Onko keksitty sähköistä henkilövaakaa, joka ei söisi jo ensipunnituksella patteria tyhjäksi? Minulla on kolme, merkkejä: SOEHNLE, CLATRONIC, HYUNDAI. Tänään vien ne SER -keräykseen kun se on punnitus ja patterit.
Aiemmin minulla oli mekaaninen, mutta se näytti mitä sattui ja joutui sen takia metallinkeräykseen.
Nyt pitäisi löytää parempi sähköinen JOS SELLAINEN ON PYSTYTTY RAKENTAMAAN nykytekniikalla! Tai kävisi se mekaaninenkin, jos TOIMISI.
Henkilövaaka
Anonyymi-ap
6
407
Vastaukset
- Anonyymi
Otappa lääkkeesi.
- Anonyymi
Laita itse kytkin pariston johtoon.
- Anonyymi
Toiset laitteet purkaa pariston itsestään vaikka ei käyttäisi mutta paljon on myös vikaa nappiparistojen laaduissa mitä nämä sekatavarakaupat myyvät. Lapsena juotin johdot paristonpitimeen ja johtojen toiseen päähän Duracellin D-paristot - sitten kesti kauemmin kuin lapsuus.
- Anonyymi
sähköinen henkilövaaka:
Tuo ei ole normaalia, 2 mahdollista syytä:
1. Käytät heikkolaatuisia paristoja
TAI:
2. Vaa'assasi on vikaa, ja vian takia se kuluttaa virtaa moninkertaisesti sen, mitä olisi normaalia.
Itselläni on 1999-2000 ostettu SOEHNLE -merkkinen henkilövaaka, eikä se ainakaan kuluta paristoja mitenkään hälyttävän nopeaan tahtiin.
Toki voisi varmaan laittaa verkkolaitteen, jos ei haittaa virtajohto sen jälkeen.
6V DC ulos antava verkkolaite kävisi, ja sitten pitäisi vain liittää sen lähdöstä tulevat johdot vaan paristotilan PLUS ja miinus -nastoihin (varmista, että napaisuus tulee oikein päin!)
Tuolla lailla toki virtaa syövää vaakaakin voisi ehkä käyttää, mutta virta vaa'alle on silloin syytä katkaista käytön jälkeen - jos laite on niin pahasti rikki, että ylikuumenee virta kytkettynä, niin ainahan tuosta voi muodostua tulipalon riski!
Paristokäytössä riskiä pienentää se, että jossain vaiheessa paristoista virta loppuu, mutta pistorasiastahan sitä virtaa riittää rajattomasti, joten tuo asia (ylikuumeneeko virta päällä) kannattaa tarkistaa, jos muokkaa laitteen toimimaan verkkolaitteen syöttämänä paristojen sijasta.
Normaalia ylisuuri virrankulutus ei ole.
Tosin: joissain malleissa voi olla, että vaaka kuluttaa kohtuuttoman paljon virtaa myös virta pois päältä -asennossa ; monessa mallissahan mekaanista päävirtakytkintä ei ole, vaan "virta pois" on vain sitä, että laitteen sisäinen mikrokontrolleri laitetaan virransäästötilaan ja näytöltä (ja yleensä myös painosensorilta) katkaistaan virta.- Anonyymi
Eihän juuri missään vaa'assa ole mekaanista on/off virtakytkintä. Voi kyllä olla niks/naks kytkin, joka antaa herätyskäskyn, mutta se ei voi suoraan ohjala elektroniikkaa - silloinhan vaaka sammuisi oitis, kun siltä astuu pois ja 150 kg keijukaiset eivät ikinä näkisi punnitustulostaan.
Laitteiden erot löytyy juurikin siitä, kuinka paljon vekotin kuluttaa virtaa lepotilassa. Hyvät laitteet syö jotain mikroampereja ja 9 V neppari kestää ja kestää ja kestää... en esim. muista, olenko keraakaan vaihtanut n. 20 vuoden ikäiseen vaakaan paristoa. Varmaan kertaalleen, eihän paristot 20 V kestä edes vailla kuormaa....
Mutta pulaa ei todellakaan ole laitteista, jotka "virta pois päältä" syö paristot loppuun parissa kuukaudessa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eihän juuri missään vaa'assa ole mekaanista on/off virtakytkintä. Voi kyllä olla niks/naks kytkin, joka antaa herätyskäskyn, mutta se ei voi suoraan ohjala elektroniikkaa - silloinhan vaaka sammuisi oitis, kun siltä astuu pois ja 150 kg keijukaiset eivät ikinä näkisi punnitustulostaan.
Laitteiden erot löytyy juurikin siitä, kuinka paljon vekotin kuluttaa virtaa lepotilassa. Hyvät laitteet syö jotain mikroampereja ja 9 V neppari kestää ja kestää ja kestää... en esim. muista, olenko keraakaan vaihtanut n. 20 vuoden ikäiseen vaakaan paristoa. Varmaan kertaalleen, eihän paristot 20 V kestä edes vailla kuormaa....
Mutta pulaa ei todellakaan ole laitteista, jotka "virta pois päältä" syö paristot loppuun parissa kuukaudessa."Voi kyllä olla niks/naks kytkin, joka antaa herätyskäskyn, mutta se ei voi suoraan ohjala elektroniikkaa - silloinhan vaaka sammuisi oitis, kun siltä astuu pois ja 150 kg keijukaiset eivät ikinä näkisi punnitustulostaan."
Ei ihan noinkaan!
Voisihan sen vaa'an suunnitella niin, että siinä on sähkömekaaninen vrtakytkin, joka voidaan ohittaa esim. NPN -transistorilla, jota mikrokontrolleri ohjaa.
"Virta pois"-tilassa kulutus on 0.
Kas kun ilman kantavirtaa se NPN -transistorin C-E -väli ei johda.
Mekaanisella virtakytkimellä virta päälle, niin laitteen mikrokontrolleri voisi syötää vaa'alta poistumisen jälkeen esim. 30 s ajan kantavirtaa tuolle transistorille (joka siis päästää käyttövirran sen mekaanisen kytkimen ohi) - ja sitten se kantavirta pois -> laite sammuu kokonaan, virrankulutus = 0, eikä käynnisty uudelleen ilman mekaanisen kytkimen aktivointia.
Olisi helppoa toteuttaa, mutta ilmeisesti valmistajia ei kiinnosta.
tuo SOEHNLE -vaaka taitaa olla vuodelta 1999 tai 2000 - tehtiinkö silloin vielä kunnollisia tuotteita - ehkä enää ei tehdä kun pörssiyrityksen johtoa kiinnostaa vain liikevoiton (ja omien bonusten) maksimointi, ei tuotteiden laatu.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomen kansa haluaa Antti Lindtmanista pääministerin
Lindtman on miltei tuplasti suositumpi kuin etunimikaimansa Kaikkonen. Näin kertoo porvarimedian teettämä kysely. http2604596Vain 21% kannattaa Lindtmania pääministeriksi
se on selvästi vähemmän kuin puolueen kannatus, mites nyt noin?1323003Miten löydän sinut
Ja saan sanottua kaiken mitä haluan sinulle kertoa? Ja kuinka kuuntelisit minua sen hetken? Kuinka voin ilmaista sen mit432776Yöllinen autolla kaahari Heinolan seudulla
Asukkaita häiriköivän nuoren herran autokaahaus keskustelu poistettu, onko jokin hyvävelijärjestelmä käytössä ?751749Vaikea tilanne
Hieman kolkuttaa omatuntoa, kun on osoittanut kiinnostusta väärää naista kohtaan. En ymmärrä miten toinen on voinut te1061604Jouluksi miettimistä: kuka tai mikä valmistaa rahan?
Nyt kun on ollut vääntöä rahasta ja eritoten sen vähyydestä, niin olisi syytä uida rahan alkulähteille, eli mistä se syn281493- 551334
- 931245
- 471119
Julkinen sektori on elänyt aivan liian leveästi yli varojensa!
Viimeisen 15 vuoden aikana julkisen puolen palkat ovat nousseet n. 40%, kun taas yksitysellä sektorilla vain n. 20%. En2081116