin avasin, en aiemmin ole sivuilla käynytkään, tuli mieleen aikoinaan tekemäni ristipistotyöt, kirjolapaset, puserot ja nuo kirjavat pitkävartiset sukat, niitä olen tehnyt nytkin.
Valmiina on tälläkin hetkellä laatikollinen, tykkään langan tähteiden kanssa neuloa värejä valiten, on eräänlaista luomisen työtä sekin.
Minullakin oli aikoinaan nuoressa kodissa monta ristipistotaulua nyt enää savusauna muistona.
Olen myös kutonut paljon, kaikki räsymattoni on oma tekemiä ja niitä on riittänyt lastenkin huusholleihin.
Kudoin ryijypohjan ja merkkasin sen , oli surutyöni mieheni kuoleman jälkeen.
Rohkeasti vaan yrittämään, kaikkeen oppii.

Olen samoilla miettein kanssasi liekko, viisaus ei kulje vanhuuteen saakka, vaikka aina sen vain vahvistuvan luulisi, aika kai on tämä, kun ei muuten jaksa hyvää elämää hyväksyä, on pakko jotenkin tulla esille.
Ehkä joku pettymys monellakin menneessä ja sitten täällä puretaan pahaa oloa.
Tuli mieleeni anoppini, hieno ja tykätty ihminen, aina ystävällinen ja piirakkakippo useinkin kylään mennessä käsissään, oli loistava piirakkamestari.
Avioeron läpi käynyt ja siitä kärsinyt, sitten palvelutaloon lopuksi joutui ja voi sitä muutosta, ei millään samaksi ihmiseksi tunnistanut, katkera ja sulkeutunut.
Näin purkaantui se tuska minkä oli kokenut yksin jäätyään.
Monelle juurikin tuo käänne tapahtuu vanhaksi tullessa kuten Eliaana kerroit.
Tykkään myös noista vanhoista sananlaskuista ja muista sen kaltaisista, useinkin ajatellen syvemmin niissä on selkeä totuus mukana.

Kivasti sanoit Juicen sanoin tuon selviämisen hengissä, kyllä jengillä on oma vaikutuksensa, niin hyvässä kuin pahassakin ja samaa pätee ystävää ei jätetä, vahva sanominen sodan aikana, kunpa sama ajatus tälläkin hetkellä toimisi.
Minä olen kasvattanut pientä sisintäni, ymmärrykseen näitä kirjoittajia kohtaa, joilla on vaan nuo ikävät asiat mielessä, varmaan sinäkin demeter, sivuuttamalla ikävyydet itsehillintä kasvaa.

Miksipäs et uskaltaisi vanhaa nimimerkkiäni käyttää, kyllä minä ne omakseni tunnistan.
Onpa teillä urakka asunnon tyhjennyksessä, mkr jo neuvoja antoikin, noin se varmaan helpointa on.
Muistoja ei voi, eikä pidäkään hävittää, ne mahdolliset ikävätkin auttavat jatkossa, aina voi pohdintaa pitää ja katumusta suorittaa, sitähän tämä elämä on.
Teillä siellä voi asuntokauppakin toimia toisin, kuin täällä meidän suunnalla, toivotan onnea kaiken suhteen.

Minäkin muistelen kaiholla sitä Kahvipirtti aikaa, kultautuuko muistot, kun en muista mitään ikävää olleen.
Joka muuton yhteydessä Latevaan kantoi kukkia uuteen pirttiin ja maalaismies toi hienoja kuuluisia kirjoja, kaikki olivat mukana mielikuvituksen maailmassa ja ihanaa oli.
No se aika ei palaa ja kohta tämä loppuu tämäkin, jospa en paljon hullummaksi muuttuisi, jaksaisin olla loppuun asti oma minäni.
Kaikkea mahdollisimman mukavaa päivää teille kirjoittajat.

Lue lisää

Päivää ! Melkein voisin sanoa huomenta kun vasta pari tuntia sitten heräsin. Kyllä hävetti, vaikka kukaan ei ollut todistamassa alennustilaani..))
En tiedä miten sitä unta vain riitti.
Ehkä pitäisi vain tuntea kiitollisuutta pitkistä yöunista kun muutakin on koettu, valvomista ja pätkäunta.
Nykyinen unirytmi on kyllä sellainen, että uni tulee helposti, mutta herätys neljän, viiden tunnin jälkeen ja sitten jatko on yhtä pyörimistä ellen ota "unilääkettä", joka minulla tarkoittaa kirjaan tarttumista ja lukemista puolesta tunnista tuntiin. Sen jälkeen uni tulee taas ja saattaa kestää toiset neljä tuntia.
Naapurini tuon lukemisen oli keksinyt lääkkeeksi omiin univaikeuksiinsa ja minulla se toimii tosi hyvin. Kumpikaan meistä ei tykkää lääkkeistä, ei edes Melatoniinista, univaikeuksiin.

Onneksi ei ole tälle päivälle mitään sovittua ja tässä elämänvaiheessa meillä on varaa joustoihin, voi tehdä huomenna "pitkää päivää", jos tämä päivä menee ketuille.

Katselin eilen Kulttuuricocktail-ohjelmaa. Siinä puhuttiin rahasta ja sijoittamisesta.
Ei varsinaisesti liity minun elämänpiiriini, mutta oli mielenkiintoista kuulla, että haastateltavilla raha ei ollut itsetarkoitus vaan väline, joka tarjosi heti vapautta tehdä asioita joita pitivät tärkeinä. Eli saivat elää kuten me eläkeläiset !..)) Tietysti edellyttäen että on riittävästi terveyttä toteuttaa mielipuuhiaan...

La Promesan kanssa olen nyt vaiheessa, etten katso sitä putkeen vaan hiljakseen viikon varrella. Vähän laahaavalta tuntuu jo, mutta onhan se hyvä pääntyhjennystapa, tauottaa jotakin tekeillä olevaa.
Lenkkipäiväkin on tänään. Joka toinen päivä teen sen 2,5 km:n lenkkini - metsässä, ja saan nauttia tästä raikkaasta syysilmasta.
Mukavaa alkuviikkoa kaikille,
demeter1

Älä viitsi haastaa riitaa. Sinun ystävien 'puolueettomia' aloituksia on nyt 80+ useampia.

Kasvis-/juurespohjaiset keitot ovat minunkin vakioravintoani, vaikka tällä hetkellä on kanalasagenea listalla.
Varmasti näistä mestarikokeista täällä on minuunkin tarttunut into tuohon ruoan valmistukseen, leipomisiin en ole vielä päässyt. Käsien vapinan aikoihin vieraannuin leipomisesta, vaikka siitä muuten tykkään ja tykkäsivät nivelrikkoiset sormenikin, hyvää jumppaahan vaikka pullataikinan vaivaaminen niille on.
Minäkin olen yrittänyt tutkailla hurskaisen viestejä, mutta hiukka vaikeata niitä on löytää monien keskustelijoiden joukosta. Sitkeä sissi, hurskainen, ja aina hyväntuulinen..))

Pari kysymystä sinulle, brinkkala, kun kielitieteilijä olet. Mitä tarkoittaa Möblaaminen ?
Entä se kyntelöittäminen ?
Minun synnyinpaikkakuntani sijaitsi sellaisella alueella, jonka murteen katsottiin olevan "lähes kirjakieltä". D ja ärrä saattoivat sekoittua, d:stä saattoi tulla t ja vanhemmat ihmiset saattoivat puhua tuolista toolina, siinä kaikki.
Tylsää kerrontaa, ei värejä eikä vaihtelua..))

Anonyymi kirjoitti:

Kasvis-/juurespohjaiset keitot ovat minunkin vakioravintoani, vaikka tällä hetkellä on kanalasagenea listalla.
Varmasti näistä mestarikokeista täällä on minuunkin tarttunut into tuohon ruoan valmistukseen, leipomisiin en ole vielä päässyt. Käsien vapinan aikoihin vieraannuin leipomisesta, vaikka siitä muuten tykkään ja tykkäsivät nivelrikkoiset sormenikin, hyvää jumppaahan vaikka pullataikinan vaivaaminen niille on.
Minäkin olen yrittänyt tutkailla hurskaisen viestejä, mutta hiukka vaikeata niitä on löytää monien keskustelijoiden joukosta. Sitkeä sissi, hurskainen, ja aina hyväntuulinen..))

Pari kysymystä sinulle, brinkkala, kun kielitieteilijä olet. Mitä tarkoittaa Möblaaminen ?
Entä se kyntelöittäminen ?
Minun synnyinpaikkakuntani sijaitsi sellaisella alueella, jonka murteen katsottiin olevan "lähes kirjakieltä". D ja ärrä saattoivat sekoittua, d:stä saattoi tulla t ja vanhemmat ihmiset saattoivat puhua tuolista toolina, siinä kaikki.
Tylsää kerrontaa, ei värejä eikä vaihtelua..))

Lue lisää

Kyllä sinä tiedät demeter, kun olet Ruottissa ollut. Möblera on muokkautunut möblaamiseksi eli sisustamista. Olen suomenruotsalaisten kanssa aika paljon tekemisissä ollut ja olen.
"Kyntelöittää" on karjalaa "kynsistelee" eli sormet on paleltuneet tai kylmissään ja sisälle tullessa niitä nipistelee.

Moskovassa on kanssa joku lieteongelma, juuri luin. Miten se noin laajalle leviää ;)) vitsi vitsi.

Vähällä yritän päästä kokkaamisissa ja leipomisissa. Sieltä missä "aita on matalin".

Lösähdin nyt vallan luppoamaan vaikka pitäisi viedä roskat. Roskien viennin yhteyteen kuuluu pieni iltalenkki, n. 10 min. :)
Rupattelemisiin!
/ex-brinkkala

Teitkö tosiaan sellaista soppaa missä oli porkkanan, lantun ja linssien seassa omenan paloja?
En ole tuollaisesta kuullutkaan. Voisikohan sinne laittaa kuivuneet pullan kannikatkin mukaan hävikin estämiseksi?

Anonyymi kirjoitti:

Teitkö tosiaan sellaista soppaa missä oli porkkanan, lantun ja linssien seassa omenan paloja?
En ole tuollaisesta kuullutkaan. Voisikohan sinne laittaa kuivuneet pullan kannikatkin mukaan hävikin estämiseksi?

Lue lisää

En ihan, sillä ei ollut lanttua. Oli vaan myskikurpitsaa , porkkanaa, palsternakkaa, punaisia linssejä, niin ja pakastimesta varsisellerinpaloja, niitä omenalohkoja, tuorejuustoo ja kerman jämät, yrttejä ja mausteita. Surautin sosekeitoksi.
Sinä olet seuraavalla levelillä, kuivat leivät/pullat krutonkeina sopan päälle.
Oikeesti kuivista pullankannikoista tekisin köyhiä ritareita.

Iltalenkki tuli 27 min. Jäin seuraamaan lasten futista.

/ex-brinkkala

Anonyymi kirjoitti:

Teitkö tosiaan sellaista soppaa missä oli porkkanan, lantun ja linssien seassa omenan paloja?
En ole tuollaisesta kuullutkaan. Voisikohan sinne laittaa kuivuneet pullan kannikatkin mukaan hävikin estämiseksi?

Lue lisää

Voi kuule, ei trendikkäät mormorit pullaa paistele.

Anonyymi kirjoitti:

Voi kuule, ei trendikkäät mormorit pullaa paistele.

En tiennyt, että olet trendikäs :( MInä en ole, en ole mormor vaan mummo :)

/ex-brinkkala

Anonyymi kirjoitti:

En ihan, sillä ei ollut lanttua. Oli vaan myskikurpitsaa , porkkanaa, palsternakkaa, punaisia linssejä, niin ja pakastimesta varsisellerinpaloja, niitä omenalohkoja, tuorejuustoo ja kerman jämät, yrttejä ja mausteita. Surautin sosekeitoksi.
Sinä olet seuraavalla levelillä, kuivat leivät/pullat krutonkeina sopan päälle.
Oikeesti kuivista pullankannikoista tekisin köyhiä ritareita.

Iltalenkki tuli 27 min. Jäin seuraamaan lasten futista.

/ex-brinkkala

Lue lisää

Minun leveilyä on se, että paahdan kurpitsan siemenet ja ripottelen ne sosekeiton päälle. Joskus smetanaakin.

Anonyymi kirjoitti:

Minun leveilyä on se, että paahdan kurpitsan siemenet ja ripottelen ne sosekeiton päälle. Joskus smetanaakin.

Kurpitsansiemenet on hyvänmakuisia ja tarpeeksi isoja pureskeltaviksi.
Yritin eilen niitä myskikurpitsan siemeniä uunissa paahtaa. Tuli kivikovia. En voinut käyttää, kun pelkäsin hampaitani. Olishan ne voinut jauhaa ja käyttää, ei tullut mieleeni. Ensi kerralla.
/ex-brinkkala

Anonyymi kirjoitti:

Voi kuule, ei trendikkäät mormorit pullaa paistele.

Kirjoitusvirhe?
Trendikkäät mormonit!

Kanelia en ole kokeillutkaan possun kanssa.
Possua kyllä voisin silloin tällöin syödä. Perimässä on korkea kolesteroli ja suvussa sepelvaltimotautia.
Tytär tekee possupataa, jossa monia eri juureksia, perunoita, sipulia. Haudutetaan pitkään ja kermaa tietenkin. Täytyykin vinkata nuo omenat ja kaneli. Kiitos vinkistä :)
/ex-brinkkala

Tuohan on omenapiirakka!

Aurinkoista, nollan tietämissä pakkasasteissa siis melkein ollaan, niin se alkaa talven tulo ja auton ikkunoiden raapiminen.
Eilen kaupoilla kävin ja toin lisää kanervia parvekkeelle, nyt kauniin punasävyinen on kukkapuoli parvekkeella,
Marraskuun lopulla, adventin alkaessa sitten jouluvalot syttyvät, perinne josta en lipeä.
Pitihän sitä taas "kömpsähtää", voipaketin heitin huolimattomasti kärryyn, putosi lattialle, sitä kumarruin nostamaan, kärri (kövelykeppini) mihin otin tukea, luiskahti ja mummo polvillaan kärrin viereen.
Siitäpä sitten yritin vetää itseni pystyyn, mutta tukea ei löytynyt, eipä hätää kohta nuori, ehkä 30 mies tuli ja kysyi tarvitsenko apua, myönsin ja melkein lennossa pystyssä olin.
Voima ja ystävällinen käsi minut taas pelasti, yritin hymyllä kiittää ja hän hymyillen totesi eipä mitään, se meni sydämeen asti.
Kuinka tärkeitä ovatkaan ystävälliset ihmiset.

Tärkeä on tuo hampaiden hoiti, täällä ei tunnu aikoja löytyvän ja kallistakin on.
Kuuntelin eilen radiosta, miten hoitohenkilökunta väsyy ja hoidot kärsivät, no seurauksia on jo näköpiirissä, ehkä hammashoito vielä hyvin hoidon osalta toimii.

Brinkkala nuo ruuan teot otti esiin ja se jos mikä on "säveltämistä" ei aina arvaakaan mitä kaikkea voi yhdistää ja makunautintoja syntyy.
Omena on aika moneen ruokaan lisukkeena sopivaa, minä olen kokeiluja tehnyt rohkeasti ja maut mielestäni vaan paranee.
Ruuan maku on tärkeä, vanhoilla ihmisillä ei useinkaan ruoka maista ja näin olisi opeteltava sekin homma tekemään houkuttavaksi, mausteinen ruoka ei useinkaan maistu, mutta yhdistelemällä raaka-aineita saa yllätyksiä aikaan.
Minulla on hyvä ruokahalu, kaikki maistuu;)

Tuon puoluettomuuden suhteen olen kysymysmerkkinä, miten se esiintyy. pyrin vastaamaan ja kantaa ottamaan toisten kertomaan ja kysymyksiin, mitä muuta vielä?
Voin ilman pirtin esiin tuomista kertoa, että tarkoitus olla ihmisinä ihmisille, ei sen kummempaa.

Eipäs unen riittämisestä pahoillaan olla demeter, eikös se vanha sanonta kuuluu, että on kuin rahaa pankkiin laitettaisiin.
Olen minäkin untani opetellut virittämään aamulla melko pitkäksi, jos ja kun ei kiirettä suuremmin ole.
LaPromesan katson aina maanantaina, on pitkä istuminen, mutta sukkaakin syntyy.
Jokohan lakkoilu pudottaa markiisitarin alemmas pilvilinnoistaan?
Mitähän Abel piilottelee?
Tuo rahan kanssa eläminen on joillekin elämän ehto, siis aivan jokapäiväinen asia, kun taas vähemmän rahaa olevalle rajoite.
Onneksi elämme suomessa, täällä jokaiselle (melkein) jotain hyvää riittää, vaikka taiteilua se useinkin on.

Kirjoitellaan näitä toimiamme ja ideoitakin mukaan mahtuu ja hymyillään, kun tiellä tuttuja vastaan tulee, joskus vaikka tuntemattomillekin.

Hil-la kirjoitti:

Aurinkoista, nollan tietämissä pakkasasteissa siis melkein ollaan, niin se alkaa talven tulo ja auton ikkunoiden raapiminen.
Eilen kaupoilla kävin ja toin lisää kanervia parvekkeelle, nyt kauniin punasävyinen on kukkapuoli parvekkeella,
Marraskuun lopulla, adventin alkaessa sitten jouluvalot syttyvät, perinne josta en lipeä.
Pitihän sitä taas "kömpsähtää", voipaketin heitin huolimattomasti kärryyn, putosi lattialle, sitä kumarruin nostamaan, kärri (kövelykeppini) mihin otin tukea, luiskahti ja mummo polvillaan kärrin viereen.
Siitäpä sitten yritin vetää itseni pystyyn, mutta tukea ei löytynyt, eipä hätää kohta nuori, ehkä 30 mies tuli ja kysyi tarvitsenko apua, myönsin ja melkein lennossa pystyssä olin.
Voima ja ystävällinen käsi minut taas pelasti, yritin hymyllä kiittää ja hän hymyillen totesi eipä mitään, se meni sydämeen asti.
Kuinka tärkeitä ovatkaan ystävälliset ihmiset.

Tärkeä on tuo hampaiden hoiti, täällä ei tunnu aikoja löytyvän ja kallistakin on.
Kuuntelin eilen radiosta, miten hoitohenkilökunta väsyy ja hoidot kärsivät, no seurauksia on jo näköpiirissä, ehkä hammashoito vielä hyvin hoidon osalta toimii.

Brinkkala nuo ruuan teot otti esiin ja se jos mikä on "säveltämistä" ei aina arvaakaan mitä kaikkea voi yhdistää ja makunautintoja syntyy.
Omena on aika moneen ruokaan lisukkeena sopivaa, minä olen kokeiluja tehnyt rohkeasti ja maut mielestäni vaan paranee.
Ruuan maku on tärkeä, vanhoilla ihmisillä ei useinkaan ruoka maista ja näin olisi opeteltava sekin homma tekemään houkuttavaksi, mausteinen ruoka ei useinkaan maistu, mutta yhdistelemällä raaka-aineita saa yllätyksiä aikaan.
Minulla on hyvä ruokahalu, kaikki maistuu;)

Tuon puoluettomuuden suhteen olen kysymysmerkkinä, miten se esiintyy. pyrin vastaamaan ja kantaa ottamaan toisten kertomaan ja kysymyksiin, mitä muuta vielä?
Voin ilman pirtin esiin tuomista kertoa, että tarkoitus olla ihmisinä ihmisille, ei sen kummempaa.

Eipäs unen riittämisestä pahoillaan olla demeter, eikös se vanha sanonta kuuluu, että on kuin rahaa pankkiin laitettaisiin.
Olen minäkin untani opetellut virittämään aamulla melko pitkäksi, jos ja kun ei kiirettä suuremmin ole.
LaPromesan katson aina maanantaina, on pitkä istuminen, mutta sukkaakin syntyy.
Jokohan lakkoilu pudottaa markiisitarin alemmas pilvilinnoistaan?
Mitähän Abel piilottelee?
Tuo rahan kanssa eläminen on joillekin elämän ehto, siis aivan jokapäiväinen asia, kun taas vähemmän rahaa olevalle rajoite.
Onneksi elämme suomessa, täällä jokaiselle (melkein) jotain hyvää riittää, vaikka taiteilua se useinkin on.

Kirjoitellaan näitä toimiamme ja ideoitakin mukaan mahtuu ja hymyillään, kun tiellä tuttuja vastaan tulee, joskus vaikka tuntemattomillekin.

Lue lisää

Huomenta!
Taidat Hil-la jo hipoa kaatumisen Suomen ennätystä, oliko Spede ennen ;)
Onneksi (?) nyt julkisella paikalla kumpsahdit, oli auttaja lähellä.

"Suu söis, vaan maha ei vedä", sananlaskua pukkaa. Olen vuosia valikoinut syömisiäni syystä ja puolitoista vuotta sitten operoinnin jälkeen vielä enemmän. Omenaa siedän kypsytettynä. Kaalista tykkäisin hirveesti, mutta sitä pitäisi hauduttaa yön yli. Maitotuotteet ja sokerikin saattavat jonain päivänä olla pahaksi, jonain päivämä siedän. Vahvat mausteet olen suosiolla jättänyt, yrttejä siedän.

Mainitsit noista jouluvaloista, Hil-la.
Olen alkanut hämärän rajamailla tekemään pienen iltalenkin. Minusta on mukavaa katsoa kotien ilmapiiriä. Joistakin huokuu lämpö, verhoja ei ole kaikkien ikkunoiden eteen vedetty.
Minäkin sen kapan olohuoneen ikkunan alareunaan laitoin, sävy sävyyn löysin reunaverhojen kanssa. Minulla on kangasta, josta ajattelin ommella toiseenkin ikkunaan kapan näkösuojaksi.

Saas nähdä tuleeko rankka talvi. Naapuri sanoi runsaan omenasadon viittaavan siihen. Pihlajienkien oksat notkuivat marjojen painosta.

Pysykäähän tolpillanne ja mieli virkeinä!
/ex-brinkkala

Hil-la kirjoitti:

Aurinkoista, nollan tietämissä pakkasasteissa siis melkein ollaan, niin se alkaa talven tulo ja auton ikkunoiden raapiminen.
Eilen kaupoilla kävin ja toin lisää kanervia parvekkeelle, nyt kauniin punasävyinen on kukkapuoli parvekkeella,
Marraskuun lopulla, adventin alkaessa sitten jouluvalot syttyvät, perinne josta en lipeä.
Pitihän sitä taas "kömpsähtää", voipaketin heitin huolimattomasti kärryyn, putosi lattialle, sitä kumarruin nostamaan, kärri (kövelykeppini) mihin otin tukea, luiskahti ja mummo polvillaan kärrin viereen.
Siitäpä sitten yritin vetää itseni pystyyn, mutta tukea ei löytynyt, eipä hätää kohta nuori, ehkä 30 mies tuli ja kysyi tarvitsenko apua, myönsin ja melkein lennossa pystyssä olin.
Voima ja ystävällinen käsi minut taas pelasti, yritin hymyllä kiittää ja hän hymyillen totesi eipä mitään, se meni sydämeen asti.
Kuinka tärkeitä ovatkaan ystävälliset ihmiset.

Tärkeä on tuo hampaiden hoiti, täällä ei tunnu aikoja löytyvän ja kallistakin on.
Kuuntelin eilen radiosta, miten hoitohenkilökunta väsyy ja hoidot kärsivät, no seurauksia on jo näköpiirissä, ehkä hammashoito vielä hyvin hoidon osalta toimii.

Brinkkala nuo ruuan teot otti esiin ja se jos mikä on "säveltämistä" ei aina arvaakaan mitä kaikkea voi yhdistää ja makunautintoja syntyy.
Omena on aika moneen ruokaan lisukkeena sopivaa, minä olen kokeiluja tehnyt rohkeasti ja maut mielestäni vaan paranee.
Ruuan maku on tärkeä, vanhoilla ihmisillä ei useinkaan ruoka maista ja näin olisi opeteltava sekin homma tekemään houkuttavaksi, mausteinen ruoka ei useinkaan maistu, mutta yhdistelemällä raaka-aineita saa yllätyksiä aikaan.
Minulla on hyvä ruokahalu, kaikki maistuu;)

Tuon puoluettomuuden suhteen olen kysymysmerkkinä, miten se esiintyy. pyrin vastaamaan ja kantaa ottamaan toisten kertomaan ja kysymyksiin, mitä muuta vielä?
Voin ilman pirtin esiin tuomista kertoa, että tarkoitus olla ihmisinä ihmisille, ei sen kummempaa.

Eipäs unen riittämisestä pahoillaan olla demeter, eikös se vanha sanonta kuuluu, että on kuin rahaa pankkiin laitettaisiin.
Olen minäkin untani opetellut virittämään aamulla melko pitkäksi, jos ja kun ei kiirettä suuremmin ole.
LaPromesan katson aina maanantaina, on pitkä istuminen, mutta sukkaakin syntyy.
Jokohan lakkoilu pudottaa markiisitarin alemmas pilvilinnoistaan?
Mitähän Abel piilottelee?
Tuo rahan kanssa eläminen on joillekin elämän ehto, siis aivan jokapäiväinen asia, kun taas vähemmän rahaa olevalle rajoite.
Onneksi elämme suomessa, täällä jokaiselle (melkein) jotain hyvää riittää, vaikka taiteilua se useinkin on.

Kirjoitellaan näitä toimiamme ja ideoitakin mukaan mahtuu ja hymyillään, kun tiellä tuttuja vastaan tulee, joskus vaikka tuntemattomillekin.

Lue lisää

Aamupäivää ! Olipa kiva lukea noita "tylyttämättömiä" viestejä eilen illalla. Vain yksi "parannuksia hakeva" oli joukossa..))
Kai se kuuluu jotenkin ihmisluontoon: eteenpäin elävän mieli, mutta luulisi, että näin vanhana olisi jo oppinut, että asioita voi tehdä monella tavalla ja jos pitää omaansa ainoana oikeana ja edellyttää muiden ajattelevan samoin, aina mennään metsään.

"Hyvä ruoka, parempi mieli" on näistä moderneista iskulauseista vakuuttavin ja ruoan nauttimisesta voi tosiaan tehdä itselleen (ja seurueelleen) juhlahetken ja vielä edullisesti, jos niin tahtoo.
Meidän kyläkerhossa miesjäsen oli löytänyt ruokakuponkiajan keittokirjan ja minusta ruoka-ohjeet olivat ihan kelvollisia tähänkin päivään.
90-luvun lama-aikana ilmestyi myös Lars Johanssonin Saiturin keittokirja ja taisivat Martatkin julkaista jotakin vastaavaa.
Ja kuten sanottu, täälläkin on paljon tuota "mestarikokki" -ainesta ja ruuasta puhuttaessa harvoin syntyy isoa sanaharkkaa. Väheksyntä ja pilkkakin ovat usein leikkimielistä.

Hil-la kertoi tuosta pikku kömmähdyksestä ja saamastaan avusta. Minusta juuri toisen ihmisen, tuntemattomankin, antama apu merkitsee uskomattoman paljon, antaa uskoa ihmiseen, ihmisyhteyteen.
Tuolla omalla asiointiviikollani sain monta arvokasta kokemusta tästä. Hyvää tahtoa löytyy, mutta johtuneeko tällaisen alustan luonteesta se, että täällä pakkaavat nämä ihmisen ikävämmät puolet nousta pintaan ?

Onhan täällä muutakin ja ellei ole, voisi kai sitä vahvistaa ?
Eli taas Eeva Kilpeä:
"Siis kauneutta on/
rakkautta on/
iloa on/
Kaikki maailman kurjuudesta kärsivät
puolustetaan niitä"

Hyvää päivän jatkoa ! Aurinko paistaa täällä, joten ulkotyöt kutsuvat. Saattaa kyllä olla niin että kutsu jää kuulematta kun Kjell Westöön Molly&Henry on työn alla ja La Promesakin katsomatta suurelta osin.
demeter1

Anonyymi kirjoitti:

Huomenta!
Taidat Hil-la jo hipoa kaatumisen Suomen ennätystä, oliko Spede ennen ;)
Onneksi (?) nyt julkisella paikalla kumpsahdit, oli auttaja lähellä.

"Suu söis, vaan maha ei vedä", sananlaskua pukkaa. Olen vuosia valikoinut syömisiäni syystä ja puolitoista vuotta sitten operoinnin jälkeen vielä enemmän. Omenaa siedän kypsytettynä. Kaalista tykkäisin hirveesti, mutta sitä pitäisi hauduttaa yön yli. Maitotuotteet ja sokerikin saattavat jonain päivänä olla pahaksi, jonain päivämä siedän. Vahvat mausteet olen suosiolla jättänyt, yrttejä siedän.

Mainitsit noista jouluvaloista, Hil-la.
Olen alkanut hämärän rajamailla tekemään pienen iltalenkin. Minusta on mukavaa katsoa kotien ilmapiiriä. Joistakin huokuu lämpö, verhoja ei ole kaikkien ikkunoiden eteen vedetty.
Minäkin sen kapan olohuoneen ikkunan alareunaan laitoin, sävy sävyyn löysin reunaverhojen kanssa. Minulla on kangasta, josta ajattelin ommella toiseenkin ikkunaan kapan näkösuojaksi.

Saas nähdä tuleeko rankka talvi. Naapuri sanoi runsaan omenasadon viittaavan siihen. Pihlajienkien oksat notkuivat marjojen painosta.

Pysykäähän tolpillanne ja mieli virkeinä!
/ex-brinkkala

Lue lisää

Jospa aloittaisinkin sananlaskulla, söisi suu, vetäisi vatsa, vaan ei kestä heikot polvet.
Sananlasku sopii minuun tällä hetkellä, polvia pakottaa.

Täällä on aurinkoinen aamu ja onnekseni "puutarhurini" on tullut haravoimaan viimeisiä tammen lehtiä, piha alkaa olla siivotun näköinen.

Olin ollut kovasti huolissani hänen jaksamisestaan, mutta näyttää siltä, että lääkitykset ovat auttaneet. En ole kysellyt sairaudesta, koska hän ei itse halua siitä puhua. Hän on niitä ihmisiä jotka eivät tee numeroa vaivoistaan. Näen kyllä kun hän voipuneena nojaa haravan varteen, mutta hetken huilattuaan jatkaa taas. Meillä on sopimus että hän itsenäisesti hoitaa hommat ja katsoo mitä milloinkin tarvitsee tehdä. Entisenä alan yrittäjänä hänellä on homma hallussa.
Eliaana kertoi kissan taas hypänneen läppärin päälle makoilemaan. Missi teki saman tempun minulle eilen. Olin selailemassa sähköpostiani läppäri sylissäni kun Missi halusikin syliin ja kiipesi läppärin päälle ja sekoitti saman tien ohjelman raapiessaan kynsillään näppäimistöä. Sähköposti ei nyt toimi, yritin selvittää ongelmaa, mutta ei onnistunut.
Täytyy jatkaa tänään yritystä, mutta ellen onnistu palauttamaan entistä osoitetta lataan uuden sähköposti osoitteen.
En ole mikään tekniikan ihmelapsi, joten nämä tietokone ongelmat aina ärsyttävät.
Maanantaina tuli virustorjunnasta ilmoitus että koneelle kohdistuu tietoturva ongelmia ja kehotettiin tarkastamaan reitittimen tilanne ja sulkemaan kone ja avaamaan ohjelma uudella reitittimen salasanalla, Onneksi salasana oli tallessa ja sain vaihdettua itse ja nyt toimii taas hyvin.
Nämä ongelmat ovat pieniä verrattuna esim. Nordea pankin ongelmiin.
Ongelmatonta päivän jatkoa kaikille!
tepa

Anonyymi kirjoitti:

Aamupäivää ! Olipa kiva lukea noita "tylyttämättömiä" viestejä eilen illalla. Vain yksi "parannuksia hakeva" oli joukossa..))
Kai se kuuluu jotenkin ihmisluontoon: eteenpäin elävän mieli, mutta luulisi, että näin vanhana olisi jo oppinut, että asioita voi tehdä monella tavalla ja jos pitää omaansa ainoana oikeana ja edellyttää muiden ajattelevan samoin, aina mennään metsään.

"Hyvä ruoka, parempi mieli" on näistä moderneista iskulauseista vakuuttavin ja ruoan nauttimisesta voi tosiaan tehdä itselleen (ja seurueelleen) juhlahetken ja vielä edullisesti, jos niin tahtoo.
Meidän kyläkerhossa miesjäsen oli löytänyt ruokakuponkiajan keittokirjan ja minusta ruoka-ohjeet olivat ihan kelvollisia tähänkin päivään.
90-luvun lama-aikana ilmestyi myös Lars Johanssonin Saiturin keittokirja ja taisivat Martatkin julkaista jotakin vastaavaa.
Ja kuten sanottu, täälläkin on paljon tuota "mestarikokki" -ainesta ja ruuasta puhuttaessa harvoin syntyy isoa sanaharkkaa. Väheksyntä ja pilkkakin ovat usein leikkimielistä.

Hil-la kertoi tuosta pikku kömmähdyksestä ja saamastaan avusta. Minusta juuri toisen ihmisen, tuntemattomankin, antama apu merkitsee uskomattoman paljon, antaa uskoa ihmiseen, ihmisyhteyteen.
Tuolla omalla asiointiviikollani sain monta arvokasta kokemusta tästä. Hyvää tahtoa löytyy, mutta johtuneeko tällaisen alustan luonteesta se, että täällä pakkaavat nämä ihmisen ikävämmät puolet nousta pintaan ?

Onhan täällä muutakin ja ellei ole, voisi kai sitä vahvistaa ?
Eli taas Eeva Kilpeä:
"Siis kauneutta on/
rakkautta on/
iloa on/
Kaikki maailman kurjuudesta kärsivät
puolustetaan niitä"

Hyvää päivän jatkoa ! Aurinko paistaa täällä, joten ulkotyöt kutsuvat. Saattaa kyllä olla niin että kutsu jää kuulematta kun Kjell Westöön Molly&Henry on työn alla ja La Promesakin katsomatta suurelta osin.
demeter1

Lue lisää

Hyvää ja kaunista voivat puolustaa nekin, jotka ei kurjuudesta kärsi. Hyväosaisilla on mistä jakaa.

Anonyymi kirjoitti:

Hyvää ja kaunista voivat puolustaa nekin, jotka ei kurjuudesta kärsi. Hyväosaisilla on mistä jakaa.

Minäkään en kurjuudesta kärsi, joten lähetin 15 € TTK.n syöpäkeräykseen.

"Tuon puoluettomuuden suhteen olen kysymysmerkkinä, miten se esiintyy."

Vanhassa kahvipirtissä ei lukemani perusteella ollut jengejä, ei totuuskomissioita, ei korostettu samanhenkisyyttä. Kiva oli lukea.

Olin ulkohommissa, etupihan pensaat siistitty ja lehdet puhallettu lehtipuhaltimella kasaan. Yhdessä mieheni kanssa kerättiin lehdet isoon muovisäkkiin ja nostettiin biojätelaatikon viereen. Lähden kohta talvirenkaiden vaihtoon. Onneksi sain ajan, sillä ensi yönä mennään Korvessa miinukselle ja räntäsadettakin on luvattu. Samalla reissulla ajattelin ostaa kanervoja etuoven pieliin. Ulkovalojakin ajattelin viritellä jahka kerkiän.

Tämä viikko on kalenterimerkintöjen mukaan kivan kiiruinen. Eilen kampaaja, tänään renkaanvaihto huomenna taidetta. Torstaina kilpirauhasyhdistyksen kokous.
Perjantaina siivooja käy imuroimassa nurkkia. No, se ei minua rasita. Lauantaita eli Kekriä lähdemme juhlimaan, syömme ravintolassa jotain hyvää sekä käymme katsomassa pukin polttoa Kajaani joella.

"Hän joka puhuu, ei tiedä. Hän joka tietää, ei puhu"

Mitähän tämä mahtaa keskusteluissa tarkoittaa?

korpikirjailija kirjoitti:

Minäkään en kurjuudesta kärsi, joten lähetin 15 € TTK.n syöpäkeräykseen.

"Tuon puoluettomuuden suhteen olen kysymysmerkkinä, miten se esiintyy."

Vanhassa kahvipirtissä ei lukemani perusteella ollut jengejä, ei totuuskomissioita, ei korostettu samanhenkisyyttä. Kiva oli lukea.

Olin ulkohommissa, etupihan pensaat siistitty ja lehdet puhallettu lehtipuhaltimella kasaan. Yhdessä mieheni kanssa kerättiin lehdet isoon muovisäkkiin ja nostettiin biojätelaatikon viereen. Lähden kohta talvirenkaiden vaihtoon. Onneksi sain ajan, sillä ensi yönä mennään Korvessa miinukselle ja räntäsadettakin on luvattu. Samalla reissulla ajattelin ostaa kanervoja etuoven pieliin. Ulkovalojakin ajattelin viritellä jahka kerkiän.

Tämä viikko on kalenterimerkintöjen mukaan kivan kiiruinen. Eilen kampaaja, tänään renkaanvaihto huomenna taidetta. Torstaina kilpirauhasyhdistyksen kokous.
Perjantaina siivooja käy imuroimassa nurkkia. No, se ei minua rasita. Lauantaita eli Kekriä lähdemme juhlimaan, syömme ravintolassa jotain hyvää sekä käymme katsomassa pukin polttoa Kajaani joella.

"Hän joka puhuu, ei tiedä. Hän joka tietää, ei puhu"

Mitähän tämä mahtaa keskusteluissa tarkoittaa?

Lue lisää

Miksi sinä niitä vanhoja pirttejä tongit ja repostelet? Itse aina länkytät ettei saa vanhoja juttuja kaivella!

Anonyymi kirjoitti:

Miksi sinä niitä vanhoja pirttejä tongit ja repostelet? Itse aina länkytät ettei saa vanhoja juttuja kaivella!

Länkytä mitä länkytät, sinulta ei ole kysytty mitään.

Anonyymi kirjoitti:

Länkytä mitä länkytät, sinulta ei ole kysytty mitään.

Tunnistit siis heti itsesi länkytyksestä,😂😂😂

Tee ämpärillinen sitämaukasta ruokaa, niin kestää pari tuntia syödä .

Anonyymi kirjoitti:

Tee ämpärillinen sitämaukasta ruokaa, niin kestää pari tuntia syödä .

Niin, saa nautiskella sen pari tuntia.

Pankki varmaankin haluaa tarkistaa sun henkilötietos.

Anonyymi kirjoitti:

Pankki varmaankin haluaa tarkistaa sun henkilötietos.

Huomenta ja tietenkin vesisadetta, mikä tähän ajan kohtaan sopiikin, ikävä on kerhoon lähteä, kun sateenvarjoa pitää avuksi ottaa.
Ikävyys siitäkin johtuu, kun käsiä on vain kaksi ja pitäisi kävelysauva, kassi ja sateenvarjo niillä hoitaa, tuulikin harmia lisää.
En ole oppinut reppua pitämään., no jospa sattuisi tauko sateelta, kun puolille päivin mennään.

Nykyisin on tuo varmuuden todistaminen tullut joka paikkaan, kirjautuakin pitää joka paikkaan koneellakin, no ymmärrän, että meidän parhaaksi se tapahtuu, maailma on kaikenlaista yrittäjää sisällään pitämässä, varovaisuus on tämän päivän sana.
Varoitellaan ja uhkakuvia esitetään ja joskus ainakin vanhemmille ihmisille tulee epävarmuus kaikkeen.
Uusia uudistuksia ja vaateita aina lisää tulee, kun entisiinkään ei ole ehtinyt tottua.

Kävin minäkin lukemassa pirtin jutut, kun oli esille nostettu, oli se niin mieltä ja muistoja nostava juttu, mutta aika entinen ei palaa.
Ihmisten leikkimieli on tyystin kadonnut, nyt vaan loukkauksia esiin tuodaan.

Moni ukkokin tuon ruuanlaiton osaa, siitä näyttöä telkkarista ja eikös ne ukot sanota olevan parhaita kokkeja?
Toki löytyy ihania ymmärtäviä, auttavia ihmisiä myös niin sanotuista rikkaista ano 12,40, toivoisi vaan useamman tämän hyvän tavan ja huomioimisen ottavan käyttöön.

Noista ruokailuista kerroitte, mikä ruoka tekee pahaa tai siis vatsa ei kestä, siinäkin asiassa olen hyvin arkinen kaikki maistuu, eikä kipuilua esiinny.
Sanoin arkinen mikä tarkoittaa onnea olla hyvä ruuan kestäjä, olipa tarjolla mitä hyvänsä, no makuja sitten löytyy, joista en niin tykkää.
Keittokirjoja on yksi laatikollinen, aikojen alussa niitä jouduin selailemaan, nyt vaan käsituntumalla kaiken teen.
Sosekeitot on mieleisiä minullekin ja kaikki laatikkoruuat, kermaa loraus ja maku paranee.

Minulla noita maksettuja virustorjuntoja kai useampi, ei mitään ole kyllä sattunutkaan, mutta en uskalla lopettaakaan niiden maksamista.
Aika pienistä summista on kysymys.
En kyllä minäkään tekniikasta mitään ymmärrä ja nyt jo nuoriani muistuttelin kanavahausta mikä eteen tulee, että tulkaa apuun, kun tulossa oleva muutos tapahtuu.
Mikä teräväpiirto lieneekään, en edes ole selvillä onko telkkarini kelvollinen näitä muutoksia vastaanottamaan, vai joudunko uuden ostamaan.
Onneksi on osaavia, jotka mummon tilanteen hoitavat.

Pitkän lenkin teetkin demeter, harmittaa, kun olen antanut periksi tuon lenkin tekemisen, mutta mukavuus edellä on mentävä, vaikka siitä ikävyyksiä syntyykin.
Niinkin on, että toisten kertomat keitostensa tekeminen usein pukkaa halun itsellekin kokeilla samaa, ja siitähän se moninaisuus keitoksiin saadaan, kun jokainen kokeilee ja oman säväyksen lisää, nam,nam miten maistuukaan.

Täällä meilläpäin puhutaan salusiinistä, kappa on se yläverho, muistan aikaa, kun maalla asustelin kesäisin, tuvan ikkunoista sivuverhot riisuin ja tein vanhan aikaiset salusiinit ja kapat, oli kuin entisajan maatalot konsanaan,
Ikkunoita oli kuusi, sai siinä kone hyrrätä, tupakin melkein nykyasunnon kokoinen ja iso uuni nurkassa, sain leikkiä talon emäntää.

Nyt leikit sikseen ja taitaapa päivä kirkastua, Luojamme kuuli harmittelun, nyt valmistautumaan tapaamiseen.
Kaikille kivaa päivää;)

Hil-la kirjoitti:

Huomenta ja tietenkin vesisadetta, mikä tähän ajan kohtaan sopiikin, ikävä on kerhoon lähteä, kun sateenvarjoa pitää avuksi ottaa.
Ikävyys siitäkin johtuu, kun käsiä on vain kaksi ja pitäisi kävelysauva, kassi ja sateenvarjo niillä hoitaa, tuulikin harmia lisää.
En ole oppinut reppua pitämään., no jospa sattuisi tauko sateelta, kun puolille päivin mennään.

Nykyisin on tuo varmuuden todistaminen tullut joka paikkaan, kirjautuakin pitää joka paikkaan koneellakin, no ymmärrän, että meidän parhaaksi se tapahtuu, maailma on kaikenlaista yrittäjää sisällään pitämässä, varovaisuus on tämän päivän sana.
Varoitellaan ja uhkakuvia esitetään ja joskus ainakin vanhemmille ihmisille tulee epävarmuus kaikkeen.
Uusia uudistuksia ja vaateita aina lisää tulee, kun entisiinkään ei ole ehtinyt tottua.

Kävin minäkin lukemassa pirtin jutut, kun oli esille nostettu, oli se niin mieltä ja muistoja nostava juttu, mutta aika entinen ei palaa.
Ihmisten leikkimieli on tyystin kadonnut, nyt vaan loukkauksia esiin tuodaan.

Moni ukkokin tuon ruuanlaiton osaa, siitä näyttöä telkkarista ja eikös ne ukot sanota olevan parhaita kokkeja?
Toki löytyy ihania ymmärtäviä, auttavia ihmisiä myös niin sanotuista rikkaista ano 12,40, toivoisi vaan useamman tämän hyvän tavan ja huomioimisen ottavan käyttöön.

Noista ruokailuista kerroitte, mikä ruoka tekee pahaa tai siis vatsa ei kestä, siinäkin asiassa olen hyvin arkinen kaikki maistuu, eikä kipuilua esiinny.
Sanoin arkinen mikä tarkoittaa onnea olla hyvä ruuan kestäjä, olipa tarjolla mitä hyvänsä, no makuja sitten löytyy, joista en niin tykkää.
Keittokirjoja on yksi laatikollinen, aikojen alussa niitä jouduin selailemaan, nyt vaan käsituntumalla kaiken teen.
Sosekeitot on mieleisiä minullekin ja kaikki laatikkoruuat, kermaa loraus ja maku paranee.

Minulla noita maksettuja virustorjuntoja kai useampi, ei mitään ole kyllä sattunutkaan, mutta en uskalla lopettaakaan niiden maksamista.
Aika pienistä summista on kysymys.
En kyllä minäkään tekniikasta mitään ymmärrä ja nyt jo nuoriani muistuttelin kanavahausta mikä eteen tulee, että tulkaa apuun, kun tulossa oleva muutos tapahtuu.
Mikä teräväpiirto lieneekään, en edes ole selvillä onko telkkarini kelvollinen näitä muutoksia vastaanottamaan, vai joudunko uuden ostamaan.
Onneksi on osaavia, jotka mummon tilanteen hoitavat.

Pitkän lenkin teetkin demeter, harmittaa, kun olen antanut periksi tuon lenkin tekemisen, mutta mukavuus edellä on mentävä, vaikka siitä ikävyyksiä syntyykin.
Niinkin on, että toisten kertomat keitostensa tekeminen usein pukkaa halun itsellekin kokeilla samaa, ja siitähän se moninaisuus keitoksiin saadaan, kun jokainen kokeilee ja oman säväyksen lisää, nam,nam miten maistuukaan.

Täällä meilläpäin puhutaan salusiinistä, kappa on se yläverho, muistan aikaa, kun maalla asustelin kesäisin, tuvan ikkunoista sivuverhot riisuin ja tein vanhan aikaiset salusiinit ja kapat, oli kuin entisajan maatalot konsanaan,
Ikkunoita oli kuusi, sai siinä kone hyrrätä, tupakin melkein nykyasunnon kokoinen ja iso uuni nurkassa, sain leikkiä talon emäntää.

Nyt leikit sikseen ja taitaapa päivä kirkastua, Luojamme kuuli harmittelun, nyt valmistautumaan tapaamiseen.
Kaikille kivaa päivää;)

Lue lisää

Unohdin mainita, että oikeassa olet, Hil-la, salusiinit ikkunan alaosaan ja kappa yläosaan. Minä puhuin kapasta, en muistanut koko salusiinit sanaa :( Kapan kyllä ostinkin ja tein etikettivirheen laittaessani ikkunanan alaosaan :) Ei vaan, on käytännöllisempi yhtenäinen verho ja väri "mätsäsi".
Minulla on kapeat ikkunat ja saan tarvittaessa vedettyä toisen puolen auki, jos tarve tuulettaa.
Entisessä kodissa oli hehtaari-ikkunat, ei niihin olisi salusiinit ja kapat käyneet.
Nyt hilaan luuni ulos.
/ex-brinkkala

Hil-la kirjoitti:

Huomenta ja tietenkin vesisadetta, mikä tähän ajan kohtaan sopiikin, ikävä on kerhoon lähteä, kun sateenvarjoa pitää avuksi ottaa.
Ikävyys siitäkin johtuu, kun käsiä on vain kaksi ja pitäisi kävelysauva, kassi ja sateenvarjo niillä hoitaa, tuulikin harmia lisää.
En ole oppinut reppua pitämään., no jospa sattuisi tauko sateelta, kun puolille päivin mennään.

Nykyisin on tuo varmuuden todistaminen tullut joka paikkaan, kirjautuakin pitää joka paikkaan koneellakin, no ymmärrän, että meidän parhaaksi se tapahtuu, maailma on kaikenlaista yrittäjää sisällään pitämässä, varovaisuus on tämän päivän sana.
Varoitellaan ja uhkakuvia esitetään ja joskus ainakin vanhemmille ihmisille tulee epävarmuus kaikkeen.
Uusia uudistuksia ja vaateita aina lisää tulee, kun entisiinkään ei ole ehtinyt tottua.

Kävin minäkin lukemassa pirtin jutut, kun oli esille nostettu, oli se niin mieltä ja muistoja nostava juttu, mutta aika entinen ei palaa.
Ihmisten leikkimieli on tyystin kadonnut, nyt vaan loukkauksia esiin tuodaan.

Moni ukkokin tuon ruuanlaiton osaa, siitä näyttöä telkkarista ja eikös ne ukot sanota olevan parhaita kokkeja?
Toki löytyy ihania ymmärtäviä, auttavia ihmisiä myös niin sanotuista rikkaista ano 12,40, toivoisi vaan useamman tämän hyvän tavan ja huomioimisen ottavan käyttöön.

Noista ruokailuista kerroitte, mikä ruoka tekee pahaa tai siis vatsa ei kestä, siinäkin asiassa olen hyvin arkinen kaikki maistuu, eikä kipuilua esiinny.
Sanoin arkinen mikä tarkoittaa onnea olla hyvä ruuan kestäjä, olipa tarjolla mitä hyvänsä, no makuja sitten löytyy, joista en niin tykkää.
Keittokirjoja on yksi laatikollinen, aikojen alussa niitä jouduin selailemaan, nyt vaan käsituntumalla kaiken teen.
Sosekeitot on mieleisiä minullekin ja kaikki laatikkoruuat, kermaa loraus ja maku paranee.

Minulla noita maksettuja virustorjuntoja kai useampi, ei mitään ole kyllä sattunutkaan, mutta en uskalla lopettaakaan niiden maksamista.
Aika pienistä summista on kysymys.
En kyllä minäkään tekniikasta mitään ymmärrä ja nyt jo nuoriani muistuttelin kanavahausta mikä eteen tulee, että tulkaa apuun, kun tulossa oleva muutos tapahtuu.
Mikä teräväpiirto lieneekään, en edes ole selvillä onko telkkarini kelvollinen näitä muutoksia vastaanottamaan, vai joudunko uuden ostamaan.
Onneksi on osaavia, jotka mummon tilanteen hoitavat.

Pitkän lenkin teetkin demeter, harmittaa, kun olen antanut periksi tuon lenkin tekemisen, mutta mukavuus edellä on mentävä, vaikka siitä ikävyyksiä syntyykin.
Niinkin on, että toisten kertomat keitostensa tekeminen usein pukkaa halun itsellekin kokeilla samaa, ja siitähän se moninaisuus keitoksiin saadaan, kun jokainen kokeilee ja oman säväyksen lisää, nam,nam miten maistuukaan.

Täällä meilläpäin puhutaan salusiinistä, kappa on se yläverho, muistan aikaa, kun maalla asustelin kesäisin, tuvan ikkunoista sivuverhot riisuin ja tein vanhan aikaiset salusiinit ja kapat, oli kuin entisajan maatalot konsanaan,
Ikkunoita oli kuusi, sai siinä kone hyrrätä, tupakin melkein nykyasunnon kokoinen ja iso uuni nurkassa, sain leikkiä talon emäntää.

Nyt leikit sikseen ja taitaapa päivä kirkastua, Luojamme kuuli harmittelun, nyt valmistautumaan tapaamiseen.
Kaikille kivaa päivää;)

Lue lisää

Minua aina niin ilahduttaa tämä suomen kieli. Samoja sanoja voidaan käyttää eri tarkoituksiin, tarkkana joskus pitää olla. Hyvänä esimerkkinon tänään tuossa ylempänä Hillan viesti, jossa puhutaan mm. virustorjunnasta, Katseeni pysähtyi kohtaan
" muistuttelin kanavahausta". Ihmettelin mitä kummaa on kana-vahaus ja mitä mustuttelemista siinä sitten on! Piti ihan uudelleen syventyä tekstiin, ja hah, kysymys olikin sanasta "kanavahaku", josta Hilla jälkikasvunsa kanssa keskusteli.

Hilpeää kielenkäyttöä kaikille tänä puolen viikon aattona.
tv. Mkr.

Oletkos ottanut viiniä, kun noin ral-lat.taa?

Aamupäivää ! Alkaakohan nyt tämä kaatumisbuumi ? Luntakin - ainakin räntää - on luvassa monille seuduille eikä se hyvää lupaa meille, joille kaatuminen on isompi riski kuin liukkaasti liikkuville. Kävelysauvat ovat hyvä tuki vaikka niihinkin voi kompastua. Näin kävi naapurille kun ihan naamalleen kaatui ja lähetti kuvan uudesta "lookista". Onneksi ei mennyt luita poikki.

Silti kotona sattuneet tapaturmat taitavat johtaa tilastoja. Itse en enää kiipeile, en nouse kurottumaan lattiatasosta, mikä tietysti harmittaa kun paljon olisi asiaa ylemmäksikin..))

Tuo "liike on lääke" harmittaa joskus minuakin kun tiedetään ettei meillä suinkaan ole yhtälaisia mahdollisuusksia siihen ja niinkin, että joskus liika on liikaa siinäkin. Monet voivat saada rasitusvammoja jopa vammautua liikkuessaan.
Sen sijaan tervehdin ilolla tätä uutta suositusta luonnon pariin hakeutumisessa. Nyt on taas "tieteellisesti todistettu" se minkä jokainen jo tietää: luonto hoitaa meitä, kosketus siihen tekee hyvää yleisterveydelle ja mielelle.
Eikä ihmisen tarvitse ahnehtia sitäkään lajia liikaa - kuten itse saatan joskus innoissani tehdä -
pelkkä seurailu, vaikka se ikkunasta katseleminen, tekee hyvää sekin. Hillan aloitukset ovat omiaan muistuttamaan tästä.
Muistan myös, miten murehdin kun serkkuni vaimo hoitokotiin muuttaessaan menetti kosketuksen omaan kauniiseen pihapiiriinsä. Kun kävin hänen luonaan, huomasin kuitenkin, että hänen ikkunastaan avautui kaunis metsämaisema, jota seuratessa mieli asettui luonnostaan siihen kuuluisaan flow-tilaan - elämänvirran vietäväksi.

Neeasa kertoi antaneensa periksi noille pudonneille/putoaville lehdille. Niin täytyy minunkin luultavasti tehdä. Olen yrittänyt tavoitella kylätalkkaria moneen otteeseen, tuloksetta.
He ovat tukityöllistettyjä eikä kaikilla välttämättä ole halua sitoutua niillä ehdoilla, mitä heille tarjotaan - sittenkin aika vaativissa tehtävissä.
Vakiavustajani on täystyöllistetty ja tuntiveloituskin, 45 euroa, on mielestäni hiukan liikaa haravoinnista.
Onneksi nykysuositus on jo sellainen, että lehdet voi jättää maatumaan, luonnonkierto tekee niistä selvää kun malttaa odottaa ja sietää prosessin hitautta.

Sää on selkeä täällä, ainakin tällä hetkellä - joten ei muuta kuin yleisterveyttä hoitamaan ! .))
Ei maksa mitään, kuten ei rupattelu Whatsapillakaan - kuten tuttavan kanssa eilen todettiin..))

Hyvää keskiviikkoa kaikille,
demeter1

Anonyymi kirjoitti:

Aamupäivää ! Alkaakohan nyt tämä kaatumisbuumi ? Luntakin - ainakin räntää - on luvassa monille seuduille eikä se hyvää lupaa meille, joille kaatuminen on isompi riski kuin liukkaasti liikkuville. Kävelysauvat ovat hyvä tuki vaikka niihinkin voi kompastua. Näin kävi naapurille kun ihan naamalleen kaatui ja lähetti kuvan uudesta "lookista". Onneksi ei mennyt luita poikki.

Silti kotona sattuneet tapaturmat taitavat johtaa tilastoja. Itse en enää kiipeile, en nouse kurottumaan lattiatasosta, mikä tietysti harmittaa kun paljon olisi asiaa ylemmäksikin..))

Tuo "liike on lääke" harmittaa joskus minuakin kun tiedetään ettei meillä suinkaan ole yhtälaisia mahdollisuusksia siihen ja niinkin, että joskus liika on liikaa siinäkin. Monet voivat saada rasitusvammoja jopa vammautua liikkuessaan.
Sen sijaan tervehdin ilolla tätä uutta suositusta luonnon pariin hakeutumisessa. Nyt on taas "tieteellisesti todistettu" se minkä jokainen jo tietää: luonto hoitaa meitä, kosketus siihen tekee hyvää yleisterveydelle ja mielelle.
Eikä ihmisen tarvitse ahnehtia sitäkään lajia liikaa - kuten itse saatan joskus innoissani tehdä -
pelkkä seurailu, vaikka se ikkunasta katseleminen, tekee hyvää sekin. Hillan aloitukset ovat omiaan muistuttamaan tästä.
Muistan myös, miten murehdin kun serkkuni vaimo hoitokotiin muuttaessaan menetti kosketuksen omaan kauniiseen pihapiiriinsä. Kun kävin hänen luonaan, huomasin kuitenkin, että hänen ikkunastaan avautui kaunis metsämaisema, jota seuratessa mieli asettui luonnostaan siihen kuuluisaan flow-tilaan - elämänvirran vietäväksi.

Neeasa kertoi antaneensa periksi noille pudonneille/putoaville lehdille. Niin täytyy minunkin luultavasti tehdä. Olen yrittänyt tavoitella kylätalkkaria moneen otteeseen, tuloksetta.
He ovat tukityöllistettyjä eikä kaikilla välttämättä ole halua sitoutua niillä ehdoilla, mitä heille tarjotaan - sittenkin aika vaativissa tehtävissä.
Vakiavustajani on täystyöllistetty ja tuntiveloituskin, 45 euroa, on mielestäni hiukan liikaa haravoinnista.
Onneksi nykysuositus on jo sellainen, että lehdet voi jättää maatumaan, luonnonkierto tekee niistä selvää kun malttaa odottaa ja sietää prosessin hitautta.

Sää on selkeä täällä, ainakin tällä hetkellä - joten ei muuta kuin yleisterveyttä hoitamaan ! .))
Ei maksa mitään, kuten ei rupattelu Whatsapillakaan - kuten tuttavan kanssa eilen todettiin..))

Hyvää keskiviikkoa kaikille,
demeter1

Lue lisää

Minä olen päättänyt, että minua ikä jo suojelee haravoinnin vaatimuksilta. Talon nurkalla on tammi, varmaan 15 m korkea, ja saman verran leveä, ja sen lehdet peittävät pihamaani laidasta laitaan, joka vuosi yhä tiukemmin- Nyt saavat olla. Lumi tulee ja peittää ne armeliaasti. Pyhäinpäivänä on aina lumimyrsky. Taloyhtiö toimittaa roskalavat ensi viikolla. Olen päättänyt heittää kaikki vanhat tyynyt ja filtit sekajätteisiin. En tiedä, onko se suurikin synti, mutta en lähde niitä sorttiasemalle kuljettamaan.
Mkr.

Anonyymi kirjoitti:

Minä olen päättänyt, että minua ikä jo suojelee haravoinnin vaatimuksilta. Talon nurkalla on tammi, varmaan 15 m korkea, ja saman verran leveä, ja sen lehdet peittävät pihamaani laidasta laitaan, joka vuosi yhä tiukemmin- Nyt saavat olla. Lumi tulee ja peittää ne armeliaasti. Pyhäinpäivänä on aina lumimyrsky. Taloyhtiö toimittaa roskalavat ensi viikolla. Olen päättänyt heittää kaikki vanhat tyynyt ja filtit sekajätteisiin. En tiedä, onko se suurikin synti, mutta en lähde niitä sorttiasemalle kuljettamaan.
Mkr.

Lue lisää

Minjäkään en ota stressiä haravoinnista. Joka vuosi on nurmikko noussut.
Asuessani rivitalossa naapuri haravoi jokaisen lehden joka putosi hänen pihalleen. Minä en haravoinut ollenkaan, minun nurmikkoni kavoi koko kesän elinvoimaisesti, naapurin nurmikko kitui ruskeita pälviä ja heiveröistä

liekko kirjoitti:

Minjäkään en ota stressiä haravoinnista. Joka vuosi on nurmikko noussut.
Asuessani rivitalossa naapuri haravoi jokaisen lehden joka putosi hänen pihalleen. Minä en haravoinut ollenkaan, minun nurmikkoni kavoi koko kesän elinvoimaisesti, naapurin nurmikko kitui ruskeita pälviä ja heiveröistä

Lue lisää

Olette luonnonsuojelijoita kun jätätte lehdet maahan. Ne ovat pölyttäjien suojapaikkoja ja luonnon lannotetta. Hirveää melusaastetta pörrätä puhaltimella. Sitten typerykset pakkaa ne muoviin ja kuskaa pois . Kamala määrä syntyy turhaa muovijätettä.

Anonyymi kirjoitti:

Olette luonnonsuojelijoita kun jätätte lehdet maahan. Ne ovat pölyttäjien suojapaikkoja ja luonnon lannotetta. Hirveää melusaastetta pörrätä puhaltimella. Sitten typerykset pakkaa ne muoviin ja kuskaa pois . Kamala määrä syntyy turhaa muovijätettä.

Lue lisää

Minä jätän lehdet maahan , ja meidän kadulla muut vie muovisäkissä onåmat lehyåtensä kaatopaikalle . Sitten keväällä kunharavoi niin lehdet ovat maatuneet paitsi kastanja lehdet ne vaan ei helpolla maadukkaan mutta kutistuvat lumen alla ja keväällä helppo haravoida pois
Omenapuun alle jätän pudonneet omenat niitä sitten valkohäntä peura perhe käy talvella kaivamassa lumen alta .
Juuri nyt vierailee hirvi äiti kahden vasan kanssa taka pihalla aikaisin aamulla syövät ruohoa maasta . Ei ole aikaisemmin koskaan ollut hirviä tontilla ja tiheästi asutulla omakoti alueella .niitä on kova katsella kissan kanssa ikkunasta, kissan suu käy tyhjää kun ne ovat ihan ikkunan lähellä sanoin sille että” älä intoile et pärjää kuitenkaan noin isoille elukoille” .

Anonyymi kirjoitti:

Minä olen päättänyt, että minua ikä jo suojelee haravoinnin vaatimuksilta. Talon nurkalla on tammi, varmaan 15 m korkea, ja saman verran leveä, ja sen lehdet peittävät pihamaani laidasta laitaan, joka vuosi yhä tiukemmin- Nyt saavat olla. Lumi tulee ja peittää ne armeliaasti. Pyhäinpäivänä on aina lumimyrsky. Taloyhtiö toimittaa roskalavat ensi viikolla. Olen päättänyt heittää kaikki vanhat tyynyt ja filtit sekajätteisiin. En tiedä, onko se suurikin synti, mutta en lähde niitä sorttiasemalle kuljettamaan.
Mkr.

Lue lisää

Sinua suojelee myös järki ja luonnonsuojelun halu.

Anonyymi kirjoitti:

Sinua suojelee myös järki ja luonnonsuojelun halu.

Tammipuun lehdet vaativat hyvän kompostin maatuakseen, muistelen mennyttä aikaa näistä haravoinneista.
Liekö omppopuun lehdillä sama ominaisuus? Meidän pihassa näitä jälkimmäisiä on paljon. Ne pitäis silputa ruohonleikkurilla syksyllä ennen lumen tuloo.

Valitettavasti kaikki omenapuuni ovat aikaista laatua. Pitää olla ajoissa napakka, että niistä mehua edes saisi. Hilloa ja mehuja on kellari melko täys. Ei maakellari vaan kylmälaitteella varustettu.

Kunto jo meikäkolla niin huono, että kävely edestakaisin postilaatikollekin käy jo suorituksesta.

Iltapäivää Korvesta@

Helpoin ja nopein tapa kommunikoida terveydenhuollon henkilöiden kanssa on omasote-sovellutus. Siellä on myös minun omasairaanhoitaja, jolle osoitan viestini.

Esim. pyysin eilen kontrolliverikokeiden lähetettä, sain tänään tiedon lähete on kirjoitettu. Minulla on jatkuva lähete kilpirauhaskokeisiin, joten pyysin samaan yhteyteen kokonaisverenkuvan.

Omaan soteen mennään pankkitunnuksilla, ei sinne salasanoja syötetä.

Puiden lehdistä kirjoititte. Kävin tänään mökillä, ajattelin, että olen hyvässä kunnossa nostelemaan muovisäkit autoon ja viemään ne puutarhajäteasemalle, ei onnistunut. Pitää pyytää apua.

Kerroinkin, että minun mökin pihapiirin haravoinnin hoitavat koulupojat, joille maksan työstä. He pistävät lehdet isoihin 350 litran muovipusseihin ja nostavat ne lähelle porttia.

Joku taivasteli muovijätettä kun lehtiä viedään. Lehdet kaadetaan muovipusseista niille osoitettuun kohtaan puutarhajäteasemalla. Muovipusseille on oma keräyskontti.

En minusta enää olisi haravoijaksi.
Koulupojat saavat rahaa ja minä hyvää ja tärkeää palvelua.

Keskiviikko taidetta tekemään.

Korppis

Anonyymi kirjoitti:

Iltapäivää Korvesta@

Helpoin ja nopein tapa kommunikoida terveydenhuollon henkilöiden kanssa on omasote-sovellutus. Siellä on myös minun omasairaanhoitaja, jolle osoitan viestini.

Esim. pyysin eilen kontrolliverikokeiden lähetettä, sain tänään tiedon lähete on kirjoitettu. Minulla on jatkuva lähete kilpirauhaskokeisiin, joten pyysin samaan yhteyteen kokonaisverenkuvan.

Omaan soteen mennään pankkitunnuksilla, ei sinne salasanoja syötetä.

Puiden lehdistä kirjoititte. Kävin tänään mökillä, ajattelin, että olen hyvässä kunnossa nostelemaan muovisäkit autoon ja viemään ne puutarhajäteasemalle, ei onnistunut. Pitää pyytää apua.

Kerroinkin, että minun mökin pihapiirin haravoinnin hoitavat koulupojat, joille maksan työstä. He pistävät lehdet isoihin 350 litran muovipusseihin ja nostavat ne lähelle porttia.

Joku taivasteli muovijätettä kun lehtiä viedään. Lehdet kaadetaan muovipusseista niille osoitettuun kohtaan puutarhajäteasemalla. Muovipusseille on oma keräyskontti.

En minusta enää olisi haravoijaksi.
Koulupojat saavat rahaa ja minä hyvää ja tärkeää palvelua.

Keskiviikko taidetta tekemään.

Korppis

Lue lisää

Jokaisella hyvinvointialueella on tapansa.

Anonyymi kirjoitti:

Jokaisella hyvinvointialueella on tapansa.

Tässä oli 2 erilaista reittiä ja mä katsoin tätä verkkosivujen kautta menevää, kun tällä koneella on paljon parempi lukea ja kirjoittaa.
Kännykällä on koon takia työläänpää,

Maamyyrät ovat jo viikkoja sitten aloittaneet multakumpujen teon nurmikoille. Lienevät niiden omii loukkui. Ainakin lierot ilahtuvat - hetkeksi kun valmiita lymypaikkoja löytyy linnuilta nyt ainakin.
Sitten tuleekin luonnon kaivuri paikalle ja napsii helpon saaliin suihinsa.
Ennen hain rautakaupasta jyrsijöiden kammoamaa hajustetta, joka pilasi syksyn hyvän mestan.

Nyt jätän kaiken ns. häneksi. Seuraava omistaja tekee mitä tekee.

Anonyymi kirjoitti:

Maamyyrät ovat jo viikkoja sitten aloittaneet multakumpujen teon nurmikoille. Lienevät niiden omii loukkui. Ainakin lierot ilahtuvat - hetkeksi kun valmiita lymypaikkoja löytyy linnuilta nyt ainakin.
Sitten tuleekin luonnon kaivuri paikalle ja napsii helpon saaliin suihinsa.
Ennen hain rautakaupasta jyrsijöiden kammoamaa hajustetta, joka pilasi syksyn hyvän mestan.

Nyt jätän kaiken ns. häneksi. Seuraava omistaja tekee mitä tekee.

Lue lisää

Nyt on myyrävuosi.
Meilläkin mökillä niitä kasoja alkoi ilmestyä kaikkialle.
Niitä oli rantapoluilla, pihoilla, pihateillä ja niiden vieressä.
Metsän puolellakin, vaikka maa juurista ja kovaa mättäistä.

Peuraa isonpaa en ole siellä nähnyt.
Pitäjässä on susilauma, onneksi toisella puolen järviä.

Eliaana kirjoitti:

Nyt on myyrävuosi.
Meilläkin mökillä niitä kasoja alkoi ilmestyä kaikkialle.
Niitä oli rantapoluilla, pihoilla, pihateillä ja niiden vieressä.
Metsän puolellakin, vaikka maa juurista ja kovaa mättäistä.

Peuraa isonpaa en ole siellä nähnyt.
Pitäjässä on susilauma, onneksi toisella puolen järviä.

Lue lisää

Myyrät ja hiiret ovat tärkeitä petolintujen ruokaa, myös ketut syövät myyriä ja hiiriä.

Anonyymi kirjoitti:

Maamyyrät ovat jo viikkoja sitten aloittaneet multakumpujen teon nurmikoille. Lienevät niiden omii loukkui. Ainakin lierot ilahtuvat - hetkeksi kun valmiita lymypaikkoja löytyy linnuilta nyt ainakin.
Sitten tuleekin luonnon kaivuri paikalle ja napsii helpon saaliin suihinsa.
Ennen hain rautakaupasta jyrsijöiden kammoamaa hajustetta, joka pilasi syksyn hyvän mestan.

Nyt jätän kaiken ns. häneksi. Seuraava omistaja tekee mitä tekee.

Lue lisää

Se on kontiainen joka ei ole myyrän sukua.
Asuntoihin se ei pyri. Niihin tunkeutuvat punakylkimyyrät, jotka näyttävät hiiriltä,mutta ovat töpöhäntäisiä.
Meidän pihassa on myös vesimyyriä,jotka kaivautuvat maahan,mutta eivät tee multakekoja.
Mkr.

Anonyymi kirjoitti:

Se on kontiainen joka ei ole myyrän sukua.
Asuntoihin se ei pyri. Niihin tunkeutuvat punakylkimyyrät, jotka näyttävät hiiriltä,mutta ovat töpöhäntäisiä.
Meidän pihassa on myös vesimyyriä,jotka kaivautuvat maahan,mutta eivät tee multakekoja.
Mkr.

Lue lisää

Todellista myyräntyötä tällä 80+ palstalla tehty viime vuodet.

Anonyymi kirjoitti:

Se on kontiainen joka ei ole myyrän sukua.
Asuntoihin se ei pyri. Niihin tunkeutuvat punakylkimyyrät, jotka näyttävät hiiriltä,mutta ovat töpöhäntäisiä.
Meidän pihassa on myös vesimyyriä,jotka kaivautuvat maahan,mutta eivät tee multakekoja.
Mkr.

Lue lisää

Kontiainen oli ennen maamyyrä, siksi tuota myyränimeä tulee käytettyä.
Noita töpöhäntiä ei ole näkynyt, kaikki kissan tuomatkin ovat olleet pitkähäntiä.
Vesimyyriä kyllä on.
Supejakin on, mutta niitä ei ole näkynyt, jätöksiä kyllä,