Elämä muolla Linnunradalla ei ole pelkästään hahdollista

Linnunradan uskotaan kuhisevan elämää.
Andromedaa oleisi helpompi tutkia mutta se on liian kaukana!

Jaa että meno on kuin STAR WARS touhua.

JOS on mukava sana. Vai mitä mieltä muut ovat?

Tuhansia, todellakin jopa satoja tuhansia.

Hawkinsin mukaan ne on vihamielisiä!

EMME OLE YKSIN

Mailmankkaikkeus kuhisee elämää!

Elämään uskotaan olevan paljon!

moniko laji haluaisi avaruuteen? Jos elämää olisi!

Gorkit tulee ja tuhoo meidät.

Onko kuussa elämää?

Onko avaruudessa elämää?
Vastaus on kyllä: avaruudessa on elämää. Mutta onko sitä muualla kuin maapallolla? Kenties, todennäköisesti on.

uhtikuussa Cambridgen yliopiston tutkijat kertoivat havainneensa K2-18b-nimisen eksoplaneetan kaasukehästä viitteitä molekyyleistä, joita Maassa synnyttävät vain bakteerien ja kasviplanktonin tapaiset elävät organismit.

Uutiseen kannattaa suhtautua suurin varauksin. Elämän olemassaoloon avaruudessa taas ei.

Cambridgen tutkijat tekivät havaintonsa James Webb -avaruusteleskoopilla. Heidän mukaansa planeetan lähettämässä valossa on merkkejä, jotka voi tulkita hyvin todennäköisesti elämän aikaansaamiksi.

Kun valo hajotetaan eri aallonpituuksiin spektrometrillä, valosta voi tunnistaa eksoplaneetalla olevia kemiallisia yhdisteitä. Spektrissä on ikään kuin eri alkuaineiden ja molekyylien sormenjälkiä.

Meistä 124 valovuoden päässä Leijonan tähtikuviossa sijaitsevan K2-18b:n pinnalla näyttää olevan merkittäviä määriä vesihöyryä, metaania ja hiilidioksidia. Tutkijoiden mukaan kyseessä on planeetta, jolla on vetypitoinen kaasukehä ja kenties nestemäistä vettä pinnalla.

Tähtitieteilijä Nikku Madhusudhanin vetämä ryhmä on tutkinut tällaisia eksoplaneettoja jo jonkin aikaa. He kutsuvat niitä hyseaanisiksi eli vetypitoisiksi merimaailmoiksi.

K2-18b on erikoinen siksi, että spektrissä on merkkejä myös dimetyylisulfidista. Se on rikkiä sisältävä orgaaninen molekyyli, jota täällä Maan pinnalla tuottavat muun muassa merien levät. Se on eräs merkkiaineista, joita tutkijat etsivät eksoplaneetoilta, koska se voisi tarkoittaa, että planeetalla olisi jonkinasteista elämää.

Kun Cambridgen yliopisto tiedotti tutkimuksesta, maailman media innostui: avaruudessa on elämää!

Hyseaaninen vai ei?
K2-18b on ehdottomasti jännittävä eksoplaneetta. Sen massa on noin 8,9 kertaa maapallon massa, mutta sen halkaisija vain noin 2,4 kertaa kotiplaneettamme halkaisija.

K2-18b kiertää kääpiötähteä K2-18, jonka massa ja halkaisija ovat noin puolet oman Aurinkomme massasta ja halkaisijasta. Tällä pienellä, punaisella tähdellä on tiettävästi kaksi planeettaa, joista K2-18b on toinen. Se kiertää tähteään vain 0,14 astronomisen...

Tutkijat keksivät, mistä päin avaruusoliot todennäköisimmin tulisivat Maahan.
Ihmiskunta on pitkään unelmoinut elämän löytämisestä Marsista, mutta älyllinen sivilisaatio löytyy todennäköisemmin syvemmältä avaruudesta.

Astronomit ovat nyt päätelleet todennäköisen tason, josta mahdollinen älyllinen sivilisaatio meidät tavoittaisi. Päätelmä perustuu osin Marsiin lähetettyihin viesteihin, aiheesta uutisoiva The Times kirjoittaa.

Tutkimuksessa analysoitiin voimakkaimpia ihmiskunnan avaruuteen lähettämiä signaaleja käyttäen Nasan Deep Space Networkin (DSN) lokitietoja. DSN on Kaliforniassa, Espanjassa ja Australiassa sijaitseva radioteleskooppien verkosto, joka kommunikoi Nasan avaruusalusten kanssa.

Koska suurin osa avaruuteen lähetetyistä signaaleista on lähetetty Marsiin ja Aurinkokunnan muille planeetoille, ovat viestit kulkeutuneet todennäköisimmin sellaisille avaruusolioille, joiden kotipaikka sijaitsee samalla tasolla Aurinkokunnan planeettojen kanssa.

Aurinkokunnan planeettojen ratatasot ovat keskenään melko linjassa. Toisin sanoen Aurinkokunta muistuttaa kaukaa katsottuna lautasta, jonka pinnalla planeetat ovat.


Aurinkokunnan kappaleet ovat asettuneet siistiksi ”kiekoksi” Auringon ympärille. Kuva: Istock

Havainto voi auttaa tehostamaan myös vieraiden sivilisaatioiden löytämistä. Sen sijaan, että taivasta tutkittaisiin umpimähkään, voi olla viisaampaa keskittyä ulkoavaruuden tähtijärjestelmiin planeettojen ollessa linjassa keskenään Maasta katsottuna. Tällöin todennäköisyys kahden maailman välissä olevalle planeetalle tarkoitetun viestin nappaamiseksi on suurin.

Kätevästi tämä on myös tapa, jolla astronomit havaitsevat useimmat eksoplaneetat, tarkkailemalla tähden säännöllistä himmenemistä, kun planeetta kulkee tähtensä edestä, The Times kirjoittaa.

”Harkitsemalla yleisimpien signaaliemme suuntaa ja taajuutta saadaan näkemyksiä siitä, mihin meidän pitäisi keskittyä parantaaksemme mahdollisuuksiamme havaita ulkoavaruuden teknosignaaleja”, sanoo tutkimusta johtanut Pennsylvanian osavaltionyliopiston tutkija Pinchen Fan.

Tutkimus kyseenalaistaa samalla Carl Saganin Contact-kirjassaan esittämän ajatuksen siitä, että vieraan sivilisaation ensimmäinen kontakti ihmiskuntaan olisi Berliinin olympialaisista 1936 maailmanlaajuisesti televisioitu Adolf Hitlerin puhe.

Tutkijat arvioivat, etteivät varhaiset televisiolähetykset olleet riittävän voimakkaita saavuttaakseen edes lähimpiä tähtiä. Deep Space Networkin viestintä sen sijaan kantautuisi yli 20 valovuoden päähän.

Avaus varmaan ihan oikeassa!