Työmies ja filosofia

Yliopistossakin on tyhmiä.

Filosofiasta on kirjoitettu hyvinkin eritasoisia kirjoja ja vaikka kaikkea ei ymmäörtäisikään, niin ei itsensä sivistäminen ikinä pahasta ole. Minulla on teknikan alan koulutus, mutta olen lukenut filosofiaa kymmeniä kirjoja. Eri asia on, mitä olen kyennyt omaksumaan.

Pitääkö aina heti ymmärtää lukemansa?

Eräs Intialainen teos viittaa että Aristotelesta ääneen lukemalla vaikka ei ymmärtäisikään voi saada osakseen VIISAUDEN HENKEÄ.

Itse luen usein englannin kielisiä teoksia joista ymmärrän vain osan. Mutta silti niiden lukeminen on ihanaa.

Ai että koulun keskiarvo ratkaisee älykkyyden.
Minun aikana (-70 luvulla) opettaja antoi numeroita ulkoaosaamisen perusteella ja minulla matematiikka 5 6 luokalla, syy oli etten osannut kertotaulua kuulustelussa jossa 5 sekunttia aikaa vastata.
No ylemmillä luokilla laaja matematiikka 8.
Sama kieliopeissa ja sen takia myös vieraissa kielissä, en muista ulkoa joten sain huonoja numeroita.

Toisaalta nuo huonot koulunumerot eivät ole menoa haitannut, ruotsia osaan nykyään paremmin kuin normi ylioppilaat tosin käytännön ruotsia, myös englanti on tarttunut reissatessa joten silläkin selviän.
Edelleenkään en osaa kielioppia mutta mihin sitä tarvitsee.
Matematiikan maailmassa onlen pärjännyt hyvin, muistan ulkoa tärkeimmät kaavat ja osaan soveltaa niitä sekä teen paljon päässälaskuja ihan treenin vuoksi.
Olen myös pärjännyt työelämässä hyvin mutta edelleenkään en muista kertotaulua ulkoa.

Uskallan jopa väittää että äo on huomattavasti keskivertoa parempi, saman huomasivat jo kouluaikana kun kävin soveltuvuustestissä (palikkatestissä) kehoittivat opiskelemaan mahdollisimman pitkälle mutta kiitos peruskoulun opettajan joka tappoi lukuhalut aika tehokkaasti.
Pikku lukihäiriö välillä kiusaa ja kirjoituksiin lipsahtaa välillä vääriä kirjaimia mutta tähän saakka kaikki ovat ymmärtäneet mitä olen kirjoittanut.
'Pilkunnussijat joskut puuttuvat noihin virheisiin.

Mutta yhteenvetona, ylisopiston käynyt voi olla tyhmempi kuin vaatimattoman peruskoulun käynyt henkilö.
Itse olen oppinut en opetettu.

Kiinnostus lukemiseen ja oppimiseen saattaa hyvinkin herätä vasta oppivelvollisuuden suorittamisen jälkeen, joten joku vanha koulun päästötodistus ei todellakaan ole mikään osoitus asianomaisen älykkyydestä tai edes yleistiedon tasosta.

Asun yliopistokaupungissa ja tunnen hyvin monia yliopisto-opettajia (tohtoreita ja jopa professoreja), joiden lapset eivät ole käyneet edes lukiota. Sama koskee hyvin monia tuttujen diplomi-insinöörien lapsia. Näiden lapsien älykkyydessä ei voi olla mitään vikaa, mutta opiskelumotivaation puute tai oppimisvaikeudet aiheuttavat sen, että he suuntaavat ammattikouluun. Todettakoon, että huippuälykkäillä on ilmeisesti huomattavan paljon enemmän oppimisvaikeuksia kuin normaaliväestössä ja että oppimisvaikeus ei ole synonyymi matalalle älykkyydelle.