Julkisoikeus

kirjatentti

Näkyy olevan Lapin yliopiston julkisoikeuden perus- ja aineopinnot - vai mitä ne nyt nimiltään olikaan- melkein pelkästään itsenäistä kirjojen pänttäämistä. Siinähän saa vaikka kuinka monta opintopistettä kerrytettyä vuodessa, jos nuo sitten on niitä kirjatenteiksi kutsuttuja, ja jos niitä saa suorittaa ihan omaan tahtiinsa niin paljon kuin rahkeet riittää.

19

2693

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • nipa

      Sellaista se oikeustieteen opiskelu tuppaa olemaan. Näin myöskin varsinaisessa oikiksessa, ainakin opintojen alkuvaiheessa.

      Sopii sitten yrittää keräillä niitä noppia, kun ne kerran niin vain tulevat..

    • tutkintotehtailija Hakkarainen

      Näinhän se periaatteessa on oikeustieteen opinnoissa, asiat vaan on usein sen verran monimutkaisia että myös luennoilla istuminen ja case- harjoitusten tekeminen on erittäin suositeltavaa, jos sellaisia järjestetään.

      Mutta toki, suorittaa saa ja voi niin nopeasti kun pystyy, tiedetäänhän hätäisimpien valmistuneen yleisestä oikeustieteestä jopa kahdessa vuodessa.

      • 8=O

        nytkö julkisoikeuden opiskelijat ovat jo samaa porukkaa oikkareiden kanssa?


      • pätevyydessä...
        8=O kirjoitti:

        nytkö julkisoikeuden opiskelijat ovat jo samaa porukkaa oikkareiden kanssa?

        Mutta oikislaisilla on monopoli saada se perkeleen oikeustieteiden kandidaatin nimike, joka avaa ovia hieman enemmän, kuin HTM.
        Ne on niitä yhteiskunnan epävääryyksiä...


      • tosiosaaja
        8=O kirjoitti:

        nytkö julkisoikeuden opiskelijat ovat jo samaa porukkaa oikkareiden kanssa?

        Eivät samaa porukkaa, mutta samalla oppialalla.


      • No sittenhän
        tosiosaaja kirjoitti:

        Eivät samaa porukkaa, mutta samalla oppialalla.

        se on aika helvetin tyhmää nähdä vaivaa päästäkseen oikikseen, kun kaiken saman voisi saada lähettämällä paperit hallintotieteelliseen.

        Tottahan teillä siellä julkisoikeudessa on aivan samantasoista opetusta kuin "yksityisoikeuden" puolella, puhumattakaan opiskelijoiden tasosta.


      • 8=O
        pätevyydessä... kirjoitti:

        Mutta oikislaisilla on monopoli saada se perkeleen oikeustieteiden kandidaatin nimike, joka avaa ovia hieman enemmän, kuin HTM.
        Ne on niitä yhteiskunnan epävääryyksiä...

        niin tuskinpa niillä tutkintonimikkeilläkään pidemmän päälle on mitään merkitystä.

        Sana kyllä kiirii nopeasti, kun työnantajat huomaavat, että hallintotieteiden spedet ovatkin vähintään yhtä kovia oikeustieteilijöitä kuin OTK:kin. Kamalan kovia juristeja kyllä ootte, ei voi muuta sanoa.


      • Julkisoikeuden maisteri
        8=O kirjoitti:

        niin tuskinpa niillä tutkintonimikkeilläkään pidemmän päälle on mitään merkitystä.

        Sana kyllä kiirii nopeasti, kun työnantajat huomaavat, että hallintotieteiden spedet ovatkin vähintään yhtä kovia oikeustieteilijöitä kuin OTK:kin. Kamalan kovia juristeja kyllä ootte, ei voi muuta sanoa.

        "niin tuskinpa niillä tutkintonimikkeilläkään pidemmän päälle on mitään merkitystä."
        On, koska hallareista suurin osa työllistyy julkisen sektorin virkoihin, niin etenkin näissä juridisesti suuntautuneissa viroissa vaaditaan edelleen muotovaatimuksena OTK-tutkinto, eli hallarit eivät voi tulla valituiksi näihin virkoihin. Enkä tarkoita näillä viroilla mitään tuomarin tai varsinaisen lakimiehen pestejä, vaan ihan näitä hallinnollisia tehtäviä, joissa tehtävä vaatii lähinnä julkisoikeuden tai jonkin sen osa-alueen hyvää tuntemusta.

        " Sana kyllä kiirii nopeasti, kun työnantajat huomaavat, että hallintotieteiden spedet ovatkin vähintään yhtä kovia oikeustieteilijöitä kuin OTK:kin."
        Eikös näin ole jo tapahtunutkin, vai miksi sitten oikkarit vähän väliä itkevät "kvasijuristeista" jotka vievät työt.


      • ............
        No sittenhän kirjoitti:

        se on aika helvetin tyhmää nähdä vaivaa päästäkseen oikikseen, kun kaiken saman voisi saada lähettämällä paperit hallintotieteelliseen.

        Tottahan teillä siellä julkisoikeudessa on aivan samantasoista opetusta kuin "yksityisoikeuden" puolella, puhumattakaan opiskelijoiden tasosta.

        Ai meinasitko oikein että hallintotieteelliseen tiedekuntaan pääsee sisään kun vaan lähettää paperit? Jos verrataan pääsykokeisiin osallistuneiden ja sisään päässeiden osuutta kummassakin koulutusalassa oikeustieteellisessä ja julkisoikeudessa niin prosentuaalinen ero ei ole mitenkään valtava. Itse pidän Julkisoikeutta opiskelleita varmasti pätevämpänä julkisen puolen juridisissa kysymyksissä kuin oikeustiedettä opiskellutta. Muissa se on sitten toisinpäin.
        Kelpoisuusvaatimuksiin tulee varmasti aikaa myöten muutos, kun julkisoikeuden tuottamia asiantuntijoita tulee enemmän työmarkkinoille.

        Sen verran haluan täsmentää, että omalta koulutukseltani en ole kumpikaan puheenaiheena olevista aloista vaan oma alani on valtio-oppi, että sikäli minulle loppujen lopuksi on aivan sama. Ihmetyttää vaan että miten tämän yllä olevan viestin kirjoittaja voi esittää joitakin arvioita opetuksen tai opiskelijoiden tasosta? Oletko kenties itse ollut molemmissa vai mihin pohjautuu tuo väite? Mikä tekee oikeustieteen opiskelijasta "parempi tasoisen"?
        Jos sinusta tai jostakusta tuollaisten perusteettomien arvioiden esittäjistä joskus juristi tulee, toivon todella että en törmää teihin siinä vaiheessa kun alan testamenttia tekemmään tai tarvitsen jotakin muuta lainopillista apua.


      • Selänne
        ............ kirjoitti:

        Ai meinasitko oikein että hallintotieteelliseen tiedekuntaan pääsee sisään kun vaan lähettää paperit? Jos verrataan pääsykokeisiin osallistuneiden ja sisään päässeiden osuutta kummassakin koulutusalassa oikeustieteellisessä ja julkisoikeudessa niin prosentuaalinen ero ei ole mitenkään valtava. Itse pidän Julkisoikeutta opiskelleita varmasti pätevämpänä julkisen puolen juridisissa kysymyksissä kuin oikeustiedettä opiskellutta. Muissa se on sitten toisinpäin.
        Kelpoisuusvaatimuksiin tulee varmasti aikaa myöten muutos, kun julkisoikeuden tuottamia asiantuntijoita tulee enemmän työmarkkinoille.

        Sen verran haluan täsmentää, että omalta koulutukseltani en ole kumpikaan puheenaiheena olevista aloista vaan oma alani on valtio-oppi, että sikäli minulle loppujen lopuksi on aivan sama. Ihmetyttää vaan että miten tämän yllä olevan viestin kirjoittaja voi esittää joitakin arvioita opetuksen tai opiskelijoiden tasosta? Oletko kenties itse ollut molemmissa vai mihin pohjautuu tuo väite? Mikä tekee oikeustieteen opiskelijasta "parempi tasoisen"?
        Jos sinusta tai jostakusta tuollaisten perusteettomien arvioiden esittäjistä joskus juristi tulee, toivon todella että en törmää teihin siinä vaiheessa kun alan testamenttia tekemmään tai tarvitsen jotakin muuta lainopillista apua.

        Sanotaan nyt suoraan, että ei julkisoikeuden ja oikeustieteen opiskelijoita voi verrata keskenään edes. Vaikka maailma muuttuu, niin kahden ammatin, juristin ja lekurin, arvostus ei ole tippunut. Asiaa voi perustella vaikka sillä, että näille aloille ei voi kouluttaa puolijuristia tai puolilekuria, joka tuntee vain osan alastaan.

        Onhan siinä ero, kuka hoitaa vaivasi tai lakiasiasi, kun taas KTM ja DI kilpailevat samoista paikoista alempien kanssa. Se on nääs ihan sama millä tutkinnolla myy tai millä tutkinnola laskee, kunhan vain pystyy siihen. Muut eivät pysty lekurin tai juristin hommiin, piste.


      • hoh hoijaa
        Selänne kirjoitti:

        Sanotaan nyt suoraan, että ei julkisoikeuden ja oikeustieteen opiskelijoita voi verrata keskenään edes. Vaikka maailma muuttuu, niin kahden ammatin, juristin ja lekurin, arvostus ei ole tippunut. Asiaa voi perustella vaikka sillä, että näille aloille ei voi kouluttaa puolijuristia tai puolilekuria, joka tuntee vain osan alastaan.

        Onhan siinä ero, kuka hoitaa vaivasi tai lakiasiasi, kun taas KTM ja DI kilpailevat samoista paikoista alempien kanssa. Se on nääs ihan sama millä tutkinnolla myy tai millä tutkinnola laskee, kunhan vain pystyy siihen. Muut eivät pysty lekurin tai juristin hommiin, piste.

        Kyllä on pissi noussu päähän. Sanonpahan vaan että jos ihminen pänttää julkisoikeuden kirjallisuutta viisi vuotta niin on taatusti pätevämpi siihen liittyvissä asioissa kuin mitä muutaman opintoviikon sitä oikeustieteellisessä lukenut. Nykyään tarvitaan myös erityisosaamista ja syventymistä johonkin yksittäiseen asiakokonaisuuteen, siinä missä myös yleistä ja laajempaa osaamista. Julkisoikeuden läpikäynyt tuskin tietää kovinkaan paljon rikosoikeudesta ym ja miksi tarvitsisikaan? Hänethän on koulutettu pääasiassa julkisten virastojen virkamieheksi kunnille ja valtiolle. Em viroissa usein vieläpä kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, joka asettaa yhteiskunta-, hallinto- , valtio- ja oikeustieteelliset hakijat samalle viivalle. Itse olen hyvin läheltä seurannut kunnallisten virkamiesten valintaprosesseja ja täytyy sanoa että hakijat ovat usein samalla viivalla ja valinta syntyy usein jopa haettuun tehtävään sopivien opintoviikkomäärien perusteella.

        Jos lääkäriin verrataan (vaikka tutkintorakenne onkin vähän erilainen) niin kyllä minä mielummin annan kirugin leikata kuin yleislääkärin jne. Jos Julkisoikeuden ihmiset koulutettaisiin oikeustieteelisessä tiedekunnassa ja tutkinto nimike olisi oikeustieteellinen, kukaan ei sanoisi mitään. Samoissa saunailloissa istuisitte.


      • ....
        hoh hoijaa kirjoitti:

        Kyllä on pissi noussu päähän. Sanonpahan vaan että jos ihminen pänttää julkisoikeuden kirjallisuutta viisi vuotta niin on taatusti pätevämpi siihen liittyvissä asioissa kuin mitä muutaman opintoviikon sitä oikeustieteellisessä lukenut. Nykyään tarvitaan myös erityisosaamista ja syventymistä johonkin yksittäiseen asiakokonaisuuteen, siinä missä myös yleistä ja laajempaa osaamista. Julkisoikeuden läpikäynyt tuskin tietää kovinkaan paljon rikosoikeudesta ym ja miksi tarvitsisikaan? Hänethän on koulutettu pääasiassa julkisten virastojen virkamieheksi kunnille ja valtiolle. Em viroissa usein vieläpä kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, joka asettaa yhteiskunta-, hallinto- , valtio- ja oikeustieteelliset hakijat samalle viivalle. Itse olen hyvin läheltä seurannut kunnallisten virkamiesten valintaprosesseja ja täytyy sanoa että hakijat ovat usein samalla viivalla ja valinta syntyy usein jopa haettuun tehtävään sopivien opintoviikkomäärien perusteella.

        Jos lääkäriin verrataan (vaikka tutkintorakenne onkin vähän erilainen) niin kyllä minä mielummin annan kirugin leikata kuin yleislääkärin jne. Jos Julkisoikeuden ihmiset koulutettaisiin oikeustieteelisessä tiedekunnassa ja tutkinto nimike olisi oikeustieteellinen, kukaan ei sanoisi mitään. Samoissa saunailloissa istuisitte.

        Tottakai nämä "julkisoikeuden maisteritkin" pitäisi kouluttaa oikeustietellisessä. Tämä nykyinen järjestelmä, jossa kuka tahansa tyhjäpää voi "opiskella oikeustieteitä" jossain hallintotieteellisessä tai vaikka AMK:ssa, on täysin järjetön.


      • qqq
        .... kirjoitti:

        Tottakai nämä "julkisoikeuden maisteritkin" pitäisi kouluttaa oikeustietellisessä. Tämä nykyinen järjestelmä, jossa kuka tahansa tyhjäpää voi "opiskella oikeustieteitä" jossain hallintotieteellisessä tai vaikka AMK:ssa, on täysin järjetön.

        Eikai sillä nyt ole mitään merkitystä mikä se tutkintonimike tai tiedekunta on missä sitä opetusta annetaan. Nehän on vaan nimiä ei niillä ole paskaakaan merkitystä tärkeempää on se mitä opetetaan. AMK oikeusopinnot on sitten asia erikseen.


      • Julkisoikeuden maisteri
        .... kirjoitti:

        Tottakai nämä "julkisoikeuden maisteritkin" pitäisi kouluttaa oikeustietellisessä. Tämä nykyinen järjestelmä, jossa kuka tahansa tyhjäpää voi "opiskella oikeustieteitä" jossain hallintotieteellisessä tai vaikka AMK:ssa, on täysin järjetön.

        "Tottakai nämä "julkisoikeuden maisteritkin" pitäisi kouluttaa oikeustietellisessä."
        Se että Suomessa ei voi opiskella juristiksi johonkin oikeudenalaan jo perustutkinnossa erikoistuen, kuten muualla maailmassa on mahdollista, on nimenomaan juristien tekemä valinta.

        Alunperin sotien aikaan tai vähän ennen, kun Tampereelle annettiin oikeus antaa lainopin diplomitutkinto, niin sen yhtenä tavoitteena oli perustaa Tampereelle oikeustieteellinen tiedekunta, ja toisena tuoda Suomeen nämä erikoisalan juristitutkinnot. Tämä kuitenkin kaatui, koska ruotsinkieliset eivät halunneet että Suomeen olisi Tampereelta tullut suuria määriä lähes ainoastaan suomea osaavia juristeja, jolloin he sitten saivat lobattua juristijärjestöt ottamaan kielteisen kannan kumpaankin esitykseen, jonka johdosta Tampereelle ei tullut oikkista eikä sieltä valmistu erikoistuneita tai muitakaan juristeja. Tämä kielteinen suhtautuminen erikoistuneisiin juristeihin on jatkunut näihin päiviin, joten erikoistuminen juristikoulutuksessa ei ole tänäpäivänäkään mahdollista, vaan kaikki koulutetaan "yleisjuristeiksi".

        Koska Tampereella nähtiin edelleen tarvetta etenkin julkisoikeutta tuntevien koulutukseen, niin ainoaksi mahdollisuudeksi jäi julkisoikeuden opettaminen yhteiskuntatieteellisellä puolella, jolloin myös tutkinto on yhteiskuntatieteellinen.

        "Tämä nykyinen järjestelmä, jossa kuka tahansa tyhjäpää voi "opiskella oikeustieteitä" jossain hallintotieteellisessä tai vaikka AMK:ssa, on täysin järjetön."
        Et sitten ole huolissasi oikeustieteellisessä opiskelevista tyhjäpäistä? Onko sekin yhtä järjetöntä kun kuka tahansa voi opiskella jossain oikeustieteellisessä?

        Miksei oikeustieteiden osa-alueita saisi opettaa myös oikeustieteellisen tiedekunnan ulkopuolellakin jos opetuksen taso on hyvää?


      • Selänne
        Julkisoikeuden maisteri kirjoitti:

        "Tottakai nämä "julkisoikeuden maisteritkin" pitäisi kouluttaa oikeustietellisessä."
        Se että Suomessa ei voi opiskella juristiksi johonkin oikeudenalaan jo perustutkinnossa erikoistuen, kuten muualla maailmassa on mahdollista, on nimenomaan juristien tekemä valinta.

        Alunperin sotien aikaan tai vähän ennen, kun Tampereelle annettiin oikeus antaa lainopin diplomitutkinto, niin sen yhtenä tavoitteena oli perustaa Tampereelle oikeustieteellinen tiedekunta, ja toisena tuoda Suomeen nämä erikoisalan juristitutkinnot. Tämä kuitenkin kaatui, koska ruotsinkieliset eivät halunneet että Suomeen olisi Tampereelta tullut suuria määriä lähes ainoastaan suomea osaavia juristeja, jolloin he sitten saivat lobattua juristijärjestöt ottamaan kielteisen kannan kumpaankin esitykseen, jonka johdosta Tampereelle ei tullut oikkista eikä sieltä valmistu erikoistuneita tai muitakaan juristeja. Tämä kielteinen suhtautuminen erikoistuneisiin juristeihin on jatkunut näihin päiviin, joten erikoistuminen juristikoulutuksessa ei ole tänäpäivänäkään mahdollista, vaan kaikki koulutetaan "yleisjuristeiksi".

        Koska Tampereella nähtiin edelleen tarvetta etenkin julkisoikeutta tuntevien koulutukseen, niin ainoaksi mahdollisuudeksi jäi julkisoikeuden opettaminen yhteiskuntatieteellisellä puolella, jolloin myös tutkinto on yhteiskuntatieteellinen.

        "Tämä nykyinen järjestelmä, jossa kuka tahansa tyhjäpää voi "opiskella oikeustieteitä" jossain hallintotieteellisessä tai vaikka AMK:ssa, on täysin järjetön."
        Et sitten ole huolissasi oikeustieteellisessä opiskelevista tyhjäpäistä? Onko sekin yhtä järjetöntä kun kuka tahansa voi opiskella jossain oikeustieteellisessä?

        Miksei oikeustieteiden osa-alueita saisi opettaa myös oikeustieteellisen tiedekunnan ulkopuolellakin jos opetuksen taso on hyvää?

        Oikea tyyli hoitaa oikeustieteen asiat on se, että juristit hoitavat oikeat lakiasiat ja assareina sitten toimivat "soveltuvan" koulutuksen saaneet henkilöt. Se on sitten jo se ja sama, että onko se kanslisti tai vastaava oikeustradenomi, YTM vai HTM kunhan perustiedot ovat kohdallaan ja avustavat tehtävät luonnistuvat.


      • Julkisoikeuden maisteri
        Selänne kirjoitti:

        Oikea tyyli hoitaa oikeustieteen asiat on se, että juristit hoitavat oikeat lakiasiat ja assareina sitten toimivat "soveltuvan" koulutuksen saaneet henkilöt. Se on sitten jo se ja sama, että onko se kanslisti tai vastaava oikeustradenomi, YTM vai HTM kunhan perustiedot ovat kohdallaan ja avustavat tehtävät luonnistuvat.

        " Oikea tyyli hoitaa oikeustieteen asiat on se, että juristit hoitavat oikeat lakiasiat ja assareina sitten toimivat "soveltuvan" koulutuksen saaneet henkilöt."
        Kyllä juristeistakin hyviä assareita saa, kun vaan jaksaa olla kärsivällinen.

        Tietenkin se perusongelma on julkisoikeuden puolella siinä ettei juristeilla, lukuunottamatta pitempään alan hommia tehneitä, ole oikein asiantuntemusta eikä oikein aina kiinnostustakaan julkisoikeuden alan "oikeiden lakiasioiden hoitoon".

        "Se on sitten jo se ja sama, että onko se kanslisti tai vastaava oikeustradenomi, YTM vai HTM kunhan perustiedot ovat kohdallaan ja avustavat tehtävät luonnistuvat."
        Niin, yhtäsuuri välihän sillä on, onko se sihteeri sitten varanotaari vai varatuomari, kun vaan alansa taitaa.


      • ==)
        Julkisoikeuden maisteri kirjoitti:

        " Oikea tyyli hoitaa oikeustieteen asiat on se, että juristit hoitavat oikeat lakiasiat ja assareina sitten toimivat "soveltuvan" koulutuksen saaneet henkilöt."
        Kyllä juristeistakin hyviä assareita saa, kun vaan jaksaa olla kärsivällinen.

        Tietenkin se perusongelma on julkisoikeuden puolella siinä ettei juristeilla, lukuunottamatta pitempään alan hommia tehneitä, ole oikein asiantuntemusta eikä oikein aina kiinnostustakaan julkisoikeuden alan "oikeiden lakiasioiden hoitoon".

        "Se on sitten jo se ja sama, että onko se kanslisti tai vastaava oikeustradenomi, YTM vai HTM kunhan perustiedot ovat kohdallaan ja avustavat tehtävät luonnistuvat."
        Niin, yhtäsuuri välihän sillä on, onko se sihteeri sitten varanotaari vai varatuomari, kun vaan alansa taitaa.

        Tollastako ne proffat teille siellä OIKEUSTIETEELLISESSÄ(julkis) juttelevat? No mikäpä siinä, pahapa teidän on mennä vaatimaan rahojannekaan takaisin.


      • oik.yo ja HTM
        ==) kirjoitti:

        Tollastako ne proffat teille siellä OIKEUSTIETEELLISESSÄ(julkis) juttelevat? No mikäpä siinä, pahapa teidän on mennä vaatimaan rahojannekaan takaisin.

        Kukaan ei ole koskaan edes väittänyt, että julkisoikeutta opetetaan oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Ja nämä joiden mielestä julkisoikeus on jotain wannabejuristijuttua voisivat yrittää nyt edes päästä sinne yliopistoon opiskelemaan :)

        Kohtuullista typeryyttä osoittaa kuvitella, että julkisoikeuden opiskelijat hoitaisivat samanlaisia asioita kuin lakimiehet, joilla on asiantuntemusta oikeusprosessista, mutta ei välttämättä julkisoikeuden tulkinnasta. Samaa typeryyttä osoittaa kuvitelma, että HTM:t ovat jotain lakimiesten sihteereitä. Virkamiehet tarvitsevat todella julkisoikeuden asiantuntemusta huomattavasti enemmän kuin vaikka yksityisoikeuden.

        Ja niin tosiaan julkisoikeuden opiskelijat eivät edes opiskele yksityisoikeutta, joten se joka niistä marmatti istukoot peukaloonsa.

        Julkisoikeus on vakiinnuttanut asemansa oman alansa piirissä ja tosiaan nämä wannabeoikkarit voivat alkaa kyttäilemään joko tänä vuonna oikiksen ovet olisivat auenneet.

        Itse sekä oikeustieteellisessä että hallintotieteellisessä (en tosin julkisoikeutta vaan hallintotiedettä) opiskelleena voin sanoa, että nämä opinnot eroavat toisistaan erittäin paljon. Julkisoikeutta pääaineena lukenut osaa käsitellä oman alansa asioita aivan erilaisella asiantuntemuksella kuin juristi. Koittakaa nyt hyvät ihmiset ymmärtää, että lakimies ei ole asiantuntija joka oikeuden alalla. Ja sitten pitäisi vielä muistaa sellainen asia, että julkisoikeutta lukeneella on myös näkemystä hallinnosta, jota taas juristilla ei välttämättä ole :)

        Hankkikaa elämä ja yrittäkää päästä edes sinne yliopistoon ennen kuin tulette tänne kertomaa omian mielipiteitänne!


      • *kiittää*
        oik.yo ja HTM kirjoitti:

        Kukaan ei ole koskaan edes väittänyt, että julkisoikeutta opetetaan oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Ja nämä joiden mielestä julkisoikeus on jotain wannabejuristijuttua voisivat yrittää nyt edes päästä sinne yliopistoon opiskelemaan :)

        Kohtuullista typeryyttä osoittaa kuvitella, että julkisoikeuden opiskelijat hoitaisivat samanlaisia asioita kuin lakimiehet, joilla on asiantuntemusta oikeusprosessista, mutta ei välttämättä julkisoikeuden tulkinnasta. Samaa typeryyttä osoittaa kuvitelma, että HTM:t ovat jotain lakimiesten sihteereitä. Virkamiehet tarvitsevat todella julkisoikeuden asiantuntemusta huomattavasti enemmän kuin vaikka yksityisoikeuden.

        Ja niin tosiaan julkisoikeuden opiskelijat eivät edes opiskele yksityisoikeutta, joten se joka niistä marmatti istukoot peukaloonsa.

        Julkisoikeus on vakiinnuttanut asemansa oman alansa piirissä ja tosiaan nämä wannabeoikkarit voivat alkaa kyttäilemään joko tänä vuonna oikiksen ovet olisivat auenneet.

        Itse sekä oikeustieteellisessä että hallintotieteellisessä (en tosin julkisoikeutta vaan hallintotiedettä) opiskelleena voin sanoa, että nämä opinnot eroavat toisistaan erittäin paljon. Julkisoikeutta pääaineena lukenut osaa käsitellä oman alansa asioita aivan erilaisella asiantuntemuksella kuin juristi. Koittakaa nyt hyvät ihmiset ymmärtää, että lakimies ei ole asiantuntija joka oikeuden alalla. Ja sitten pitäisi vielä muistaa sellainen asia, että julkisoikeutta lukeneella on myös näkemystä hallinnosta, jota taas juristilla ei välttämättä ole :)

        Hankkikaa elämä ja yrittäkää päästä edes sinne yliopistoon ennen kuin tulette tänne kertomaa omian mielipiteitänne!

        Olet ainoa asillinen koko viestiketjussa.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Miksköhän mä oon tuolla

      Joskus antanut ymmärtää että olisin sun rinnoista pelkästään kiinnostunut 😂😁🤭 ja sä säikähdit että koskisin ilman lup
      Ikävä
      32
      4561
    2. Aamu on aina iltaa viisaampi.

      Hyvää huomenta rakas. Ajattelen sinua taas ja yritän keksiä keinoja luoksesi. Satuttaa, kun unohdan sinua joka päivä ene
      Ikävä
      15
      2548
    3. Juuri sinut kainaloon haluaisin nyt

      Sydän sykkii vain sinulle Sinä olet se jota kaipaan Sinä olet se josta uneksin Jos sinun rinnallesi jäädä saan Tän koko
      Ikävä
      25
      2405
    4. Ihana on nähdä edes ohimennen

      Mitenköhän mies sua voisi lähestyä❤️? Oon lääpälläni suhun mutta en uskalla lähestyä vaikka vilkuilet ja huomaan että su
      Ikävä
      53
      2278
    5. ymmärrätkö miksi minua sattui?

      Vinkki, jätit tekemättä jotain.
      Ikävä
      32
      1767
    6. Saattaisimme olla yhdessä

      Vaarallinen yhdistelmä. Käsitin, että meillä molemmilla on samanlaista historiaa... Siitä huolimatta haluaisin kokeilla
      Ikävä
      32
      1591
    7. Se meidän sydänyhteys

      Oli ihanaa. Oltiin samankaltaisia sieluja ja tunnettiin voimakasta vetovoimaa ja yhteenkuuluvuutta. Voisiko se löytyä vi
      Ikävä
      73
      1486
    8. Vanhemmalle naiselle

      Juhannussauna on lämpiämässä. 🌿🥵💦
      Ikävä
      66
      1284
    9. Epäiletkö että kaivattusi

      On tai on ollut ihastunut sinuun?
      Ikävä
      82
      1241
    10. Mies, mua jotenkin kiinnostaa

      Että osaatko sä ollenkaan höllätä? Ootko aina kuin persiille ammuttu karhu. Pohtimassa muiden vikoja?
      Ikävä
      42
      1161
    Aihe