Jumalan suunnitelma näkyy siinä, että kaikille eläimille riittää ravintoa ja suolaa. Sattumalta ei näin olisi. Jumala pitää huolen eläimistä pienistä suurimpiin. Ja kukille ja kasveille Jumala antaa vettä, ravinteita ja valoa riittämiin. Hyvä Jumala!
Kaikille riittää ravintoa ja suolaa
Anonyymi-ap
27281
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
”Ja kukille ja kasveille Jumala antaa vettä, ravinteita ja valoa riittämiin.”
Tarkalleen ottaen Jumala antaa päivänvaloa. Jumalan suunnitelmassa auringonvalo oli kasveille tarpeetonta. Jumalan suunnitelmassa aurinko on merkkilamppu, joka kertoo milloin on päivä, kertoo ajanhetket ja hallitsee päivää.
Tarvitseeko jokaiseen trollin avaukseen vastata? Tämä kaveri suoltaa avauksen pari per päivä näitä lapsellisuuksia. Parempi olisi jättää nämä ilmiselvät trollaukset omaan arvoonsa.
Kiitos kommentista. Lopetan kommentoinnin tällä palstalla.
Sinua vain harmittaa se, miten hyvä Jumala on!
Jumala pitää huolen siitäkin, että hevoset saavat riittävästi tarvitsemaansa seleeniä.
Päivän aivomätä kreationistilta.
Tämä aloitus onkin hyvä muistutus kaikille, joilla on linnunpönttöjä joko omakotital8nsa tai kesämökkinsä pihalla:
Koska kesäkuu oli poikkeuksellisen kylmä, pöntöissä on todennäköisesti etenkin kirjosieppojen ja ehkä myös tiaisten ensimmäisen pesinnän jäljiltä kylmään ja nälkään kuolleita poikasia. Siksi tänä syksynä on erityisen tärkeä putsata linnunpöntöt.
Jeesus oli täysi diletantti senkin suhteen, miten luonto toimii:
"Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä, eivät ne leikkaa eivätkä kokoa varastoon, ja silti teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne."
Niille linnuille ruokaa riittää, jotka onnistuvat sitä itse löytämään ja loput kuolee nälkää ellei tauti tai peto ehdi ensin. "Taivaallinen isä" ei piittaa linnuista paskaakaan. Kuten ei ihmisistäkään.
Jotkut lintulajit keräävät ruokaa varastoon, mutta eihän Jesse sitä tiennyt, kun biologia oli hänelle hepreaa.
Suurin osa eläimistä ei kerää. Ihminenkään ei kerännyt ennen maanviljelyksen keksimistä. Itse asiassa laaja valikoima eri lajeja ja keräämättömyys on varmempi tapa säilyä hengissä kuin erikoistua vain muutamaan kasvi- tai saalislajiin. Kun suppeaan valikoimaan iskee kato, seuraa massiivinen nälänhätä. Toki luonnossa tällainen erikoistuminen ja nälänhädät ovat yleisiä esimerkiksi myyräkantojen vaihteluina. Maanviljelyn myötä ihmisen varma ravinnonsaanti heikentyi kun valikoima supistui vain muutamaan lajiin, joiden säännölliset huonot sadot tai katovuodet sai aikaan nälänhätiä.
Et sitten näe mitään hyötyä maanviljelyssä?
>>Järjestelmällinen maanviljely mahdollisti suuremman väestömäärän kuin metsästys ja keräily, sekä elintarvikkeiden ylijäämän, joka voitiin säilyttää talven varalle<<
https://fi.wikipedia.org/wiki/Maanviljely
En.
Hunter–gatherers have less famine than agriculturalists
Here, we analyse famine frequency and severity in a large cross-cultural database, in order to explore relationships between subsistence and famine risk. This is the first study to report that, if we control for habitat quality, hunter–gatherers actually had significantly less—not more—famine than other subsistence modes.
https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC3917328/
Et ole sitten kovin älykäs.
Yuval Noah Harari pitää maatalouden löytämistä yhtenä suurimmista katastrofeista ihmiskunnalle. Ilmeisesti hänkään ei ole älykäs?
Niin, tuo tutkimus - lajiaan ensimmäinen - peilaa spekulatiivisesti ajassa taaksepäin sen sijaan, että kertoisi nykyisestä ajasta.
Niin no, eihän tuohon vaadita mitään Einsteiniä kertomaan, että jos panostat kaiken vehnään ja toinen panostaa vaikkapa 70 erilaisen villin kasvilajin keräämiseen niin vehnän viljelijä kokee useammin nälänhätiä kun vehnälle tulee välttämättä katovuosia mutta tuolle 70 eri lajin repertuaarille ei tule koskaan täydellistä katovuotta.
Maanviljelys yhteiskunta ei ole ikinä perustunut yhden lajikkeen viljelyyn tai pelkästään viljelyyn. Rinnalla on aina metsästys ja kalastus ja karjanhoito ja muitakin ammatteja on ollut rinnalla. Erikoistumista.
"Rinnalla on aina metsästys ja kalastus ja karjanhoito ja muitakin ammatteja on ollut rinnalla."
Mutta väestönkasvun mahdollisti 2-3 viljalajia, jotka olivat herkkiä satovaihteluille ja kun katovuosia tuli niin tuo viljalla mahdollistettu liikaväestö kuoli nälkään.
Nykyään harvemmin niin tapahtuu ja syynä ovat sodat, ei katovuodet.
Maanviljelyyn ajauduttiin kun väestö kasvoi niin suureksi, että metsästys ja keräily alkoi olla epävarma tapa elättää itsensä. Väestön kasvaessa keräilijä-metsästäjät "ylilaidunsivat" ympäristöään.
Maanviljelys toi mukanaan ravinnon yksipuolistumisen ja se näkyy arkeologien luulöydöissä: ihmisistä tuli hennompia ja heikompia. Yksi seuraus pohjoiseen siirtyneillä maanviljelijöillä oli, että he muuttuivat valkoihoisiksi. Ravinnossa oli paljon vähemmän D-vitamiinia kuin keräilijä-metsästäjillä. Lapsikuolleisuus oli korkeaa ja vaaleammilla lapsilla oli suurempi mahdollisuus välttää riisitauti ja heidän vastustuskykynsä oli muutenkin suuremman D-vitamiinin tuotannon ansiosta parempi. Näin meistä tuli valkoisia.
Siksipä Raamatun tarina siitä, miten tyhjään maailmaan paradiisista ajetut Aadam ja Eeva olisivat alkaneet maanviljelijäksi on täysin älytön. Tietenkin metsästys ja keräily olisi antanut varmemman elannon. Puhumattakaan siitä, että olisi ollut mahdotonta raivata pellot, kyntää, kylvää ja odottaa satoa kuolematta nälkään ensimmäistä satoa odotellessa.
Viimeinen katovuosista johtuva nälänhätä Euroopassa oli Suomessa 1860-luvulla. Suomalaiset olivat juuri saaneet autonomian ja pääsivät hoitamaan omat asiansa, mutta ryssivät homman ihan huolella. Siksi 1860-luvun nälkävuosista on pitkälle vaiettu historiassa. Oli liian noloa, että kun uljas Suomen kansa sai oman rahan ja oman hallinnon, niin 10% kansasta tapettiinkin hallinnollisten epäonnistumisten takia nälkään - sori siitä.
Suomi oli 1860-luvulla riippuvainen rukiinviljelystä ja kun ruissato paljolti menetettiin parina vuonna peräkkäin seurasi autonomisen Suomen huonon hallinnon ja hitaan päätöksenteon avittamana nälänhätä, joka tappoi 8%-10% suomalaisista.
Nälkävuosista ymmärrettiin viljanviljelyn arvaamattomuus ja siirryttiin yksipuolisesti karjatalouteen. Vilja hankittiin ostamalla eli käytännössä vaihtamalla se voihin. Mutta kun 1. maailmansota alkoi ja Venäjä ajautui vallankumouksen takia kaaokseen, niin viljakauppa katkesi. Tuli taas pula ruuasta ja Suomi itsenäistyi, mutta ajautui pitkälti ruokapulan takia saman tien sisällissotaan, jossa ruumiita tuli sodan kestoon ja väestön kokoon verrattuna enemmän kuin missään eurooppalaisessa sisällissodassa.
Suomalaista osaamista!
Tämän päivän einsteinit ovat päätyneet malliin, jossa koko maailman kaloreista maissista saadaan liki 20%, riisistä 16% ja vehdästä 15%. Eli yhteensä puolet.
Unelma 70 edes likimain yhtä tärkeästä viljelykasvista on kaukana.
Ei ole totta, ei! Elämä on evoluution tuotosta ja kasvit olivat jo valmiina. Varmasti oli!
Näin juuri! Kasvit oli valmiina odottamassa, että aurinko alkaisi paistamaan ja pölyttäjät ilmeistyisivät pölyttämään niiden kukkia.
Aamen.