Uskonnot ja niiden lupaukset

Olen aina ihmetellyt islamoppaan negatiivista suhtautumista Freudiin ja psykoanalyysiin.
Mutta en ihmettele enää; Freudin mielestä uskonnot saavat alkunsa neurooseista.

Kunhan ehdin lukea Erich Frommin teoksen "Uskonnot ja psykoanalyysi", palaan (toivottavasti) hieman viisaampana kommentoimaan lisää =)

minerva kirjoitti:

Olen aina ihmetellyt islamoppaan negatiivista suhtautumista Freudiin ja psykoanalyysiin.
Mutta en ihmettele enää; Freudin mielestä uskonnot saavat alkunsa neurooseista.

Kunhan ehdin lukea Erich Frommin teoksen "Uskonnot ja psykoanalyysi", palaan (toivottavasti) hieman viisaampana kommentoimaan lisää =)

Lue lisää

että joku ottais tämän esille, sillä olen ajatellut monesti tätä samaa asiaa. En vaan viitsinyt kirjoittaa sillä tällä islam palstalla ei suvaita tämän tyylisiä kirjoituskia, jaa, ei sallita oikeastaan muita kuin islamialaisten kirjoituksia.
Jos islamin uskonto olisi suvaitsevainen uskonto niin te täällä suvaitsisitte muidenkin kuin musliimien kirjoitella tällä palstalla.

sitten riittää kaikille marttyyreille? Eikös sinullekin "musliminainen" voi käydä niin, että miehesi kuolee marttyyrikuoleman ja saa siis paratiisissa riesakseen 72 neitsyttä sinut? Oletko Sinä silloin n:o 1. vai 73.?

minerva kirjoitti:

Olen aina ihmetellyt islamoppaan negatiivista suhtautumista Freudiin ja psykoanalyysiin.
Mutta en ihmettele enää; Freudin mielestä uskonnot saavat alkunsa neurooseista.

Kunhan ehdin lukea Erich Frommin teoksen "Uskonnot ja psykoanalyysi", palaan (toivottavasti) hieman viisaampana kommentoimaan lisää =)

Lue lisää

Psykoanalyytikko ja kirjailija Erich Fromm. Kirjoissaan Vaarallinen vapaus sekä Psykoanalyysi ja uskonto (Kirjayhtymä) Fromm jakaa uskonnot kahteen perustyyppiin, autoritaariseen ja humanistiseen.

Autoritaarisessa uskonnossa tunnustetaan sellaisen korkeamman voiman olemassaolo, jolla on oikeus vaatia tottelevaisuutta, kunnioitusta ja palvontaa, ja joka määrää ihmisen kohtalosta. Tottelemattomuutta pidetään ylimpänä hyveenä ja tottelemattomuutta raskaimpana syntinä. Yksi keino paeta yksinäisyyden ja rajoittuneisuuden tunteita on alistua voimakkaalle auktoriteetille. Tällöin ihminen kuitenkin menettää yksilöllisen vapautensa ja eheytensä. Hän alkaa uskoa, että kieltäessään itsensä ja luopuessaan omista vaatimuksistaan ja oikeuksistaan hän osoittaa suurta rakkautta. Todellisuudessa kyse on kuitenkin masokistisesta kaipuusta, sillä rakkaus voi perustua vain tasa-arvoisuuteen ja vapauteen.

Vastaavasti johtaja voi uskoa, että hän haluaa hallita alamaistensa elämää, koska hän rakastaa heitä niin kovasti (”valvon heitä heidän omaksi parhaakseen”). Oikea motiivi on kuitenkin piilevästi sadistinen: hän rakastaa heitä koska hän hallitsee heitä.

Sen sijaan humanistinen uskonto keskittyy vallankäytön sijasta ihmiseen itseensä ja tämän voimiin hallita elämäänsä. Humanistinen (terve) uskonnollisuus korostaa järjen kehittämistä, jotta ihminen voisi ymmärtää itseään, suhdettaan lähimmäisiin ja paikkaansa maailmankaikkeudessa. Tavoitteena on tulla voimakkaaksi, ja hyveenä pidetään itsetuntemusta eikä tottelevaisuutta. Vallitsevaa on ilo eikä synkkämielisyys ja syyllisyys, kuten autoritaarisissa uskonnoissa.

Ilo siis pohjautuu nimenomaan itsetuntemukseen eikä siihen, että uskovilta suru on kielletty. Terveesti uskova ihminen saa ilman syyllistämistä surra ja olla masentunut tai vihainen, sillä elämä koettelee kaikkia ihmisiä. Hänellä on oikeus kaikkiin tunteisiin.

yhdestäkin toteutuneesta lupauksesta.

kaikki (suurinpiirtein) uskonnot lupaavat jotain taivaan tai paratiisin tapaista kuoleman jälkeista olotilaa. Mutta siihen yhtenevyydet sitten loppuvatkin. Jehovat, mormonit, lestadiolaiset (erikseen vanhoilliset ja tavalliset), islamistit, jne, jne.... uskovat, että vain HE (ei muut) pääsevät taivaaseen/paratiisiin.

Jo tämä panee epäilemään, että taivaslupauksissa on jotain perusteellisesti pielessä.

Pitää olla tosi vahva uskossaan (tai täydellinen idiootti), jos tietää oman uskonsa (tuhansien joukosta) olevan se ainoa oikea.