Kuussa on melkoinen määrä kraatereita, isojakin. Mutta lähes kaikki näyttävät jotenkin ajan syömiltä ja latteilta. Kysymys kuuluu, miten ne ovat latistuneet?
Siellä ei tuule, ei sada ja eroosio on vain lämpötilan vaihteluita. Ja sekin lienee heikon painovoiman vuoksi melko vähäistä.
Siellä ei tuule, ei sada ja eroosio on vain lämpötilan vaihteluita. Ja sekin lienee heikon painovoiman vuoksi melko vähäistä.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Laava varmaan alussa tasoittanut ja mikrometeoriitit kuluttavat hitaasti kuun pintaa
Eipä ole mitään sarjakuvamaisen näköisiä suuria muotoja, vaan täytyy hyväksyä tylsä pitkän ajan tekemä näkymä jossa muodot ovat tasoittuneet aivan samalla tavalla kuin olisi tuulta tai sellaista mikä on tervejärkistä meidän lähellä. Ei kannata uskoa liikaa teoreettisia pikkutietoja, että ei tuulta tai muuta tyypillistä näin olisi mikä voisi vastaavan saada aikaan. Kuun hiekka on selvästi sen tyyppistä että se täyttää kraaterit helposti, kaikkihan tämän tajuavat. Omaa järkeä saa käyttää.
https://www.space.com/18175-moon-temperature.html
Kuussapäivän ja yön lämpötilaero voi parhaimmillaan luokkaa 250 astetta. Se kyllä rapautta kiveä tehokkaasti satojen miljoonien vuosien kuluessa.
aivan. Kuu on pölypallo. kraaterit täynnä kuupölyä. Siellä ne vaan Apollo-ukot ajeli autolla pölyn päällä.
Kuussa on kilometrien korkuisia vuoria.
Ja Kuun kraatereissa on kraatereita, joissa on kraatereita, joissa on kraatereita...
Kun Kuun gravitaatio on niin heikko leviää jokaisesta suuremmasta iskusta höyrystyvän kiviaineksen puhaltamana mieletön määrä pinnan irtopölyä ympäristöön. Laskeutuessaan se täyttää kolot ja kuopat syöden pois suuren osan korkeuseroista.
Kuu on juustoa. Näin mulle lapsena kerrottiin eikä ole syytä muuta uskoa.
Vähäinenkin eroosio muutaman miljardin vuoden kuluessa.....
Siinä ehtii tulla monenlaista osumaakin.
Jonain päivänä NASA ilmoittaa että kaikille Apollo laskeutumispaikoille on ajan saatossa osunut meteoriitteja siinä määrin että enää ei voida todistaa Kuussa käyntejä. Thats all Folks