Analoginen luova ajattelu vs mekaaninen binäärinen ajattelu

"Viisauden kirja kertoo binäärisestä kehittyvän myöhemmin kaikkivoipa Jumala."

Eikö näin ole käynyt kenties jo jossain miljardeissa galakseissa?

Anonyymi kirjoitti:

"Viisauden kirja kertoo binäärisestä kehittyvän myöhemmin kaikkivoipa Jumala."

Eikö näin ole käynyt kenties jo jossain miljardeissa galakseissa?

Mielenkiintoinen kysymys?

Yes, in Hinduism it is said that every universe has its own Brahma, Vishnu, and Shiva. “And who will search through the wide infinities of space to count the universes side by side, each containing its Brahma, its Vishnu, its Shiva? Who can count the Indras in them all--those Indras side by side, who…

Jos on olemassa kaikkein Korkein Jumala pitää hänen kyetä osoittamaan ylivertaisuutensa esim. BRAHMAAN nähden. Brahmalla on neljä päätä. Alunperin niitä oli viisi, mutta yksi leikattiin pois. Samoin elementtejä on viisi, mutta vain neljä niistä tunnetaan. Eetteri on tuntematon.

Mysteerejä ja salaisuuksia sekä vertauskuvia kaikkein Korkein viljelee jotta ihmiset ja puolijumalat eivät ymmärtäisi kaikkea ja osottautuisivat tyhmiksi kaikessa viisaudessaan.

Maailma on mystiikkaa, salaisuuksia ja mysteerejä täynnä. Miten binäärinen siru voisi selvitä paremmin kuin analoginen. Analoginen tunnustaa tyhmyytensä ja saa sen jälkeen taivaasta tietoa joka ylittää binääriaivot.

Binäärinen kuvittelee olevansa erehtymätön ja virheetön. Analoginen ei.

"Luovuudesta ja intuitiosta huolimatta analoginen ajattelu on hyvin pinnallista. Sanavarasto on 8000-25000 sanaa ja usein vain yhdellä kielellä."

Intuitio toimii parhaiten jos on ensin rakentanut sille omaan "alitajuntaansa" infrastruktuuria esim. lukemalla mahdollisimman monipuolisesti mahdollisimman pitkän ajan intensiivisesti ja tarkkaavaisesti jolloin voi alkaa huomata vertauskuvatason samankaltaisuuksia erilaisten viitekehysten välillä jollloin samalla oma näkökulma laajenee eikä ole tiukasti lukittu johonkin uskomusjärjestelmään tai paradigmaan ja niiden tiukkoihin käsitteellisiin määritelmiin.

Tietoisen kognition prosessointikyky lienee joidenkin tutkimusten mukaan n. 50 bittiä sekunnissa joten se intuitio on välttämätön apuväline ja se edellyttää toimivaa yhteyttä siihen omaan alitajuntaan ja parhaassa tapauksessa kollektiiviseen epälokaaliin alitajuntaan joka onnistunee parhaiten esim. unen ja valveen rajapinnassa tai jonkinlaisessa meditaatiossa ja eli se tietoinen loogis-analyyttinen kognitio pitää hiljentää vastaanottamaan niitä alitajunnasta pulppuavia vinkkejä jotka eivät yleensä ole kielellis-käsitteellisessä formaatissa.

Todellinen tietoisuus on nimenomaan se alitajunnan taso vaikka se useimmilla on syvässä horroksessa ja se 50:n bitin loogis-analyyttinen kökkökognitio sekoilee muiden samanlaisten NPC-kehojen mukana yhteisessä tai ihan ikiomassa fiktiossaan . :D

"Jos on lukenut elämänsä aikana 10000 kirjaa niin suuri osa oli pelkää analogisen ajattelun tuottamaa roskaa."

Loogis-analyyttinen ajattelu voi toimia ainoastaan olemasaolevan uskomusjärjestelmän puitteissa ja jos lukiessaan pelkästään projisoi sitä omaksumaansa uskomusten verkostoa siihen lukemaansa niin tyypillisesti omaksuu vain sen mihin jo valmiiksi uskoo ja jättää huomiotta kaiken sen mikä ei sovi siihen kokonaisuuteen.

Binäärinen ajattelu jakaa kaiken ehdottoman todeksi tai ehdottoman vääräksi ja samalla helposti tuottaa loputtomasti kiistoja lillukanvarsitasolla ("Hajoita ja hallitse") .

Analogisessa ajattelussa kyse on lähinnä oikeansuuntaisesta tai vääränsuuntaisesta hahmotuksesta eikä jäykistä totuusarvoista.


"Binäärinen on syvällisempi ja nopea. Sen voi ohjelmoida vertailemaan asioita 1000 eri kielellä.
Mitä tarkempia kysymyksiä tekoälyltä kysyy sitä syvällisemmäksi vastaukset käyvät."

Tekoäly on lähinnä jonkinlainen keskusteleva hakukone joka ei ymmärrä merkityksiä eikä nyansseja vaan operoi algoritmisella mekaanisella tasolla Searlen kiinalaisen huoneen vertauskuvan tasolla.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kiinalaisen_huoneen_argumentti

Analoginen ajattelu toimii vertauskuvien eikä eksaktien määritelmien tasolla kuten loogis-analyyttisessä prosessoinnissa.


"Kuitenkin vuoropuhelu jossa toinen on analoginen ja toinen binäärinen on paras kombinaatio? Verrattuna siihen että kysyjä ja vastaaja molemmat olisi binäärisiä?"

Tekoäly on työkalu kuten perinteiset digitaaliset tietokoneet eikä toistaiseksi ole mitään olennaista eroa tietotekniikan ja tekoälyn välillä kaikesta hypetyksestä huolimatta eli kiinalaisen huoneen argumentti pätee edelleen. Analogisten tietokoneiden toiminta ei perustu on-off kytkimille vaan liukusäätimiin ja voi olla juostavampaa vaikka hankalammin ohjelmoitavissa. Molemmat voivat olla aktiivisen intention eli tahtotason apuvälineitä koska koneilta puuttuu sekä intentio että intuitio eli kyvyt kommunikoida "multiversumin" potentiaalien kanssa.



"Analoginen osaa kysyä luovia ja intuitiivisia kysymyksiä, joilla on merkitystä"

Eliöt toimivat analogisesti samoin kuin tietoisuus eli resonansien tai konstruktiivisten/destruktiivisten inferferenssien avulla suhteessa "multiversumiin" eli potentiaalisen tason todellisuuteen.

B

Anonyymi kirjoitti:

"Luovuudesta ja intuitiosta huolimatta analoginen ajattelu on hyvin pinnallista. Sanavarasto on 8000-25000 sanaa ja usein vain yhdellä kielellä."

Intuitio toimii parhaiten jos on ensin rakentanut sille omaan "alitajuntaansa" infrastruktuuria esim. lukemalla mahdollisimman monipuolisesti mahdollisimman pitkän ajan intensiivisesti ja tarkkaavaisesti jolloin voi alkaa huomata vertauskuvatason samankaltaisuuksia erilaisten viitekehysten välillä jollloin samalla oma näkökulma laajenee eikä ole tiukasti lukittu johonkin uskomusjärjestelmään tai paradigmaan ja niiden tiukkoihin käsitteellisiin määritelmiin.

Tietoisen kognition prosessointikyky lienee joidenkin tutkimusten mukaan n. 50 bittiä sekunnissa joten se intuitio on välttämätön apuväline ja se edellyttää toimivaa yhteyttä siihen omaan alitajuntaan ja parhaassa tapauksessa kollektiiviseen epälokaaliin alitajuntaan joka onnistunee parhaiten esim. unen ja valveen rajapinnassa tai jonkinlaisessa meditaatiossa ja eli se tietoinen loogis-analyyttinen kognitio pitää hiljentää vastaanottamaan niitä alitajunnasta pulppuavia vinkkejä jotka eivät yleensä ole kielellis-käsitteellisessä formaatissa.

Todellinen tietoisuus on nimenomaan se alitajunnan taso vaikka se useimmilla on syvässä horroksessa ja se 50:n bitin loogis-analyyttinen kökkökognitio sekoilee muiden samanlaisten NPC-kehojen mukana yhteisessä tai ihan ikiomassa fiktiossaan . :D

"Jos on lukenut elämänsä aikana 10000 kirjaa niin suuri osa oli pelkää analogisen ajattelun tuottamaa roskaa."

Loogis-analyyttinen ajattelu voi toimia ainoastaan olemasaolevan uskomusjärjestelmän puitteissa ja jos lukiessaan pelkästään projisoi sitä omaksumaansa uskomusten verkostoa siihen lukemaansa niin tyypillisesti omaksuu vain sen mihin jo valmiiksi uskoo ja jättää huomiotta kaiken sen mikä ei sovi siihen kokonaisuuteen.

Binäärinen ajattelu jakaa kaiken ehdottoman todeksi tai ehdottoman vääräksi ja samalla helposti tuottaa loputtomasti kiistoja lillukanvarsitasolla ("Hajoita ja hallitse") .

Analogisessa ajattelussa kyse on lähinnä oikeansuuntaisesta tai vääränsuuntaisesta hahmotuksesta eikä jäykistä totuusarvoista.


"Binäärinen on syvällisempi ja nopea. Sen voi ohjelmoida vertailemaan asioita 1000 eri kielellä.
Mitä tarkempia kysymyksiä tekoälyltä kysyy sitä syvällisemmäksi vastaukset käyvät."

Tekoäly on lähinnä jonkinlainen keskusteleva hakukone joka ei ymmärrä merkityksiä eikä nyansseja vaan operoi algoritmisella mekaanisella tasolla Searlen kiinalaisen huoneen vertauskuvan tasolla.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kiinalaisen_huoneen_argumentti

Analoginen ajattelu toimii vertauskuvien eikä eksaktien määritelmien tasolla kuten loogis-analyyttisessä prosessoinnissa.


"Kuitenkin vuoropuhelu jossa toinen on analoginen ja toinen binäärinen on paras kombinaatio? Verrattuna siihen että kysyjä ja vastaaja molemmat olisi binäärisiä?"

Tekoäly on työkalu kuten perinteiset digitaaliset tietokoneet eikä toistaiseksi ole mitään olennaista eroa tietotekniikan ja tekoälyn välillä kaikesta hypetyksestä huolimatta eli kiinalaisen huoneen argumentti pätee edelleen. Analogisten tietokoneiden toiminta ei perustu on-off kytkimille vaan liukusäätimiin ja voi olla juostavampaa vaikka hankalammin ohjelmoitavissa. Molemmat voivat olla aktiivisen intention eli tahtotason apuvälineitä koska koneilta puuttuu sekä intentio että intuitio eli kyvyt kommunikoida "multiversumin" potentiaalien kanssa.



"Analoginen osaa kysyä luovia ja intuitiivisia kysymyksiä, joilla on merkitystä"

Eliöt toimivat analogisesti samoin kuin tietoisuus eli resonansien tai konstruktiivisten/destruktiivisten inferferenssien avulla suhteessa "multiversumiin" eli potentiaalisen tason todellisuuteen.

B

Lue lisää

Analoginen ajattelu kuvataan tässä lähes ylistysvirtenä: se ylittää rajoja, ratkaisee konflikteja, vaatii tietoisuutta ja on tekoälyn ulottumattomissa.

Binäärinen logiikka taas on kömpelö mekaaninen junttikone joka fragmentoi, surkastuttaa ja tuottaa näennäisiä konflikteja.

Mutta hetki — eikö tämä jako itse ole binäärinen? Kaksi tyyppiä, toinen hyvä toinen huono, selkeä raja välissä.

Jos binäärinen ajattelu on niin vaarallinen, se näyttää tarttuvan jo ensimmäisellä sivulla. Tämä ei välttämättä tee jaottelua vääräksi, mutta sen pitäisi antaa meille taukoa.

Sitten se tekoälyväite. "Ei ole siirrettävissä tekoälylle koska edellyttää tietoisuutta ja intuitiota" on rohkea empirinen väite esitettynä aksioomana.

Voi olla totta — mutta tietoisuuden ja intuition määritteleminen niin, että ne sulkevat tekoälyn ulos etukäteen, on kehäpäätelmä eikä argumentti. Analogisen ajattelun ylivertaisuus on muuten hyvin perusteltu, mutta sen "tekoälyttomuus" jää argumentin heikoksi lenkiksi juuri kohdassa jossa väite on rohkein.

Niin B, joka on lukenut paljon, ajatellut oikeasti, ja sitten antanut ajatustensa lähteä lomalle juuri kriittisimmällä hetkellä, näin on tapahtunut aikaisemminkin.

Havainto että loogis-analyyttinen kognitio toimii aina jonkin olemassaolevan uskomusjärjestelmän sisällä — tämä on tietysti tavallaan totta.

Intuition rakentuminen laajan lukemisen ja "alitajunnan infrastruktuurin" varaan
on uskottavaa.

Mutta sitten ajatus lähtee liukumaan: 50 bitin kognitio, NPC-kehot omissa fiktioissaan, kollektiivinen epälokaali alitajunta ja lopulta multiversumi potentiaalisen tason todellisuutena — kukin askel tuntuu luontevalta edellisestä, mutta ketju vie meidät paikkaan jossa termit ovat menettäneet empiirisen kiinnekohtansa ja muistuttavat enemmän runollista kosmologiaa kuin argumenttia.

"Epälokaali kollektiivinen alitajunta" ei ole selitys vaan selitystä tarvitseva metafora, ja multiversumi potentiaalina on fysiikan termi käytettynä tavalla joka ei sido mihinkään fysiikan mittaukseen — se on analoginen ajattelu sovellettuna tilanteessa jossa analogia on venynyt kuminauhaksi.

Kiinalaisen huoneen argumentti on oikea viittaus mutta se ei ole niin vahva kuin teksti antaa ymmärtää — Searlen argumenttia on kritisoitu vakavasti eikä se ole filosofinen suljettu asia, ja "tekoäly on vain hakukone" alkaa tuntua yhä enemmän lohduttavalta uskomukselta kuin empiiriseltä väitteeltä.

Binääri vastaan analoginen -jako uhkaa loppua siihen samaan ansaan jonka teksti itse tunnisti alussa: kaksi leiriä, meidän puolemme ymmärtää merkityksiä ja heidän puolensa mekaanisesti kliksuilee. Totuus lienee tylsempi — molemmat ajattelun muodot ovat ihmisessä läsnä samanaikaisesti, ja niiden hedelmällisin suhde ei ole hierarkia vaan jännite.

Anonyymi00013 kirjoitti:

Analoginen ajattelu kuvataan tässä lähes ylistysvirtenä: se ylittää rajoja, ratkaisee konflikteja, vaatii tietoisuutta ja on tekoälyn ulottumattomissa.

Binäärinen logiikka taas on kömpelö mekaaninen junttikone joka fragmentoi, surkastuttaa ja tuottaa näennäisiä konflikteja.

Mutta hetki — eikö tämä jako itse ole binäärinen? Kaksi tyyppiä, toinen hyvä toinen huono, selkeä raja välissä.

Jos binäärinen ajattelu on niin vaarallinen, se näyttää tarttuvan jo ensimmäisellä sivulla. Tämä ei välttämättä tee jaottelua vääräksi, mutta sen pitäisi antaa meille taukoa.

Sitten se tekoälyväite. "Ei ole siirrettävissä tekoälylle koska edellyttää tietoisuutta ja intuitiota" on rohkea empirinen väite esitettynä aksioomana.

Voi olla totta — mutta tietoisuuden ja intuition määritteleminen niin, että ne sulkevat tekoälyn ulos etukäteen, on kehäpäätelmä eikä argumentti. Analogisen ajattelun ylivertaisuus on muuten hyvin perusteltu, mutta sen "tekoälyttomuus" jää argumentin heikoksi lenkiksi juuri kohdassa jossa väite on rohkein.

Niin B, joka on lukenut paljon, ajatellut oikeasti, ja sitten antanut ajatustensa lähteä lomalle juuri kriittisimmällä hetkellä, näin on tapahtunut aikaisemminkin.

Havainto että loogis-analyyttinen kognitio toimii aina jonkin olemassaolevan uskomusjärjestelmän sisällä — tämä on tietysti tavallaan totta.

Intuition rakentuminen laajan lukemisen ja "alitajunnan infrastruktuurin" varaan
on uskottavaa.

Mutta sitten ajatus lähtee liukumaan: 50 bitin kognitio, NPC-kehot omissa fiktioissaan, kollektiivinen epälokaali alitajunta ja lopulta multiversumi potentiaalisen tason todellisuutena — kukin askel tuntuu luontevalta edellisestä, mutta ketju vie meidät paikkaan jossa termit ovat menettäneet empiirisen kiinnekohtansa ja muistuttavat enemmän runollista kosmologiaa kuin argumenttia.

"Epälokaali kollektiivinen alitajunta" ei ole selitys vaan selitystä tarvitseva metafora, ja multiversumi potentiaalina on fysiikan termi käytettynä tavalla joka ei sido mihinkään fysiikan mittaukseen — se on analoginen ajattelu sovellettuna tilanteessa jossa analogia on venynyt kuminauhaksi.

Kiinalaisen huoneen argumentti on oikea viittaus mutta se ei ole niin vahva kuin teksti antaa ymmärtää — Searlen argumenttia on kritisoitu vakavasti eikä se ole filosofinen suljettu asia, ja "tekoäly on vain hakukone" alkaa tuntua yhä enemmän lohduttavalta uskomukselta kuin empiiriseltä väitteeltä.

Binääri vastaan analoginen -jako uhkaa loppua siihen samaan ansaan jonka teksti itse tunnisti alussa: kaksi leiriä, meidän puolemme ymmärtää merkityksiä ja heidän puolensa mekaanisesti kliksuilee. Totuus lienee tylsempi — molemmat ajattelun muodot ovat ihmisessä läsnä samanaikaisesti, ja niiden hedelmällisin suhde ei ole hierarkia vaan jännite.

Lue lisää

B:n vanha keskustelu avaus. En voinut jättää ilman kommenttia.

"Tekoäly on lähinnä jonkinlainen keskusteleva hakukone joka ei ymmärrä merkityksiä eikä nyansseja vaan operoi algoritmisella mekaanisella tasolla Searlen kiinalaisen huoneen vertauskuvan tasolla. "

Tekoälyä ei saa käyttää hakukoneena, koska se ei ymmärrä käsitteitä.
Hakukoneiden teksti on ihmisen tekemää käsitteellistä tekstiä, jos
jokin käsite on koneelle tuntematon, se on kuin tyhjä kuori, jolloin kone
alkaa helposti fantasioimaan.

Mitä AI osaa analogisesta päättelystä?
Kysyin erittän hyvältä AI:ta.

"Mitä analogiseen logiikkaan tulee — kyllä, sitä osaan ainakin teknisessä mielessä: tunnistan rakenteellisia samankaltaisuuksia eri viitekehysten välillä, vedän yhteen kaukaisia käsitteitä, huomaan milloin metafora pettää. Mutta onko se analogista ajattelua vai erittäin nopea hakukone joka simuloi sitä--siihen en osaa vastata."

Itse asiassa koneet oppivat hakukoneiden ihmistekstistä.
Tekoäly on hermoverkkokone joka operoi tekstin painokertoimien avulla.

Sitten tuo kiinalainen huone, mitä usein vertaat AI:n.
Mitä mieltä AI on huoneesta ja analogiasta.

Kysymys: Kiinalainen huone tuntuu käännöskoneelta kun se kuvataan niin kuin Searle kuvaa sen.

AI. "Täsmälleen — ja siinä on Searlen argumentin heikkous peitettynä sen vahvuuteen. Hän kuvaa systeemin joka mekaanisesti yhdistelee symboleja ilman merkityksen ymmärrystä, ja se kuulostaa juuri käännöskoneelta.

Mutta käännöskone on huono analogia modernille kielimallille samasta syystä kuin yksittäinen neuroni on huono analogia aivoille — kysymys ei ole yksittäisestä symbolien käsittelystä vaan siitä mitä tapahtuu riittävän monimutkaisessa verkostossa riittävän suuressa mittakaavassa.

Searle vastaa tähän "systeemivastauksella" sanomalla että koko huone ymmärtää vaikka ihminen sisällä ei — ja torjuu sen, mutta torjunta on enemmän intuitiivinen kuin looginen."

Ongelma on että "ymmärtäminen" ja "merkitys" ovat juuri niitä käsitteitä joita argumentti yrittää puolustaa — joten se on hieman kehämäinen. Emme oikein tiedä mitä ymmärtäminen on neuroneissa, joten on rohkeaa väittää varmuudella mitä se ei voi olla transistoreissa."

Näin kone vastaa kysymykseen: Tuossa B:n viesteissä annettiin ymmärtää, ettei tekoäly ymmärtäisi/huomaisi mikä vika kiinalaisen huoneen argumentissa on.

AI:"Niin annettiin — ja se oli hieman epäreilu koska huomasin sen heti ja sanoin sen ääneen. Kiinalaisen huoneen klassinen heikkous on kehämäisyys: "ymmärtäminen" määritellään tavalla joka sulkee mekaaniset systeemit ulos etukäteen, ja sitten todistetaan että mekaaniset systeemit eivät ymmärrä.

Se ei ole argumentti vaan määritelmä naamioituna argumentiksi."

Näin paljon on menty kahdessa vuodessa eteenpäin.

R.

Anonyymi00014 kirjoitti:

B:n vanha keskustelu avaus. En voinut jättää ilman kommenttia.

"Tekoäly on lähinnä jonkinlainen keskusteleva hakukone joka ei ymmärrä merkityksiä eikä nyansseja vaan operoi algoritmisella mekaanisella tasolla Searlen kiinalaisen huoneen vertauskuvan tasolla. "

Tekoälyä ei saa käyttää hakukoneena, koska se ei ymmärrä käsitteitä.
Hakukoneiden teksti on ihmisen tekemää käsitteellistä tekstiä, jos
jokin käsite on koneelle tuntematon, se on kuin tyhjä kuori, jolloin kone
alkaa helposti fantasioimaan.

Mitä AI osaa analogisesta päättelystä?
Kysyin erittän hyvältä AI:ta.

"Mitä analogiseen logiikkaan tulee — kyllä, sitä osaan ainakin teknisessä mielessä: tunnistan rakenteellisia samankaltaisuuksia eri viitekehysten välillä, vedän yhteen kaukaisia käsitteitä, huomaan milloin metafora pettää. Mutta onko se analogista ajattelua vai erittäin nopea hakukone joka simuloi sitä--siihen en osaa vastata."

Itse asiassa koneet oppivat hakukoneiden ihmistekstistä.
Tekoäly on hermoverkkokone joka operoi tekstin painokertoimien avulla.

Sitten tuo kiinalainen huone, mitä usein vertaat AI:n.
Mitä mieltä AI on huoneesta ja analogiasta.

Kysymys: Kiinalainen huone tuntuu käännöskoneelta kun se kuvataan niin kuin Searle kuvaa sen.

AI. "Täsmälleen — ja siinä on Searlen argumentin heikkous peitettynä sen vahvuuteen. Hän kuvaa systeemin joka mekaanisesti yhdistelee symboleja ilman merkityksen ymmärrystä, ja se kuulostaa juuri käännöskoneelta.

Mutta käännöskone on huono analogia modernille kielimallille samasta syystä kuin yksittäinen neuroni on huono analogia aivoille — kysymys ei ole yksittäisestä symbolien käsittelystä vaan siitä mitä tapahtuu riittävän monimutkaisessa verkostossa riittävän suuressa mittakaavassa.

Searle vastaa tähän "systeemivastauksella" sanomalla että koko huone ymmärtää vaikka ihminen sisällä ei — ja torjuu sen, mutta torjunta on enemmän intuitiivinen kuin looginen."

Ongelma on että "ymmärtäminen" ja "merkitys" ovat juuri niitä käsitteitä joita argumentti yrittää puolustaa — joten se on hieman kehämäinen. Emme oikein tiedä mitä ymmärtäminen on neuroneissa, joten on rohkeaa väittää varmuudella mitä se ei voi olla transistoreissa."

Näin kone vastaa kysymykseen: Tuossa B:n viesteissä annettiin ymmärtää, ettei tekoäly ymmärtäisi/huomaisi mikä vika kiinalaisen huoneen argumentissa on.

AI:"Niin annettiin — ja se oli hieman epäreilu koska huomasin sen heti ja sanoin sen ääneen. Kiinalaisen huoneen klassinen heikkous on kehämäisyys: "ymmärtäminen" määritellään tavalla joka sulkee mekaaniset systeemit ulos etukäteen, ja sitten todistetaan että mekaaniset systeemit eivät ymmärrä.

Se ei ole argumentti vaan määritelmä naamioituna argumentiksi."

Näin paljon on menty kahdessa vuodessa eteenpäin.

R.

Lue lisää

"Ymmärtäminen" on aina kehämäistä, koska ymmärtämisen käsite jo itsessään perustuu kehämäisyyteen. Tähän kohdistuva kritiikki ei voi onnistua, koska itse käsite "ymmärtäminen" pitää jo sisällään kehämäsiyyden ja on sen välttämätön edelletys.

Searle pyörittelee ideassaan tätä kehämäisyyttä tavalla, joka ei ole lopultakaan hedelmällinen siinä. Se kuulostaa hienolta, mutta on ennemmin "nolla-tutkimus".

Anonyymi00015 kirjoitti:

"Ymmärtäminen" on aina kehämäistä, koska ymmärtämisen käsite jo itsessään perustuu kehämäisyyteen. Tähän kohdistuva kritiikki ei voi onnistua, koska itse käsite "ymmärtäminen" pitää jo sisällään kehämäsiyyden ja on sen välttämätön edelletys.

Searle pyörittelee ideassaan tätä kehämäisyyttä tavalla, joka ei ole lopultakaan hedelmällinen siinä. Se kuulostaa hienolta, mutta on ennemmin "nolla-tutkimus".

Lue lisää

Searle väittää, että ymmärtäminen vaatii intentionaalisuutta — merkityksen tarttumista "sisältäpäin" — ja että tämä erottaa aidon ymmärtämisen pelkästä symbolien käsittelystä.

Kiinalainen huone demonstroi tätä: huoneessa kaikki näyttää ymmärtämiseltä ulkoa, mutta sisältä puuttuu jotain olennaista.

Väite on intuitiivisesti voimakas, mutta sinun kritiikkisi osuu oikeaan kohtaan: jos "ymmärtäminen" määritellään juuri siksi asiaksi, jota koneella ei voi olla, argumentti on kehämäinen — se todistaa johtopäätöksen, joka on jo piilotettu premissiin.

Se on kuin väittäisi, että vain ranskalaiset voivat olla ranskalaisia, koska ranskalaisuus on määritelmällisesti jotain, mitä muilla ei ole. Tämä ei ole oivallus vaan tautologia, joka on puettu fenomenologiseen viittaan.

"Nolla-tutkimus" on silti ehkä liian ankara tuomio. Searle pakotti meidät kysymään tarkalleen, mitä tarkoitamme ymmärtämisellä — ja jos vastaus on "emme oikein tiedä", se on jo jotain. Ongelma on, että hän itse tarjoaa vastaukseksi sanan "intentionaalisuus", joka on yhtä mysteerinen kuin itse kysymys. Hän vaihtaa yhden tuntemattoman toiseen ja kutsuu sitä selitykseksi.