Etäisyys tai kahden pisteen välinen viiva lyhenee.
Neliöjuuri 1 - v^2 / c^2
Se merkitsee että jää loukkoon noiden kahden pisteen väliin kun viiva koko ajan lyhenee ja kutistuu. Ei pääse pois tuosta kuopasta, ansasta tai paulasta.
Sillä kahden pisteen välissä on ääretön määrä tilaa viivalle kutistua.
Mutta apuun tulee se että massa ja aika kasvaa ja lisääntyy. Se ainoastaan takaa pääsyn irti ansasta ja loukusta.
Neliöjuuri 1 - v^2 / c^2
Se merkitsee että jää loukkoon noiden kahden pisteen väliin kun viiva koko ajan lyhenee ja kutistuu. Ei pääse pois tuosta kuopasta, ansasta tai paulasta.
Sillä kahden pisteen välissä on ääretön määrä tilaa viivalle kutistua.
Mutta apuun tulee se että massa ja aika kasvaa ja lisääntyy. Se ainoastaan takaa pääsyn irti ansasta ja loukusta.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Massan ja ajan kasvu tapahtuu kai kaavalla
1 / neliöjuuri 1 - v^2 / c^2
En ole tätä ajan ja massan kasvua vielä lainkaan ajatellut. Nää ovat aika vaikeat kaavat ajatella filosofiaa.
Kun viiva lyhenee niin miten esim ajan kulun kasvu kompensoi sitä? Hidastaako ajan kulun kasvu viivan lyhenemisen vaikutusta niin ettei uppoa kahden pisteen väliseen äärettömään suohon. Mutta aika ei yksin riitä se vain hidastaa uppoamista. Tarvitaan massan kasvu joka räjäyttää sinut ulos kahden pisteen välisestä äärettömästä suosta?
Voidaanko ajatusta jumiutumisesta kahden eri pisteen väliseen äärettömään soveltaa nopeuden lisäksi myös lämpötilaan? Niin kuin on maximi nopeus c on myös maximi lämpötila miinus 273 astetta celsiusta.
Voiko lämpötila jämähtää kahden eri pisteen välille. Niin kuin massan ja ajan kasvu purkaa jämähtämisen nopeuden tapauksessa voisi purkava tekijä lämpötilassa olla OLOMUODON muutos toiseksi.
Tämän asian selvittäminen voisi edistää suprajohteiden tutkimusta, robottien energiatarpeen ja energiankäytön parantumista tms. Mutta haittatekijä on liian suuri? Eli ratkaisun löytäminen mahdollistaa helvetin ikuisen piinan luomisen.
Mustien aukkojen sisällä nämä etäisyys ja aika-asiat ovat ilmeisesti mielenkiintoisia
Niin jos hiukkanen jää lopullisesti loukkuun kahden pisteen väliseen äärettömyyteen eikä massan ja ajan kasvu auta sitä ulos sieltä niin kyse on tavallaan mustasta aukosta?
Paljonko mustassa aukossa on ainetta ja massaa todellisuudessa? Voiko se olla hyvin vähän? Entä jos sen aukon massa onkin noussut moninkertaiseksi yrityksessä hiukkasen päästä pois aukosta eikä todellista aukossa olevaa massaa ole kuin vähän. Miten moninkertaiseksi tuo virtuaalinen massa voi äityä? Entä jos ei kovin paljoa vaan Entä jos AJAN määrän moninkertaistuminen voittaakin massan moninkertaistumisen? Niin että aukon painovoima on vähäinen, mutta ajan kulku on hidastunut äärimmäisen paljon? Aukko elää yhden päivän Niin galaksi on elänyt samassa ajassa 1000 vuotta.
Kysyn vain että tarvitseeko aina juuri massan moninkertaistua? Eikö ajan moninkertaistuminen estä ja hidasta aukon menoa umpeen ?
Kai noi seuraa tarkkoja lainalaisuuksia? Kuitenkin minua Sci-fi mielessä kiehtoo ajatus mustasta aukosta jossa aika on niin hidasta että se ei menekään umpeen. Mitä silloin tapahtuu?
Wikipedia : VALKOINEN AUKKO
Valkoinen aukko on Einsteinin yleisen suhteellisuusteorian sallima hypoteettinen alue aika-avaruudessa. Teoriassa valkoisten ja mustien aukkojen välillä voisi olla myös madonreikä, jota pitkin mustaan aukkoon imeytynyt materia siirtyisi valkoiseen aukkoon.[1]
Matemaattisesti tarkasteltuna valkoinen aukko on musta aukko, jossa aika kulkee taaksepäin.[1] Valkoiseen aukkoon ei pääse mikään, edes valo. Aukko puhaltaa ulos kaiken materian, joka olisi kulkeutunut aukkoon madonreiän kautta. Ulostuleva materia ei olisi sama, joka joutui mustan aukon ja valkoisen aukon sisäiseen järjestelmään mustan aukon kautta, vaan materiaa joka olisi käynyt läpi mustan aukon ja madonreiän aiheuttamat fyysiset vaikutukset.[2]
Voiko jokin universumi olla valkoinen aukko?
Millä tavalla mustaan aukkoon mennyt vähäinen materiamäärä muuttuu madonreijässä ja kulkiessa valkoiseen aukkoon? Onko se yhä määrältään vähäistä ?
Jne.
En nyt jaksa pohtia asiaa.......
Jos universumimme on valkoinen aukko jossa aika kulkee hitaasti tai taaksepäin niin kuinka kauan on elänyt 13.7 mrd vuodessa universumimme ympärillä olevat universumit tai avaruus? 100 triljoonaa vuotta vai 6000 vuotta ? En osaa ajatella kummin päin asia on.
Unohtuiko se, että kyseiset kaavat ovat havainnoijasta riippuvaisia? Universumin rakenne ei miksikään muutu vaan pysyy samana. Kyseisten kaavojen avulla sovitetaan vain eri koordinaatistoja yhteen.
Kaavat löysin sattumalta Pieni Tietosanakirja IV osa , Suhteellisuusteoria (1952).
En osaa fysiikaa mutta tuli mieleen ajatuksia noiden kaavojen tulkinnan pohjalta. Pitää vielä tarkemmin lukea tuo artikkeli.
"Kaksi tapausta saattaa eräästä katsojasta olla samanaikaista, kun toisesta katsojasta toinen saattaa olla myöhäisempi. Mat. Käsittely antaa eräitä merkittäviä tuloksia. Jos järjestelmien välinen nopeus on v , lyhenee liikkeen suuntainen pituusmitta järjestelmästä toiseen siirryttäessä
Neliöjuuri 1 - v^2 / c^2 osaansa.
Aika pitenee 1 / neliöjuuri 1 - v^2 / c^2 kertaiseksi.
Jne.
Miten itse tulkitsette pituusmitan lyhenemisen kun kahta eri järjestelmää vertaillaan.
Oma tulkintani syntyi parin minuutin ajattelun pohjalta ja saattaa olla hatara. En edes kunnolla lukenut artikkelia. Pistäkää selitys oma noihin kaavoihin esille. Lukisin sen mielelläni.
Etenkin seuraava lause on minulle epäselvä
Jos järjestelmien välinen nopeus on v ......
Mitä tarkoittaa tuo lause nopeuden kannalta. Liikkuvatko järjestelmät valon nopeudella eri suuntiin mikä silloin on v?
Mikä ihme on JÄRJESTELMIEN VÄLINEN NOPEUS? Miten se mitataan. Voiko se olla yli c eli esim. 1.5 c ?
Kokeilepa, mitä tapahtuu energialle kiihdyttäessäsi elektronia? Energia menee äärettömäksi nopeudella c. Näin ollen universumista ei löydy tarpeeksi energiaa nopeuden c saavuttamiseksi massallisille kappaleille. Tästä voidaan päätellä, että fotonin lepomassan on oltava itse asiassa nolla, vaikka se liikkuvalla fotonilla tästä poikkeaakin. Fotonia ei siis voida täysin pysäyttää koska se tällöin katoaisi..
Järjestelmien välinen nopeus on se nopeus jolla järjestelmä B näyttää etääntyvän järjestelmästä A kun asiaa tarkastellaan A:n kohdalla.
Tässä on suhtiksen (Lorentzin muunnokset) vuoksi jännä ilmiö: Oletetaan että A ja B lähtevät liikkeelle samasta paikasta hyvin suurilla nopeuksilla mutta vastakkaisiin suuntiin esimerkiksi supernovan räjähtäessä. Olkoon niiden lähtönopeudet 90% valon nopeudesta eli 0.9c mutta vastakkaisiin suuntiin.
Vaikka A ja B molemmat liikkuisivat jostakin yhteisestä lähtöpisteestä vastakkaisiin suuntiin nopeuksilla 0.9c (90% valon nopeudesta) niin silti A:sta katsomalla B ei liiku yli valon nopeudella (0.9c+0.9c=1.8c) poispäin. Nopeuksien yhteenlaskussa joudutaan käyttämään Einsteinin nopeuksien yhdistämisen kaavaa
https://fi.wikibooks.org/wiki/Fysiikan_oppikirja/Suppea_suhteellisuusteoria
v = (v1 + v2)/(1+(v1*v2)/c^2)
Tuon perusteella järjestelmien A ja B välinen nopeus onkin vain
v = (0.9c + 0.9c)/(1+(0.9c*0.9c)/c^2)
= 1.8c/1.81 = 0.9945c
... eli valon nopeus ei tässäkään ylity.