Universumi on Big bang:ssa jatkuvasti

Avauksessa esitetty jatkuva aika-avaruuden luominen on itse asiassa uudelleen muotoilu blokkiuniversumista siten, että tulevaisuus puuttuu. Menneisyys on olemassa ja sen rajapinnassa tulevaisuuteen tapahtuu kaikki, mikä universumissa voi määritellä 'olemassa olemiseksi'. Aika-avaruus on siten emergentti ominaisuus perustavammista ilmiöistä, kuten kvanttifysiikan lomittumisesta.

Tämä käsitys yhdistyy Heisenbergin epätarkkuusperiaatteeseen, sillä aika-avaruuskin on sen mukaan vain todennäköisyyksiä ajan ja paikan suhteen. Tietyssä mielessä olemme ja ympärillämme oleva on olemassa vain holografisena heijastuksena perustavampien ilmiöiden emergenttinä seurauksena.

Anonyymi kirjoitti:

Avauksessa esitetty jatkuva aika-avaruuden luominen on itse asiassa uudelleen muotoilu blokkiuniversumista siten, että tulevaisuus puuttuu. Menneisyys on olemassa ja sen rajapinnassa tulevaisuuteen tapahtuu kaikki, mikä universumissa voi määritellä 'olemassa olemiseksi'. Aika-avaruus on siten emergentti ominaisuus perustavammista ilmiöistä, kuten kvanttifysiikan lomittumisesta.

Tämä käsitys yhdistyy Heisenbergin epätarkkuusperiaatteeseen, sillä aika-avaruuskin on sen mukaan vain todennäköisyyksiä ajan ja paikan suhteen. Tietyssä mielessä olemme ja ympärillämme oleva on olemassa vain holografisena heijastuksena perustavampien ilmiöiden emergenttinä seurauksena.

Lue lisää

Onko kivempi kehitellä mielikuvitustarinoita "tieteelliseen" viitekehykseen vai kirjoittaa fiktiivistä kirjallisuutta?

Anonyymi kirjoitti:

Onko kivempi kehitellä mielikuvitustarinoita "tieteelliseen" viitekehykseen vai kirjoittaa fiktiivistä kirjallisuutta?

Sinun pitää kysyä sitä niiltä tutkijoilta, jotka näitä käsityksiä kehittävät. Vai luulitko, että itse keksin avauksen?

" "blokkimaailma", on filosofinen ja tieteellinen käsite, joka kuvaa aikakäsitystä, jossa kaikki menneet, nykyiset ja tulevat tapahtumat ovat olemassa samalla tavalla. "

Eikö tämä ole nimeltään matoteoria. Sen mukaan alkeishiukkaset, ja isommatkin pysyvät kappaleet ovat neliulotteisia pitkiä matoja. Blokkeja ne eivät ole. Ainoastaan lyhyen välähdyksen voi ajatella olevan blokki, eikä mato.

Ehdottomasti. Ne teoreettiset fyysikot, jotka näitä ideoita kehittelevät, eivät väitä käsityksilleen olevan todisteita. He arvelevat lisäksi, että tulee olemaan hyvin vaikeata löytää empiiristä näyttöä esim. holografisen aika-avaruuden todistamiseksi.

Uusia ideoita kuitenkin tarvitaan ns. yhtenäisteorian kehittämiseksi, sillä yleinen suhteellisuusteoria ei sovi yhteen kvanttifysiikan kanssa nykyisen tietämyksen mukaa.

Säieteoriassa voi lukea, että yhden universumin muodostaa objekti, joka on suurempi 4D-säie (brane). Universumien on puolestaan oltava bulkkiavaruudessa, joka on joko säie eli aivan sama asia kuin universumi, tai sitten se on vain täysin staattinen avaruus. Tällöin koska bulkki on suurempi asia universumin ympärillä, niin se on sitä perustavampi, ja nyt perustavalla asialla olisi vähemmän ilmiöitä kuin toisella asialla. Näistä suurista säikeistä voisi sanoa saman kuin kaikista klassisista monidimensioisista geometrisista kappaleista, eli senkin, että ne koostuvat lopulta pisteistä. Jos sanot että on jotain universumin ulkopuolella, ja että se on perustavampi kuin universumi, niin ensin se voi perustaa universumin myös siten, että universumi koostuu siitä. Koska kuitenkin tiedetään, että universumi koostuu pisteistä, niin voidaan sanoa, että se missä universumit ovat, koostuu pisteistä. GR:n aika-avaruus on (jo ennen Einsteinin yhtälöä) keskustelu siitä, mitä pisteet tekevät. Eikä siitä, että onko pisteitä. Jolloin GR:ää perustavampi ilmiö voi edelleen tarkoittaa sitä, että tulisi keskustella muista asioista, mitä pisteet tekevät.

Ei pidä paikkaansa, että Big Bangin on oltava jatkuva, jotta olisi olemassa perustavampia ilmiöitä. Kirjoituksesi on melkoisen binäärinen ketju ajatuksia, joissa etenet asiasta toiseen tyyliin
'X on tosi, joten Y on tosi, joten Z on tosi'
1 -> 1 -> 1
Ajattelusi perustuu siihen, että tämä kaikki katkeaisi, jos väitetään jossain välissä 0. Tosiasiassa mikään näistä 1:stä ei kuitenkaan edellytä toisia 1:iä.

Olet kirjoittanut asioista myös nurinkurisessa järjestyksessä. Perustavampi asia on olemassa ensisijaisesti, ja sitten se tekee jotain, minkä takia ilmiöt näyttävät joltakin.

K:
"Aika on universumin itsensä ominaisuus"

Tässä ajatusharppaus on melkoinen tai olet tehnyt sen todella vaikeaksi. Helpointa olisi sanoa, että tämä ei liity enää jatkuvaan alkuräjähdykseen. Silti juuri korkeadimensioisissa multiversumeissa sanotaan, että aika on eräs 4D-säikeen eli universumin suunnista. Sinä yrität kuitenkin puhua siitä, että juuri universumi olisi itselleen jokin perustavampi toinen ilmiö kuin mitä se on. Miksi se lakkaisi olemasta sitä mitä sen sanotaan olevan? Tai miksi oli sanottu, että universumi on pisteitä avaruutta ja aikaa, jos sitten sanotaan, että se ei ole niitä?

Se että muutaa jonkin kohteen kuvauksen kokonaan toiseksi kohteeksi ei yleensä vaadi sitä, että pitää esittää näitä kohteita lisää. Eli että olisi pitänyt esittää monta universumia saadakseen muutettua niistä yhden. Säieteoriassa on matemaattinen pakko sanoa, että säie-objekteja pitää olla korkeita dimensioita käyttäen, mutta siinä voi silti väitää että bulkkiavaruus on kuin tyhjänä 4D-säikeistä, jotka muistuttaisivat universumia. Siinä tapauksessa siinä ei alkuräjähdä universumeita kuin kerran.

Jos universumi on edelleen 4D-avaruus (johtuen esim. siitä miten universumi ja alkuräjähdys sopivat toisilleen), niin PW ajan ei oikeasti haluta olevan universumin ominaisuus, vaan universumin halutaan olevan PW-systeemin ominaisuus.

K:
"ja universumi luo aikaa jatkuvasti lisää ja niin myös aika-avaruutta syntyy lisää. "

Väitän ettei missään tuoreessa teoreettisen fysiikan ideassa toimita näin. Tai sitten siinä ei ole multiversumeita eikä useita alkuräjähdyksiä. Jotta voisi olla multiversumi, missä toinen alkuräjähdys sijaitsee jollain etäisyydellä, täytyy yhden universumin olla äärellisen tai äärettömän välin joukko pisteitä. Äärettömyys saa olla olemassa vain ajan suuntaan. SIlloin bulkkiavaruus olisi ääretön johonkin suuntaan myös ja se muistuttaisi normaalisti kuviteltua ääretöntä aikaa. Äärellinen tapaus on se, missä kaikki aika olisi jo annettu silloin kun 4D-säie annettiin universumina.

PW:ssä systeemi on ja sen systeemin tuottama illuusio on aika. Aika ei koskaan ole olematta illuusio, eikä sillä ole mitään merkitystä olla eri hetkien aikaa. Tai kaikki on illuusiota alusta loppuun, ja sen illuuson ja PW-systeemin itsensä olemassaolon voi ymmärtää samalla tavalla kuin aika-akselin tai blokkiavaruuden.

K:
"Universumi on siis tässä mielessä syntynyt 'ei- mistään' ja jatkuvasti aika-avaruutta syntyy lisää 'ei-mihinkään'."

Inflaatiossa avaruuden laajeneminen tuottaa lisää avaruutta jotenkin. Toivon että sitä voisi verrata aikaan. Tässä kuitenkin tapahtuu niin, että avaruutta syntyy vain jo kahden avaruuden väliin. Toisin sanoen, ei ole yleensä edes mahdollista olla avaruuden reunaa, johon se päättyy, ja erityisesti ei ole teoriaa, joka voisi muodostaa avaruutta tämän reunan toiselle puolelle.

PW:ssä aika on olemassa aina kun PW-systeemi on olemassa, koska aika ei käänny PW:ssä pois päältä millään systeemin tilalla. PW-systeemillä ei ole spekuloitua syntymää, joten ei ole koskaan sellaista, missä aika olisi syntynyt. Tällä tavalla se poikkeaa paljon kvanttikosmologioista, joissa aika ja koko 4D-universumi syntyy ja sitä ennen on joskus toinen aika, ja tila jossa 4D-universumia ei aivan sellaisena vielä ollut.

2

Anonyymi kirjoitti:

Säieteoriassa voi lukea, että yhden universumin muodostaa objekti, joka on suurempi 4D-säie (brane). Universumien on puolestaan oltava bulkkiavaruudessa, joka on joko säie eli aivan sama asia kuin universumi, tai sitten se on vain täysin staattinen avaruus. Tällöin koska bulkki on suurempi asia universumin ympärillä, niin se on sitä perustavampi, ja nyt perustavalla asialla olisi vähemmän ilmiöitä kuin toisella asialla. Näistä suurista säikeistä voisi sanoa saman kuin kaikista klassisista monidimensioisista geometrisista kappaleista, eli senkin, että ne koostuvat lopulta pisteistä. Jos sanot että on jotain universumin ulkopuolella, ja että se on perustavampi kuin universumi, niin ensin se voi perustaa universumin myös siten, että universumi koostuu siitä. Koska kuitenkin tiedetään, että universumi koostuu pisteistä, niin voidaan sanoa, että se missä universumit ovat, koostuu pisteistä. GR:n aika-avaruus on (jo ennen Einsteinin yhtälöä) keskustelu siitä, mitä pisteet tekevät. Eikä siitä, että onko pisteitä. Jolloin GR:ää perustavampi ilmiö voi edelleen tarkoittaa sitä, että tulisi keskustella muista asioista, mitä pisteet tekevät.

Ei pidä paikkaansa, että Big Bangin on oltava jatkuva, jotta olisi olemassa perustavampia ilmiöitä. Kirjoituksesi on melkoisen binäärinen ketju ajatuksia, joissa etenet asiasta toiseen tyyliin
'X on tosi, joten Y on tosi, joten Z on tosi'
1 -> 1 -> 1
Ajattelusi perustuu siihen, että tämä kaikki katkeaisi, jos väitetään jossain välissä 0. Tosiasiassa mikään näistä 1:stä ei kuitenkaan edellytä toisia 1:iä.

Olet kirjoittanut asioista myös nurinkurisessa järjestyksessä. Perustavampi asia on olemassa ensisijaisesti, ja sitten se tekee jotain, minkä takia ilmiöt näyttävät joltakin.

K:
"Aika on universumin itsensä ominaisuus"

Tässä ajatusharppaus on melkoinen tai olet tehnyt sen todella vaikeaksi. Helpointa olisi sanoa, että tämä ei liity enää jatkuvaan alkuräjähdykseen. Silti juuri korkeadimensioisissa multiversumeissa sanotaan, että aika on eräs 4D-säikeen eli universumin suunnista. Sinä yrität kuitenkin puhua siitä, että juuri universumi olisi itselleen jokin perustavampi toinen ilmiö kuin mitä se on. Miksi se lakkaisi olemasta sitä mitä sen sanotaan olevan? Tai miksi oli sanottu, että universumi on pisteitä avaruutta ja aikaa, jos sitten sanotaan, että se ei ole niitä?

Se että muutaa jonkin kohteen kuvauksen kokonaan toiseksi kohteeksi ei yleensä vaadi sitä, että pitää esittää näitä kohteita lisää. Eli että olisi pitänyt esittää monta universumia saadakseen muutettua niistä yhden. Säieteoriassa on matemaattinen pakko sanoa, että säie-objekteja pitää olla korkeita dimensioita käyttäen, mutta siinä voi silti väitää että bulkkiavaruus on kuin tyhjänä 4D-säikeistä, jotka muistuttaisivat universumia. Siinä tapauksessa siinä ei alkuräjähdä universumeita kuin kerran.

Jos universumi on edelleen 4D-avaruus (johtuen esim. siitä miten universumi ja alkuräjähdys sopivat toisilleen), niin PW ajan ei oikeasti haluta olevan universumin ominaisuus, vaan universumin halutaan olevan PW-systeemin ominaisuus.

K:
"ja universumi luo aikaa jatkuvasti lisää ja niin myös aika-avaruutta syntyy lisää. "

Väitän ettei missään tuoreessa teoreettisen fysiikan ideassa toimita näin. Tai sitten siinä ei ole multiversumeita eikä useita alkuräjähdyksiä. Jotta voisi olla multiversumi, missä toinen alkuräjähdys sijaitsee jollain etäisyydellä, täytyy yhden universumin olla äärellisen tai äärettömän välin joukko pisteitä. Äärettömyys saa olla olemassa vain ajan suuntaan. SIlloin bulkkiavaruus olisi ääretön johonkin suuntaan myös ja se muistuttaisi normaalisti kuviteltua ääretöntä aikaa. Äärellinen tapaus on se, missä kaikki aika olisi jo annettu silloin kun 4D-säie annettiin universumina.

PW:ssä systeemi on ja sen systeemin tuottama illuusio on aika. Aika ei koskaan ole olematta illuusio, eikä sillä ole mitään merkitystä olla eri hetkien aikaa. Tai kaikki on illuusiota alusta loppuun, ja sen illuuson ja PW-systeemin itsensä olemassaolon voi ymmärtää samalla tavalla kuin aika-akselin tai blokkiavaruuden.

K:
"Universumi on siis tässä mielessä syntynyt 'ei- mistään' ja jatkuvasti aika-avaruutta syntyy lisää 'ei-mihinkään'."

Inflaatiossa avaruuden laajeneminen tuottaa lisää avaruutta jotenkin. Toivon että sitä voisi verrata aikaan. Tässä kuitenkin tapahtuu niin, että avaruutta syntyy vain jo kahden avaruuden väliin. Toisin sanoen, ei ole yleensä edes mahdollista olla avaruuden reunaa, johon se päättyy, ja erityisesti ei ole teoriaa, joka voisi muodostaa avaruutta tämän reunan toiselle puolelle.

PW:ssä aika on olemassa aina kun PW-systeemi on olemassa, koska aika ei käänny PW:ssä pois päältä millään systeemin tilalla. PW-systeemillä ei ole spekuloitua syntymää, joten ei ole koskaan sellaista, missä aika olisi syntynyt. Tällä tavalla se poikkeaa paljon kvanttikosmologioista, joissa aika ja koko 4D-universumi syntyy ja sitä ennen on joskus toinen aika, ja tila jossa 4D-universumia ei aivan sellaisena vielä ollut.

2

Lue lisää

K:
"Voidaan sanoa myös, että aika-avaruutta ei ole olemassa siinä mielessä, mitä yleensä siitä ajatellaan, vaan 'tapahtumat' luovat aika-avaruuden sitä mukaan, kun 'aaltofunktio' romahtaa."

Kvanttigravitaatiossa, jotka eivät ole säieteoria, on malleja, joissa on joskus aika, joka pitäisi muodostaa ja aika joka seuraa sitä, onko jokin tapahtunut aaltofunktiolle. Tästä ei seuraa useita alkuräjähdyksiä muutoin kuin MWI-teoriana, vaan sinun on oikeasti lisättävä alueita, joissa muut alkuräjähdykset ovat. Siksi yllä on kirjoitettu useiden dimensioiden elämästä, mikä muistuttaa täysin 'sitä mitä yleensä ajatellaan' eli geometriaa.

Aika-avaruuden syntyminen tapahtuu kerran, joten mietitään sitä vielä. Sen syntyminen tarkoitaa selvimmin sanottuna kaikkien hetkien olemassaolon syntymistä. Eikä sille tapahdu mitään muita romahduksia. Varsinkaan ilman muita objekteja täynnä olevan bulkkiavaruuden versiota multiversumeista.

Sinä väität ikäänkuin sitä, että kaikella on jokin toinen matemtaattinen muoto kuin mitä tunnetaan, ja että tämä jokin tulee identtiseksi esim. GR-matematiikan kanssa. Mutta että tämä tapahtuu pieni osa kerrallaan, samalla kun olisi olemassa jokin suuri tulevaisuuden kasa jotain, mikä on esitettävissä vain toisella matematiikalla. Äskeisen QG:n aika-avaruus on syntyessään kuitenkin pieni objekti (paitsi jos aika on ääretön) eikä sen kasvu ole sama mekanismi, kuin mitä sen synty on. Puhun taas paljon paikka-avaruuden perusteella. Äskeinen kuitenkin merkitsee, että aika-avaruuden ns. lisämuodostus ei edellytä kvanttigravitaatiota eikä sitä, että aika-avaruuden sijaan kohde olisi jossain toisessa matemaattisessa muodossa muutoin kuin alussa. Missä tuo hetki ja universumin synty tarkoittaa muuttumista alkuperäisestä matematiikasta sellaisiin tuon matematiikan arvoihin, missä sitä voisi kuvata myös GR:llä.

Jos aika-avaruutta on syntynyt, niin eikö tuossa kohteessa ole aikaa ja avaruuttaa, ja eikö niitä ole nimenomaan tarpeeksi? Mistä muualta kvanttimekaniikasta esim. tiedetään, että jos on romahtanut kohde ja ei-romahtanut kohde, että tuosta toisen voisi liimata sen toisen jatkoksi saumattoman jatkumon lisää romahtanutta kohdetta? Jos on sähkökenttä varauksen ympärillä, niin QFT:ssä mentäisiin toisella varauksella esim. lähemmäs ja lähemmäs tätä varausta, ja jossain vaiheessa ollaan niin lähellä, että kenttä ei muistuta klassista ja alkaa ilmetä mm. todennäköisyyksien varianssia. Olet esittänyt, että olemme aika-akselilla aivan sen reunalla, missä tämän universumin matematiikka päättyy ja muut efektit alkavat. Säieteoriassa on myös eräänlainen geometrinen ongelma universumimme reunalla olemisesta, mutta ne esiintyvät ilman suuria energiamuutoksia meissä.

PW-teoriassa aika ei ole romahtamalla syntynyt eikä romahtaminen ole se, mikä merkitsee lisää aikaa tai tulevaisuutta menneisyyteen verrattuna. Kietoutumisella on siinä merkitystä, kuten sanot myöhemmin. PW-teorian ongelma on se, että ajan olemattomuus siinä on pelkkä tulkinta, joka olisi samanlainen tulkinta, kuin jos sanoisin, että voin hyppiä ajassa tasajalkaa tai olla hyppimättä. Koska tästä hyppimisestä muodostuu jokin funktio h = f(t), niin voin tulkita, että aika ei edes ole olemassa, vaan pelkästään toinen näistä mitattavista asioista on jotain, mitä universumi lopulta tarvitsee. Se mistä aika tulee on kvanttikompleksisuus jossain valtavassa joukossa tiloja. (Se on täysin johdettu suure eikä eikä sitä väitetä fundamentaaliseksi suureeksi, vaan että ajan fundamentaalinen suure on kaikki se millä pitää kuvata kvanttitila, mutta että ei niin tarkkaan.) Sillä on monia ominaisuuksia ja muita löydettyjä sivuasioita, jotka tekevät siitä vähän paremman kaikkien asioiden fundamentin. Yksi on se, että kvanttikompleksisuus makroskaalassa on tasaisesti kasvava funktio vähän niinkuin entropia tai kellon sekunnit. Hyppimisessä menisimme joskus sekaisin sen kanssa, että oliko kyseesssä sittenkin aikamatkustus edellisiin hyppyihin, jotka ovat niin samoja. Lisäksi on joukoittain yhtenevyyksiä geometristen avaruuden asioiden ja kvanttitilojen välillä, joten jotkut päättelevät tästä sen, että aika on sivusuure. Varsinaisessa PW:ssä on sanottu systeemin kehittyvän kuin ajassa, jos sillä on valmiina olemassa kietoutuminen toiseen systeemiin, joka toimii sen kellona. Tämä merkitsee tehtyä oletusta alkuperäisestä systeemistä, eikä koko universumissa ole tälle tilaa. Suurin osa emergoituneista ajoista ovat pikemminkin tyhjiä selityksiä.

WDW:ssä se 4D-aika sen sijaan on alkanut siitä, että yhteen 4D-universumiin romahdetaan superpositiosta, jossa niitä on monta.

3

Anonyymi kirjoitti:

K:
"Voidaan sanoa myös, että aika-avaruutta ei ole olemassa siinä mielessä, mitä yleensä siitä ajatellaan, vaan 'tapahtumat' luovat aika-avaruuden sitä mukaan, kun 'aaltofunktio' romahtaa."

Kvanttigravitaatiossa, jotka eivät ole säieteoria, on malleja, joissa on joskus aika, joka pitäisi muodostaa ja aika joka seuraa sitä, onko jokin tapahtunut aaltofunktiolle. Tästä ei seuraa useita alkuräjähdyksiä muutoin kuin MWI-teoriana, vaan sinun on oikeasti lisättävä alueita, joissa muut alkuräjähdykset ovat. Siksi yllä on kirjoitettu useiden dimensioiden elämästä, mikä muistuttaa täysin 'sitä mitä yleensä ajatellaan' eli geometriaa.

Aika-avaruuden syntyminen tapahtuu kerran, joten mietitään sitä vielä. Sen syntyminen tarkoitaa selvimmin sanottuna kaikkien hetkien olemassaolon syntymistä. Eikä sille tapahdu mitään muita romahduksia. Varsinkaan ilman muita objekteja täynnä olevan bulkkiavaruuden versiota multiversumeista.

Sinä väität ikäänkuin sitä, että kaikella on jokin toinen matemtaattinen muoto kuin mitä tunnetaan, ja että tämä jokin tulee identtiseksi esim. GR-matematiikan kanssa. Mutta että tämä tapahtuu pieni osa kerrallaan, samalla kun olisi olemassa jokin suuri tulevaisuuden kasa jotain, mikä on esitettävissä vain toisella matematiikalla. Äskeisen QG:n aika-avaruus on syntyessään kuitenkin pieni objekti (paitsi jos aika on ääretön) eikä sen kasvu ole sama mekanismi, kuin mitä sen synty on. Puhun taas paljon paikka-avaruuden perusteella. Äskeinen kuitenkin merkitsee, että aika-avaruuden ns. lisämuodostus ei edellytä kvanttigravitaatiota eikä sitä, että aika-avaruuden sijaan kohde olisi jossain toisessa matemaattisessa muodossa muutoin kuin alussa. Missä tuo hetki ja universumin synty tarkoittaa muuttumista alkuperäisestä matematiikasta sellaisiin tuon matematiikan arvoihin, missä sitä voisi kuvata myös GR:llä.

Jos aika-avaruutta on syntynyt, niin eikö tuossa kohteessa ole aikaa ja avaruuttaa, ja eikö niitä ole nimenomaan tarpeeksi? Mistä muualta kvanttimekaniikasta esim. tiedetään, että jos on romahtanut kohde ja ei-romahtanut kohde, että tuosta toisen voisi liimata sen toisen jatkoksi saumattoman jatkumon lisää romahtanutta kohdetta? Jos on sähkökenttä varauksen ympärillä, niin QFT:ssä mentäisiin toisella varauksella esim. lähemmäs ja lähemmäs tätä varausta, ja jossain vaiheessa ollaan niin lähellä, että kenttä ei muistuta klassista ja alkaa ilmetä mm. todennäköisyyksien varianssia. Olet esittänyt, että olemme aika-akselilla aivan sen reunalla, missä tämän universumin matematiikka päättyy ja muut efektit alkavat. Säieteoriassa on myös eräänlainen geometrinen ongelma universumimme reunalla olemisesta, mutta ne esiintyvät ilman suuria energiamuutoksia meissä.

PW-teoriassa aika ei ole romahtamalla syntynyt eikä romahtaminen ole se, mikä merkitsee lisää aikaa tai tulevaisuutta menneisyyteen verrattuna. Kietoutumisella on siinä merkitystä, kuten sanot myöhemmin. PW-teorian ongelma on se, että ajan olemattomuus siinä on pelkkä tulkinta, joka olisi samanlainen tulkinta, kuin jos sanoisin, että voin hyppiä ajassa tasajalkaa tai olla hyppimättä. Koska tästä hyppimisestä muodostuu jokin funktio h = f(t), niin voin tulkita, että aika ei edes ole olemassa, vaan pelkästään toinen näistä mitattavista asioista on jotain, mitä universumi lopulta tarvitsee. Se mistä aika tulee on kvanttikompleksisuus jossain valtavassa joukossa tiloja. (Se on täysin johdettu suure eikä eikä sitä väitetä fundamentaaliseksi suureeksi, vaan että ajan fundamentaalinen suure on kaikki se millä pitää kuvata kvanttitila, mutta että ei niin tarkkaan.) Sillä on monia ominaisuuksia ja muita löydettyjä sivuasioita, jotka tekevät siitä vähän paremman kaikkien asioiden fundamentin. Yksi on se, että kvanttikompleksisuus makroskaalassa on tasaisesti kasvava funktio vähän niinkuin entropia tai kellon sekunnit. Hyppimisessä menisimme joskus sekaisin sen kanssa, että oliko kyseesssä sittenkin aikamatkustus edellisiin hyppyihin, jotka ovat niin samoja. Lisäksi on joukoittain yhtenevyyksiä geometristen avaruuden asioiden ja kvanttitilojen välillä, joten jotkut päättelevät tästä sen, että aika on sivusuure. Varsinaisessa PW:ssä on sanottu systeemin kehittyvän kuin ajassa, jos sillä on valmiina olemassa kietoutuminen toiseen systeemiin, joka toimii sen kellona. Tämä merkitsee tehtyä oletusta alkuperäisestä systeemistä, eikä koko universumissa ole tälle tilaa. Suurin osa emergoituneista ajoista ovat pikemminkin tyhjiä selityksiä.

WDW:ssä se 4D-aika sen sijaan on alkanut siitä, että yhteen 4D-universumiin romahdetaan superpositiosta, jossa niitä on monta.

3

Lue lisää

K:
"Menneisyys ja nykyhetki ovat olemassa, mutta mitään tulevaisuutta ei ole lainkaan. Tulevaisuus luodaan joka hetki tässä nykyhetkessä."

Sinunkin mallissasi tulevaisuus on siinä mielessä, että meistä vähän matkan päässä on tuo jokin aaltofunktio. Sen aaltofunktion ennustaminen (toisessa ajassa) on hyvin sama kuin sanoisi tulevaisuuden ajan olevan olemassa jo. On vain kyseessä sellainen nippelitieto, että sen sijaan, että kutsutaan tulevaisuutta samanlaiseksi joukoksi pisteitä, kuin mitä menneisyydessäkin on, niin sitä kutsutaan aaltofunktioksi. Tuolla aaltofunktiolla on myös hyvin vähän eri mahdollisuuksia, koska sen kaikki ennusteet ovat 'romahtaa välittömästi' ja romahtanut tila on aina 'lisää aikaa tänne'.

K:
"itse en näe tätä järkevänä:"

Äskeisessä kirjoituksessa siis ei ollut kyse siitä, että kukaan olisi muodostanut mitään mallia hitaasti syntyvästä ajasta, vaan kyseessä oli järkesi luomus? Huomaa vielä varmuuden vuoksi, että sinun järkesi ei ole riippuvainen siitä, että tuota ideaa ennen pitää olla tosi, että on olemassa jatkuva BB. Saat esittää ideaasi myös missä tahansa muussa yhteydessä kuin se.

K:
"Block universe -teoria, eli "blokkimaailma", on filosofinen ja tieteellinen käsite, joka kuvaa aikakäsitystä, jossa kaikki menneet, nykyiset ja tulevat tapahtumat ovat olemassa samalla tavalla."

Periaatteessa se on vain filosofinen käsite. Monet tieteen työkalut on tehty siten, kuin ne määrittelisivät jo mitä ajan tulisi olla. Filosofia liittyy siihen, miten näistä työkaluista tulee puhuneeksi, ja haluaako ja voiko kiertää niitä. Fysiikka tehdään yleensä reaalilukujen avulla, ja reaaliluvut ovat molemmista päistään ääretön joukko. Jos aika on mallissa reaalilukuna, niin oletus on aina se, että on olemassa miinus ääretön ja ääretön aika. Kaikki differentiaaliyhtälöt ovat reaalilukujen menetelmiä ja siten kaikki miten asioiden sanotaan toimivan. Sen lisäksi, että filosofi pitäisi tätä mallia jonain muuna kuin asioiden todellisuutena, hän voisi myös tarkoittaa sitä, että reaaliluvut saa katkaista jostain kohtaa ja poistaa joltain kohteelta. Jos hän tekee sen nykyhetken kohdalta, niin tämä vaikeuttaa differentiaaliyhtälöiden käyttöä kuitenkin liikaa, joten katkaisua kannattaa siirtää ainakin sekunnin.

K:
"Tämän teorian mukaan aika ei etene lineaarisesti, vaan kaikki aikamomenteet ovat olemassa "blokkina". "

Tuollainen ajan eteneminen ei ole fysiikan teoria, vaan se on tuossa filosofiaa. Fysiikassa sanottaisiin, että on olemassa reaaliakseli ajalle. Se, tai minkä tahansa osan siitä valitsee, on blokki. Lisäksi fysiikka puhuu asioista, jotka etenevät, ja ne ovat jotain arvoja joiden on päätetty olevan jotain tätä blokkia pitkin. Minkä lisäksi ne voidaan listata niistä kiinnostuneille esim. blokin toisesta päästä lähtien, jolloin henkilö voi edetä niiden arvoista tosiin. Sinä väität luovasi jonkin toisen ajan etenemisen, joka olisi blokin polaarinen/binäärinen vastakohta, mutta et varsinaisesti panosta siihen luomisprosessiin niin paljon, että siitä syntyisi edes filosofinen keskustelu. Lisäksi sillä ei koskaan tule olemaan mitään mallia matemaattisesti, koska sanoista 'etene ajassa' ei synny loputtomasti matemaattisia versioita, jotka loisivat itsestään uusia ominaisuuksia eli myös uusia sanoja. Toisin päin sanottuna, jos luo matemaattisia ominaisuuksia, niin ne tuskin pelkistyvät siihen, että kaikki tämä oli vain etenemistä ajassa.

Blokkiversumista puhuminen on lopulta todella huonoksi keskustelulle, koska se ei tunnu huomioivan matemattista mallia. SIlloin pelkkään blokkiin itsensä vertaaminen aihettaa myös harhan siitä, että olisi tehnyt vaihtoehdon jollekin, vaikka mikään vaihtoehto ei olisi korvannut matemaattista mallia. Parempi keskustelu olisi siis aina muotoa 'muilla on reaaliluku ja minulla on tämä toinen matematiikka'. Blokkiin vertaaminen on filosofille myös usein vain sellaista syntaksisen ajattelun muotoa, missä logiikka sanoo, että kun sanoo blokille ei, niin toinen idea on jo valmis. Keskustelussa voisi ehkä kiinnittää huomiota siihen, että mitä tarkoittaa sanoa, että jokin on olemassa. Se tuntuu viittaavan siihen, että jos kohteesta pystyy tekemään yhden ajatuksen mittaisen kuvan, niin silloin ajatus kestää lyhyen ajan ja kaikki mikä on suunnilleen sisältynyt yhteen ajatukseen, on sama kuin asia, joka voi ja saa olla olemassa (*). Toinen tapa on puhua siten, että kaikki mikä voidaan ajattelun jälkeen merkitä muistiin ja mitä voidaan selata, on olemassa. Tämä merkitsisi sitä, että teoria etenevästä ajasta kuolee heti, jos tulee liikaa sitä koskevia ajatuksia. Minusta kuitenkin ylläoleva kuvaus matemaattisesta aaltofunktiosta, joka on aika toisessa muodossa, on olemassaololle tarkoitettu, ja tämä vain kritisoi sitä mitä alunperin sanoit, että aika tulisi tyhjästä.

(*) Kirjoitit myöhemmin jotakuinkin samoin, mutta minä kuvailen sen vain ihmisten käytöksenä, enkä asiana, joka määritellään malliin.

4

Anonyymi kirjoitti:

K:
"Menneisyys ja nykyhetki ovat olemassa, mutta mitään tulevaisuutta ei ole lainkaan. Tulevaisuus luodaan joka hetki tässä nykyhetkessä."

Sinunkin mallissasi tulevaisuus on siinä mielessä, että meistä vähän matkan päässä on tuo jokin aaltofunktio. Sen aaltofunktion ennustaminen (toisessa ajassa) on hyvin sama kuin sanoisi tulevaisuuden ajan olevan olemassa jo. On vain kyseessä sellainen nippelitieto, että sen sijaan, että kutsutaan tulevaisuutta samanlaiseksi joukoksi pisteitä, kuin mitä menneisyydessäkin on, niin sitä kutsutaan aaltofunktioksi. Tuolla aaltofunktiolla on myös hyvin vähän eri mahdollisuuksia, koska sen kaikki ennusteet ovat 'romahtaa välittömästi' ja romahtanut tila on aina 'lisää aikaa tänne'.

K:
"itse en näe tätä järkevänä:"

Äskeisessä kirjoituksessa siis ei ollut kyse siitä, että kukaan olisi muodostanut mitään mallia hitaasti syntyvästä ajasta, vaan kyseessä oli järkesi luomus? Huomaa vielä varmuuden vuoksi, että sinun järkesi ei ole riippuvainen siitä, että tuota ideaa ennen pitää olla tosi, että on olemassa jatkuva BB. Saat esittää ideaasi myös missä tahansa muussa yhteydessä kuin se.

K:
"Block universe -teoria, eli "blokkimaailma", on filosofinen ja tieteellinen käsite, joka kuvaa aikakäsitystä, jossa kaikki menneet, nykyiset ja tulevat tapahtumat ovat olemassa samalla tavalla."

Periaatteessa se on vain filosofinen käsite. Monet tieteen työkalut on tehty siten, kuin ne määrittelisivät jo mitä ajan tulisi olla. Filosofia liittyy siihen, miten näistä työkaluista tulee puhuneeksi, ja haluaako ja voiko kiertää niitä. Fysiikka tehdään yleensä reaalilukujen avulla, ja reaaliluvut ovat molemmista päistään ääretön joukko. Jos aika on mallissa reaalilukuna, niin oletus on aina se, että on olemassa miinus ääretön ja ääretön aika. Kaikki differentiaaliyhtälöt ovat reaalilukujen menetelmiä ja siten kaikki miten asioiden sanotaan toimivan. Sen lisäksi, että filosofi pitäisi tätä mallia jonain muuna kuin asioiden todellisuutena, hän voisi myös tarkoittaa sitä, että reaaliluvut saa katkaista jostain kohtaa ja poistaa joltain kohteelta. Jos hän tekee sen nykyhetken kohdalta, niin tämä vaikeuttaa differentiaaliyhtälöiden käyttöä kuitenkin liikaa, joten katkaisua kannattaa siirtää ainakin sekunnin.

K:
"Tämän teorian mukaan aika ei etene lineaarisesti, vaan kaikki aikamomenteet ovat olemassa "blokkina". "

Tuollainen ajan eteneminen ei ole fysiikan teoria, vaan se on tuossa filosofiaa. Fysiikassa sanottaisiin, että on olemassa reaaliakseli ajalle. Se, tai minkä tahansa osan siitä valitsee, on blokki. Lisäksi fysiikka puhuu asioista, jotka etenevät, ja ne ovat jotain arvoja joiden on päätetty olevan jotain tätä blokkia pitkin. Minkä lisäksi ne voidaan listata niistä kiinnostuneille esim. blokin toisesta päästä lähtien, jolloin henkilö voi edetä niiden arvoista tosiin. Sinä väität luovasi jonkin toisen ajan etenemisen, joka olisi blokin polaarinen/binäärinen vastakohta, mutta et varsinaisesti panosta siihen luomisprosessiin niin paljon, että siitä syntyisi edes filosofinen keskustelu. Lisäksi sillä ei koskaan tule olemaan mitään mallia matemaattisesti, koska sanoista 'etene ajassa' ei synny loputtomasti matemaattisia versioita, jotka loisivat itsestään uusia ominaisuuksia eli myös uusia sanoja. Toisin päin sanottuna, jos luo matemaattisia ominaisuuksia, niin ne tuskin pelkistyvät siihen, että kaikki tämä oli vain etenemistä ajassa.

Blokkiversumista puhuminen on lopulta todella huonoksi keskustelulle, koska se ei tunnu huomioivan matemattista mallia. SIlloin pelkkään blokkiin itsensä vertaaminen aihettaa myös harhan siitä, että olisi tehnyt vaihtoehdon jollekin, vaikka mikään vaihtoehto ei olisi korvannut matemaattista mallia. Parempi keskustelu olisi siis aina muotoa 'muilla on reaaliluku ja minulla on tämä toinen matematiikka'. Blokkiin vertaaminen on filosofille myös usein vain sellaista syntaksisen ajattelun muotoa, missä logiikka sanoo, että kun sanoo blokille ei, niin toinen idea on jo valmis. Keskustelussa voisi ehkä kiinnittää huomiota siihen, että mitä tarkoittaa sanoa, että jokin on olemassa. Se tuntuu viittaavan siihen, että jos kohteesta pystyy tekemään yhden ajatuksen mittaisen kuvan, niin silloin ajatus kestää lyhyen ajan ja kaikki mikä on suunnilleen sisältynyt yhteen ajatukseen, on sama kuin asia, joka voi ja saa olla olemassa (*). Toinen tapa on puhua siten, että kaikki mikä voidaan ajattelun jälkeen merkitä muistiin ja mitä voidaan selata, on olemassa. Tämä merkitsisi sitä, että teoria etenevästä ajasta kuolee heti, jos tulee liikaa sitä koskevia ajatuksia. Minusta kuitenkin ylläoleva kuvaus matemaattisesta aaltofunktiosta, joka on aika toisessa muodossa, on olemassaololle tarkoitettu, ja tämä vain kritisoi sitä mitä alunperin sanoit, että aika tulisi tyhjästä.

(*) Kirjoitit myöhemmin jotakuinkin samoin, mutta minä kuvailen sen vain ihmisten käytöksenä, enkä asiana, joka määritellään malliin.

4

Lue lisää

K:
"Teoria liittyy erityisesti suhteellisuusteoriaan, jossa aika ja avaruus ovat sidoksissa toisiinsa."

Se liittyy täysin pelkkään yhteen ajan reaaliakseliin. Varsinkin kun teksti ei käsittele paikka-avaruutta mitenkään, ja kysymys on siitä, täytyykö sinulla olla tämä akseli. Suhteellisuusteorian sidokset ajan ja paikan välillä ovat suuremmat kuin mitä voi esittää sanalla 'blokki'.

K:
"Tämä ajatus haastaa perinteiset käsitykset ajasta ja vapaa tahdon olemuksesta, koska jos kaikki tapahtumat ovat jo "olemassa", kysymys siitä, voimmeko vaikuttaa tulevaisuuteen, tulee monimutkaisemmaksi."

Ei ole kuitenkaan niin, että vapaata tahtoa ei voisi kyseenalaistaa ilman blokkiavaruutta tai reaaliakselia. Et siis voi tehdä 1->1->1->1 -logiikkaa ja pitää sitä jotenkin vapaan tahdon puolustuksena. Lisäksi on jäänyt huomaamatta se, että mistä vapaan tahdon kyseenalaistus tosiasiassa tulee. Tärkein osa tätä epävapaata tahtoa on differentiaaliyhtälöiden determinismi. Vapaata tahtoa voisi olla, jos ei tehtäisi epävapaaksi tahdoksi kutsuttua yhtälöä sille, mitä tulevaisuuden ajan reaalilukujen kohdalla tapahtuu. Eikä tätä tahtoa vielä haittaisi se, onko tulevaisuuden aika olemassa. Yleensä tahdolla tahdotaan muita asioita kuin ajan ryppyjä, joten olisi oleellista puhua, mikä on olemassa ajan lisäksi, ja olisi hienompaa jos sekin syntyisi tyhjästä eikä pelkkä aika, josta emme tahtoneet muodostaa mitään aiemmasta ajasta poikkeavaa.

Ei ole täysin määriteltyä mitä vapaa tahto on. Jos sen määrittelee siten, että se on jonkin luvun muuttuminen joksikin ajan t kohdalla, mutta että tämä ei ole nimeltään differentiaaliyhtälön epävapaata tahtoa, vaan jonkin muun mekanismin, niin silloin kaikilla tulevilla arvoilla voi olla jo yksi tulos, jonka voi tietää ja joka toteutuu. Tämä on blokkiavaruus vapaalla tahdolla. Toinen tapaus voi olla se, että tulevia arvoja syntyy, mutta niitä ei voi tietää eikä edes ole menetelmää tehdä niitä. Tällöin on kuitenkin mahdollista, että filosofi päättää, ettei tee filosofiaa sen mukaan, mihin matemaatikot pystyvät ja mihin eivät, jolloin hän voi päättää, että mikä tahansa arvojen muodostumisen tapaus kertoo blokkiavaruudesta. Esim. sen perusteella, että ei ole tietoa, etteikö vapaasta tahdosta huolimatta aina olisi vain yksi aikalinja ja yhdet arvot.

Olisi tavallaan mukavaa jos fysiikka putsaisi pöydän kaikesta filosofoinnista ja sanoisi, että on mahdollista tehdä ajan reaalilukuja lisää kutomalla niitä aaltofunktioista. Tämä voi olla jonkun filosofin mielestä kuitenkin pelkkän matemaattinen silmänkääntötemppu, koska siinä vain halkaistaan yksi reaalilukusuora useiksi joukoiksi kvanttimuuttujia, joista suurin osa on reaalilukuja. Minkä lisäksi siinä todennäköisesti esitellään myös toinen aika t2, jolla on oma reaalilukusuora, ja jossa sanotaan, että missä kohtaa t:tä halkeamispiste ja kvanttisuureiden rönsyt kulkevat t2:n hetkillä. Geometrista halkeamaa voi ajatella siirrettävän eri kohtaan ns. kappaletta, jos lisää uuden dimension. Tästä suuremman dimension kokonaisuudesta voidaan tehdä ulospäin muuttumaton blokki.

Ajattele esim. kirjainta Y ja pinoa sen päälle kirjaimia Y, niin että viimeisin on aina ylimpänä. Jos kerätään kaikkien Y:n keskipisteiden joukko, niin ne esiintyvät suoralla, joka kulkee yläviistoon, ja joka on molemmista päistä äärettömän pitkä. Filosofit voivat myös väittää tarkoittaneensa blokki-ajalla tätä kaikista nykyhetkistä tehtyä geometrista kappaletta, vaikka eivät siinä sattuneetkaan näkemään kaikkia usean dimension yksityiskohtia. Differentiaaliyhtälöitä voidaan kirjoittaa siten, että ne kulkevat tätä vinoa suoraa pitkin. Näyttää siten, että jos sanot ajassa olevan jonkin entiteetin tai tapahtuman, joka kulkee tulevaisuuteen ja menee aina pois edestämme ettemme sitä näe, niin se edellyttää toista aikadimensiota. Vaikka poistat yhden aikasuoran tulevaisuuden, niin et voi tehdä sitä tälle toiselle aikadimensiolle, tai muodostat aina uuden.

PW:ssä ja sen jälkeisissä teorioissa ei ole missään kyse mistään puolikkaasta reaaliakselista ja erillisestä tulevaisuudesta. Kvanttikompleksisuudesta tai yhdestä kietoutuneesta kellosysteemistä voi molemmista löytää tähän keskusteluun verrattuna todella helposti itselleen blokin sekä differentiaaliyhtälöitä, jolloin niissä ei esiinny yhtään vapaata tahtoa.

K:
"Avauksessa esitetty jatkuva aika-avaruuden luominen on itse asiassa uudelleen muotoilu blokkiuniversumista siten, että tulevaisuus puuttuu."

Sanon tähän vielä sen asian, että jos matemaattinen malli on sellainen, missä on menneisyyden reaalilukuakseli, ja kaikki siellä toteuttaa differentiaaliyhtälöitä, niin kukaan ei tule pitämään systeemiä vapaan tahdon systeeminä. Jos malli ennustaa, että mikään asia, mikä tulee päätymään menneisyyteen, ei tule olemaan vapaata tahtoa, niin onko mallissa vapaata tahtoa edes nykyhetkellään? En sano, että menneisyyden QM-mittauksillekin tehdään joskus differentiaaliyhtälöt, vaan sanon että aloit etsiä vapaata tahtoa aivan väärästä paikasta.

5

Anonyymi kirjoitti:

K:
"Teoria liittyy erityisesti suhteellisuusteoriaan, jossa aika ja avaruus ovat sidoksissa toisiinsa."

Se liittyy täysin pelkkään yhteen ajan reaaliakseliin. Varsinkin kun teksti ei käsittele paikka-avaruutta mitenkään, ja kysymys on siitä, täytyykö sinulla olla tämä akseli. Suhteellisuusteorian sidokset ajan ja paikan välillä ovat suuremmat kuin mitä voi esittää sanalla 'blokki'.

K:
"Tämä ajatus haastaa perinteiset käsitykset ajasta ja vapaa tahdon olemuksesta, koska jos kaikki tapahtumat ovat jo "olemassa", kysymys siitä, voimmeko vaikuttaa tulevaisuuteen, tulee monimutkaisemmaksi."

Ei ole kuitenkaan niin, että vapaata tahtoa ei voisi kyseenalaistaa ilman blokkiavaruutta tai reaaliakselia. Et siis voi tehdä 1->1->1->1 -logiikkaa ja pitää sitä jotenkin vapaan tahdon puolustuksena. Lisäksi on jäänyt huomaamatta se, että mistä vapaan tahdon kyseenalaistus tosiasiassa tulee. Tärkein osa tätä epävapaata tahtoa on differentiaaliyhtälöiden determinismi. Vapaata tahtoa voisi olla, jos ei tehtäisi epävapaaksi tahdoksi kutsuttua yhtälöä sille, mitä tulevaisuuden ajan reaalilukujen kohdalla tapahtuu. Eikä tätä tahtoa vielä haittaisi se, onko tulevaisuuden aika olemassa. Yleensä tahdolla tahdotaan muita asioita kuin ajan ryppyjä, joten olisi oleellista puhua, mikä on olemassa ajan lisäksi, ja olisi hienompaa jos sekin syntyisi tyhjästä eikä pelkkä aika, josta emme tahtoneet muodostaa mitään aiemmasta ajasta poikkeavaa.

Ei ole täysin määriteltyä mitä vapaa tahto on. Jos sen määrittelee siten, että se on jonkin luvun muuttuminen joksikin ajan t kohdalla, mutta että tämä ei ole nimeltään differentiaaliyhtälön epävapaata tahtoa, vaan jonkin muun mekanismin, niin silloin kaikilla tulevilla arvoilla voi olla jo yksi tulos, jonka voi tietää ja joka toteutuu. Tämä on blokkiavaruus vapaalla tahdolla. Toinen tapaus voi olla se, että tulevia arvoja syntyy, mutta niitä ei voi tietää eikä edes ole menetelmää tehdä niitä. Tällöin on kuitenkin mahdollista, että filosofi päättää, ettei tee filosofiaa sen mukaan, mihin matemaatikot pystyvät ja mihin eivät, jolloin hän voi päättää, että mikä tahansa arvojen muodostumisen tapaus kertoo blokkiavaruudesta. Esim. sen perusteella, että ei ole tietoa, etteikö vapaasta tahdosta huolimatta aina olisi vain yksi aikalinja ja yhdet arvot.

Olisi tavallaan mukavaa jos fysiikka putsaisi pöydän kaikesta filosofoinnista ja sanoisi, että on mahdollista tehdä ajan reaalilukuja lisää kutomalla niitä aaltofunktioista. Tämä voi olla jonkun filosofin mielestä kuitenkin pelkkän matemaattinen silmänkääntötemppu, koska siinä vain halkaistaan yksi reaalilukusuora useiksi joukoiksi kvanttimuuttujia, joista suurin osa on reaalilukuja. Minkä lisäksi siinä todennäköisesti esitellään myös toinen aika t2, jolla on oma reaalilukusuora, ja jossa sanotaan, että missä kohtaa t:tä halkeamispiste ja kvanttisuureiden rönsyt kulkevat t2:n hetkillä. Geometrista halkeamaa voi ajatella siirrettävän eri kohtaan ns. kappaletta, jos lisää uuden dimension. Tästä suuremman dimension kokonaisuudesta voidaan tehdä ulospäin muuttumaton blokki.

Ajattele esim. kirjainta Y ja pinoa sen päälle kirjaimia Y, niin että viimeisin on aina ylimpänä. Jos kerätään kaikkien Y:n keskipisteiden joukko, niin ne esiintyvät suoralla, joka kulkee yläviistoon, ja joka on molemmista päistä äärettömän pitkä. Filosofit voivat myös väittää tarkoittaneensa blokki-ajalla tätä kaikista nykyhetkistä tehtyä geometrista kappaletta, vaikka eivät siinä sattuneetkaan näkemään kaikkia usean dimension yksityiskohtia. Differentiaaliyhtälöitä voidaan kirjoittaa siten, että ne kulkevat tätä vinoa suoraa pitkin. Näyttää siten, että jos sanot ajassa olevan jonkin entiteetin tai tapahtuman, joka kulkee tulevaisuuteen ja menee aina pois edestämme ettemme sitä näe, niin se edellyttää toista aikadimensiota. Vaikka poistat yhden aikasuoran tulevaisuuden, niin et voi tehdä sitä tälle toiselle aikadimensiolle, tai muodostat aina uuden.

PW:ssä ja sen jälkeisissä teorioissa ei ole missään kyse mistään puolikkaasta reaaliakselista ja erillisestä tulevaisuudesta. Kvanttikompleksisuudesta tai yhdestä kietoutuneesta kellosysteemistä voi molemmista löytää tähän keskusteluun verrattuna todella helposti itselleen blokin sekä differentiaaliyhtälöitä, jolloin niissä ei esiinny yhtään vapaata tahtoa.

K:
"Avauksessa esitetty jatkuva aika-avaruuden luominen on itse asiassa uudelleen muotoilu blokkiuniversumista siten, että tulevaisuus puuttuu."

Sanon tähän vielä sen asian, että jos matemaattinen malli on sellainen, missä on menneisyyden reaalilukuakseli, ja kaikki siellä toteuttaa differentiaaliyhtälöitä, niin kukaan ei tule pitämään systeemiä vapaan tahdon systeeminä. Jos malli ennustaa, että mikään asia, mikä tulee päätymään menneisyyteen, ei tule olemaan vapaata tahtoa, niin onko mallissa vapaata tahtoa edes nykyhetkellään? En sano, että menneisyyden QM-mittauksillekin tehdään joskus differentiaaliyhtälöt, vaan sanon että aloit etsiä vapaata tahtoa aivan väärästä paikasta.

5

Lue lisää

K:
"Menneisyys on olemassa ja sen rajapinnassa tulevaisuuteen tapahtuu kaikki, mikä universumissa voi määritellä 'olemassa olemiseksi'. Aika-avaruus on siten emergentti ominaisuus perustavammista ilmiöistä, kuten kvanttifysiikan lomittumisesta."

Tästä puuttuu vielä se kohta, missä perustavampi ilmiö on jokin matemaattinen objekti, ja jotenkin matemaattisesti yhteensopiva ajan reaalisuoraan (*). Sen jälkeen voi todeta, että muistettiinko tässä käyttää mitään kvanttimatematiikkaa. Tuossa myös todennköisesti esiintyy differentiaaliyhtälö tai mikä tahansa mekanismi, joka näyttää deterministiseltä. Determinismissä ja yhtälöissä ei ole yhtään merkitystä sillä, onko niissä reaaliluku ja yksi akseli, joka on jonkun mielestä aika, vai jotain muuta. Jos entiteetti, joka tekee lisää aikaa, ei näytä itsellään olevan vapaata tahtoa, niin malli hänestä ei lisää universumissa esitettyjen vapaatahtojien määrää. Tällä hetkellä ajan oma vapaatahdottomuus on siitä selkeimmin havaittu asia.

(*) Muista että jos puhut ajan emergoitumisesta, niin silloin et pidä mennyttä ja tulevaisuutta kahtena eri entiteettinä, vaan sen mitä on tulevaisuudessa, täytyy voida näyttää samalta kuin reaaliakseli, kun se on muuttunut nykyhetken kautta. Tällöin entiteetti, joka on tulevaisuudessa, omaa sen ominaisuuden, että se osaa muuttua tahdottomaksi perusajaksi. Lisäksi tulisi voida spekuloida sellaisia asioita, että tämän saman teorian mukaan on mahdollisuus, että entiteetti romahtaa kokonaan ja tekee itsestään pelkkää reaaliakselia täältä ikuisuuteen. Voitko esittää havaintoja tai edes mallin simulointeja, jotka pitävät muita hänen tapahtumiaan jotenkin todennäköisempinä?

K:
"Tämä käsitys yhdistyy Heisenbergin epätarkkuusperiaatteeseen, sillä aika-avaruuskin on sen mukaan vain todennäköisyyksiä ajan ja paikan suhteen."

Onko 'käsitys' sama kuin aika-avaruuden luominen? Vai yritätkö sanoa, että jos kohde on kvanttilomittunut, niin silloin se on varmaan myös kvanttiepätarkka? Jos teet aikaa kvanttiobjektista, niin sinulla ei välttämättä ole lomittumisia, jotka olisivat olleet ajassa, vaan ne lomittumiset olivat tulevaisuudessa. (Jos ajattelet että romahtaminen tarkoittaa samaa kuin massiivinen lomittumisten määrä, niin saat pitää niitä voimassa menneisyydessä, mutta aika tulee esiintymään siellä myös niinkuin reaaliakseli, joten pointti on sama, että ei tule olemaan epätarkkuuksia). Et ole ottanut mitään omaa käsitettäsi ajasta ja yhdistänyt sitä minnekään, koska logiikkasi mukaan ajalla ei ole epätarkkuuksia. Niillä joille aika on oikeasti olemassa, on paljon sinua suurempi tarve esittää epätarkkuuksia objektille, joka on aito. Ylipäänsä lopputuloksesi eli menneisyyden ei ole tarkoitus olla kovin epätarkka, koska sen luominen tekee (muka)epätarkasta tarkkaa (missä se että koskaan ei tule kuin yhdentyyppistä aikaa, kertoi minulle jo sen ettei tulevaisuudesta ole epätarkkuuksia muutoin kuin ehkä silloin, jos deterministinen kehitys eliminoi kaikki väärät vaihtoehdot). Mutta jos ajattelisi, että menneisyydessä olisi kvanttigravitaation mittaus, ja me muistaisimme sen vielä, niin silloin olisi erittäin paljon parempi, jos myös menneisyys olisi epätarkkaa aika-avaruutta etkä tuhoaisi tätä mahdollisuutta aina.

K:
"Tietyssä mielessä olemme ja ympärillämme oleva on olemassa vain holografisena heijastuksena perustavampien ilmiöiden emergenttinä seurauksena."

Tämä ei ole mikään valmis teoria eikä siitä ole sellaista oikean maailmankaikkeuden sovellusta, joka olisi muotoa 'se mikä on ympärilläsi'. Samalla jo esim. standardimalli olisi asia, joka on kaikki mitä on ympärilläsi, vaikka näet siitä ja sen käyttämistä muuttujista vain heijastuksia.

Asiat voivat olla perustavampia kuin toiset, vaikka kyseessä ei olisi holografia. Holografia puolestaan ei paljasta mikä on perustavampi, mutta koska QM:ää pidetään perustavampana kuin GR, niin näiden kahden välillä syntyy helppoja päätöksiä (lisäksi syntyy sana emergentti, koska 4D-avaruutta kuvailtuna GR:llä pidetään makroskooppisena, kun taas (4-1)-D tausta-avaruudessa oleva kvanttiteoria on mikroskooppista ja ylittää GR-tarkkuuden). Holografia ei merkitse sitä, että oikean tiedon kokoelmassa ei olisi käytössä jokin aika, eikä sellaisia teorioita kauhesti esiinny, missä aika ei olisi. PW:n kaltaiset teoriat esim. joutuvat tekemään tulkintansa ajasta myös toisessa kuvailussa.

K:
"Sinun pitää kysyä sitä niiltä tutkijoilta, jotka näitä käsityksiä kehittävät. Vai luulitko, että itse keksin avauksen?"

Niissä kohdissa kun yllä mainittiin, väitän että et ole vieläkään keksinyt, mitä tutkijat olivat kehittäneet yllä olevaan liittyen. Mutta että olet myös keksinyt kaiken ajan luonteesta itse tai kyseenalaisista lähteistä. Oli kuitenkin erityisen väärin kirjoittaa, että voisi lähteä alkuräjähdysten lukumäärästä ja päätyä siitä yhtään mihinkään. Muut tutkimusten sekoittamiset toisiinsa olivat myös sinun käsialaasi.

6

Anonyymi kirjoitti:

K:
"Menneisyys on olemassa ja sen rajapinnassa tulevaisuuteen tapahtuu kaikki, mikä universumissa voi määritellä 'olemassa olemiseksi'. Aika-avaruus on siten emergentti ominaisuus perustavammista ilmiöistä, kuten kvanttifysiikan lomittumisesta."

Tästä puuttuu vielä se kohta, missä perustavampi ilmiö on jokin matemaattinen objekti, ja jotenkin matemaattisesti yhteensopiva ajan reaalisuoraan (*). Sen jälkeen voi todeta, että muistettiinko tässä käyttää mitään kvanttimatematiikkaa. Tuossa myös todennköisesti esiintyy differentiaaliyhtälö tai mikä tahansa mekanismi, joka näyttää deterministiseltä. Determinismissä ja yhtälöissä ei ole yhtään merkitystä sillä, onko niissä reaaliluku ja yksi akseli, joka on jonkun mielestä aika, vai jotain muuta. Jos entiteetti, joka tekee lisää aikaa, ei näytä itsellään olevan vapaata tahtoa, niin malli hänestä ei lisää universumissa esitettyjen vapaatahtojien määrää. Tällä hetkellä ajan oma vapaatahdottomuus on siitä selkeimmin havaittu asia.

(*) Muista että jos puhut ajan emergoitumisesta, niin silloin et pidä mennyttä ja tulevaisuutta kahtena eri entiteettinä, vaan sen mitä on tulevaisuudessa, täytyy voida näyttää samalta kuin reaaliakseli, kun se on muuttunut nykyhetken kautta. Tällöin entiteetti, joka on tulevaisuudessa, omaa sen ominaisuuden, että se osaa muuttua tahdottomaksi perusajaksi. Lisäksi tulisi voida spekuloida sellaisia asioita, että tämän saman teorian mukaan on mahdollisuus, että entiteetti romahtaa kokonaan ja tekee itsestään pelkkää reaaliakselia täältä ikuisuuteen. Voitko esittää havaintoja tai edes mallin simulointeja, jotka pitävät muita hänen tapahtumiaan jotenkin todennäköisempinä?

K:
"Tämä käsitys yhdistyy Heisenbergin epätarkkuusperiaatteeseen, sillä aika-avaruuskin on sen mukaan vain todennäköisyyksiä ajan ja paikan suhteen."

Onko 'käsitys' sama kuin aika-avaruuden luominen? Vai yritätkö sanoa, että jos kohde on kvanttilomittunut, niin silloin se on varmaan myös kvanttiepätarkka? Jos teet aikaa kvanttiobjektista, niin sinulla ei välttämättä ole lomittumisia, jotka olisivat olleet ajassa, vaan ne lomittumiset olivat tulevaisuudessa. (Jos ajattelet että romahtaminen tarkoittaa samaa kuin massiivinen lomittumisten määrä, niin saat pitää niitä voimassa menneisyydessä, mutta aika tulee esiintymään siellä myös niinkuin reaaliakseli, joten pointti on sama, että ei tule olemaan epätarkkuuksia). Et ole ottanut mitään omaa käsitettäsi ajasta ja yhdistänyt sitä minnekään, koska logiikkasi mukaan ajalla ei ole epätarkkuuksia. Niillä joille aika on oikeasti olemassa, on paljon sinua suurempi tarve esittää epätarkkuuksia objektille, joka on aito. Ylipäänsä lopputuloksesi eli menneisyyden ei ole tarkoitus olla kovin epätarkka, koska sen luominen tekee (muka)epätarkasta tarkkaa (missä se että koskaan ei tule kuin yhdentyyppistä aikaa, kertoi minulle jo sen ettei tulevaisuudesta ole epätarkkuuksia muutoin kuin ehkä silloin, jos deterministinen kehitys eliminoi kaikki väärät vaihtoehdot). Mutta jos ajattelisi, että menneisyydessä olisi kvanttigravitaation mittaus, ja me muistaisimme sen vielä, niin silloin olisi erittäin paljon parempi, jos myös menneisyys olisi epätarkkaa aika-avaruutta etkä tuhoaisi tätä mahdollisuutta aina.

K:
"Tietyssä mielessä olemme ja ympärillämme oleva on olemassa vain holografisena heijastuksena perustavampien ilmiöiden emergenttinä seurauksena."

Tämä ei ole mikään valmis teoria eikä siitä ole sellaista oikean maailmankaikkeuden sovellusta, joka olisi muotoa 'se mikä on ympärilläsi'. Samalla jo esim. standardimalli olisi asia, joka on kaikki mitä on ympärilläsi, vaikka näet siitä ja sen käyttämistä muuttujista vain heijastuksia.

Asiat voivat olla perustavampia kuin toiset, vaikka kyseessä ei olisi holografia. Holografia puolestaan ei paljasta mikä on perustavampi, mutta koska QM:ää pidetään perustavampana kuin GR, niin näiden kahden välillä syntyy helppoja päätöksiä (lisäksi syntyy sana emergentti, koska 4D-avaruutta kuvailtuna GR:llä pidetään makroskooppisena, kun taas (4-1)-D tausta-avaruudessa oleva kvanttiteoria on mikroskooppista ja ylittää GR-tarkkuuden). Holografia ei merkitse sitä, että oikean tiedon kokoelmassa ei olisi käytössä jokin aika, eikä sellaisia teorioita kauhesti esiinny, missä aika ei olisi. PW:n kaltaiset teoriat esim. joutuvat tekemään tulkintansa ajasta myös toisessa kuvailussa.

K:
"Sinun pitää kysyä sitä niiltä tutkijoilta, jotka näitä käsityksiä kehittävät. Vai luulitko, että itse keksin avauksen?"

Niissä kohdissa kun yllä mainittiin, väitän että et ole vieläkään keksinyt, mitä tutkijat olivat kehittäneet yllä olevaan liittyen. Mutta että olet myös keksinyt kaiken ajan luonteesta itse tai kyseenalaisista lähteistä. Oli kuitenkin erityisen väärin kirjoittaa, että voisi lähteä alkuräjähdysten lukumäärästä ja päätyä siitä yhtään mihinkään. Muut tutkimusten sekoittamiset toisiinsa olivat myös sinun käsialaasi.

6

Lue lisää

K:
"Uusia ideoita kuitenkin tarvitaan ns. yhtenäisteorian kehittämiseksi, sillä yleinen suhteellisuusteoria ei sovi yhteen kvanttifysiikan kanssa nykyisen tietämyksen mukaan."

Ideat voivat olla yhteensopivia kumpaankin noista. Silti ei ole mitään näyttöä, että mitään ideaa olisi tarvittu. Koska millä perusteella säieteoria oli tarvittu idea?

7

Vastauksesi on täysin irrelevantti kertomaani uuteen ideaan universumin luonteesta.

Kysymyksessä ei ole mikään "continuous big bang" teoria. Tämä idea ei koske myöskään mitään multiversumiteoriaa. Kysymyksessä on idea, jossa tutkija hahmottelee nykyisin tuntemaamme big bang teoriaa hieman uudella tavalla. Mistään valtavan mullistavasta ideasta ei ole kysymys sen suhteen, mikä koskee alkuräjähdyksenä tuntemaamme univerumin kehitystä.

Idea koskee aika-avaruuden luonnetta, jota monet pitävät perustavana seikkana universumimme ymmärtämisessä. Yleinen suhteellisuusteoria olettaa olevan yhtenäisen aika-avaruuden, joka on vuorovaikutuksessa massan kanssa. Aika-avaruutta voidaan idean perusteella kutsua holografiseksi, koska aika-avaruuden syntyperustana on sitä itseään perustavammat syyt. Tietyssä mielessä voidaan sanoa, ettei aika-avaruutta [yhtenäisenä] ole olemassa.

Kysymyksessä ei ole myöskään mikään "malli" eikä valmis tieteellinen teoria. Kun näin on asia, ei ole perusteltua kommentoida muita "huomioitasi", joita aihetta koskien kirtjoitat, vaikka sinäsnsä mielenkiintoisia näkökohtia esitätkin. Ne eivät liity aiheeseen.

Anonyymi kirjoitti:

Vastauksesi on täysin irrelevantti kertomaani uuteen ideaan universumin luonteesta.

Kysymyksessä ei ole mikään "continuous big bang" teoria. Tämä idea ei koske myöskään mitään multiversumiteoriaa. Kysymyksessä on idea, jossa tutkija hahmottelee nykyisin tuntemaamme big bang teoriaa hieman uudella tavalla. Mistään valtavan mullistavasta ideasta ei ole kysymys sen suhteen, mikä koskee alkuräjähdyksenä tuntemaamme univerumin kehitystä.

Idea koskee aika-avaruuden luonnetta, jota monet pitävät perustavana seikkana universumimme ymmärtämisessä. Yleinen suhteellisuusteoria olettaa olevan yhtenäisen aika-avaruuden, joka on vuorovaikutuksessa massan kanssa. Aika-avaruutta voidaan idean perusteella kutsua holografiseksi, koska aika-avaruuden syntyperustana on sitä itseään perustavammat syyt. Tietyssä mielessä voidaan sanoa, ettei aika-avaruutta [yhtenäisenä] ole olemassa.

Kysymyksessä ei ole myöskään mikään "malli" eikä valmis tieteellinen teoria. Kun näin on asia, ei ole perusteltua kommentoida muita "huomioitasi", joita aihetta koskien kirtjoitat, vaikka sinäsnsä mielenkiintoisia näkökohtia esitätkin. Ne eivät liity aiheeseen.

Lue lisää

"Aika on universumin itsensä ominaisuus, ja universumi luo aikaa jatkuvasti lisää ja niin myös aika-avaruutta syntyy lisää. "

Noin se ainakaan ei voi olla, koska ei universumi pysty mitään uutta luomaan ilman aikaa, vaan ilman aikaa kyseessä on vain staattinen universumi jossa ei tapahdu mitään muutosta.
Aika on vielä perustavampi asia kuin universumi ja materia.

Anonyymi kirjoitti:

Vastauksesi on täysin irrelevantti kertomaani uuteen ideaan universumin luonteesta.

Kysymyksessä ei ole mikään "continuous big bang" teoria. Tämä idea ei koske myöskään mitään multiversumiteoriaa. Kysymyksessä on idea, jossa tutkija hahmottelee nykyisin tuntemaamme big bang teoriaa hieman uudella tavalla. Mistään valtavan mullistavasta ideasta ei ole kysymys sen suhteen, mikä koskee alkuräjähdyksenä tuntemaamme univerumin kehitystä.

Idea koskee aika-avaruuden luonnetta, jota monet pitävät perustavana seikkana universumimme ymmärtämisessä. Yleinen suhteellisuusteoria olettaa olevan yhtenäisen aika-avaruuden, joka on vuorovaikutuksessa massan kanssa. Aika-avaruutta voidaan idean perusteella kutsua holografiseksi, koska aika-avaruuden syntyperustana on sitä itseään perustavammat syyt. Tietyssä mielessä voidaan sanoa, ettei aika-avaruutta [yhtenäisenä] ole olemassa.

Kysymyksessä ei ole myöskään mikään "malli" eikä valmis tieteellinen teoria. Kun näin on asia, ei ole perusteltua kommentoida muita "huomioitasi", joita aihetta koskien kirtjoitat, vaikka sinäsnsä mielenkiintoisia näkökohtia esitätkin. Ne eivät liity aiheeseen.

Lue lisää

K:
"Vastauksesi on täysin irrelevantti kertomaani uuteen ideaan universumin luonteesta. Kysymyksessä ei ole mikään "continuous big bang" teoria."

Niinpä ja siinä tapauksessa ne kohdat kirjoitusta, jotka eivät ole continuous BB, ovat oikeita vastauksia noihin kohtiin sinulta. Se mitä olit lukenut ehkä eniten, ja se mistä luit uudesta ajasta, on kommentoitu kohdissa, missä lukee PW. Muista asioista on kirjoitettu siksi, ettei asioiden välilä ole vedettävissä yhteyksiä 1->1...

K:
"Idea koskee aika-avaruuden luonnetta, jota monet pitävät perustavana seikkana universumimme ymmärtämisessä. Yleinen suhteellisuusteoria olettaa olevan yhtenäisen aika-avaruuden, joka on vuorovaikutuksessa massan kanssa. Aika-avaruutta voidaan idean perusteella kutsua holografiseksi, koska aika-avaruuden syntyperustana on sitä itseään perustavammat syyt. Tietyssä mielessä voidaan sanoa, ettei aika-avaruutta [yhtenäisenä] ole olemassa."

Tämä ei ole löytämäsi PW-tutkijan idean (tai hänen muiden ideoista tekemänsä mielipiteensä) kuvaus, vaan tässä kerrotaan pelkästä holografiasta. 'Yhtenäisyyden' sijaan tarkoitat sitä, että avaruuden paikkaosassa on yleensä 3D tilavuus, joka on mitattavissa litroina. Holografia-teoriat sanovat, että todellisuus voi olla aika + 2D, joka on yleensä litteä Minkowskin avaruus, jossa mm. valo kulkee samoin kuin SR sanoo. Sen tilavuus mitataan hehtaareina. Kvanttiobjektit 2D-tasossa voivat holografian mukaan luoda illuusion siitä, että on 3D + aika GR-avaruus, joka myös laajenee. Laajeneminen on melkein ainoa tapaus, mitä on löydetty, ja esim. planeetan painovoima olisi vaikeampi tilanne.

Yhteinäisyys on oikeampi termi sille, että mitä topologisia ominaisuuksia kappaleella on. Eli onko se jaettu kahteen kappaleeseen tai onko siinä keskellä reikä. 2D-topologiassa pallo, josta otetaan keskeltä pois sisus, ei ole reiällinen kappale. 2D-holografiassa ei myöskään saa sanoa, että se on esim. pallonpinta 3D-kappaleena. Tai muuten kun annetusta mallista (eli mukaanlukien kvanttiobjektit) tehdään 3D kuva, niin kyseessä olisi 1:1-kartoitus eikä pienemmän dimension luoma suuremman illuusio. Holograafikot eivät harrasta mitään muuta kuin yhtenäistä 2D-kappaletta, kunnes tavoitellusta GR-avaruudesta löytyy jokin reikä myös.

Holografiat keksittiin tällä tavalla 1997. En halunnut kirjoittaa tästä aiemmin yhtään enempää kuin sen, että se ei liity aikaan lopulta mitenkään. Vaikka aikakäsite on GR:ssä ja SR:ssä jotenkin eri. PW-tutkijasi oikeat ideat ajasta on mainittu tekstissäni muualla. Kun PW-tutkija sanoo, että aika on sama kuin kvanttiobjektit, niin sama tästä johtamani arvostelu koskee sitä, että GR-avaruus 'syntyy' jostakin holografian avulla. Periaatteessa vain multiversumeissa on isompi kokonaisuus, mistä syntyä joksikin. Kaikissa holografioissa pätee, tai saa sen sijaan päteä, että 2D-kvanttiobjektit ovat olemassa aluttomasta alusta lähtien (jonka menneisyyden he mahdollisesti katkaisevat jotenkin vielä kahteen vaiheeseen monimutkaisemmalla kvanttigravitaatiolla eli meille nykyään liian korkean energiatiheyden teorialla vähän samoin kuin muutkin) ja niiden illuusio on jossain muodossa koko sen ajan. Siinä voidaan päätyä sellaiseen, että illuusiota ei jollain hetkellä voisi kutsua GR-avaruudeksi lainkaan (alussa. Minkä lisäksi kun ylipäänsä etsitään kvanttigravitaation mittauksia, niin nekin ovat idealtaan se, että luonnossa ei ole GR-avaruutta, vaan se on QG-objekti. Eli GR-avaruus ja ns. illuusio on lopulta approksimaatio siitä, mitä kvanttiobjektit tekevät, mistä mainittiin yllä ns. mikrofysiikkana. Tämä on yksi niistä malleista, mitä holografiat eivät vielä ole). Lisäksi jos holografia on GR-universumin kuva, niin se tarkoittaa koko universumin muodostamista. Tai vähintään universumia oli ajat sitten muodostettu esim. vielä vuosi tästä eteenpäin. Universumin päättyminen voi olla erilainen, jos keksitään kvanttitila, jonka tulevaisuus ei olekaan kaikki samaa kuin se, mikä antaa pelkän GR-tulevaisuuden. Siltikin tästä voidaan tehdä blokkiajatelma, eli universumin toinen tulevaisuus on olemassa jo.

Kirjoittaja 2:
"Noin se ainakaan ei voi olla, koska ei universumi pysty mitään uutta luomaan ilman aikaa, vaan ilman aikaa kyseessä on vain staattinen universumi jossa ei tapahdu mitään muutosta."

Muutoksen määritelmä on matemaattisesti se, että se vaatii kaksi muuttujaa, jotka esiintyvät pareina, ja että muutosta on se, että toisen ollessa useita eri arvoja, niin toinen ei ole aina sama. Jos tällaista katsoo ulkopuolelta, niin voi sanoa, että kaikki parit oli määritelty sellaiseksi kuin ne olivat, eikä mitään muutosta tule näihin pareihin. Blokkiavaruudessa joku on ajatellut asiaa tätä kautta. Ja samoin tällä tavalla molemmissa PW-tapauksissa on tehty kello tai miksi sitä kutsutaankin jostain muusta asiasta kuin tutusta muuttujasta t.

Anonyymi kirjoitti:

"Aika on universumin itsensä ominaisuus, ja universumi luo aikaa jatkuvasti lisää ja niin myös aika-avaruutta syntyy lisää. "

Noin se ainakaan ei voi olla, koska ei universumi pysty mitään uutta luomaan ilman aikaa, vaan ilman aikaa kyseessä on vain staattinen universumi jossa ei tapahdu mitään muutosta.
Aika on vielä perustavampi asia kuin universumi ja materia.

Lue lisää

Aika on olemassa, kun se on universumin ominaisuus. En ymmärrä kommenttiasi.

Anonyymi kirjoitti:

K:
"Vastauksesi on täysin irrelevantti kertomaani uuteen ideaan universumin luonteesta. Kysymyksessä ei ole mikään "continuous big bang" teoria."

Niinpä ja siinä tapauksessa ne kohdat kirjoitusta, jotka eivät ole continuous BB, ovat oikeita vastauksia noihin kohtiin sinulta. Se mitä olit lukenut ehkä eniten, ja se mistä luit uudesta ajasta, on kommentoitu kohdissa, missä lukee PW. Muista asioista on kirjoitettu siksi, ettei asioiden välilä ole vedettävissä yhteyksiä 1->1...

K:
"Idea koskee aika-avaruuden luonnetta, jota monet pitävät perustavana seikkana universumimme ymmärtämisessä. Yleinen suhteellisuusteoria olettaa olevan yhtenäisen aika-avaruuden, joka on vuorovaikutuksessa massan kanssa. Aika-avaruutta voidaan idean perusteella kutsua holografiseksi, koska aika-avaruuden syntyperustana on sitä itseään perustavammat syyt. Tietyssä mielessä voidaan sanoa, ettei aika-avaruutta [yhtenäisenä] ole olemassa."

Tämä ei ole löytämäsi PW-tutkijan idean (tai hänen muiden ideoista tekemänsä mielipiteensä) kuvaus, vaan tässä kerrotaan pelkästä holografiasta. 'Yhtenäisyyden' sijaan tarkoitat sitä, että avaruuden paikkaosassa on yleensä 3D tilavuus, joka on mitattavissa litroina. Holografia-teoriat sanovat, että todellisuus voi olla aika 2D, joka on yleensä litteä Minkowskin avaruus, jossa mm. valo kulkee samoin kuin SR sanoo. Sen tilavuus mitataan hehtaareina. Kvanttiobjektit 2D-tasossa voivat holografian mukaan luoda illuusion siitä, että on 3D aika GR-avaruus, joka myös laajenee. Laajeneminen on melkein ainoa tapaus, mitä on löydetty, ja esim. planeetan painovoima olisi vaikeampi tilanne.

Yhteinäisyys on oikeampi termi sille, että mitä topologisia ominaisuuksia kappaleella on. Eli onko se jaettu kahteen kappaleeseen tai onko siinä keskellä reikä. 2D-topologiassa pallo, josta otetaan keskeltä pois sisus, ei ole reiällinen kappale. 2D-holografiassa ei myöskään saa sanoa, että se on esim. pallonpinta 3D-kappaleena. Tai muuten kun annetusta mallista (eli mukaanlukien kvanttiobjektit) tehdään 3D kuva, niin kyseessä olisi 1:1-kartoitus eikä pienemmän dimension luoma suuremman illuusio. Holograafikot eivät harrasta mitään muuta kuin yhtenäistä 2D-kappaletta, kunnes tavoitellusta GR-avaruudesta löytyy jokin reikä myös.

Holografiat keksittiin tällä tavalla 1997. En halunnut kirjoittaa tästä aiemmin yhtään enempää kuin sen, että se ei liity aikaan lopulta mitenkään. Vaikka aikakäsite on GR:ssä ja SR:ssä jotenkin eri. PW-tutkijasi oikeat ideat ajasta on mainittu tekstissäni muualla. Kun PW-tutkija sanoo, että aika on sama kuin kvanttiobjektit, niin sama tästä johtamani arvostelu koskee sitä, että GR-avaruus 'syntyy' jostakin holografian avulla. Periaatteessa vain multiversumeissa on isompi kokonaisuus, mistä syntyä joksikin. Kaikissa holografioissa pätee, tai saa sen sijaan päteä, että 2D-kvanttiobjektit ovat olemassa aluttomasta alusta lähtien (jonka menneisyyden he mahdollisesti katkaisevat jotenkin vielä kahteen vaiheeseen monimutkaisemmalla kvanttigravitaatiolla eli meille nykyään liian korkean energiatiheyden teorialla vähän samoin kuin muutkin) ja niiden illuusio on jossain muodossa koko sen ajan. Siinä voidaan päätyä sellaiseen, että illuusiota ei jollain hetkellä voisi kutsua GR-avaruudeksi lainkaan (alussa. Minkä lisäksi kun ylipäänsä etsitään kvanttigravitaation mittauksia, niin nekin ovat idealtaan se, että luonnossa ei ole GR-avaruutta, vaan se on QG-objekti. Eli GR-avaruus ja ns. illuusio on lopulta approksimaatio siitä, mitä kvanttiobjektit tekevät, mistä mainittiin yllä ns. mikrofysiikkana. Tämä on yksi niistä malleista, mitä holografiat eivät vielä ole). Lisäksi jos holografia on GR-universumin kuva, niin se tarkoittaa koko universumin muodostamista. Tai vähintään universumia oli ajat sitten muodostettu esim. vielä vuosi tästä eteenpäin. Universumin päättyminen voi olla erilainen, jos keksitään kvanttitila, jonka tulevaisuus ei olekaan kaikki samaa kuin se, mikä antaa pelkän GR-tulevaisuuden. Siltikin tästä voidaan tehdä blokkiajatelma, eli universumin toinen tulevaisuus on olemassa jo.

Kirjoittaja 2:
"Noin se ainakaan ei voi olla, koska ei universumi pysty mitään uutta luomaan ilman aikaa, vaan ilman aikaa kyseessä on vain staattinen universumi jossa ei tapahdu mitään muutosta."

Muutoksen määritelmä on matemaattisesti se, että se vaatii kaksi muuttujaa, jotka esiintyvät pareina, ja että muutosta on se, että toisen ollessa useita eri arvoja, niin toinen ei ole aina sama. Jos tällaista katsoo ulkopuolelta, niin voi sanoa, että kaikki parit oli määritelty sellaiseksi kuin ne olivat, eikä mitään muutosta tule näihin pareihin. Blokkiavaruudessa joku on ajatellut asiaa tätä kautta. Ja samoin tällä tavalla molemmissa PW-tapauksissa on tehty kello tai miksi sitä kutsutaankin jostain muusta asiasta kuin tutusta muuttujasta t.

Lue lisää

Ideassa ei ole kysymys myöskään Page-Wootters:n ajattelusta. Se ei liity asiaan mitenkään yhtä vähän kuin Wheeler-deWitt.

Idea on uusi!

Anonyymi kirjoitti:

K:
"Vastauksesi on täysin irrelevantti kertomaani uuteen ideaan universumin luonteesta. Kysymyksessä ei ole mikään "continuous big bang" teoria."

Niinpä ja siinä tapauksessa ne kohdat kirjoitusta, jotka eivät ole continuous BB, ovat oikeita vastauksia noihin kohtiin sinulta. Se mitä olit lukenut ehkä eniten, ja se mistä luit uudesta ajasta, on kommentoitu kohdissa, missä lukee PW. Muista asioista on kirjoitettu siksi, ettei asioiden välilä ole vedettävissä yhteyksiä 1->1...

K:
"Idea koskee aika-avaruuden luonnetta, jota monet pitävät perustavana seikkana universumimme ymmärtämisessä. Yleinen suhteellisuusteoria olettaa olevan yhtenäisen aika-avaruuden, joka on vuorovaikutuksessa massan kanssa. Aika-avaruutta voidaan idean perusteella kutsua holografiseksi, koska aika-avaruuden syntyperustana on sitä itseään perustavammat syyt. Tietyssä mielessä voidaan sanoa, ettei aika-avaruutta [yhtenäisenä] ole olemassa."

Tämä ei ole löytämäsi PW-tutkijan idean (tai hänen muiden ideoista tekemänsä mielipiteensä) kuvaus, vaan tässä kerrotaan pelkästä holografiasta. 'Yhtenäisyyden' sijaan tarkoitat sitä, että avaruuden paikkaosassa on yleensä 3D tilavuus, joka on mitattavissa litroina. Holografia-teoriat sanovat, että todellisuus voi olla aika 2D, joka on yleensä litteä Minkowskin avaruus, jossa mm. valo kulkee samoin kuin SR sanoo. Sen tilavuus mitataan hehtaareina. Kvanttiobjektit 2D-tasossa voivat holografian mukaan luoda illuusion siitä, että on 3D aika GR-avaruus, joka myös laajenee. Laajeneminen on melkein ainoa tapaus, mitä on löydetty, ja esim. planeetan painovoima olisi vaikeampi tilanne.

Yhteinäisyys on oikeampi termi sille, että mitä topologisia ominaisuuksia kappaleella on. Eli onko se jaettu kahteen kappaleeseen tai onko siinä keskellä reikä. 2D-topologiassa pallo, josta otetaan keskeltä pois sisus, ei ole reiällinen kappale. 2D-holografiassa ei myöskään saa sanoa, että se on esim. pallonpinta 3D-kappaleena. Tai muuten kun annetusta mallista (eli mukaanlukien kvanttiobjektit) tehdään 3D kuva, niin kyseessä olisi 1:1-kartoitus eikä pienemmän dimension luoma suuremman illuusio. Holograafikot eivät harrasta mitään muuta kuin yhtenäistä 2D-kappaletta, kunnes tavoitellusta GR-avaruudesta löytyy jokin reikä myös.

Holografiat keksittiin tällä tavalla 1997. En halunnut kirjoittaa tästä aiemmin yhtään enempää kuin sen, että se ei liity aikaan lopulta mitenkään. Vaikka aikakäsite on GR:ssä ja SR:ssä jotenkin eri. PW-tutkijasi oikeat ideat ajasta on mainittu tekstissäni muualla. Kun PW-tutkija sanoo, että aika on sama kuin kvanttiobjektit, niin sama tästä johtamani arvostelu koskee sitä, että GR-avaruus 'syntyy' jostakin holografian avulla. Periaatteessa vain multiversumeissa on isompi kokonaisuus, mistä syntyä joksikin. Kaikissa holografioissa pätee, tai saa sen sijaan päteä, että 2D-kvanttiobjektit ovat olemassa aluttomasta alusta lähtien (jonka menneisyyden he mahdollisesti katkaisevat jotenkin vielä kahteen vaiheeseen monimutkaisemmalla kvanttigravitaatiolla eli meille nykyään liian korkean energiatiheyden teorialla vähän samoin kuin muutkin) ja niiden illuusio on jossain muodossa koko sen ajan. Siinä voidaan päätyä sellaiseen, että illuusiota ei jollain hetkellä voisi kutsua GR-avaruudeksi lainkaan (alussa. Minkä lisäksi kun ylipäänsä etsitään kvanttigravitaation mittauksia, niin nekin ovat idealtaan se, että luonnossa ei ole GR-avaruutta, vaan se on QG-objekti. Eli GR-avaruus ja ns. illuusio on lopulta approksimaatio siitä, mitä kvanttiobjektit tekevät, mistä mainittiin yllä ns. mikrofysiikkana. Tämä on yksi niistä malleista, mitä holografiat eivät vielä ole). Lisäksi jos holografia on GR-universumin kuva, niin se tarkoittaa koko universumin muodostamista. Tai vähintään universumia oli ajat sitten muodostettu esim. vielä vuosi tästä eteenpäin. Universumin päättyminen voi olla erilainen, jos keksitään kvanttitila, jonka tulevaisuus ei olekaan kaikki samaa kuin se, mikä antaa pelkän GR-tulevaisuuden. Siltikin tästä voidaan tehdä blokkiajatelma, eli universumin toinen tulevaisuus on olemassa jo.

Kirjoittaja 2:
"Noin se ainakaan ei voi olla, koska ei universumi pysty mitään uutta luomaan ilman aikaa, vaan ilman aikaa kyseessä on vain staattinen universumi jossa ei tapahdu mitään muutosta."

Muutoksen määritelmä on matemaattisesti se, että se vaatii kaksi muuttujaa, jotka esiintyvät pareina, ja että muutosta on se, että toisen ollessa useita eri arvoja, niin toinen ei ole aina sama. Jos tällaista katsoo ulkopuolelta, niin voi sanoa, että kaikki parit oli määritelty sellaiseksi kuin ne olivat, eikä mitään muutosta tule näihin pareihin. Blokkiavaruudessa joku on ajatellut asiaa tätä kautta. Ja samoin tällä tavalla molemmissa PW-tapauksissa on tehty kello tai miksi sitä kutsutaankin jostain muusta asiasta kuin tutusta muuttujasta t.

Lue lisää

"Muutoksen määritelmä on matemaattisesti se, että se vaatii kaksi muuttujaa, jotka esiintyvät pareina, ja että muutosta on se, että toisen ollessa useita eri arvoja, niin toinen ei ole aina sama."

Mitä tarkoitat "toinen ei ole aina sama"? Jos muutos määritellään noin, niin se edellyttää vähintään 2 ajanhetkeä. Ajanhetkellä 0 muuttujan arvo on eri kuin ajanhetkellä 1. Tällöinhän aika on olemassa, ja se on paljon fundamentaalimpi kuin itse universumi.

Anonyymi kirjoitti:

"Muutoksen määritelmä on matemaattisesti se, että se vaatii kaksi muuttujaa, jotka esiintyvät pareina, ja että muutosta on se, että toisen ollessa useita eri arvoja, niin toinen ei ole aina sama."

Mitä tarkoitat "toinen ei ole aina sama"? Jos muutos määritellään noin, niin se edellyttää vähintään 2 ajanhetkeä. Ajanhetkellä 0 muuttujan arvo on eri kuin ajanhetkellä 1. Tällöinhän aika on olemassa, ja se on paljon fundamentaalimpi kuin itse universumi.

Lue lisää

"Mitä tarkoitat "toinen ei ole aina sama"?"

Muuttujan x muuttumattomuuden määritelmä suhteessa muuttujaan y, on se että pareissa (x,y) on aina arvo x=a, ja (a,y) kaikilla arvoilla y.

"Jos muutos määritellään noin, niin se edellyttää vähintään 2 ajanhetkeä."

Jos määritellään, että muutosta varten ei ole tarpeeksi jäseniä, ja että on vain triviaali muuttumattomuus, kuten (0,0), niin etkö voi siltikin tietää, mikä tässä lähipiirissä on fundamentaalisempi kuin universumi? Entä jos on (y) tai (0)?

"Ajanhetkellä 0 muuttujan arvo on eri kuin ajanhetkellä 1. Tällöinhän aika on olemassa, ja se on paljon fundamentaalimpi kuin itse universumi.""

Lukuparit ovat fundamentaalisempia kuin itse aika, jos jotkut sanovat, että vaihtamalla vain y:n nimeä, voidaan sanoa, että aikaa ei ole. Koska he ajattelivat ettei tarvitse pyrkiä muuttamaan lukuparien olemassaoloa, niin ne ovat ilmeisesti liian fundamentaaliset. En tunne näin selvää sopimusta siitä, että mitä universumi tarkoittaa. Tarkempi tapa kuvailla esim. minkä tahansa PW:n syntyä on kuitenkin se, että alussa on x, y1, y2 -muuttujat, joista y1 toimii aikana t . Sitten joku huomaa, että systeemin y2 on olemassa, ja että jos y1 poistetaan kokonaan tai y1 on aina vakio, niin systeemissä on silti konfiguraatio, joka toimii aivan samoin kuin (x, y1).

Jeop. Mutta hänen kommenttinsa ei ole vastaus mihinkään kirjoittamaani.

Ja mitä yrität kertoa tällä sekopäisellä höpötyksellä millä ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa?

Sinun ei kannata puhua asioista mistä et ymmärrä mitään. Nolaat vain itsesi jälleen kerran.

"nykyhetki vain on todellista ja myös menneisyys sikäli, että se on tapahtunut jollakin tavalla eikä millään muulla tavalla, eikä siihen voi enää vaikuttaa."

Kvanttimekaniikassa asiat ovat tapahtuneet usealla eri tavalla samanaikaisesti. Esim. kaksoisrakokokeessa on kolme erilaista historiaprojektiota, jotka ovat kaikki samanaikaisesti tosia: elektroni on kulkenut vasemmasta raosta, elektroni on kulkenut oikeasta raosta, ja elektroni ei ole kulkenut kummastakaan raosta.
Ei siis voi sanoa että menneisyydessä universumi on ollut tietynlainen, kun vaihtoehtoisia historioita on paljon erilaisia ja ne kaikki ovat yhtä tosia.

No, johan on!

Big bang on tämän kertomani idean perusta. Olemme tavallan edelleen alkuräjähdyksen kehityksessä mukana ja sen "sisällä". Aika-avaruutta tulee jatkuvasti lisää universumin laajetessa. Universumi ei tosin laajene mihinkään ulkoiseen tilaan, vaan jos sitä voidaan näin kutsua 'ei-mihinkään'.

Anonyymi kirjoitti:

"nykyhetki vain on todellista ja myös menneisyys sikäli, että se on tapahtunut jollakin tavalla eikä millään muulla tavalla, eikä siihen voi enää vaikuttaa."

Kvanttimekaniikassa asiat ovat tapahtuneet usealla eri tavalla samanaikaisesti. Esim. kaksoisrakokokeessa on kolme erilaista historiaprojektiota, jotka ovat kaikki samanaikaisesti tosia: elektroni on kulkenut vasemmasta raosta, elektroni on kulkenut oikeasta raosta, ja elektroni ei ole kulkenut kummastakaan raosta.
Ei siis voi sanoa että menneisyydessä universumi on ollut tietynlainen, kun vaihtoehtoisia historioita on paljon erilaisia ja ne kaikki ovat yhtä tosia.

Lue lisää

Kommentoin vielä tätä.

kaksoisrakokokeessa voidaan ajatella, että mikään mitattu havinto hiukkasen paikasta tai nopeudesta EI OLE tosi. Ne ovat vain holografista heijastusta jostakin muusta. Näin ei jouduta monimaailmatulkintaan, jossa kaikki vaihtoehtoiset hiukkasen reitit muodostavat oman maailmankaikkeuden.

Anonyymi kirjoitti:

Ja mitä yrität kertoa tällä sekopäisellä höpötyksellä millä ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa?

Sinun ei kannata puhua asioista mistä et ymmärrä mitään. Nolaat vain itsesi jälleen kerran.

Lue lisää

Että valtavirran nykyinen teoria on virheellinen. Ja syyt siihen. Dogmaatikot tulevat sitten aina joukolla häiritsemään ja tyrkyttämään dogmatiikkaansa.

Anonyymi kirjoitti:

"nykyhetki vain on todellista ja myös menneisyys sikäli, että se on tapahtunut jollakin tavalla eikä millään muulla tavalla, eikä siihen voi enää vaikuttaa."

Kvanttimekaniikassa asiat ovat tapahtuneet usealla eri tavalla samanaikaisesti. Esim. kaksoisrakokokeessa on kolme erilaista historiaprojektiota, jotka ovat kaikki samanaikaisesti tosia: elektroni on kulkenut vasemmasta raosta, elektroni on kulkenut oikeasta raosta, ja elektroni ei ole kulkenut kummastakaan raosta.
Ei siis voi sanoa että menneisyydessä universumi on ollut tietynlainen, kun vaihtoehtoisia historioita on paljon erilaisia ja ne kaikki ovat yhtä tosia.

Lue lisää

Mikromaailman todellisuus on toisenlaista ja sen filosofiset seuraukset eivät ole vielä ymmärryksemme puitteissa. Mietitään sitä asiaa, mutta sitten kun ymmärrämme se on jotain järkevää. Tavallisen kokoiseen maailmaan se ei mitään vaikuta.

Universumin tasoisissa asioissa myös on oma vielä tuntematon logiikkansa. Ikuisen ajan ja äärettömän suuren tilan omituisuudet.

Filosofia on menetelmä näiden käsittelyyn eikä pelkkä empiirinen fysiikka.

Anonyymi kirjoitti:

No, johan on!

Big bang on tämän kertomani idean perusta. Olemme tavallan edelleen alkuräjähdyksen kehityksessä mukana ja sen "sisällä". Aika-avaruutta tulee jatkuvasti lisää universumin laajetessa. Universumi ei tosin laajene mihinkään ulkoiseen tilaan, vaan jos sitä voidaan näin kutsua 'ei-mihinkään'.

Lue lisää

Se on tosiaan BB teoriaa. Näitä asioita miettiessä on paras sivuuttaa se teoria.

santtunen kirjoitti:

Se on tosiaan BB teoriaa. Näitä asioita miettiessä on paras sivuuttaa se teoria.

"Näitä asioita miettiessä on paras sivuuttaa se teoria."

Miksi se pitäisi sivuttaa? Sehän on paras kuvaus siitä mitä on tapahtunut. Ja sitä tukee aika moni muukin teoria.

Huvittavaa miten kiellät tämän koska se ei sovi sinun uskonnolliseen maailman kuvaan. yrität niin kovasti väittää että kaikki olisi muutumatonta jotta voisit väittää että ne olisi valmiiksi luotu. Senhän takia yrität tunkea jumlaasi esimerkiksi evoluutioteoriaan.

santtunen kirjoitti:

Se on tosiaan BB teoriaa. Näitä asioita miettiessä on paras sivuuttaa se teoria.

Niin kuin viittasin avauksessa sinun horinoihisi, niin tämä teoreettisen fysiikan idea on täysin päinvastainen kuin sinun kuvitellut ikuiset osauniversumit.

Idealla on vankka pohja Big bang teoriassa.

Anonyymi kirjoitti:

"Näitä asioita miettiessä on paras sivuuttaa se teoria."

Miksi se pitäisi sivuttaa? Sehän on paras kuvaus siitä mitä on tapahtunut. Ja sitä tukee aika moni muukin teoria.

Huvittavaa miten kiellät tämän koska se ei sovi sinun uskonnolliseen maailman kuvaan. yrität niin kovasti väittää että kaikki olisi muutumatonta jotta voisit väittää että ne olisi valmiiksi luotu. Senhän takia yrität tunkea jumlaasi esimerkiksi evoluutioteoriaan.

Lue lisää

En väitä, että kaikki olisi valmiiksi luotu. Kaikki vaan on valmista, ikuinen galaksien verkko kaikkialla. Paikallisesti on kehitystä ja muutosta, ikuinen ympyrä sumuista galakseiksi ja sitten taas muualla sama juttu, paikallinen romahdus, räjähdys ja sumu.

Ainetta on ollut aina, elämää on ollut aina, tietoisia olentoja on ollut aina.

Tähtitiede on jo teleskoopeillaan vahvistammnut, että näin on. Aina vaan galakseja.

Tähän voi liittää ateismin tai teismin, molemmat käy. Kannatan itse sitä teismiä, en kuitenkaan tyhjästä luomista, se on katolinen keskiajan oppi, ja renessanssi kumosi sen. Se tuli takaisin BB teoriassa. Ja on nyt vallitseva.

Anonyymi kirjoitti:

Niin kuin viittasin avauksessa sinun horinoihisi, niin tämä teoreettisen fysiikan idea on täysin päinvastainen kuin sinun kuvitellut ikuiset osauniversumit.

Idealla on vankka pohja Big bang teoriassa.

Lue lisää

Osauniversumit eivät ole ikuisia, mutta ikuisesti on osauniversumeja universumissa.

santtunen kirjoitti:

Osauniversumit eivät ole ikuisia, mutta ikuisesti on osauniversumeja universumissa.

Osauniversumeja tulee aina olemaan vain äärellinen määrä. Joukko-opin äärettömyysaksioomaa ei voi soveltaa osauniversumeihin ja ajatella että niitä joskus olisi äärettömästi.
Osauniversumit tulevat jossain vaiheessa myös lopullisesti katoamaan, kunhan aikaa vain on kulunut tarpeeksi paljon. Uusien syntyminen jatku ikuisesti.

santtunen kirjoitti:

En väitä, että kaikki olisi valmiiksi luotu. Kaikki vaan on valmista, ikuinen galaksien verkko kaikkialla. Paikallisesti on kehitystä ja muutosta, ikuinen ympyrä sumuista galakseiksi ja sitten taas muualla sama juttu, paikallinen romahdus, räjähdys ja sumu.

Ainetta on ollut aina, elämää on ollut aina, tietoisia olentoja on ollut aina.

Tähtitiede on jo teleskoopeillaan vahvistammnut, että näin on. Aina vaan galakseja.

Tähän voi liittää ateismin tai teismin, molemmat käy. Kannatan itse sitä teismiä, en kuitenkaan tyhjästä luomista, se on katolinen keskiajan oppi, ja renessanssi kumosi sen. Se tuli takaisin BB teoriassa. Ja on nyt vallitseva.

Lue lisää

"...paikallinen romahdus, räjähdys ja sumu."

Ja tässä hieno esimerkki siitä miten oelt pihalla tästäkin asiasta. Mitkä ihmeen "paikalliset" romahdukset tai räjähdykset?

"Tähän voi liittää ateismin tai teismin, molemmat käy."

Miksi siihen pitää liittää yhtään mitään? Miksi et voi pitä ätiedettä ihan tieteenä, vaan halaut sekoittaa niihin jotain uskomuksia?

"Se tuli takaisin BB teoriassa. Ja on nyt vallitseva."

Koska se on paras selitys havaitulle asialle. Ja sitä tukee myös moni muukin teoria. Mutta mitäpä sinä tästä tietäisit.

Anonyymi kirjoitti:

Osauniversumeja tulee aina olemaan vain äärellinen määrä. Joukko-opin äärettömyysaksioomaa ei voi soveltaa osauniversumeihin ja ajatella että niitä joskus olisi äärettömästi.
Osauniversumit tulevat jossain vaiheessa myös lopullisesti katoamaan, kunhan aikaa vain on kulunut tarpeeksi paljon. Uusien syntyminen jatku ikuisesti.

Lue lisää

Juuri noin. Tähtiä ja galakseja, galaksijoukkoja ja muita osauniversumeja on vain tietty määrä, oli se kuinka suuri luku tahansa.

Ja universumeita vain yksi, kaikkeus- mielessä.

Tämä on looginen totuus, todellisuuslogiikan, modaalilogiikan mukaan, mikä on mahdollista todellisuudessa. Puhtaan muodollisen logiikan mukaan kaikki on mahdollista mikä ei riko päättelysääntöjä, tautologioita, mutta todellisuudessa tämä asia on toisin, muuten joudutaan ristiriitaan todellisuuden kanssa. Mahdottomuuksiin, sofistiikkaan, solipsismiin, singulariteetteihin, äärettömyyksiin väärissä paikoissa.

Jokainen osauniversumi katoaa, mutta jossain on aina osauniversumeita, siinä mielessä ne ovat ikuisia. Aina on elämää, aina on ihmisiä, aina on planeettoja, aina on galakseja, aina on galaksijoukkoja jossakin, aina on osauniversumeja ja aina on universumi. Kaikilla muilla yksilöinä on alku ja loppu, paitsi universumilla itsellään. Ja muilla ikuisilla asioilla.

Anonyymi kirjoitti:

"...paikallinen romahdus, räjähdys ja sumu."

Ja tässä hieno esimerkki siitä miten oelt pihalla tästäkin asiasta. Mitkä ihmeen "paikalliset" romahdukset tai räjähdykset?

"Tähän voi liittää ateismin tai teismin, molemmat käy."

Miksi siihen pitää liittää yhtään mitään? Miksi et voi pitä ätiedettä ihan tieteenä, vaan halaut sekoittaa niihin jotain uskomuksia?

"Se tuli takaisin BB teoriassa. Ja on nyt vallitseva."

Koska se on paras selitys havaitulle asialle. Ja sitä tukee myös moni muukin teoria. Mutta mitäpä sinä tästä tietäisit.

Lue lisää

Ei se ole paras teoria eikä ole koskaan ollutkaan. Tiedeyhteisön enemmistö vaan valitsi tuon harhapolun 60 v sitten. Väärä valinta, nyt se korjataan ja tuo BBn valta loppuu vihdoin.

santtunen kirjoitti:

Ei se ole paras teoria eikä ole koskaan ollutkaan. Tiedeyhteisön enemmistö vaan valitsi tuon harhapolun 60 v sitten. Väärä valinta, nyt se korjataan ja tuo BBn valta loppuu vihdoin.

Lue lisää

BB:tä vahvistavia teorioita syntyy uin sieniä sateella. Se tulee olemaan uuden yhtenäisteoriankin vahvistama, kunhan sellainen saadaan aikaiseksi.

Anonyymi kirjoitti:

BB:tä vahvistavia teorioita syntyy uin sieniä sateella. Se tulee olemaan uuden yhtenäisteoriankin vahvistama, kunhan sellainen saadaan aikaiseksi.

On myös todennäköistä, että ennenpitkää BB-kosmologia muuttuu pseudotieteeksi samaan tapaan kuin maakeskeinen astrologia. Vielä 1600-luvulla maakeskeinen astrologia oli tiedettä, jota mm. Johannes Kepler ja muut aikansa huipputiedemiehet tutkivat.

Anonyymi kirjoitti:

BB:tä vahvistavia teorioita syntyy uin sieniä sateella. Se tulee olemaan uuden yhtenäisteoriankin vahvistama, kunhan sellainen saadaan aikaiseksi.

Koska sen kannalla on valtava tiedemies armeija. Eivät enää itsekään huomaa, että oikeasti ovatkin jo luopuneet alkavasta ja laajenevasta mallista. Silti jäävät sille puolelle mätänemään turhan monimutkaisiin teorioihinsa.

Noin aikaa tulkitaan yleisessä suhteellisuusteoriassa. Sehän ei tarvitse aikaa, vaan aika voidaan tulkita yhdeksi ulottuvuudeksi kolmen tilaulottuvuuden lisäksi.

Ideassa aika ymmärretään täysin toisin. Aika on aika-avaruuden osa sen jokahetkisessä "lisääntymisessä" uuteen 'ei-mihinkään'.

Aaltofunktion osalta tässä ideassa juuri sitä voitaisiin kutsua "todelliseksi", sillä mitään muuta tietoa meille ei voi olla olemassa alkeishiukkasen paikasta ja liikkeestä. Mittaus joko hiukkasen paikkaa tai nopeutta koskien ei sen sijaan kerro todellisuudesta mitään reaalista.

Anonyymi kirjoitti:

Noin aikaa tulkitaan yleisessä suhteellisuusteoriassa. Sehän ei tarvitse aikaa, vaan aika voidaan tulkita yhdeksi ulottuvuudeksi kolmen tilaulottuvuuden lisäksi.

Ideassa aika ymmärretään täysin toisin. Aika on aika-avaruuden osa sen jokahetkisessä "lisääntymisessä" uuteen 'ei-mihinkään'.

Aaltofunktion osalta tässä ideassa juuri sitä voitaisiin kutsua "todelliseksi", sillä mitään muuta tietoa meille ei voi olla olemassa alkeishiukkasen paikasta ja liikkeestä. Mittaus joko hiukkasen paikkaa tai nopeutta koskien ei sen sijaan kerro todellisuudesta mitään reaalista.

Lue lisää

"Aika on aika-avaruuden osa sen jokahetkisessä "lisääntymisessä" uuteen 'ei-mihinkään'."

Tämä vastaa sitä, että tietokoneen ajaessa simulaatiota joudutaan koneeseen lisäämään jatkuvasti uusia muistimoduuleita, jotta simulaation uudet tilat voidaan tallentaa uusille muistialueille.

Toinen vaihtoehto on, että simulaation vanhoja tiloja ei säilytetä muistissa, vaan ne kirjoitetaan yli kun lasketaan uusia tiloja. Tällöin simulaatio ei laajene uusille muistialueille, vaan aina käytetään samoja vanhoja muistimoduuleita. Mitään uutta järjestelmään ei lisätä.

Anonyymi kirjoitti:

"Aika on aika-avaruuden osa sen jokahetkisessä "lisääntymisessä" uuteen 'ei-mihinkään'."

Tämä vastaa sitä, että tietokoneen ajaessa simulaatiota joudutaan koneeseen lisäämään jatkuvasti uusia muistimoduuleita, jotta simulaation uudet tilat voidaan tallentaa uusille muistialueille.

Toinen vaihtoehto on, että simulaation vanhoja tiloja ei säilytetä muistissa, vaan ne kirjoitetaan yli kun lasketaan uusia tiloja. Tällöin simulaatio ei laajene uusille muistialueille, vaan aina käytetään samoja vanhoja muistimoduuleita. Mitään uutta järjestelmään ei lisätä.

Lue lisää

Ideassa on ilmeisesti kyse ensimmäisestä vaihtoehdosta. Esimerkkinä teoreettisesti tuli tukijalta mainittua, että jos Schrödingerin kissa olisi universumista eristetyssä laatikossa, laatikon avatessa kissan [oikeastaan sen myrkkymaljan ytimen] superposition "romahtaminen" tarkoittaa kissan koko elämänhistorian luomista sille.

Menneisyys siis on olemassa, kunhan se vain tulee havaituksi.

Anonyymi kirjoitti:

Ideassa on ilmeisesti kyse ensimmäisestä vaihtoehdosta. Esimerkkinä teoreettisesti tuli tukijalta mainittua, että jos Schrödingerin kissa olisi universumista eristetyssä laatikossa, laatikon avatessa kissan [oikeastaan sen myrkkymaljan ytimen] superposition "romahtaminen" tarkoittaa kissan koko elämänhistorian luomista sille.

Menneisyys siis on olemassa, kunhan se vain tulee havaituksi.

Lue lisää

"Tämä vastaa sitä, että tietokoneen ajaessa simulaatiota joudutaan koneeseen lisäämään jatkuvasti uusia muistimoduuleita, jotta simulaation uudet tilat voidaan tallentaa uusille muistialueille."

Muistin käytön ratkaisu on täysin filosofinen kysymys, joka ei liity matematiikkaan tai tieteeseen. Tämän osoittaa se, että vastaus on täysin yhdentekevä sille, mitä universumin neuvotellaan tekevän, kun tehdään sille malleja aika-akseleista ja differentiaaliyhtälöistä. Jos differentiaaliyhtälön simuloi ja haluaa vain yhden tuloksen tulevaisuuden tietyltä hetkeltä, niin on kuitenkin samantekevää muistaa kaukana takana olevia laskupisteitä.

Samoin on mahdollista, että muistin käyttö on eri tasolla filosofisempaa kuin blokkiavaruus. Tai silloin kysytään kysymyksiä, jotka ovat muotoa, 'onko blokkiavaruus blokkiavaruus, jos ei muista sen kaikkia sen kaistaleita, mutta muistaa yhden'. Jotka ovat samanlaisia luonteeltaan kuin kysymykset, 'onko ihminen ihminen, jos se ei tee asiaa X'.

"Esimerkkinä teoreettisesti tuli tukijalta mainittua, että jos Schrödingerin kissa olisi universumista eristetyssä laatikossa, laatikon avatessa kissan [oikeastaan sen myrkkymaljan ytimen] superposition "romahtaminen" tarkoittaa kissan koko elämänhistorian luomista sille."

En sanoisi, että tuo sitoo henkilöä mihinkään filosofiseen kikkailuun vielä. Vaan voi olla että hän ei osaa kirjoittaa niitä asioita, mitä tarkoittaa tms..

Tuossa on se virhe, että kvanttiobjekti vaikuttaa kaikkiin muihin objekteihin. Jos sanoisi, että sen historia tehdään uusiksi, niin tämä tarkoittaisi aikamatkustamista, missä tuhotaan osa muiden objektien isovanhemmista. Tuhotut isovanhemmat ovat superpositiossa olleen objektin vaikutukset muihin. Ja historian antaminen objektille antaisi sille ei-superposition ja ei kokonaisen historian ei-superpositiossa olemista. Tässä pitäisi kysyä yleensä jonkun joltakin, että voiko differentiaaliyhtälöä ajassa taaksepäin ekstrapoloimalla saada sen, että jonkin historia on ei-superpositiota, vaikka esim. oletti, että objektin viimeinen hetki on superpositio, joka menee mittaukseen.

Kosmologian historiassa Occamin periaatteen soveltaminen on aina johtanut 100% todennäköisyydellä aivan liian suppeaan ja virheelliseen maailmankuvaan.

Anonyymi kirjoitti:

Kosmologian historiassa Occamin periaatteen soveltaminen on aina johtanut 100% todennäköisyydellä aivan liian suppeaan ja virheelliseen maailmankuvaan.

Hyvä pointti. Niin taitaa olla käynyt. Toisaalta tätä uutta ideaa ei voi kehua yksinkertaiseksi vaan ennemmin hyvin monimutkaiseksi ja ilmeisesti uusia tilaulottuvuuksia edellyttäväksi.

Tutkija nimittäin mainitsi negatiivisen massan, jota hän piti välttämättömyytenä joidenkin empiiristen kokeiden selittämisessä. Nähdäkseni massan ollessa negatiivinen, on väistämättä jotakin "ainetta" jossakin toisessa ulottuvuudessa.

Anonyymi kirjoitti:

Hyvä pointti. Niin taitaa olla käynyt. Toisaalta tätä uutta ideaa ei voi kehua yksinkertaiseksi vaan ennemmin hyvin monimutkaiseksi ja ilmeisesti uusia tilaulottuvuuksia edellyttäväksi.

Tutkija nimittäin mainitsi negatiivisen massan, jota hän piti välttämättömyytenä joidenkin empiiristen kokeiden selittämisessä. Nähdäkseni massan ollessa negatiivinen, on väistämättä jotakin "ainetta" jossakin toisessa ulottuvuudessa.

Lue lisää

Kyseessä voi olla myös negatiivinen tilavuus. Negatiivisessa tilavuudessa tiheys on negatiivinen, vaikka massa on edelleenkin positiivista. Jossain voi olla myös negatiivisen tilavuuden alueita siten että universumin kokonaistilavuus on 0.

1

K:
"Mutta ajatuksena tällaisen hyperavaruuden lisääminen universumin aika-avaruuden lisäksi, on tarpeeton. Occamin periaatteella sellaisen voi poistaa eikä idea muutu siitä mitenkään."

Jos tuntuu, että hyperavaruusteoria on turha, niin tämä todennäköisesti pitää paikkansa. Millään mitä hyperavaruudessa tai avaruutena sanotaan olevan, ei ole merkitystä, ellei se vaikuta asioihin, tai esim. universumin syntymään (*). Teoria joka Y:istä kuitenkin jää jäljelle, kun turhat asiat on eliminoitu pois, on se aikaa kuvaava suora, joka kulkee äärettömään tulevaisuuteen asti. Occamin periaatetta ei ole mahdollista käyttää muutoin kuin matemaattisten objektien kanssa. Etkä ole puolustanut minkään asian olemassaoloa Occamilta ennenkuin sillä on matemaattinen objekti, joka osoittaa olevansa välttämätön johonkin tarkoitukseen. Tämä tarkoitus ei ole yleensä matemaattinen, vaan sitten puhutaan jo mitattavista asioista (vaikka periaatteessa on myös matemaattisia asioita, jotka ovat jossain joukossa turhia matemaattisia asioita, niin sellaisessa ei kannata viitata Occamiin, ja sen sijaan keskustelun kannattaisi olla sellaista, että olisi hyvin uskottava matemaattinen fysiikan teoria, ja sitten joku sanoisi, että se teoria toteuttaa itseään ja jotain siinä keskeistä ilmiötä myös muutamalla objektilla vähemmän).

(*) Tässä on kuitenkin niin, ettei hyperavaruus malli kuten Y sisällä välttämättä määritelmää universumi. Sellaisen määritelmän antamisessa ei riitä että se on filosofinen, vaan universumia pitää synnyttää kuin matemaattista objektia. Sanoisin että teoriasta tulee kosmologian teoria, jos on monta eri kappaletta kuin Y:iden pino ja jos niitä yhteen törmäyttämällä tehdään Y:t ja ja samalla sen ominaisuudet.

K:
"kaksoisrakokokeessa voidaan ajatella, että mikään mitattu havinto hiukkasen paikasta tai nopeudesta EI OLE tosi. Ne ovat vain holografista heijastusta jostakin muusta."

Tämä ei pidä lainkaan paikkaansa, koska kenelläkään ei ole holografiallista tai muuta teoriaa, joka olisi kvanttimekaniikan kanssa kilpaileva teoria tai sitten tekemässä siitä illuusiota. Kun dimensioita on 2+1, hiukkaset voivat kokea kaksoisrakoja. Eikä kaksoisrako ole asia, joka kvanttimekaniikan täytyy kirjaimellisesti ja litroittain toteuttaa ollakseen kvanttimekaaninen. Eli 2+1 dimensio sisältää mm. todennäköisyydet ja mittausten ominaisuudet samoin kuin 3+1. Kvanttimekaniikkaa 2+1 ulottuvuudessa on jo kokeiltu, ja koetilanne muistuttaa sellaista aina esim. kvanttioptisissa kaksoisrakokokeissa (kahden vaihtoehdon kokeissa, mitkä muutenkin sopivat paremmin kanssakeskustelijasi sanoihin), missä valolla on kapea tunneli, mitä pitkin sen on pakko mennä. Tästä tapauksesta tehdyt mallit ovat ylipäänsä syynä tai jopa perustana sille, että tuli holografinen teoria tästä ja GR-avaruudesta.

K:
"Näin ei jouduta monimaailmatulkintaan, jossa kaikki vaihtoehtoiset hiukkasen reitit muodostavat oman maailmankaikkeuden."

Teknisesti ottaen pitää paikkansa, että jos QM kaatuu, niin ei paljon jouduta mihinkään. Silti ilmoitan vielä, että MWI:n kumoaminen on kaikilta teorioilta 1-4 ja myös säieteorioilta täysin mahdotonta, koska ne ovat QM:ään kokonaan perustuvia teorioita. Niihin voi siten aina lisätä mahdollisuuden, että muun lisäksi ne ovat myös MWI-teorioita, mikä lisää esim. multiversumeille oman uuden tarinatasonsa. Sinun teoriaasi, joka sisältää pelkän Y:n, täytyy jotenkin liittää kvanttimekaniikkaa. Sanoen esim. että aikojen alussa oli WDW-tila, jonka mukaan erilaisia Y-vaihtoehtoja oli superpositiossa. Sitten sanotaan, että näiden jatkotulkinta on, että ne ovat edelleen olemassa MWI:nä.

Oma ideasi tähän mennessä ei taas ei kumoa QM:ää johtuen siitä, että siinä ei kerrota miten kaksoisrakokoe etenee ja päättyy. Jos käyttäisit hyperdimensioita sanomaan, että missä esim. hiukkasen toiset historiat ovat, ja sijoittaisit kaikki eri mittaukset neljänteen ulottuvuuteen, niin aika monesta tämä muistuttaisi paljon MWI:tä. (Äskeisessä sanotaan myös siten, että 3D on harhaa oleva hologrammin data, jonka tekee todellinen korkeamman ulottuvuuden kuva. Näkisit tässä mahdollisesti jossain vaiheessa sen, että olet myös käyttänyt Occamin partaveistä väärään suuntaan, kun joutuisit tekemään koko todellisuutta koskevat liikeyhtälöt, jotka tulevat tosi monimutkaisiksi, kun ne sisältävät neljä paikkaulottuvuutta, mutta missä kaikki eivät saa liikkua kaikissa).

K:
"Noin aikaa tulkitaan yleisessä suhteellisuusteoriassa. Sehän ei tarvitse aikaa, vaan aika voidaan tulkita yhdeksi ulottuvuudeksi kolmen tilaulottuvuuden lisäksi."

Ei pitäisi käyttää niin spesifiä ilmaisua kuin yleinen suhteellisuusteoria, kun sinulla on väite, joka koskee kokonaisia tiedekirjastoja.

2

Anonyymi kirjoitti:

1

K:
"Mutta ajatuksena tällaisen hyperavaruuden lisääminen universumin aika-avaruuden lisäksi, on tarpeeton. Occamin periaatteella sellaisen voi poistaa eikä idea muutu siitä mitenkään."

Jos tuntuu, että hyperavaruusteoria on turha, niin tämä todennäköisesti pitää paikkansa. Millään mitä hyperavaruudessa tai avaruutena sanotaan olevan, ei ole merkitystä, ellei se vaikuta asioihin, tai esim. universumin syntymään (*). Teoria joka Y:istä kuitenkin jää jäljelle, kun turhat asiat on eliminoitu pois, on se aikaa kuvaava suora, joka kulkee äärettömään tulevaisuuteen asti. Occamin periaatetta ei ole mahdollista käyttää muutoin kuin matemaattisten objektien kanssa. Etkä ole puolustanut minkään asian olemassaoloa Occamilta ennenkuin sillä on matemaattinen objekti, joka osoittaa olevansa välttämätön johonkin tarkoitukseen. Tämä tarkoitus ei ole yleensä matemaattinen, vaan sitten puhutaan jo mitattavista asioista (vaikka periaatteessa on myös matemaattisia asioita, jotka ovat jossain joukossa turhia matemaattisia asioita, niin sellaisessa ei kannata viitata Occamiin, ja sen sijaan keskustelun kannattaisi olla sellaista, että olisi hyvin uskottava matemaattinen fysiikan teoria, ja sitten joku sanoisi, että se teoria toteuttaa itseään ja jotain siinä keskeistä ilmiötä myös muutamalla objektilla vähemmän).

(*) Tässä on kuitenkin niin, ettei hyperavaruus malli kuten Y sisällä välttämättä määritelmää universumi. Sellaisen määritelmän antamisessa ei riitä että se on filosofinen, vaan universumia pitää synnyttää kuin matemaattista objektia. Sanoisin että teoriasta tulee kosmologian teoria, jos on monta eri kappaletta kuin Y:iden pino ja jos niitä yhteen törmäyttämällä tehdään Y:t ja ja samalla sen ominaisuudet.

K:
"kaksoisrakokokeessa voidaan ajatella, että mikään mitattu havinto hiukkasen paikasta tai nopeudesta EI OLE tosi. Ne ovat vain holografista heijastusta jostakin muusta."

Tämä ei pidä lainkaan paikkaansa, koska kenelläkään ei ole holografiallista tai muuta teoriaa, joka olisi kvanttimekaniikan kanssa kilpaileva teoria tai sitten tekemässä siitä illuusiota. Kun dimensioita on 2 1, hiukkaset voivat kokea kaksoisrakoja. Eikä kaksoisrako ole asia, joka kvanttimekaniikan täytyy kirjaimellisesti ja litroittain toteuttaa ollakseen kvanttimekaaninen. Eli 2 1 dimensio sisältää mm. todennäköisyydet ja mittausten ominaisuudet samoin kuin 3 1. Kvanttimekaniikkaa 2 1 ulottuvuudessa on jo kokeiltu, ja koetilanne muistuttaa sellaista aina esim. kvanttioptisissa kaksoisrakokokeissa (kahden vaihtoehdon kokeissa, mitkä muutenkin sopivat paremmin kanssakeskustelijasi sanoihin), missä valolla on kapea tunneli, mitä pitkin sen on pakko mennä. Tästä tapauksesta tehdyt mallit ovat ylipäänsä syynä tai jopa perustana sille, että tuli holografinen teoria tästä ja GR-avaruudesta.

K:
"Näin ei jouduta monimaailmatulkintaan, jossa kaikki vaihtoehtoiset hiukkasen reitit muodostavat oman maailmankaikkeuden."

Teknisesti ottaen pitää paikkansa, että jos QM kaatuu, niin ei paljon jouduta mihinkään. Silti ilmoitan vielä, että MWI:n kumoaminen on kaikilta teorioilta 1-4 ja myös säieteorioilta täysin mahdotonta, koska ne ovat QM:ään kokonaan perustuvia teorioita. Niihin voi siten aina lisätä mahdollisuuden, että muun lisäksi ne ovat myös MWI-teorioita, mikä lisää esim. multiversumeille oman uuden tarinatasonsa. Sinun teoriaasi, joka sisältää pelkän Y:n, täytyy jotenkin liittää kvanttimekaniikkaa. Sanoen esim. että aikojen alussa oli WDW-tila, jonka mukaan erilaisia Y-vaihtoehtoja oli superpositiossa. Sitten sanotaan, että näiden jatkotulkinta on, että ne ovat edelleen olemassa MWI:nä.

Oma ideasi tähän mennessä ei taas ei kumoa QM:ää johtuen siitä, että siinä ei kerrota miten kaksoisrakokoe etenee ja päättyy. Jos käyttäisit hyperdimensioita sanomaan, että missä esim. hiukkasen toiset historiat ovat, ja sijoittaisit kaikki eri mittaukset neljänteen ulottuvuuteen, niin aika monesta tämä muistuttaisi paljon MWI:tä. (Äskeisessä sanotaan myös siten, että 3D on harhaa oleva hologrammin data, jonka tekee todellinen korkeamman ulottuvuuden kuva. Näkisit tässä mahdollisesti jossain vaiheessa sen, että olet myös käyttänyt Occamin partaveistä väärään suuntaan, kun joutuisit tekemään koko todellisuutta koskevat liikeyhtälöt, jotka tulevat tosi monimutkaisiksi, kun ne sisältävät neljä paikkaulottuvuutta, mutta missä kaikki eivät saa liikkua kaikissa).

K:
"Noin aikaa tulkitaan yleisessä suhteellisuusteoriassa. Sehän ei tarvitse aikaa, vaan aika voidaan tulkita yhdeksi ulottuvuudeksi kolmen tilaulottuvuuden lisäksi."

Ei pitäisi käyttää niin spesifiä ilmaisua kuin yleinen suhteellisuusteoria, kun sinulla on väite, joka koskee kokonaisia tiedekirjastoja.

2

Lue lisää

Tuo on väärin väitetty. Et voi sanoa, että muut tulkitsevat jotain asiaa A, jos A:ta ei ole olemassa. Voit esittää, että tieteessä on Newtonista lähtien tulkittu kelloja ja tapahtumia käyttämällä reaalilukua t. Tällöin tälle kirjallisuudelle pitää paikkansa, että ne tarvitsevat kelloja ja tapahtumia sekä t:n. Ei ole ollut mitään aikaa, jota ne eivät tarvinneet. Ja sitä erityisemmin ei ole mitään ajan määritelmää, jonka olisit antanut ja johon heitä ja heidän tarvitsimisiaan verrataan kriittisesti.

K:
"Ideassa aika ymmärretään täysin toisin. Aika on aika-avaruuden osa sen jokahetkisessä "lisääntymisessä" uuteen 'ei-mihinkään'."

En väitä että tämä kohta yhdestä ideasta ei olisi olemassa, vaan väitän, että se kuuluu reaalilukujen korkeampiulotteisiin ominaisuuksiin, ja äskeisessä kohdassa odotan vielä, että se voitaisiin unohtaa, ja mennä esim. oikeisiin PW-malleihin tai esim. johonkin mistä emme ole puhuneet lainkaan.

Jos on olemassa eksoottista ainetta eksoottisessa muodossa, niin GR:ssä on periaatteessa mahdollista olla ajassa muuttuva ratkaisu, jossa aikaa tulee lisää samalla tavalla kuin FLRW:ssä tulee lisää avaruutta. Tällöin ei tapahdu niin, että olemme nyt viimeisessä hetkessä ja kohta tulee uutukainen viimeinen hetki, vaan pikemminkin meidän nykyisen pisteemme etäisyys aika-akselia pitkin laskettuna tulevaisuudesta tulee pidemmäksi tai lyhyemmäksi. Jos GR-aika-avaruus olisi äärellinen monisto ajan suunnassa, niin on esim. mahdollista, että vaikka kuljemme kohti jotain sen reunaa (eli viimeistä hetkeä), niin voi olla, että etäisyytemme sinne kasvaa liian nopeasti, ettei sinne voikaan päästä.

K:
"Aaltofunktion osalta tässä ideassa juuri sitä voitaisiin kutsua "todelliseksi", sillä mitään muuta tietoa meille ei voi olla olemassa alkeishiukkasen paikasta ja liikkeestä. Mittaus joko hiukkasen paikkaa tai nopeutta koskien ei sen sijaan kerro todellisuudesta mitään reaalista."

Hiukkasen paikka ja liike (annettu funktio) on epärelevanttia kun määritellään universumia tai todellisuutta(*). Kun oletat olevan paikka ja liike, olet jo sanonut, mitä universumin pitäisi olla (funktion olettamiseksi oletit muuttujat t,x,y,z). Ja kun oletat olevan olemassa aika-akselin, niin joko kumoat oman väitteesi tai siirryt tapaukseen Y. Jos taas lainaat PW:ltä (1) heidän kellonsa, niin argumentoidaan ainoastaan toisella tavalla niitä päätelmiä vastaan, mitä olet joskus ylempänä sanonut uudesta ajastasi tulevan.

(*) Holografiassa, missä on pakko saada yksi ulottuvuusmäärä näyttämään suuremmalta, ei siliti riitä että määrittelee kaiken muun paitsi funktioita. Samoin PW-kello vaatisi funktioita. Lauseessa universumini viittaa jotenkin vain avaruuden dimensioon. Joskus tieto, mitä avaruutta on käytetty, riittää nostamaan äläkän siitä, että mikä oli kyseisen henkilön aika, ja lukemattomia muita asioita. Argumenttini on kuitenkin vielä sitä, että ensimmäinen hiukkanen 'ei riitä' määrittelemään paljon mitään, ja tämä koskee erityisesti teorioita 1 ja 2.

Jotta voisit puhua oikein holografian nyanssein (joita voi olla lisättynä (2):teen), niin tässä tulisi lukea myös, että 3D-aaltofunktio ei ole todellinen, vaan ainoastaan 2D-aaltofunktio. Logiikka kun on sellainen, ettei 3D-aaltofunktio voi saavuttaa todellisuutta ilman, että 3D-avaruus oli todellinen. Holografia ei tee asioista illuusioita ja syvempiä todellisuuksia sen perusteella, että mikä tieto voi olla olemassa jostain asioista, ja mikä jättää jotain kertomatta. Holografia on ensisijaisesti sellainen määritelmä, että kaikki tieto on täydellinen kopio toisesta tiedosta. Tämä ei ole lopullinen fakta, kun verrattavat asiat ovat GR ja kvanttiteoria (eikä oikea holografia olisi valikoiva mitenkään). Maailmassa voi lisäksi olla ei-holografisia teorioita kvanttigravitaatiosta, joiden mukaan GR-objekti ei ole todellinen vaan se on. Tämä muistuttaa aaltojen ja hiukkasten välille tekemääsi vertailua paljon enemämn. Lisäksi teit ikäänkuin lauseen, jossa nykyhetken analogia on 20-30 -luvulta, vaikka väität että nyt puhutaan ideoista, joissa on paljon uutta sisältöä.

3

Anonyymi kirjoitti:

Tuo on väärin väitetty. Et voi sanoa, että muut tulkitsevat jotain asiaa A, jos A:ta ei ole olemassa. Voit esittää, että tieteessä on Newtonista lähtien tulkittu kelloja ja tapahtumia käyttämällä reaalilukua t. Tällöin tälle kirjallisuudelle pitää paikkansa, että ne tarvitsevat kelloja ja tapahtumia sekä t:n. Ei ole ollut mitään aikaa, jota ne eivät tarvinneet. Ja sitä erityisemmin ei ole mitään ajan määritelmää, jonka olisit antanut ja johon heitä ja heidän tarvitsimisiaan verrataan kriittisesti.

K:
"Ideassa aika ymmärretään täysin toisin. Aika on aika-avaruuden osa sen jokahetkisessä "lisääntymisessä" uuteen 'ei-mihinkään'."

En väitä että tämä kohta yhdestä ideasta ei olisi olemassa, vaan väitän, että se kuuluu reaalilukujen korkeampiulotteisiin ominaisuuksiin, ja äskeisessä kohdassa odotan vielä, että se voitaisiin unohtaa, ja mennä esim. oikeisiin PW-malleihin tai esim. johonkin mistä emme ole puhuneet lainkaan.

Jos on olemassa eksoottista ainetta eksoottisessa muodossa, niin GR:ssä on periaatteessa mahdollista olla ajassa muuttuva ratkaisu, jossa aikaa tulee lisää samalla tavalla kuin FLRW:ssä tulee lisää avaruutta. Tällöin ei tapahdu niin, että olemme nyt viimeisessä hetkessä ja kohta tulee uutukainen viimeinen hetki, vaan pikemminkin meidän nykyisen pisteemme etäisyys aika-akselia pitkin laskettuna tulevaisuudesta tulee pidemmäksi tai lyhyemmäksi. Jos GR-aika-avaruus olisi äärellinen monisto ajan suunnassa, niin on esim. mahdollista, että vaikka kuljemme kohti jotain sen reunaa (eli viimeistä hetkeä), niin voi olla, että etäisyytemme sinne kasvaa liian nopeasti, ettei sinne voikaan päästä.

K:
"Aaltofunktion osalta tässä ideassa juuri sitä voitaisiin kutsua "todelliseksi", sillä mitään muuta tietoa meille ei voi olla olemassa alkeishiukkasen paikasta ja liikkeestä. Mittaus joko hiukkasen paikkaa tai nopeutta koskien ei sen sijaan kerro todellisuudesta mitään reaalista."

Hiukkasen paikka ja liike (annettu funktio) on epärelevanttia kun määritellään universumia tai todellisuutta(*). Kun oletat olevan paikka ja liike, olet jo sanonut, mitä universumin pitäisi olla (funktion olettamiseksi oletit muuttujat t,x,y,z). Ja kun oletat olevan olemassa aika-akselin, niin joko kumoat oman väitteesi tai siirryt tapaukseen Y. Jos taas lainaat PW:ltä (1) heidän kellonsa, niin argumentoidaan ainoastaan toisella tavalla niitä päätelmiä vastaan, mitä olet joskus ylempänä sanonut uudesta ajastasi tulevan.

(*) Holografiassa, missä on pakko saada yksi ulottuvuusmäärä näyttämään suuremmalta, ei siliti riitä että määrittelee kaiken muun paitsi funktioita. Samoin PW-kello vaatisi funktioita. Lauseessa universumini viittaa jotenkin vain avaruuden dimensioon. Joskus tieto, mitä avaruutta on käytetty, riittää nostamaan äläkän siitä, että mikä oli kyseisen henkilön aika, ja lukemattomia muita asioita. Argumenttini on kuitenkin vielä sitä, että ensimmäinen hiukkanen 'ei riitä' määrittelemään paljon mitään, ja tämä koskee erityisesti teorioita 1 ja 2.

Jotta voisit puhua oikein holografian nyanssein (joita voi olla lisättynä (2):teen), niin tässä tulisi lukea myös, että 3D-aaltofunktio ei ole todellinen, vaan ainoastaan 2D-aaltofunktio. Logiikka kun on sellainen, ettei 3D-aaltofunktio voi saavuttaa todellisuutta ilman, että 3D-avaruus oli todellinen. Holografia ei tee asioista illuusioita ja syvempiä todellisuuksia sen perusteella, että mikä tieto voi olla olemassa jostain asioista, ja mikä jättää jotain kertomatta. Holografia on ensisijaisesti sellainen määritelmä, että kaikki tieto on täydellinen kopio toisesta tiedosta. Tämä ei ole lopullinen fakta, kun verrattavat asiat ovat GR ja kvanttiteoria (eikä oikea holografia olisi valikoiva mitenkään). Maailmassa voi lisäksi olla ei-holografisia teorioita kvanttigravitaatiosta, joiden mukaan GR-objekti ei ole todellinen vaan se on. Tämä muistuttaa aaltojen ja hiukkasten välille tekemääsi vertailua paljon enemämn. Lisäksi teit ikäänkuin lauseen, jossa nykyhetken analogia on 20-30 -luvulta, vaikka väität että nyt puhutaan ideoista, joissa on paljon uutta sisältöä.

3

Lue lisää

Erittäin epärelevantin tuosta lauseesta tekee se, että se jos objektit ovat kvanttiobjekteja hiukkasten sijaan, niin se ei kerro ajan luonteesta mitään. Samoin kuin jo sanoin, että oman aikaideasi avulla et ole sanonut aalto vs. hiukkanen ominaisuuksista mitään. Lisäksi on nimenomaan mittauksista johtuvaa, että tällä hetkellä ihmiset ajattelevat, että kvanttiobjekti on todellinen verrattuna joidenkin käyttämiin hiukkasiin. Samanlaista ei silti voi vielä sanoa siitä, että kvanttiobjektit hoitaisivat pois ajan tai yhden paikkaulottuvuuden. Eli vaikka kvanttiobjektia on käytetty jossain teoriassa hiukkasen sijasta, ja tämä tapaus korreloi sen faktan kanssa, että maailmassa esiintyi 90-luvulta lähtien tutkijoita, jotka esittivät näitä asioita eri dimensioista, niin kyseessä ei ole looginen välttämättömyys. Toisena seikkana ei myöskään pidä paikkaansa, että olisit ymmärtänyt jonkun näistä ideoista sen perusteella, että tiedät jokaisen eroavuuden kvanttiobjektin ja hiukkasen välillä (ehkä epäselvän pituinen lista asioita). Mistä en ole varma muutenkaan.

4

Ihan mukava, että jaksat kirjoittaa noista vanhoista malleista. Tämä uusi idea ei kuitenkaan liity noihin kertomiisi asioihin, joten en kommentoi niitä tämän enempää.

Korostan vielä, että tukijalla ei ollut ideansa perusteella mitään mallia tai valmista teoriaa, johon hän perustaisi ajattelunsa. Kysymys on uuden idean hahmottelusta.