Ääneen luku koulussa

Nortti

Siitä lähti kaikki ongelmani lumivyöryn lailla eteenpäin, tai se on oikeastaan ainoa asia jota osaan syyttää.
Voiko paniikkioireet alkaa jo lapsena?

Ala-asteen ääneenlukutunti,olin hyvä lukemaan, ensimmäinen luokallani. Osasin lukea jo kouluun mennessä ja jouduin monesti esiintymään sen vuoksi ja muistan hämärästi nauttineeni siitä suuresti. Lukeminen ei ollut ongelma, joulukirkossa ja monisataapäisen yleisön edessä luin joulutestamentin ja muistan kuinka nautin siitä. Jännitys tarkoitti pientä tutinaa, joka katosi alkaessani lukea.

Sitten..ala-asteen uskonnontunti, raamatunlukutunti. Kuin salamana taivaalta kesken lauseen sydän pomppasi kurkkuun ja alkoi takoa rinnassa. En saanut kunnolla lausetta loppuun kun jo hengästyin. Olo kävi tukalaksi ja ihmettelin, apua mitä tapahtuu? Ääni värisi, sydän hakkasi ja hengottäminen oli raskasta. Vuoron siirryttyä seuraavalle jäin pulpettiini ihmettelemään mitä tapahtui, miksi minussa heräsi jotain tuollaista?

Siitä eteenpäin pelkäsin ääneenlukua, entä jos se olo palaa? Ja se palasi, joka kerta yhtä varmasti, aina pahempana. 5-6luokka meni jännittäessä, täydellisen pelopn vallassa tunti kerrallaan. En osannut kertoa kenellekkään, luulin että olen aivan outo. Täydellisesti poikkeava.

Yläastella se muuttui esiintymispeloksi, en halunnut enää mennä luokan eteen. Lisää tuli käsien tärinästä, polvien tutisemisesta ja tunteesta että jalat lähtee alta. Välttelin kaikkea esiintymistä ja silti olin kympin tyttö. Kerran vedin puoli kossua aamulla ennen matikantunnille menoa kun tiesin että joudun taas vuorollani kertomaan tehtävän koko luokalle. JOin joka viikonloppu viinaa kavereiden kanssa 14-vuotiaasta lähtien, koska humalassa jännitykseni unohtui.

Lukiossa vältin kaikki esiintymiset melko taidokkaasti. Tentin kaikki kurssit, missä vähänkään luettiin ääneen tai tarkistettiin tehtäviä riveittäin läpi käymällä jokainen vuorollaan yhden kohdan sanoen. En vain enää jaksanut jännittää ja vapautin siitä itseni.

Lukion jälkeen monia erinäisiä opintokokeiluja, vuosi ulkomailla, jolloin muutuin hieman rennommaksi. Paluu Suomeen palautti mieleen taas tutun jännityksen. Valmistuin nyt 2005 tammikuussa tietokone-alalta ja pääsin suoraan töihin. Tietokoneet olivat uravalintani koska en halunnut olla ihmisten kanssa taikka asiakaspalvelukontaktissa.

Nyt asun avoliitossa, poikaystäväni ei ymmärrä ollenkaan oloani, eikä historiaani. Puhumattakaan kaikista peloistani. Olo on ahdistava ja jännittynyt, pelkään kuolevani stressin takia sydänkohtaukseen. Kärsin töissä paniikkikohtauksista jotka eivät minua tapa, mutta inhottavat. Jännitän työssä lähes koko ajan. En ole oma itseni ollenkan. En tunne edes omaa ääntäni, puhun ihan typeriä muiden kanssa, vapisen ja vihaan itseäni kun en osaa olla. Puhelimessa olemista vihaan, avotoimistossa kaikki tuntuvat kuuntelevan selän takana ja se inhottaa kun tuntee mokaavansa.

6

1123

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Stressaaja

      Että voiko alkaa niinkin nuorena, itseasiassa se alkaa jo ennen syntymääsi eli olet yliherkkä stressille joka sitten räjähtää päälle jossain stressaavassa tilanteessa ja muuttuu ongelmaksi kun alat pelkäämään sitä... ja välttelemään tilanteita.

    • ,,,,

      Mulla on ollut ihan samat ongelmat ja samoihin aikoihin alkovat. Lukion ajan todellakin välttelin kaikkia mahdollisia esiintymisiä ja muitakin sosiaalisia tilanteita. Vaikka nuoruudessa olin erillainen, kuten sinäkin.

      Ammattikorkeassa Päätin että nyt on aika tehdä jotain. Marssin lääkärille ja selitin tilanteen. Se määräs mulle sellasta masennus lääkettä ku fevarin. Söin sitä vuoden ja se tuntui auttavan ainakin sosiaalisiin tilanteisiin. Esiintyminen vieläkin jännitti tosi paljon ja sain paniikki kohtauksia.

      Aloin tutkia mikä muu auttais. Sain selville että kofeiini ja nikotiini voimistaa paniikkihäiriötä ja stressiä. Joten siihen loppui tupakointi ja kahvin ja teen juonti ja kaiken muunkin nauttiminen mikä sisälsi näitä.

      Kofeiinin käytön lopettaminen tuntui auttavan eniten. Enään ei sydän hakannut esiintymistilanteissa läheskään kuten ennen ja paniikki kohtauskaan ei alkanut vaikka vielä kuitenkin jännitti.

      Paniikki häiriö on siitä kavala tauti että siitä parantuminen vaatii normaali ihmiselle aikamoista elämäntapamuutosta. No.. tässä alkuun jotain mitä kannattaa koittaa.. voin kertoa muitakin ohjeita paniikittomaan elämään jos kiinnostaa :)

      • Nimetön

        Itse olen vasta viimeaikoina alkanut tajuta, että kärsin paniikkihäiriöistä. Olen jo pienestä pitäen inhonnut kaikenlaista esiintymistä ja vältellyt niitä vaihtelevin tuloksin. Olen tällä hetkellä lukiossa, eikä esim. ääneen lukua tai esitelmien pitämistä voi välttää. Kun edes kuulen sanan esitelmä, alkaa ahdistaa, muutun tulipunaiseksi, pulssi kiihtyy, jalkoja heikottaa ja joskus jopa pyörryttää. Tilanne rauhottuu vasta, kun keksin tilanteesta ulospääsyn tai onnistun unohtamaan asian. Jälkeen päin sen ajatteleminenkin tekee pahaa. Asiaa vielä pahentaa se, että olen melko sairaalloisen ujo, joten en voisi kuvitellakkaan puhuvani asiasta kenellekkään.

        PS. En polta enkä juo kahvia.


      • paniikkinen
        Nimetön kirjoitti:

        Itse olen vasta viimeaikoina alkanut tajuta, että kärsin paniikkihäiriöistä. Olen jo pienestä pitäen inhonnut kaikenlaista esiintymistä ja vältellyt niitä vaihtelevin tuloksin. Olen tällä hetkellä lukiossa, eikä esim. ääneen lukua tai esitelmien pitämistä voi välttää. Kun edes kuulen sanan esitelmä, alkaa ahdistaa, muutun tulipunaiseksi, pulssi kiihtyy, jalkoja heikottaa ja joskus jopa pyörryttää. Tilanne rauhottuu vasta, kun keksin tilanteesta ulospääsyn tai onnistun unohtamaan asian. Jälkeen päin sen ajatteleminenkin tekee pahaa. Asiaa vielä pahentaa se, että olen melko sairaalloisen ujo, joten en voisi kuvitellakkaan puhuvani asiasta kenellekkään.

        PS. En polta enkä juo kahvia.

        en usko että kohdallasi on kyse paniikkihäiriöstä. vaikuttaa pikemminkin että kärsit ujoudestasi ja esiintymispelosta, mikä on todella yleistä, mutta siitä voi päästä eroon harjoittelemalla ja iän myötä kun itsetuntoa karttuu. Paniikkihäiriöllä ei kuitenkaan usein ole tekemistä esiintymisen tms kanssa vaan sitä tulee myös ihan yksin ollessa ja arkielämässä vaikka ei jännitäkään mitään. Vai mitä olette mieltä?


    • Rahikainen

      Olen kolmikymppinen mies, ja mulla on tasan samanlaista vikaa. On ollut jo vuosia, ja kaikenlaista lääkärilappua on kirjoitettu. Olen myöskin tekniikan alan hommissa, että tarvitsisi olla mahd. vähän tekemisissä ihmisten kanssa. KUNNES!! Nää V***N tyhmät pomot keksi meille muodikkaan avokonttorin! Sen jälkeen on kaikki mennyt alamäkeä. Pelkään puhelimenkin sointia, koska kaikki kuulevat mitä mokaan puhelimessa, ja sittenhän minä vasta mokaankin. Uskomaton juttu, eikä tätä paskaa voi tajuta sellainen, joka ei omakohtaisesti koe. Joskus menee paremminkin, mutta just äsken Prisman kassalla olin hetken ihan varma, etten muista sanoa kassaneidille "pankki", vaan unohdan mikä sana se on ja kaikki menee pieleen. Toinen on se, että kirjoitan nimmarin väärälle viivalle siihen korttitositteeseen. Onhan näitä vaikka mitä mulle kertynyt. Kaikki alkoi aikanaan siitä, että kesken leffateatteriesityksen aloin pelätä tukehtuvani purkkaan, joka takertuu kurkkuuni, ja hetken päästä huomasin etten enää osaa nielaista. Voi itku miten typerää! Mutta totta, surullisen totta. Tästä avokonttorista on kuitenkin päästävä, koska tunnen itseni koe-eläimeksi, joka on kirkaiden lamppujen alla, läpikuultavassa laatikossa. Ei hetken lepoa tai rauhaa...

      Silti, voimia ja siunausta kohtalotovereille.

    • Poika33333

      Voitteko auttaa ko en pysty elämään tämän kanssa
      Olen kutosluokalla

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Miksi persuilla ei ole firmoja?

      Kuten vasemmisstolaisilla, esim. Sannalla MA\PI. Eikö ole aika erikoista?
      Maailman menoa
      82
      7086
    2. Persut hommasivat Suomeen 35 000 pientä lasta v. 2015

      Onko Riikka Purra nyt tavoittelemassa tätä samaa historiallista persujen utopiaa? Purram kaksinaamaisessa pelissä vaadit
      Maailman menoa
      26
      7043
    3. Purran tuhoja tuskin saadaan koskaan korjatuksikaan

      Purra on aiheuttanut Suomen taloudelle karmaisevat tuhot. Sen lisäksi Purra on ajanut myös suuren osan Suomen kansasta k
      Maailman menoa
      107
      6156
    4. Persujen kaksoisstandardit: Räsäsen uhkailu paha, Virran uhkailu hyvä

      Tässä taas nähdään kuinka kaksinaamaista porukkaa persut ovat. Mitäs persut tähän?
      Maailman menoa
      45
      5394
    5. Miksette persut irtisanoudu Kirkin lausunnoista?

      Kirkhän muun muassa vaati raiskattuja naisia pidättäytymään abortista ja vaimoja alistumaan aviomiestensä tahtoon. Mik
      Maailman menoa
      84
      5228
    6. Demarikultin uhri kertoo

      Demarikultin uhri kertoo: “En saanut mennä edes suihkuun ilman lupaa” – Seksuaalisen hyväksikäytön uhri kertoo vuosistaa
      Maailman menoa
      63
      5185
    7. Miksi vasemmistolaiset eivät omista yhtään firmaa?

      Vasemmistolaiset eivät omista yhtään firmaa joka työllistäisi ihmisiä. Miksi? No siksi, että jos vasemmistolainen perus
      Maailman menoa
      40
      5098
    8. Sanna valittiin Euroopan huonoimmaksi pääministeriksi

      Sannan kaudella Suomi oli ainut maa missä bkt laski. Kannattaa huomata, että luvut valitsi Sannan huonoimmaksi. Ihmiset
      Maailman menoa
      27
      4585
    9. Purran vuoro kiihoittua Lepomäen sääristä

      "Ulkoministeri Elina sanoo, ettei muuta pukeutumistaan sen mukaan, kenet tapaa, ja että hän ei suostuisi peittämään kasv
      Maailman menoa
      16
      3457
    10. Vasemmistolaiset paskat eivät nousseet seisomaan kun Akaan kaupunginvaltuusto

      vietti hiljaisen hetken Charlie Kirkin muistoksi https://www.aamulehti.fi/uutiset/art-2000011523016.html
      Maailman menoa
      300
      3370
    Aihe