Pitkäksi meni selata tuo edellinen, laitetaan porukalla uusi ja entistä ehomp;)D
Jossakin ketjussa väitettiin, että pehmusteet riekaleina, nyt on pehmeä ja houkutteleva istuskella ja viestejä laittaa.
Eino Leinon päivää juhlitaan, liput on salkoon nousseet, suuri kirjoittaja on jättänyt mittavan perinnön, meille tätä päivää eläville
Tein löydön minäkin, laatikon pohjalla oli runokirjani, kirjoittelin aikoinaan 70+ ketjuun joka oli runoille pyhitetty, ja siitäpä aina innostuin minäkin, otin monistaen runot talteen ja liimasin kirjaan.
Löytöni jälkeen lueskelin runoja ja jokunen ihan säväytti, ihmettelin, että minäkö noin olen kirjoittanut, totta se oli.
Heräsi ajatus, että pitäisikö ihan runokirja kustantaa, mutta onneksi se oli ohi menevä ajatus.
Oli paatosta tuskaa, rakkauden kaipuuta ynnä muuta runoihin kuuluvaa, mutta ymmärsin kyllä, että ei mitään oikeisiin runoihin käypää, joten lueskelen itselleni.
On mukava lukea noita mdk.mdk muisteloita, moneen olet kerennyt ja suru ei puserossa kauan viihtynyt.
Rohkeutta on vaatinut seikkailusi ja on helppo ajatella, että kaikki oli mahdollista, sen muistan pirtin ketjun kokemalla, miten monta hauskuutta toit ketjuun.
En muista sen nuoren miehen nimimerkkiä, yhdessä saitte hauskaa aiheesta kuin aiheesta.
Nyt enemmän ajojahtia tämä kirjoittelu, parhaimman mollauksen tekijä saa seuraajia.
Ramoona myös niitä pirtin kirjoittajia, pitkään on viesteistäsi ja elämäsi matkoja saatu seurailla, moneen Kyöpelin matkaan pukeuduit sinäkin ja hauskaa oli.
No nyt vain muistoissa sinnekin matkataan.
Kiva on muistella ja toivoisi useamman pirttiin kirjoittajan vielä jaksavan mukaan tulla, kiva olisi elämän matkasta kuulla ja huumorin voimalla eteenpäin mennä.
Nuo muodit ja kampaukset mistä Mirakin mainitsit pitivät silloin linjansa, ne tarttuivat silloin kuten tänäkin päivänä, suuntansa muodillakin ja sitä toteutetaan.
Virkeänä se pitää, jos mukana joten kuten jaksaa, mutta vaikeaa on hyväksyä enää näitä ilmentymiä tämän päivän elämästä.
Tarvitaanko me vanhat mitään pakotettua, elämme tavoillamme ja muistoista voimaa ammennamme, onneksi niitä on matkan varrelle kerääntynyt.
Nyt muistelot unohduksiin ja tähän arkiseen elämän sunnuntainakin pitää ryhtyä, kukat vettä odottavat.
Jäänpä odottamaan mitä tuleman pitää, hyvää sunnuntain viettoa teille uskolliset.
Uusitaan Nojatuoli
12
158
Vastaukset
Hyvä, Hil-la, että vetäisit esille uuden nojatuolin. Onneksi ei kukaan ole varastanut ohikulkeissaan.
Minun parvekkeelta saattaa hävitä tyynyt tuoleista. Parveke on luhtikäytävällä vastapäätä ulko-oveani, niin näköjään on tyynyn tarvetta jollakin ohikulkijalla. Parvekkeessa on lasiseinät, mutta luhtipuolelta on avonainen sisäänkäynti.
Viimekesänä hävisi keinutuolista limen vihreä tyyny. Nyt on parvekkeella valkoinen wienermallinen tuoli. Siinä oli sininen tyyny, sidottu nauhoilla tuolin jalkoihin, mutta on jollakin ollut aikaa näplätä ne auki ja viedä tyyny mennessään. - Punon uusia keinoja mielessäni. Mitähän jos laittaisin hopeateipillä kiinni tyynyn alta ja siihen jonkun rääkäisy-laitteen? En säälisi, jos varkaalta menisi huonot housuun! :)
No, sitten muisteluihin.
Eilen onnittelin 105-vuotiasta ystävätärtä. Ei tarvinnut esitellä itseään, hän tunsi heti äänestä ja alkoi jo nauraa etukäteen. Hän tietää että puhutaan aina mukavia. Vaihdettiin kuulumisia miten voidaan jne. Hän kyseli, minkälaisia vanhuudenvaivoja minulla on ja kerroin hänelle yhdestä lääkärireissusta, kun tapasin siirtolaislääkärin ja aloimme jutella aluksi omista taustoistamme, mistä maasta tulemme jne. - Sitten meni nauruksi, kun minä olin vielä puolisokea ennen kaihileikkausta ja puhuin asioista omasta "näkemättömyyskulmasta". - Aikaa kului ja pääsin lähtemään kotiin. - Seuraavana aamuna lääkäri soitti ja kysyi jos voisin tulla takaisin vastaanotolle, kun hän unohti tutkia minut! :D
Siitäkös naurunremakka syntyi ja 105-vuotias sanoi, että tällä tiedolla hän yrittää pysyä hengissä vielä ainakin vuoden. Nauru pidentää ikää, hän sanoi.
No, sitten satuin näkemään täällä Suomi24 sivustolla jonkin mainoksen ja amerikkalaisen näyttelijän Don Johnsonin kuvan. Jos muistatte sarjan Miami Vice, niin Don näytteli siinä pääosaa. Erikoista oli se, että siinä filmissä käytettiin Luhdan vaatteita.
Sattui kerran sillä tavalla, että olin työmatkalla Lahdessa ja Luhta Oy:llä. Siellä oli henkilökunta varpaillaan, kun odottivat Don Johnsonia televaksi millä hetkellä tahansa. Hän tulisi allekirjoittamaan sopimuksen Luhdan kanssa. Minä jäin myös odottelemaan, että näkisin pienen vilauksen "oikeasta filmitähdestä". - Sain jopa tervehtiä häntä ja täytyy sanoa että sain "tähtisumua", kun katsoin häntä kätellessä silmiin.
Kun poika kuuli sen, niin hän osti koko filmisarjan (joka ei ollut kovin pitkäaikainen) ja katselimme sitä yhdessä. Filmit ovat vieläkin hänellä tallessa.
Täällä Sveeanmaalla on sateista ja sitä riittää alkuviikon ajan. Keskiviikoksi on taas luvassa aurinkoa ja lämpöä. Hyvä niin, koska on mentävä silmäklinikalle saamaan pistokset silmiin. Toivottavasti selviän tällä kertaa kaatuilematta, ettei lähde lapasesta eikä jalat mene alta!
Tapaamisiin!Jatkan vielä kommenttia Hil-lan aloitukseen, kun oli sellainen yhteensattuma, että Hil-la luki vanhoja runojaan ja minä sain puhelun USA:sta asti, missä sukulaispoika oli tyttökaverisa kanssa häissä ja oli yks kaks muistanut lapsuudestaan kirjoittamani kirjan.
Kysyi onko sitä käännetty englanniksi, että hänen tyttöystävänsä voisi sen lukea, Hän itse on lukenut sen kahteen kertaan. Vastasin, että se on tietääkseni vaan suomeksi, mutta sitä myytiin aikoinaan eurooppalaisiin maihin. -
Puhelun jälkeen rupesin etsimään pojan mainitsemaa kirjaa, että onko sitä enää tallessa, vai onko mennyt muuttojen yhteydessä roskalavalle. Löytyihän se ja luen sitä nyt kuin "aivan uutta kirjaa".
En ole kirjailija, mutta olen ollut mukana erilaisissa kirjaprojekteissa. Mielenkiintoisin
oli yhteistyö erään naislääkärin kanssa, jonka tutkimusprojektissa olin mukana kirjoittamassa.
Runojen kirjoittaminen on minullakin ollut mielessä. Yksi runokirja on julkaistu ja se oli ns, vapaamittaista runoa. Mutta runojen kirjoittamisen onnistuminen riippuu paljon omasta tunnetilasta, joka pitäisi osata kiteyttää muutamalla sanalla runomuotoon. Minua enimmäkseen naurattaa, niin runojen kirjoittamisesta ei tule mitään! :)
Päiväkirjaa kirjoitan joka päivä, varsinkin nyt kun dementiaikäkausi on alulla. Saapahan poika aikoinaan lukea, mitä vanha mamma on päiviensä aikana puuhastellut ja ajatellut.- AnonyymiUUSI
Sinussa Mdk onkin todellista kirjailijan ainesta ja lahjakkuutta, olet todellinen piristys ja tason nostaja tälle palstalle. Kiitos!
🌹 Anonyymi kirjoitti:
Sinussa Mdk onkin todellista kirjailijan ainesta ja lahjakkuutta, olet todellinen piristys ja tason nostaja tälle palstalle. Kiitos!
🌹Otan tämän kohteliaisuutena ja kiitän! Nykyään ei nämä koneen "näpykät" tahdo enää totella, vaan kirjaimia jää pois tai tulee aivan muita lukumerkkejä, mutta jatketaan niin kauan kuin aiheita riittää. :)
mdk.mdk kirjoitti:
Otan tämän kohteliaisuutena ja kiitän! Nykyään ei nämä koneen "näpykät" tahdo enää totella, vaan kirjaimia jää pois tai tulee aivan muita lukumerkkejä, mutta jatketaan niin kauan kuin aiheita riittää. :)
Ihana aurinkoinen päivä Korvessa.
On kiva huomata, että kirjoitusten vääristelija ei ole teksteihisi vielä puuttunut mdk.
Minun kirjoituksiin varjo iskee heti jos kerron menneistä. Äitini sanonta muurtui hänen tajunnassaan minun pask... haistatteluksi palstalaisille.
Olen ikäni harrastanut kädentaitoja ja kirjoittamista. Keramiikkatyöni ovat varjolle savimöykkyjä ja maalaukseni tuherruksia, eli taiteen kanssa niillä ei ole mitään tekemistä. Sama varjo lie Palomalla, jonka kirjat ovat varjon mielestä vain "omakustannuksia".
Joten mielenkiintoista on lukea juttujasi, joihin lie sekoittunut myös fiktiota. Kuten eräs ano huomautti, metsästyskausi on myöhään syksyllä,
No, minun lasteni lapsuudesta kirjoittamani tarinat sisältävät faktaa ja fiktiota. Pohjalla tosi tapatuma, joka on maustettu ripauksella mielikuvitusta.
Runoja olen kirjoittanut ja niihinkin liittyy tosipohja, fiktiolla höystettynä.
Jossain vaiheessa eroni jälkeen kirjoitin myös rakkausrunoja. Mahdottoman kaipuuta ja saavuttamattomuuden tuskaa.
Humoristisillä runoilla voi myös sekoittaa pakkaa. Niitä löytyy Suomi24 keskustelujen timmellyksestä. Niiden runojen piikikäs nuoli osui usein ja upposi.
Olen pitänyt päiväkirjoja koko elämäni ajan. Nykyisin kirjoitan päiväkirjaa blogiini. Sain viime viikolla tehtyä tiliä kuluneesta kivuliaasta alkuvuodestani.
Siinä ei tosin ole fiktiota vaan kylmää totuutta.
Tällaista tänään.- AnonyymiUUSI
korppis kirjoitti:
Ihana aurinkoinen päivä Korvessa.
On kiva huomata, että kirjoitusten vääristelija ei ole teksteihisi vielä puuttunut mdk.
Minun kirjoituksiin varjo iskee heti jos kerron menneistä. Äitini sanonta muurtui hänen tajunnassaan minun pask... haistatteluksi palstalaisille.
Olen ikäni harrastanut kädentaitoja ja kirjoittamista. Keramiikkatyöni ovat varjolle savimöykkyjä ja maalaukseni tuherruksia, eli taiteen kanssa niillä ei ole mitään tekemistä. Sama varjo lie Palomalla, jonka kirjat ovat varjon mielestä vain "omakustannuksia".
Joten mielenkiintoista on lukea juttujasi, joihin lie sekoittunut myös fiktiota. Kuten eräs ano huomautti, metsästyskausi on myöhään syksyllä,
No, minun lasteni lapsuudesta kirjoittamani tarinat sisältävät faktaa ja fiktiota. Pohjalla tosi tapatuma, joka on maustettu ripauksella mielikuvitusta.
Runoja olen kirjoittanut ja niihinkin liittyy tosipohja, fiktiolla höystettynä.
Jossain vaiheessa eroni jälkeen kirjoitin myös rakkausrunoja. Mahdottoman kaipuuta ja saavuttamattomuuden tuskaa.
Humoristisillä runoilla voi myös sekoittaa pakkaa. Niitä löytyy Suomi24 keskustelujen timmellyksestä. Niiden runojen piikikäs nuoli osui usein ja upposi.
Olen pitänyt päiväkirjoja koko elämäni ajan. Nykyisin kirjoitan päiväkirjaa blogiini. Sain viime viikolla tehtyä tiliä kuluneesta kivuliaasta alkuvuodestani.
Siinä ei tosin ole fiktiota vaan kylmää totuutta.
Tällaista tänään.Aivan upeaa, seuraavaksi tulevat sitten perukirjat!
T. Bertil Perversson: korppis kirjoitti:
Ihana aurinkoinen päivä Korvessa.
On kiva huomata, että kirjoitusten vääristelija ei ole teksteihisi vielä puuttunut mdk.
Minun kirjoituksiin varjo iskee heti jos kerron menneistä. Äitini sanonta muurtui hänen tajunnassaan minun pask... haistatteluksi palstalaisille.
Olen ikäni harrastanut kädentaitoja ja kirjoittamista. Keramiikkatyöni ovat varjolle savimöykkyjä ja maalaukseni tuherruksia, eli taiteen kanssa niillä ei ole mitään tekemistä. Sama varjo lie Palomalla, jonka kirjat ovat varjon mielestä vain "omakustannuksia".
Joten mielenkiintoista on lukea juttujasi, joihin lie sekoittunut myös fiktiota. Kuten eräs ano huomautti, metsästyskausi on myöhään syksyllä,
No, minun lasteni lapsuudesta kirjoittamani tarinat sisältävät faktaa ja fiktiota. Pohjalla tosi tapatuma, joka on maustettu ripauksella mielikuvitusta.
Runoja olen kirjoittanut ja niihinkin liittyy tosipohja, fiktiolla höystettynä.
Jossain vaiheessa eroni jälkeen kirjoitin myös rakkausrunoja. Mahdottoman kaipuuta ja saavuttamattomuuden tuskaa.
Humoristisillä runoilla voi myös sekoittaa pakkaa. Niitä löytyy Suomi24 keskustelujen timmellyksestä. Niiden runojen piikikäs nuoli osui usein ja upposi.
Olen pitänyt päiväkirjoja koko elämäni ajan. Nykyisin kirjoitan päiväkirjaa blogiini. Sain viime viikolla tehtyä tiliä kuluneesta kivuliaasta alkuvuodestani.
Siinä ei tosin ole fiktiota vaan kylmää totuutta.
Tällaista tänään.Kiitos palautteesta! - Olen jonkin aikaa seuraillut palstaa ja ajatellut, että on "huvinsa kullakin", kun nähdään vaivaa oikein olan takaa, että saadaan vanhojen ihmisten vähäisetkin huvit pilattua. Täytyy olla korvien välissä jotakin vialla, niinkuin isäni sanoisi. Ehkä se on vaan epävarmuutta.
Kirjoitteluyritykseni on ilmeisesti vähän "lähellä-kuolemaa-kokemus". :)
Olen kirjoittanut sillä tyylillä, mitä oikeasti edustan. - Fiktiota ei ole tarvinnut vielä lisätä. Koli-kokemus oli todella hirvenmetsästysaikoihin. Siitä oli todisteena metsästäjät pyssyineen. Meidän piti yöpyä hotellissa, mutta olimme aikataulusta myöhässä harha-ajojen takia. Ei ollut siihen aikaan GPS:ää eikä paikkansa pitäviä karttojakaan sodan jälkivuosina Karjalassa. Oli ns. "paskareissu", mutta tulipahan tehtyä! Muisteltiinkin viime viikolla toisen kolireissulaisen kanssa tätä matkaa, autokuskimme on jo tuonpuoleisissa.
Toivotaan, että kirjoitusrauha palaa ja ilmapiiri muuttuu positiivisempaan suuntaan!
Olisi kiva, jos nekin jotka anoina esiintyvät, tulisivat mukaan kertoilemaan omista harrastuksistaan ja mietteistään keksimällä nimimerkin, jonka takana seisovat rohkeasti.
Terveisin MdKmdk.mdk kirjoitti:
Kiitos palautteesta! - Olen jonkin aikaa seuraillut palstaa ja ajatellut, että on "huvinsa kullakin", kun nähdään vaivaa oikein olan takaa, että saadaan vanhojen ihmisten vähäisetkin huvit pilattua. Täytyy olla korvien välissä jotakin vialla, niinkuin isäni sanoisi. Ehkä se on vaan epävarmuutta.
Kirjoitteluyritykseni on ilmeisesti vähän "lähellä-kuolemaa-kokemus". :)
Olen kirjoittanut sillä tyylillä, mitä oikeasti edustan. - Fiktiota ei ole tarvinnut vielä lisätä. Koli-kokemus oli todella hirvenmetsästysaikoihin. Siitä oli todisteena metsästäjät pyssyineen. Meidän piti yöpyä hotellissa, mutta olimme aikataulusta myöhässä harha-ajojen takia. Ei ollut siihen aikaan GPS:ää eikä paikkansa pitäviä karttojakaan sodan jälkivuosina Karjalassa. Oli ns. "paskareissu", mutta tulipahan tehtyä! Muisteltiinkin viime viikolla toisen kolireissulaisen kanssa tätä matkaa, autokuskimme on jo tuonpuoleisissa.
Toivotaan, että kirjoitusrauha palaa ja ilmapiiri muuttuu positiivisempaan suuntaan!
Olisi kiva, jos nekin jotka anoina esiintyvät, tulisivat mukaan kertoilemaan omista harrastuksistaan ja mietteistään keksimällä nimimerkin, jonka takana seisovat rohkeasti.
Terveisin MdKEn toki seikkailujasi kyseenalaistanut, vain yöpuvun vaihtamisen kylmään autoon. No, se siitä.
Itse olen alkanut keräämään ruuanlaittovinkkeja kotimaan matkoiltamme. Nythän ravintoloissa on usein ulkolaisia (rankalaisia) ruokien nimiä. Onhan niissä toki selvennyksetkin, mutta....
Tein juuri Bomban Frans&Emma listan Filet de lavaret à la meunière. Eli siikaa, kirkastettua voita ja murskattuja kapriksia. Listalla oli muusi, tein kuitenkin eilen jääneestä muusista duchesseperunoitta.
Eli olen siirtynyt ruokabongailuun. Vielä oppii uutta vaikka olen ikäni ollut tekemisissä ruuan kanssa.
Tässä päivällisessämme kiehtoi kirkastettu voi ja onnistuin sen teossa, kalasta tuli kevyen leivityksen ja kapristen kanssa tosi hyvää.- AnonyymiUUSI
mdk.mdk kirjoitti:
Kiitos palautteesta! - Olen jonkin aikaa seuraillut palstaa ja ajatellut, että on "huvinsa kullakin", kun nähdään vaivaa oikein olan takaa, että saadaan vanhojen ihmisten vähäisetkin huvit pilattua. Täytyy olla korvien välissä jotakin vialla, niinkuin isäni sanoisi. Ehkä se on vaan epävarmuutta.
Kirjoitteluyritykseni on ilmeisesti vähän "lähellä-kuolemaa-kokemus". :)
Olen kirjoittanut sillä tyylillä, mitä oikeasti edustan. - Fiktiota ei ole tarvinnut vielä lisätä. Koli-kokemus oli todella hirvenmetsästysaikoihin. Siitä oli todisteena metsästäjät pyssyineen. Meidän piti yöpyä hotellissa, mutta olimme aikataulusta myöhässä harha-ajojen takia. Ei ollut siihen aikaan GPS:ää eikä paikkansa pitäviä karttojakaan sodan jälkivuosina Karjalassa. Oli ns. "paskareissu", mutta tulipahan tehtyä! Muisteltiinkin viime viikolla toisen kolireissulaisen kanssa tätä matkaa, autokuskimme on jo tuonpuoleisissa.
Toivotaan, että kirjoitusrauha palaa ja ilmapiiri muuttuu positiivisempaan suuntaan!
Olisi kiva, jos nekin jotka anoina esiintyvät, tulisivat mukaan kertoilemaan omista harrastuksistaan ja mietteistään keksimällä nimimerkin, jonka takana seisovat rohkeasti.
Terveisin MdK"Toivotaan, että kirjoitusrauha palaa". Miten se voi palata kun sitä ei ole ollutkaan? Ainakin muutama koko ajan valittaa vainoojista ja maalittajista.
korppis kirjoitti:
En toki seikkailujasi kyseenalaistanut, vain yöpuvun vaihtamisen kylmään autoon. No, se siitä.
Itse olen alkanut keräämään ruuanlaittovinkkeja kotimaan matkoiltamme. Nythän ravintoloissa on usein ulkolaisia (rankalaisia) ruokien nimiä. Onhan niissä toki selvennyksetkin, mutta....
Tein juuri Bomban Frans&Emma listan Filet de lavaret à la meunière. Eli siikaa, kirkastettua voita ja murskattuja kapriksia. Listalla oli muusi, tein kuitenkin eilen jääneestä muusista duchesseperunoitta.
Eli olen siirtynyt ruokabongailuun. Vielä oppii uutta vaikka olen ikäni ollut tekemisissä ruuan kanssa.
Tässä päivällisessämme kiehtoi kirkastettu voi ja onnistuin sen teossa, kalasta tuli kevyen leivityksen ja kapristen kanssa tosi hyvää.Olen katsellut striimattuna Eva Longorian (teksasilais-meksikkolainen näyttelijä ja tuottaja) ruokamatkoja ensin Meksikoon, jossa hän teki ohjelmaa maan eri osavaltioden ruokakulttuurista ja nyt viimeiksi samanlaista matkaa eri provinsseissa Espanjassa ja aloin hieman kiinnostumaan taas ruuanlaitosta.
Oma ruokahaluni vaihtelee nollasta plus viiteen ja sitten taas miinus kolmeen, mutta se baskimaan halstrattu kala alkoi kiinnostamaan. Silakkarullia tein eilen, mutta ohjeen mukaanjossa ei ollut täytettä, ja sain kuulla että niistä puuttui se, muuten ihan hyvä ja kermaisia.
Nostimme äsken kesän ensimmäiset perunat omasta maasta. Pieniä mutta ah niin puhtoisia ja terveitä!- AnonyymiUUSI
mdk.mdk kirjoitti:
Kiitos palautteesta! - Olen jonkin aikaa seuraillut palstaa ja ajatellut, että on "huvinsa kullakin", kun nähdään vaivaa oikein olan takaa, että saadaan vanhojen ihmisten vähäisetkin huvit pilattua. Täytyy olla korvien välissä jotakin vialla, niinkuin isäni sanoisi. Ehkä se on vaan epävarmuutta.
Kirjoitteluyritykseni on ilmeisesti vähän "lähellä-kuolemaa-kokemus". :)
Olen kirjoittanut sillä tyylillä, mitä oikeasti edustan. - Fiktiota ei ole tarvinnut vielä lisätä. Koli-kokemus oli todella hirvenmetsästysaikoihin. Siitä oli todisteena metsästäjät pyssyineen. Meidän piti yöpyä hotellissa, mutta olimme aikataulusta myöhässä harha-ajojen takia. Ei ollut siihen aikaan GPS:ää eikä paikkansa pitäviä karttojakaan sodan jälkivuosina Karjalassa. Oli ns. "paskareissu", mutta tulipahan tehtyä! Muisteltiinkin viime viikolla toisen kolireissulaisen kanssa tätä matkaa, autokuskimme on jo tuonpuoleisissa.
Toivotaan, että kirjoitusrauha palaa ja ilmapiiri muuttuu positiivisempaan suuntaan!
Olisi kiva, jos nekin jotka anoina esiintyvät, tulisivat mukaan kertoilemaan omista harrastuksistaan ja mietteistään keksimällä nimimerkin, jonka takana seisovat rohkeasti.
Terveisin MdKMdK, vastaan sinulle tuolla ylempänä olevaan Miami Viceen ja Don Johnsoniin. Pidin tuosta sarjasta kovasti ja Don oli komea kuin mikä. En tiennyt, että hän käytti Luhdan vaatteita. Olisi kiva nähdä sarjaa uudelleen ja kiinnittää huomiota miten Luhta linjat leikkaa hänen yllään. Ja sinä sait kätellä häntä!
Erittäin hauska episodi tuo, että olit lääkärillä, joka unohti tutkia sinut :-)
Mira - AnonyymiUUSI
Paloma.se01 kirjoitti:
Olen katsellut striimattuna Eva Longorian (teksasilais-meksikkolainen näyttelijä ja tuottaja) ruokamatkoja ensin Meksikoon, jossa hän teki ohjelmaa maan eri osavaltioden ruokakulttuurista ja nyt viimeiksi samanlaista matkaa eri provinsseissa Espanjassa ja aloin hieman kiinnostumaan taas ruuanlaitosta.
Oma ruokahaluni vaihtelee nollasta plus viiteen ja sitten taas miinus kolmeen, mutta se baskimaan halstrattu kala alkoi kiinnostamaan. Silakkarullia tein eilen, mutta ohjeen mukaanjossa ei ollut täytettä, ja sain kuulla että niistä puuttui se, muuten ihan hyvä ja kermaisia.
Nostimme äsken kesän ensimmäiset perunat omasta maasta. Pieniä mutta ah niin puhtoisia ja terveitä!Päivän loman pulu maltoitkin pitää, haha.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 11710282
- 525020
Taas ryssittiin oikein kunnolla
r….ä hyökkäsi Viroon sikaili taas ajattelematta yhtään mitään https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011347289.html422201Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle
Vauva-palstalta tuttua kaipaamista uudessa ympäristössä. Kaipuu jatkukoon 💘1052058- 261914
Vanha Suola janottaa Iivarilla
Vanha suola janottaa Siikalatvan kunnanjohtaja Pekka Iivaria. Mies kiertää Kemijärven kyläjuhlia ja kulttuuritapahtumia131591Valtimon Haapajärvellä paatti mäni nurin
Ikävä onnettomuus Haapajärvellä. Vene hörpppi vettä matkalla saaren. Veneessä ol 5 henkilöä, kolme uiskenteli rantaan,411392Känniläiset veneessä?
Siinä taas päästiin näyttämään miten tyhmiä känniläiset on. Heh heh "Kaikki osalliset ovat täysi-ikäisiä ja alkoholin v31991Tiedän kuka sinä noista olet
Lucky for you, olen rakastunut sinuun joten en reagoi negatiivisesti. Voit kertoa kavereillesi että kyl vaan, rakkautta24983Rakastuminenhan on psykoosi
Ei ihme että olen täysin vailla järkeä sen asian suhteen. Eipä olis aikoinaan arvannut, että tossa se tyyppi menee, jonk54967