Sain aikoinani AMK:ssa kaikista matematiikan ja fysiikan kursseista arvosanan 5. Vieläpä aika helposti.
Mutta ne kielet: englanti ja ruotsi meni kovalla työllä ja rimaa hipoen läpi. En yksinkertaisesti MUISTA yksittäisiä sanoja ja suullinen kielitaitoni on heikko , mutta ymmärrän loogisia juttuja ja muistan ne lopun elämääni. Muistan kun kiinalainen opiskelija kertoi opinnoistaan Suomessa ja ymmärsin hänen englantiaan aika hyvin. N. viidentoista minuutin kuluttua pääni "väsyi" ja puhe meni korvasta sisään ja toisesta ulos. :(
Voiko toisen ihmisen aivot olla luodut matematiikalle ja toisen ihmisen kielille?
Vai olenko vain TYHMÄ?
Mutta ne kielet: englanti ja ruotsi meni kovalla työllä ja rimaa hipoen läpi. En yksinkertaisesti MUISTA yksittäisiä sanoja ja suullinen kielitaitoni on heikko , mutta ymmärrän loogisia juttuja ja muistan ne lopun elämääni. Muistan kun kiinalainen opiskelija kertoi opinnoistaan Suomessa ja ymmärsin hänen englantiaan aika hyvin. N. viidentoista minuutin kuluttua pääni "väsyi" ja puhe meni korvasta sisään ja toisesta ulos. :(
Voiko toisen ihmisen aivot olla luodut matematiikalle ja toisen ihmisen kielille?
Vai olenko vain TYHMÄ?
Vastaukset 7
Vanhimmat
"Voiko toisen ihmisen aivot olla luodut matematiikalle ja toisen ihmisen kielille?
Vai olenko vain TYHMÄ?"
Toivottavasti tuota ensin mainittua. Minulla nimittäin on suunnilleen sama homma kielten ja matikan suhteen... Täytyy tosin myöntää, että kieliä ei ole tullut opiskeltua likimainkaan yhtä aktiivisesti ja motivoituneesti kuin matemaattisia aineita. Kielten kompastuskivinä ovat olleet sanaston puute, kieliopin osaamattomuus, kuullun ymmärtäminen ja puhuminen. Toisin sanoen aivan kaikki :)
Ensi syksyn ulkomaankeikan takia olen nyt muutaman päivän treenaillut omatoimisesti englantia erään tietokoneohjelman avulla, lähtien ihan peruskieliopista. Kielitaito tuntuu parantuneen oleellisesti näiden muutamien päivienkin aikan. Itse asiassa kielen opiskeluni muistuttaa nyt suhteellisen paljon matikan opiskelua. Yritystä ja erehdystä. Paljon suhteellisen yksinkertaisia tehtäviä, jolloin tulee jonkinlainen rutiini ja intuitio tehtävän ratkaisuun. Tehtävät ratkeaa paitsi kieliopin osaamisen, niin myös sen perusteella mikä kuulostaa hyvältä (tämä jälkimmäinen taitaa vahvistua oleellisesti kun kielen oppii paremmin). Sanasto kasvaa pikkuhiljaa kun uusia sanoja tulee vain harvakseltaan mukaan. Ne kuitenkin tuntuvat jäävän melko sitkeästi muistiin. Koulussa tuli parhaimmillaan yhdessä virkkeessä tuntemattomia sanoja useita kappaletta, ja kun sanakirjan avulla ne suomensi, ehti viimeistä sanaa kirjasta etsiessä eka sana jo unohtua...
Koulussa ei amk-tasolla uhrata enään juurikaan aikaan mihinkään kieliopin puimiseen. Opiskelu on lähinnä omaksumista ja varmaan ihan tehokasta sellaiselle, joka osaa hyvin kieliopin.
ollenkaan vaikeata saada vitosia kurssista kuin
kurssista, joten ei se paljonkaan todista. Suuntaan
tai toiseen.
Minä olen aina ollut kohtalaisen hyvä sekä kielissä että matematiikassa. Sen sijaan esim sosiaalisen kanssakäymisen taidot puuttuvat minulta täysin. Kuten myös ns. pelisilmä.
Itse olen myös lahjakas matematiikassa ja englannissa, en äidinkielessä (ainekirjoitus ei suju) enkä ruotsissa.
Mutta sosiaalisesti en osaa mitään, hyvä jos silmiin katson muita ihmisiä.
Aika mahdotonta olla lahjakas englannissa, mutta ei äidinkielessä (ilmeisesti suomessa) eikä ruotsissa. Millä opiskelutasolla lienet? Taitaa olla kyse kiinnostuksesta, eikä mistään "lahjakkuudesta". Mitenkähän ainekirjoitus sujuu englanniksi, jos ei suomeksi?
Ihminen oppii ja osaa mitä tahansa, kun on kertausten määrä riittävä, ja haluaa oppia. Minullekkin matematiikka on helppoa, mutta ruotsinkieli ei. Englannissa olen hyvä, ja tämä johtuu siitä, että minä pidän näistä aineista, ja haluan niitä oppia. Ruotsinkielikin on heti parantunut, kun aloin "haluamaan" oppia ruotsia. Kaikki on ihmisestä itsestään kiinni!
Tietynsuuntaisesta lahjakkuudesta on vain se hyöty, että samat asiat oppii vähäisemmällä opettelulla ja harjoittelulla kuin se, jolla tällaista lahjakkuutta ei ole. Siksi minua ärsyttää suunnattomasti, kun joku kertoo, ettei hänellä ole kieli- tai matematiikkapäätä. Todellisuudessa häneltä puuttuu kieli- tai matematiikkaperse eli sinni - halu ja sitkeys - istua ja opetella uusia asioita.