Sunnuntaiaamunrauhaa, hiljaista on, aloitetaan puhtaalta pöydältä. laitan kauniin pellavaliinan pöydälle, tuskin kukaan haluaa sitä tahrata;)
Sumuisena päivä alkaa, olen kuullut vanhan sanonnan, jos sumu laskeutuu maahan, tulee hyvä ilma, jos nousee korkeuksiin, sadetta on odotettavissa.
Maahan täällä sumu laskeutui, siis kaunis päivä tulossa, sopii vaikka eväsretkelle;)
Tässäpä tämä pakollinen osuus tästäkin päivästä.
Matkustelleet olette paljon, näin kerrontaa lueskelin, minulla jäänyt vähäiseksi, ehkä poikani on innostunut tästäkin asiasta minunkin edestä, hän mielellään matkustaa ja on matkustellutkin, miniäkin usein mukana.
Pieniä pyrähdyksiä ja sitten rapakon taakse pidemmäksi aikaa, musiikkitapahtumia useinkin nuo lyhyet pyrähdykset, hänelle musiikki on se kulttuuripläjäys, tykkää kovasti, isänsä kuin minäkin musiikin kuluttajia, isä soittikin joskus.
Oli pojallakin bändi jossakin ajanjaksossa, niin kuin nuorilla yleensä.,
Eläkeikää odottaa, sitten matkustusinto voi toteutua paremminkin.
Minulta nuo halut kauan sitten kadonneet, nyt tyydyn katselemaan ja kuuntelemaan.
Maalauksien pariin pääsen taiteilijoiden kuvateoksista, joita omistan, se riittää, musiikin nautintoon pääse jopa Fasebookin välityksellä ja tarjontaa löytyy.
Levyjäkin suuri kokoelma, mutta soitin niin huono, ettei voi soittaa, uutta en ole hankkinut.
Levyistä en raaski luopua, vaikka arvottomia ovatkin.
Mitähän arjen asiaa löytäisin, pakasteet täynnä, siivoukset hallinnassa, pyykitkin pesty, kukkien kastelu taitaa nyt arjen asiasta käydä.
Tein eilen omena ja sienipiirakan, ruokakin melkein valmiina odottaa. lisukkeeksi kurkku ja punasipuli pikkelsiä, jopa maistuu.
Illalla sitten katsomaan tanssimista, jotenkin on hohto siitäkin ohjelmasta vähentynyt, liikaa yrittävät jotain ihmeellistä aikaan saada.
No ymmärtäähän senkin, kun kauan on samana pyörinyt, ei enää samalla tapaa innosta.
Moni muukin ohjelma alkaa tyhjänpäiväiseltä tuntua, onko antia liikaa, ei jaksa innostua, vai ikäkö siihenkin syypää?
Jätänpä nyt tähän, toivottelen tervetulleeksi kaikki viestejä lähettämään haluavat, olkoon ilo mukana viesteissä, kina ja riita kaukana.
Näillä toivotteluilla iloista ja kaunista sunnuntaipäivää.
Kiikkustuoli/nojatuoli.
78
810
Vastaukset
Luettu on ja ääneni annoin, siis vain nappia painaen, sillä peukuista ei parane mainita. Huumeita on mukamas ja vaarallisia.
Ei jouda toiset nyt tänne kirjoittamaan, kun taistoa käydään entisessä Nojatuolissa. Saas kuulla kuka näki ja kuka kuuli mistä ja milloin.- Anonyymi
Sunnuntai iltapäivää.
Oli niin vahva sumu aamulla, että kadun toisella puolella olevasta talosta ei erottanut kuin ääriviivat.
Kaunis liina pöydälle sunnuntai aamuna.
Niin minunkin pöydälläni.
Lapsuuskodissa ei pirttipöydälle arkisin liinaa levitetty. Sen ääressä syötiin. tehtiin koulutehtävät luettiin lehdet, ja kun kansi käännettiin ylösalaisin siellä toisella puolella olikin leivinpöytä. Nisut ja leivät leivottiin kotona, jauhot aitan jauholaarista ja ruisleivän juuri oli taikinasaavin reunoihin jääneessä kuivassa taikinassa.
Niin ennen elettiin, ja elettiin pitkälle minun nuoruudessani, ilman vesijohtoja ja ilman sähköjä.
Petromaksi porotti katossa ja öljylyhdyt valona muissa tiloissa.
Karbiidilamppu saunan ikkunalla, tai sellainen pieni ilman lasia oleva öljytuikku, joka tahtoi sammua kun heitti löylyvettä kiukaalle.
Kynttilöitä vain jouluna kuuseen ja niitä sitten vahdittiin tarkoin kun oli sytytetty aatto iltana.
Lauantaina leivottiin, siivottiin ja saunottiin.
Väsyneinä uni maittoi ja sunnuntaina mentiin pyhäkouluun, opittiin käskyt ja saatiin hyvä pohja elämälle.
Köyhää ja vaatimatonta, mutta onnellista lapsuutta.
Isän syli on turvapaikka, hän suuteli saippuavedet pois lapsen silmistä, hän kampasi tukkaa ja silitti poskelle. Niin teki äitikin, mutta saunan jälkeen äiti oli jo niin väsynyt, että me menimme ilman muuta isän syliin.
Sunnuntai aamuna söimme aamupuuron valkoisella liinalla katetussa pöydässä.
Ruoka suussa ei puhuttu, eikä koiralle tai kissalle tiputettu ruokaa lattialle.
Sellaisia muistoja sunnuntaista ja siitä ajasta, kun sota oli loppunut.
Isä teki töitä lähellä kotia ja kotona.
Voi, haluaisin edes yhden kuukauden saada siitä ajasta elää nyt, kuin silloin.
Lankkulattiat, "poosari" ja pienet porsaat laatikossa takan vieressä, kun navetta oli kylmä.- Anonyymi
Kirjoituksesi oli kuin kuvaus omasta lapsuudenkodistani ja elämästämme siellä.
Maallista mammonaa ei liiemmin ollut, mutta rakkautta oli yllin kyllin.
Hyvät eväät sain vanhemmiltani elämää varten.
Kiitos kirjoituksestasi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kirjoituksesi oli kuin kuvaus omasta lapsuudenkodistani ja elämästämme siellä.
Maallista mammonaa ei liiemmin ollut, mutta rakkautta oli yllin kyllin.
Hyvät eväät sain vanhemmiltani elämää varten.
Kiitos kirjoituksestasi.Vertaisiaan on kiva kohdata sanoilla ja ajatuksilla.
Meitä voi olla useita maalais talojen ja tupien lapsia täällä juttelemassa.
Olisi kiva jutella enemmänkin, häiriöittä, palataan juttuihin.
Kiitos. Anonyymi kirjoitti:
Vertaisiaan on kiva kohdata sanoilla ja ajatuksilla.
Meitä voi olla useita maalais talojen ja tupien lapsia täällä juttelemassa.
Olisi kiva jutella enemmänkin, häiriöittä, palataan juttuihin.
Kiitos.Minullekin ano 15,48 läikähti jotain lämmintä rinnassa, kuten edelliset anotkin sanoivat,
En ole maalla kasvanut, mutta elämä samoilla merkeillä(melkein) pikkukaupungissakin elettiin ja viihdyttiin.
Olen monta kertaa lämpöä tuntien kotiani muistellut minäkin. vaatimatonta, mutta rakkautta riitti, sen puute näkyy jopa palstallakin. näin uskon.Kuin myös omasta lapsuudenkodistani kirjoitettua kertomaa.
Kiitos! Monet muistikuvat palautuivat mieleen.- Anonyymi
mdk.mdk kirjoitti:
Kuin myös omasta lapsuudenkodistani kirjoitettua kertomaa.
Kiitos! Monet muistikuvat palautuivat mieleen.Olet menettänyt täysin uskottavuutesi
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olet menettänyt täysin uskottavuutesi
Eipä kauan kestänyt kun piruilija tuli ketjua pilaamaan. Mene muualle irvailemaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eipä kauan kestänyt kun piruilija tuli ketjua pilaamaan. Mene muualle irvailemaan.
Täällä ei ole oikeutta kenelläkään häätää ketään pois. Ylläpito voi ainoastaan antaa osallistumiskiellon.
Oliko sinun kommenttisi vähemmän piruileva kuin edellisen? Mieti sitä! Anonyymi kirjoitti:
Olet menettänyt täysin uskottavuutesi
No hyvä, en haluakaan luovuttaa uskottavuuttani sinun
klaanisi käsiin! Siitä voit olla satavarma.- Anonyymi
mdk.mdk kirjoitti:
No hyvä, en haluakaan luovuttaa uskottavuuttani sinun
klaanisi käsiin! Siitä voit olla satavarma.Miten sellaista voisikaan luovuttaa, mitä ei ole enää aikoihin ollut.
- Anonyymi
Tämän sunnuntai muistojen kirjoittaja ei ole Mdk.
Hänen kiitoksensa huomasin, kiitos siitä,
mutta mitä tarkoittivat he, jotka sitä kommentoivat.
Jokin raja pitäisi kommentoinneissakin löytää.
Minusta ei tule mdk, eikä hän muutu minuksi, siitä kai olemme varmoja.
Me emme ole samasta puusta, tuskin samasta metsästäkään lähtöisin.
- Anonyymi
Kellonen lähentelee iltakymmentä.
Aamupäivällä 10 aikaan läksin hakemaan velipoikaa.
Hän oli jo aika paljon asunnossa tavaroitten siirtelyä tehnyt, vaikeimmat tehtiin kaksin.
Joten talotekniikkaremontti alkakoon.
Mökillä ollaan. Vielä lämmitin saunan alhaalla ja päällepäätteeksi pesin, myös muita pikkujuttuja tehden,
Velipoika on vähän tästä muutostouhusta stressaantunut, joten meni nukkumaan
Muutamaa ketjua tuossa lueskelin sieltä täältä.
Uskomatonta on monet tekstit, varsinkin kun ajattelee, että kirjoittajat ovat noin 80 vuoden molemmin puolin.
Ihmiselle on annettu kolme työkalua elämän elämiseen. Ajatukset, sanat ja teot.
Miksi ne pitää käyttää toisten alas painamiseen.
Mitä kylvät sitä niität, se pätee muuallakin, kuin pellolla. On vain niin, että oman mielen mustuus ei sitä tajua,
No jaa enpä enenpää tästä.
Hyvää syksyn aikaa elämässä teille kaikille.- Anonyymi
Eliaana 22.09
Anonyymi kirjoitti:
Eliaana 22.09
Huomenta jälleen ja hyvän ilman tiedotus perään, en muutenkaan osaa aloittaa;)
Nyt jo aamusta asti sumutonta, mutta viileää on.
Luin juuri tieteen lehteä ja siellä ennustettiin pakkasten palaavan tänne pohjoiseen, ei pelkoa lämpenemisestä näin sanoo tutkijat. jotka myös ovat saaneet tietoja timantista mikä kehittyy maan syvyyksissä, aina satojen kilometrin syvyyksissä.
Uskoisiko vai onko tekoälyn hommia?
Eliaana kerroit veljesi asunnon remontista, sama juttu minullakin keittiön osalta.
Putkitukoksen aukaisun yhteydessä kertoivat pientä kosteutta tihkuneen putkista ja nyt pieni osa lattiaa kupruilee.
Tänään puheenjohtaja lupasi käydä isännöitsijän luona pohtimassa, onko talon vakuutus mahdollisesti korvausvelvollinen.
Minun mielestäni on ilman muuta, enhän minä niihin putkihommiin pääse tutkimaan, muhii omia aikojaan, ainakin, kun ei reilusti vettä esiin tule.
Nyt laitettiin vielä varmuudeksi toinen tiiviste, mutta vahinko on jo tullut.
Mietin jo hankaluutta mitä tämäkin pieni vaiva tuo tullessaan.
Nyt poikani pääsee helpolla, kun tämä vahinko laajemmaksi todettiin, ei vaan veden valumista pöydän yli, kuten minä arvelin, ammattimiehiä tarvitaan, kuivatusta sun muuta, josta minulla ei edes mielikuvaa.
Ehkä tästä selviän.
Ajatuksiisi on helppo yhtyä tämän asiattomuuden suhteen Eliaana, ihmetellä ja taas kerran ihmettelyä aiheuttaa.
En yhtäkään kirjoittajaa tunne, hekin joita tapaamisissa olen nähnyt, ovat nyt poistuneet, syystä jota en tiedä.
Ehkä rajan taakse jo siirtyneet, muistoissa vaan elävät.
Brinkkala viimeisempiä, häntä ei aikoihin ole näkynyt, olen vain odotellut paluutaan, ynnämuu kertoi itse poistuvansa, häntäkin joskus kaipailen, vakaa ja rauhallinen kirjoittaja hänkin.
Tätähän tämä elämä, emme aina jaksa, periksi annamme, sitkeyttä ja halua palstalla olemisiin kuitenkin monella on, vaikka ikääkin jo on.
Olen lukenut hauraista vanhuksista, no osa sitäkin, mutta vielä tässä vaan aika vahvasti pystyssä pysytään, ei ihan pienet tuulet kaada, puhun itsestäni.
Olen kylläkin viimeisten vuosien aikana muutaman kerran maata halaillut, mutta se lähinnä tasapainon heittelystä johtuvaa, minkä taas niskakipuilu aiheuttaa.
Joskus mainitessani lääkärille pieniä vaivojani, melkein kaikki niskoista johtuu, nyt en viitsi kyselläkään, tiedän syyn ihan itse, niskoista vaivani johtuu.;)
Kodissa se elämän oppiminen aloitetaan, ei mitään vakituista koulutusta, vaan oppimista kodissa toimivista säännöistä ja esimerkeistä.
Muistelen useinkin äidin tekemiä asioita ja ihme kumma ne mielessä pysyvät, tuo saippuan silmistä poistaminenkin tapahtui juuri anon kertomalla tavalla.
Sekin miten karamellien ja muun herkun puuttumisesta, tehtiin herkkuja esimerkiksi lantuista, äiti aina uunin lämmityksen jälkeen laittoi lanttuja jälkilämpöön ja pehmeiksi tulleina "jältti" tätä herkkua suuhuni, se oli makeaa ja muistelen tykänneeni niistä.
Leivinpöytä oli meillä vanerilevy, mikä oli reunoilla varustettu, ja leivät säilytettiin taikinakorvossa, viileässä komerossa.
Niin kovin vaatimatonta, mutta muistoina vielä kantavat.
Eilen virkkasin tossut, mutta ei jostakin syystä onnistuneet ja niinpä tansseja katsellessa ne purin, näinhän työ riittää;)
Joitakin pareja on, joilta tanssi sujuu, mutta myös heitä joille vaikeuksia tuottaa, yli iloisuuskin tuppaa ärsyttämään ja muistutus joka tanssin jälkeen äänestyksen tärkeydestä.
No ajanvietettähän se on, ehkä ihan hyvissä tarkoitusten.
Jospa nyt olisi asiat taas reilassa, ja voimme jatkaa iloisin mielin, hyvää päivää ja viikonalkua.Hil-la kirjoitti:
Huomenta jälleen ja hyvän ilman tiedotus perään, en muutenkaan osaa aloittaa;)
Nyt jo aamusta asti sumutonta, mutta viileää on.
Luin juuri tieteen lehteä ja siellä ennustettiin pakkasten palaavan tänne pohjoiseen, ei pelkoa lämpenemisestä näin sanoo tutkijat. jotka myös ovat saaneet tietoja timantista mikä kehittyy maan syvyyksissä, aina satojen kilometrin syvyyksissä.
Uskoisiko vai onko tekoälyn hommia?
Eliaana kerroit veljesi asunnon remontista, sama juttu minullakin keittiön osalta.
Putkitukoksen aukaisun yhteydessä kertoivat pientä kosteutta tihkuneen putkista ja nyt pieni osa lattiaa kupruilee.
Tänään puheenjohtaja lupasi käydä isännöitsijän luona pohtimassa, onko talon vakuutus mahdollisesti korvausvelvollinen.
Minun mielestäni on ilman muuta, enhän minä niihin putkihommiin pääse tutkimaan, muhii omia aikojaan, ainakin, kun ei reilusti vettä esiin tule.
Nyt laitettiin vielä varmuudeksi toinen tiiviste, mutta vahinko on jo tullut.
Mietin jo hankaluutta mitä tämäkin pieni vaiva tuo tullessaan.
Nyt poikani pääsee helpolla, kun tämä vahinko laajemmaksi todettiin, ei vaan veden valumista pöydän yli, kuten minä arvelin, ammattimiehiä tarvitaan, kuivatusta sun muuta, josta minulla ei edes mielikuvaa.
Ehkä tästä selviän.
Ajatuksiisi on helppo yhtyä tämän asiattomuuden suhteen Eliaana, ihmetellä ja taas kerran ihmettelyä aiheuttaa.
En yhtäkään kirjoittajaa tunne, hekin joita tapaamisissa olen nähnyt, ovat nyt poistuneet, syystä jota en tiedä.
Ehkä rajan taakse jo siirtyneet, muistoissa vaan elävät.
Brinkkala viimeisempiä, häntä ei aikoihin ole näkynyt, olen vain odotellut paluutaan, ynnämuu kertoi itse poistuvansa, häntäkin joskus kaipailen, vakaa ja rauhallinen kirjoittaja hänkin.
Tätähän tämä elämä, emme aina jaksa, periksi annamme, sitkeyttä ja halua palstalla olemisiin kuitenkin monella on, vaikka ikääkin jo on.
Olen lukenut hauraista vanhuksista, no osa sitäkin, mutta vielä tässä vaan aika vahvasti pystyssä pysytään, ei ihan pienet tuulet kaada, puhun itsestäni.
Olen kylläkin viimeisten vuosien aikana muutaman kerran maata halaillut, mutta se lähinnä tasapainon heittelystä johtuvaa, minkä taas niskakipuilu aiheuttaa.
Joskus mainitessani lääkärille pieniä vaivojani, melkein kaikki niskoista johtuu, nyt en viitsi kyselläkään, tiedän syyn ihan itse, niskoista vaivani johtuu.;)
Kodissa se elämän oppiminen aloitetaan, ei mitään vakituista koulutusta, vaan oppimista kodissa toimivista säännöistä ja esimerkeistä.
Muistelen useinkin äidin tekemiä asioita ja ihme kumma ne mielessä pysyvät, tuo saippuan silmistä poistaminenkin tapahtui juuri anon kertomalla tavalla.
Sekin miten karamellien ja muun herkun puuttumisesta, tehtiin herkkuja esimerkiksi lantuista, äiti aina uunin lämmityksen jälkeen laittoi lanttuja jälkilämpöön ja pehmeiksi tulleina "jältti" tätä herkkua suuhuni, se oli makeaa ja muistelen tykänneeni niistä.
Leivinpöytä oli meillä vanerilevy, mikä oli reunoilla varustettu, ja leivät säilytettiin taikinakorvossa, viileässä komerossa.
Niin kovin vaatimatonta, mutta muistoina vielä kantavat.
Eilen virkkasin tossut, mutta ei jostakin syystä onnistuneet ja niinpä tansseja katsellessa ne purin, näinhän työ riittää;)
Joitakin pareja on, joilta tanssi sujuu, mutta myös heitä joille vaikeuksia tuottaa, yli iloisuuskin tuppaa ärsyttämään ja muistutus joka tanssin jälkeen äänestyksen tärkeydestä.
No ajanvietettähän se on, ehkä ihan hyvissä tarkoitusten.
Jospa nyt olisi asiat taas reilassa, ja voimme jatkaa iloisin mielin, hyvää päivää ja viikonalkua.Maanantai-aamu, uusi viikko, uutta toivoa täynnä.
Syyskuu 2025 siirtyy muistojen joukkoon tällä viikolla.
En tiedä miksi nukuttaa niin hyvin nyt kesän jälkeen, olen
aina ollut aamuvirkku, mutta tänä aamuna oli kello jo 8,
kun heräsin.
Tuli kiire lenkile. Kun sitten tulin takaisin, niin hissin ovella
oli lappu, että on huolto käynnissä. Piti lähteä kävelemään
raput ylös 4. kerrokseen. Kyllä tuntui polvissa. En ole ajatel-
lutkaan, kuinka hissi helpottaa polvivaivaisia ja muita huo-
nosti liikkuvia. En ehkä olisi yhtä ahkera lenkkeilijä, jos jou-
tuisin nuo raput kulkemaan monta kertaa päiväsä. Ostosten
raahaaminen olisi mahdoton urakka. Hissin huolto antoi ai-
hetta olla kiitollinen.
Hil-la kertoi keittiön kosteusvauriosta. Ne on ikäviä juttuja.
Varsinkin jos joutuu käyttämään kuivattajaa ja semmoinen
on päällä vuorokaudet ympäriinsä ja kuivattaa sen mikä on
kostunut. Minulla oli sellainen vaurio joskus pesutiloissa
saunan vieressä. – Pyykitkin saatoin pestä ystävien luona
vieraillessa Skåånessa! 😊
Kirjoittelutilanne näillä palstoilla ei ole enää sellaista mitä
se oli vielä 20 vuotta sitten. Kesän aikana vilkaisin minäkin
tänne ja ajattelin että kun kesäkiireet loppuu, niin rupean taas
osallistumaan kirjoitteluun. Elokuussa sitten tein ensimmäiset
aloitukset. Ne tyrmättiin heti, väärenneltiin kirjoituksiani muka
sääntöjen vastaisina ja poistettiin kuin liukuhihnalla. Jotakin
oli pielessä. Jonkun päässä oli vikaa, tai sitten minut haluttiin
pois jo ensikäsittelyssä. Eihän täällä enää monta nimimerkkiä
vanhoista kirjoittajista ollut jäljellä, mutta tunsin että ainakin
he olivat iloisia nähdessään nimimerkkini.
Sitten eräs tietty nimimerkki alkoi seurata minua kuin vakoilija
konsanaan, hän saattoi seurata tuntikausia kun luin vanhoja
ketjuja saadakseni käsityksen mitkä aiheet ovat olleet kiinnos-
tavia. Tämä henkilö oli vielä niin hölmö, että kirjoitti huomiois-
taan viestin. Minun viestieni poisto lisääntyi. Tämä jatkui aina
siihen päivään saakka kun Suomi24:n oma edustaja huomasi,
että viestejä häviää epänormaalisti. Olkoonkin että robotti pois-
taa viestejä, mutta eräällä tietyllä henkilöllä on vielä ns, access
poistattaa viestejä. Lauantaina 6.9 tapahtui kummia, joka sai
aikaan raivoisan sananvaihdon tämän Tietyn henkilön ja minun
välillä. Tietty henkilö yritti kumppaneittensa kanssa saada minut
vaikuttamaan täyttä ymmärrystä vailla olevaksi. Viestiketju oli
jo yli 400 viestiä pitkä, 54 viestiä poistettu, kunnes sain aivan
ihanan viestin 3 viikkoa myöhemmin Suomi24 edustajalta, joka
vahvisti sen, mitä olin nähnyt ja kuullut, oli KOEAJO UUDELTAMAALTA!
Minä olen kiltti ja iloinen, rauhallinen luonne. Mutta jos minua tul-
laan turhan päiten ilkeästi karhomaan, niin saa syyttää itseään.
Isä, vanha sotaveteraani, antoi meille lapsille elämänohjeeksi:
”Pitäkee puolenna, kuka sen muuten teille tekis, jos ette ite!”
Parempaa neuvoa en ole saanut tässä kovassa maailmassa selviämiseen.
Rauhaisaa viikkoa!- Anonyymi
Hil-la kirjoitti:
Huomenta jälleen ja hyvän ilman tiedotus perään, en muutenkaan osaa aloittaa;)
Nyt jo aamusta asti sumutonta, mutta viileää on.
Luin juuri tieteen lehteä ja siellä ennustettiin pakkasten palaavan tänne pohjoiseen, ei pelkoa lämpenemisestä näin sanoo tutkijat. jotka myös ovat saaneet tietoja timantista mikä kehittyy maan syvyyksissä, aina satojen kilometrin syvyyksissä.
Uskoisiko vai onko tekoälyn hommia?
Eliaana kerroit veljesi asunnon remontista, sama juttu minullakin keittiön osalta.
Putkitukoksen aukaisun yhteydessä kertoivat pientä kosteutta tihkuneen putkista ja nyt pieni osa lattiaa kupruilee.
Tänään puheenjohtaja lupasi käydä isännöitsijän luona pohtimassa, onko talon vakuutus mahdollisesti korvausvelvollinen.
Minun mielestäni on ilman muuta, enhän minä niihin putkihommiin pääse tutkimaan, muhii omia aikojaan, ainakin, kun ei reilusti vettä esiin tule.
Nyt laitettiin vielä varmuudeksi toinen tiiviste, mutta vahinko on jo tullut.
Mietin jo hankaluutta mitä tämäkin pieni vaiva tuo tullessaan.
Nyt poikani pääsee helpolla, kun tämä vahinko laajemmaksi todettiin, ei vaan veden valumista pöydän yli, kuten minä arvelin, ammattimiehiä tarvitaan, kuivatusta sun muuta, josta minulla ei edes mielikuvaa.
Ehkä tästä selviän.
Ajatuksiisi on helppo yhtyä tämän asiattomuuden suhteen Eliaana, ihmetellä ja taas kerran ihmettelyä aiheuttaa.
En yhtäkään kirjoittajaa tunne, hekin joita tapaamisissa olen nähnyt, ovat nyt poistuneet, syystä jota en tiedä.
Ehkä rajan taakse jo siirtyneet, muistoissa vaan elävät.
Brinkkala viimeisempiä, häntä ei aikoihin ole näkynyt, olen vain odotellut paluutaan, ynnämuu kertoi itse poistuvansa, häntäkin joskus kaipailen, vakaa ja rauhallinen kirjoittaja hänkin.
Tätähän tämä elämä, emme aina jaksa, periksi annamme, sitkeyttä ja halua palstalla olemisiin kuitenkin monella on, vaikka ikääkin jo on.
Olen lukenut hauraista vanhuksista, no osa sitäkin, mutta vielä tässä vaan aika vahvasti pystyssä pysytään, ei ihan pienet tuulet kaada, puhun itsestäni.
Olen kylläkin viimeisten vuosien aikana muutaman kerran maata halaillut, mutta se lähinnä tasapainon heittelystä johtuvaa, minkä taas niskakipuilu aiheuttaa.
Joskus mainitessani lääkärille pieniä vaivojani, melkein kaikki niskoista johtuu, nyt en viitsi kyselläkään, tiedän syyn ihan itse, niskoista vaivani johtuu.;)
Kodissa se elämän oppiminen aloitetaan, ei mitään vakituista koulutusta, vaan oppimista kodissa toimivista säännöistä ja esimerkeistä.
Muistelen useinkin äidin tekemiä asioita ja ihme kumma ne mielessä pysyvät, tuo saippuan silmistä poistaminenkin tapahtui juuri anon kertomalla tavalla.
Sekin miten karamellien ja muun herkun puuttumisesta, tehtiin herkkuja esimerkiksi lantuista, äiti aina uunin lämmityksen jälkeen laittoi lanttuja jälkilämpöön ja pehmeiksi tulleina "jältti" tätä herkkua suuhuni, se oli makeaa ja muistelen tykänneeni niistä.
Leivinpöytä oli meillä vanerilevy, mikä oli reunoilla varustettu, ja leivät säilytettiin taikinakorvossa, viileässä komerossa.
Niin kovin vaatimatonta, mutta muistoina vielä kantavat.
Eilen virkkasin tossut, mutta ei jostakin syystä onnistuneet ja niinpä tansseja katsellessa ne purin, näinhän työ riittää;)
Joitakin pareja on, joilta tanssi sujuu, mutta myös heitä joille vaikeuksia tuottaa, yli iloisuuskin tuppaa ärsyttämään ja muistutus joka tanssin jälkeen äänestyksen tärkeydestä.
No ajanvietettähän se on, ehkä ihan hyvissä tarkoitusten.
Jospa nyt olisi asiat taas reilassa, ja voimme jatkaa iloisin mielin, hyvää päivää ja viikonalkua.Iltapäivää ! Kaunis aamurusko oli täällä tarjolla. Eikös se ennusta epävakaisuutta ?
"Aamun rusko illan pasko"sanottiin ennen..))
Kivoja nuo muistelutarinat. Paljon löytyy vastaavuutta omiin kokemuksiin ja ainakin minua muistelut suorastaan voimaannuttavat. Kuten kaikki siskon tekemät käsityötkin, joita aina tahdon pitää esillä ja tuntea miten paljon sisarrakkautta niistä minulle vieläkin välittyy. Teistä jää jälki, te jäätte elämään, Hil-la ja muut kädentaitoja omaavat.
Monesti olen miettinyt, mitä minusta jää. Paljon kirjoja, paljon dokumenttejä, paljon kirjoituksia (joita kukaan ei välttämättä lue..))
Niin kävi äidillekin. Hän kirjoitti paljon viimeisinä vuosinaan, enimmäkseen SKS:n, (Suomalaisen kirjallisuuden seuran) arkistoon. Tein suuren työn kun kävin kopioimassa hänen kirjoituksiaan sieltä antaakseni ne sisaruksilleni. Veikkaan, että ne jäivät kaikilta lukematta, palautetta ei tullut. Vain sisko kertoi, ettei hän voinut niitä lukea - teki liian kipeää...
Sama koski niitä arkisia dokumenttejä joita lapsuudenkotiin jäi. Vain veljentyttö niistä kiinnostui ja niitä talletti. Yhdessä niitä on tutkittu ja saatu uutta valoa vanhempien elämänhistoriaan ja tietysti myös siihen aikaan, missä he elivät. Äiti syntyi 1900, isä 1907.
Sukututkijoiden ja ikätovereiden kertomasta päätellen tuo on hyvin tavallista. Omien vanhempien elämänhistoria jää vieraaksi ja jälkeenpäin harmittelee sitä, ettei kysellyt, ottanut asioita puheeksi silloin kun se vielä oli mahdollista. "Haudan takaa ei puhuta" totesivat sukututkijat aina.
Juuri eilen tuosta pojan kanssa puhuttiin kun hän pahoitteli etteivät "taaskaan" ehtineet käymään. Aina ei isovanhempi sovi perhekuvioon ja näyttäisi olevan niin, että jos lapsilla on kahdet isovanhemmat, läheisimmiksi muodostuvat äidinpuoleiset. Näin ainakin meillä. Ikäkin tietysti vaikuttaa. Nuoremmat ovat enemmän ajassa kiinni, jaksavat enemmän isovanhemmuuttakin.
Silti puolustan kaikenikäisten isovanhempien merkitystä, emme me turhaa joukkoa ole
ja uskon että etäältäkin voimme lisätä lastenlasten elämään tiettyä vakautta, jopa vahvistaa heidän identiteettiään. Ainakin lasten keskeisissä puheissa ukki ja mummi tuntuisivat antavan lisäarvoa heidän omakuvaansa.
Sain lopulta aloitetuksi sen "viikkosiivouksen", mitä olen suunnitellut "muutaman viikon"..))
Lujille se ottaa, vaikka Sofian jumpassa pärjään ja jaksan lenkkeilläkin. Niiden niskakulumien piikkiin voi tosiaan laittaa paljon. Vaikka särkyjä ei olisi, jäykkyyttä ja kireyttä löytyy ja tasapainoon se heijastuu.
Huonomminkin voisi kai silti olla..))
Vähän minäkin vierastin tuota "vanhusten haurautta". En oikein usko, että kovin hauraat vanhukset kirjoittaisivat täällä. Jo tietokoneen käyttö on monelle vierasta ja myös se vie voimia ! Melkein ajattelen, että täällä kirjoittavat ovat sittenkin ikäluokkansa "aatelia" toimintakyvyllä mitaten.
Oli miten oli, toivotaan, että tämäkin tilanne laukeaa ja voimme jatkaa kirjoittelua keveämmässä ilmapiirissä.
Ai niin, vasta eilen katsoin pari jaksoa TTK:sta. Neeasa taisi mainita tuosta akrobatiasta, sitä niissä tosiaan löytyi. Pippa Laukkaa olen ihmetellyt, treenattu kroppa mutta tanssii kuin puujaloilla.
No, kaikki tanssivat kuitenkin minua paremmin, joten kaikki arvostus heille..))
Formaatti on tosiaan vähän teennäinen - haluaa kai olla "katsojaystävällinen"...))
La Promesakin on taas tarjolla, ja sopiva ilma ulkoiluun, uusiin maisemiin, paikallisen kartanon entisille maille, viljapeltojen äärelle. Kiva kulkea ja katsella sellaistakin maisemaa välillä.
Huh, huh. Aina tätä juttua näyttää riittävän. Sallitaankohan se meille yksineläjille ?
Hyvää alkanutta viikkoa kaikille,
demeter1
Kirpeän raikas syysaamu, ruska täällä vasta aluillaan, aurinkoinen ja ajankohtaan nähden lämmin viikonloppu takana, aurinkoa tällekin viikolle luvataan. Vielä ei ole täällä yöpakkasia ollut, krassit vesipitoisina kasveina sen heti ilmoittaisivat. Viikonloppu kului kahden lapsenlapsen kanssa vesillä, purjehdittiin yhdessä heidän toisten isovanhempiensa mökille, jossa saunottiin , saatiin kestitystä ja yövyttiin. Lasten appivanhemmista on tullut hyviä ystäviä, onhan meillä nämä yhteiset lastenlapset, joiden juhlissa aina tavataan ja muutenkin pidetään yhteyttä, vieraillaan puolin ja toisin.
Itse en oikein tuntenutkaan isovanhempiani, asuttiin kaukana , kerran kesässä käytiin ja isoimmissa juhlissa. Isovanhemmat ovat kyllä suuri rikkaus lapsille ja nuorille, itse olen ottanut tämän kunniatehtävän suurena lahjana. Heille jo ihan pieninä annettu aika on arvokasta pääomaa, meille se on ollut mahdollista kun ovat aina asuneet melko lähellä. Nyt nämä nuoret ja nuoret aikuiset ovat mitä parhainta seuraa, pääsee tuulettamaan ajatuksiaan ja ymmärtämään nykypäivän haasteita ja mahdollisuuksia. Yleensäkin sukupolvien pitäisi yhteiskunnassakin kohdata enemmän ja tasavertaisina , kaikkien vahvuuksia tarvitaan.
Kaunis kuva tuosta puhtaasta liinasta pöydällä sunnuntaina. Se liittyy myös minun lapsuuteni sunnuntaimuistoihin. Lauantaina oli leivottu pullaa ja laitettu paisti sekä perunalaatikko uuniin. Sunnuntaina äiti ja isä kävivät päiväkävelyllä, silloin ei lenkkeilystä puhuttu, me lapset kävimme pyhäkoulussa. Kotini oli virkamieskoti, mutta suurta kasvimaata hoidettiin, syksyisin kellarin laarit ja hyllyt täynnä juureksia, hilloja ja mehuja. Äiti oli kotona, muistan hyvin hänen puhtaan vastasilitetyn esiliinansa ja ruokien tuoksun. Isällä oli työn lisäksi paljon luottamustoimia, hetket hänen kanssaan olivat harvinaisempia, Jokainen lapsi pääsi vuorollaan joskus virkamatkoille ympäri laajaa pitäjää, sai istua autossa isän vieressä jutellen, koulustakin sai vapaata sellaisena päivänä. Ison katraan lapselle oli tärkeää, että isäkin keskittyi välillä juuri häneen. Lauantain toivotut kuunneltiin yhdessä ja saunailtana usein pelattiin koko pesue lautapeliä. Isällä tai äidillä oli tapana myös iltaisin peitellä meidät vuoteeseen, luettiin iltarukous yhdessä. Päivällispöydässä kyseltiin koulun kuulumisia.
Tarpeeksi hyvin tulin huomatuksi, elämäneväinä sisaruksetkin ovat suuri voimavara.
Vesijumppapäivä tänään, tästä taas arjen rytmiin. Antoisaa viikkoa!- Anonyymi
Muistan miten omat vanhempani lähti pyhänä päiväkävelylle. Ulsterit päällä, oikeat huopahatut päässä, nahkaiset kävelykengät. Ei mitään tuulipukuja, pipoja ja lenkkareita. Hitaasti kävelivät pääkatua ja katselivat näyteikkunoita.
- Anonyymi
Meikäläinen muistaa erityisesti sen, kun sunnuntaiaamuisin kuunneltiin radiosta Niilo Tarvajärven: Tervetuloa aamukahville - lähetys.
Siellä Frida-rouva kattoi kahvipöydän. Pianistina oli Harry Bergström. Yleensä se aina päättyi Tarvajärven sanoihin: Ylös, ulos ja lenkille.
Hän itse lähti Herttoniemeen päin - asui kai silloin siellä.- Anonyymi
Netistä saatua tietoa Tarvajärven aamukahvilähetyksen alusta.
" Ensimmäinen aamukahviohjelma, silloin vielä nimeltään Tahdikasta tapania, esitettiin radiossa 26. joulukuuta 1950; Tervetuloa aamukahville -nimi tuli käyttöön kolmannessa lähetyksessä kaksi viikkoa myöhemmin."
Itse en tuota seurannut, joskus kuulin kun sattui olemaan radio auki.
Markus-Setä oli sunnuntain ohjelma jota me kakarat kuunneltiin.
Suosittu, kuten omien lasteni Tv ohjelma Kylli-Täti.
Taiteellisuuden lähde lapsilleni. - Anonyymi
Löytyskö tänne tuo Tarvan aamukahvilähetyksen tunnari?
Anonyymi kirjoitti:
Löytyskö tänne tuo Tarvan aamukahvilähetyksen tunnari?
https://yle.fi/aihe/a/20-66540
Tässä on vanhoja Tarvajärven ohjelmia, mm. tapaaminen Markus-sedän kanssa.- Anonyymi
mdk.mdk kirjoitti:
https://yle.fi/aihe/a/20-66540
Tässä on vanhoja Tarvajärven ohjelmia, mm. tapaaminen Markus-sedän kanssa.Kiitos noista muisteluista kirjoittajakollegat. Ja kiitos Mdk.Mdk linkistä. Mahtavaan tapahtumaan se johdatti. Hartaudella kuuntelin kun sata Rajaseudun lasta kajautti ilmoille Nälkämaan laulun. Ja saimme vielä Markus-sedänkin nähdä..))
Molemmat herrat, Tarva ja Markus-setä, säteilivät aitoa hyväntahtoisuutta. Olemmeko me kadottaneet sen, huvittaneet itsemme hengiltä kuten Neil Postman väitti 1985 ilmestyneessä kirjassaan ?
demeter1 Anonyymi kirjoitti:
Kiitos noista muisteluista kirjoittajakollegat. Ja kiitos Mdk.Mdk linkistä. Mahtavaan tapahtumaan se johdatti. Hartaudella kuuntelin kun sata Rajaseudun lasta kajautti ilmoille Nälkämaan laulun. Ja saimme vielä Markus-sedänkin nähdä..))
Molemmat herrat, Tarva ja Markus-setä, säteilivät aitoa hyväntahtoisuutta. Olemmeko me kadottaneet sen, huvittaneet itsemme hengiltä kuten Neil Postman väitti 1985 ilmestyneessä kirjassaan ?
demeter1Sumuinen, kahden lämpöasteen aamu, hyvin alkoi, kahvit juotu ja sitten koneen ääreen.
Pitää kertoa vahingosta, minkä pojan tytär koki uudessa kodissaan, missä hän ihastui nariseviin, vanhan ajan portaisiin, nyt sitten koki vahingon minkä seurauksena kuusi viikkoa jalka kipsissä
Aamu on aina kiireinen, kun kolme pientä on saatava päiväkotikuntoon, niin nytkin ja hän koppasi kaksoset kainaloihinsa ja kipitti rappuja alas näillä seurauksin.
Alarapulla jalka luiskahti ja nilkka pahaan asentoon vääntyi.
Siinä pienet heti hoitamassa, siinä puhallettiin ja laastaria tuotiin, isoin tyttö toi puhelimen ja äiti soitti miehelleen ja matka Kyssiin alkoi, näillä seurauksilla.
Kyllä se pysäyttää nuorempiakin, kun kohdalle sattuu, lupasi, että kahta en yhtä aikaa ota kainalooni, onneksi pienet säilyi mustelmitta.
Näin ne raput, joista historian havina kaikui, toikin vahingon, talo on vanha, remontoitu aikojen aikana, niin mieleinen kumminkin.
Omalla kohdallani on iloisempaa kerrottavaa, tuo keittiön kohtalo eilen selvisi ja maksumieheksi en joudu, mikä minusta ihan oikein olikin, enhän millään minä ei kai kukaan pysty kaappien alle vahinkoja etsimään päästä..
Vielä sellainenkin tuuri, että talon puheenjohtaja lupasi remontin tehdä ja hoitaa kaikki tarvittavat asiat, hän on taitava monessa hommassa, aiemminkin teki kaappien ovien vaihdon ja maalasi keittiön, tykkää kovasti tämänlaisista puuhista.
Minä tietenkin hyrisin onnesta, kun ei nuo asiat minulle kovinkaan selviä ole.
Tässäpä nämä arjen sanomiset varmaa olikin.
Tuon tunnussävelen osaan kyllä rallatella, mutta siihen taitoni sitten loppuu.
Kiva linkki, siihen aikaan hauskuutta monet ohjelmat tuottivat, kuten tuo laatikkoleikki ja monet muut harmitonta huumoria tuottavat.
Virtanen ja kumppanit saivat hauskuutta aikaan, mikään ei vedä vertoja näistä nykyisistä.
Markus -setä sai radion ääreen ja Kylli-täti telkkarissa viihdytti.
Tuota minäkin hieman ihmettelin, kun terveyden lähettiläs noinkin jäykkänä tanssii, mutta kai se on taito sekin mitä ei kaikki hallitse, vaikka oikein ja terveellisesti elävätkin.
No onhan siellä monta muutakin, jotka ei ylite tanssin taitajan kynnystä, mutta kai on otettukin mukaan, että eroja tulee.
Voihan tuokin totta olla, että käsitöitä katsellessa mieleen tulen jälkipolvelle,
ehkä tällä hetkellä ovat hyvin kyllästyneitä joka jouluiseen sukkamarssiin, mutta pois ollessani, voi muisto sukkien myötä mieleen tulla.
Oikeastaan vain yksi tytär on innostunut käsitöistä, vasenkätinen on, mutta hyvin onnistuu neulominenkin, osaa lukea hyvin ohjeet, no opettaja hän onkin.
En pysty ottamaan noihin viestien katoamisiin, en moneen muuhunkaan tietokoneen saloihin, itsekseni opettelen virheitä tehden ja harmia tuntien, mutta sinnikkäästi vaan mukana kuljen.
Mdk.mdk, on tuttu jo 70+:sta monta hauskaa siellä koettiin, tämä nykyinen meno ei koskaan siellä ilmi tullut.
Kotiäiti oli minunkin äitini, aina kun mahdollista oli, kävi naapureita auttamassa, isä ei siitä tykännyt, hänen mukaansa mies ei ole mies, jos ei perhettään elätä.
No kaukana on ne ajat ja nyt tasa-arvoisina (ainakin melkein) toimitaan.
Nyt taitaa sanainen arkkuni taas olla tyhjentynyt, jätän tilaa teille toisille viestejänne laittaa, iloa päiväänne.
Huomenta Korvesta@
Kiitos mdk.mdk Markus-sedän linkistä, tuttu kaveri lapsuudesta. Muuten lopeta kinastelu, se on saman jankutusta.
Tosi perukasta taisi olla kotosin Tarvajärven ohjelmataltioinnin poika, kertoi, että valojen määrä Helsingissä hämmästytti. Kertomansa mukaan heillä oli vielä
Vierailin useina kesinä äitini sisarusten luona Hyrynsalmella, Kuhmossa ja Puolangalla.
Oli viiskytlukua olin noin 10 -12-vuotias kaikilla äitilla sisaruksilla oli yhtä lukuunottamatta sähköt.
Sähköistyksestä muistin oli ilta Puolangan Tulijärvellä ukonilman lähestyessä, menimme saunaan yöksi, pelkäsin enkä nukkunut, syy sähköt oli vasta vedetty taloon ja oli vaarallista nukkua sisällä, koska pelättiin pallosalamoita. Talot olivat kylällä vielä maadottamattomia.
Tululta kuulosti Hillan tyttären kastuminen portaissa. Se viimeinen rappu on vaarallisin. Pidän valoa portaiden alla nyt pimeänä aikana. Uskon, että olen oppinut vihdoin portaat laskeutumaan.
Viikko on lähtenyt käyntiin kauniina ja aurinkoisena tosin viileänä. Aijon nauttia vielä pitkään mökin terassilla kahvittelusta.Korppis!
Paloman täytyy saada vetää henkeä jonkun aikaa!
Minä näytän sillä aikaa puupäätä aitan nurkalta, niin
saavat häiriköt kolauttaa siihen. Pää on visakoivua! 😊
Kyllä minä kohta olen siellä rauhallisten ihmisten joukossa.- Anonyymi
mdk.mdk kirjoitti:
Korppis!
Paloman täytyy saada vetää henkeä jonkun aikaa!
Minä näytän sillä aikaa puupäätä aitan nurkalta, niin
saavat häiriköt kolauttaa siihen. Pää on visakoivua! 😊
Kyllä minä kohta olen siellä rauhallisten ihmisten joukossa.Ilmankos.
Liian kova pää, että järki pääsis sisään, edes takaraivon kautta.
Moniko on kolauttanut?
Pitäähän tätä elävöittää, muuten jäätte kolmisin. mdk.mdk kirjoitti:
Korppis!
Paloman täytyy saada vetää henkeä jonkun aikaa!
Minä näytän sillä aikaa puupäätä aitan nurkalta, niin
saavat häiriköt kolauttaa siihen. Pää on visakoivua! 😊
Kyllä minä kohta olen siellä rauhallisten ihmisten joukossa.Ymmmärrän, mutta uskon Paloman ymmärtänee kuten itsekin olen ymmärtänyt, viitata kintaalla vääriin syytöksiin. Näyttää häirikkö saaneen vettä myllyyn ja purkaa nyt pahaa oloaan tuonne edelliseen ketjuun.
Hyvää päivän jatkoa, pitää lähteä asioimaan tärkeämpää. ; ))- Anonyymi
korppis kirjoitti:
Ymmmärrän, mutta uskon Paloman ymmärtänee kuten itsekin olen ymmärtänyt, viitata kintaalla vääriin syytöksiin. Näyttää häirikkö saaneen vettä myllyyn ja purkaa nyt pahaa oloaan tuonne edelliseen ketjuun.
Hyvää päivän jatkoa, pitää lähteä asioimaan tärkeämpää. ; ))Uskotko sinäkin korppis noihin mdk:n harhoihin.
Et kai? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Uskotko sinäkin korppis noihin mdk:n harhoihin.
Et kai?Näyttäisi siltä. Samoin Pa loma. Nyt tuo mdk on aloittanut taas uuden ketjun jankuttamiseen ja ala-arvoistaa vanhuksia mm. tietotekniikassa. Pitäisiköhän nostaa syyte, kun hän käyttää tekstejäni provoamiseen ja väärän tiedon levittämiseen 😂
Anonyymi kirjoitti:
Ilmankos.
Liian kova pää, että järki pääsis sisään, edes takaraivon kautta.
Moniko on kolauttanut?
Pitäähän tätä elävöittää, muuten jäätte kolmisin.Ano 10:32:05
No nyt on uutta etusivulla, kiiruhda kommentoimaan., niin olet
ensimmäisten joukossa! (Saavat hakata siellä sitä visakoivupäätä
nurkan takana!)
------------------------------------------------------------------------------------
No niin, tiistaipäivää kaikille paikalla oleville!
Tänään olen aloittanut päivän suurostosten teolla, pakastekaappi on
tyhjä. Jääkaapissa valot.
Menin hissikyydilla galleriaan, nappasin ostoskärryt mukavuussyistä
ja tarkan suunnitelman mukaan aloin täyttää kärryä. En vilkuile paljon
ympärilleni ja ajattele "tuota olisi hyvä olla varastossa", vaan ostoslenkki
menee listan mukaan. Kärry tuli täyteen ja nyt menee muutama päivä
kun hienontaa raaka-aineet ruoka-annoksiksi. On aina ongelma, kun
itse on lyhyt, eikä aina yletä ylähyllyille. Koska olen jo 7 aikaan kaupassa,
niin ei ole apua lähellä. Tänä aamuna sattui olemaan keittiötarvikkeita vasta-
päisellä seinällä, niin nappasin sieltä kapustan koukusta ja sorkin sillä
purkkeja lähemmäksi reunaa ylähyllyltä. Pitäisi olla joku jakkara lähellä.
Sitten vaan kassalle, kärryt hissiin ja asunnolle. Tyhjennyksen jälkeen
kärryt takaisin ruokakaupan ulkopuolelle kärryhaitariin. Siinä meni 45 min.
Olen niin onnellinen, kun ei enää tarvitse vetää ostoskärryä lumisohjossa
tai vesisateessa. Kauppa on auki 7-22, joten jos jotakin sattuu tarvitsemaan
niin hissillä vaan suoraan kauppaan. Ennen oli kauppareissu pienen stressin
aihe.
Aamulenkki siirtyi ostosten takia, mutta lähden kohta lenkille ja palatessa
poikkean kuntosalilla, kun ei tarvitse sen enempää lämmitellä.
Näin ne arkipäivät saattavat alkaa, jos vielä on siinä kunnossa, että jaksaa
hoitaa kaiken melkein yhtä hyvin kuin aina on tehnyt.
Lihasvoimat ovat hävinneet muutamassa vuodessa, kun ei ole enää tarvinnut
tehdä mitään raskasta niinkuin ennen, tonttitöineen, lumitöineen.
Mutta vihje tuosta kuntosalista p-paikan toisella puolella on antanut minulle
sellaisen ylimääräisen kimmokkeen, kun olen nuorempana ollut ahkera
salilla kävijä ja maalle muutettuani sisustin alakerran tuvan kuntosaliksi, kun
ei kylällä sellaista ollut. Nyt toivon, että voin herätellä uinuvat lihakset toimi-
viksi apuvälineiksi jälleen. Ehkä sen keväällä huomaa, jos vaikka pystyisin
pesemään ikkunatkin ulkopuolelta "muljauttamalla" ikkunan ympäri. Nyt
ne jää vaakatasoon ja sitten yritän onkia ikkunan reunaa pisimmällä sateen-
varjon koukulla!
Iloista viikonalkua!- Anonyymi
korppis kirjoitti:
Ymmmärrän, mutta uskon Paloman ymmärtänee kuten itsekin olen ymmärtänyt, viitata kintaalla vääriin syytöksiin. Näyttää häirikkö saaneen vettä myllyyn ja purkaa nyt pahaa oloaan tuonne edelliseen ketjuun.
Hyvää päivän jatkoa, pitää lähteä asioimaan tärkeämpää. ; ))Häirikkö on MDK.
Kukaan muu täällä ei syytä muita kirjoittajia, eikä tyrkytä itseään monella aloituksella ja kymmenillä viesteillä.
Häirikkö ja ilmeisesti A1 ohjeistettu hakukone! Anonyymi kirjoitti:
Häirikkö on MDK.
Kukaan muu täällä ei syytä muita kirjoittajia, eikä tyrkytä itseään monella aloituksella ja kymmenillä viesteillä.
Häirikkö ja ilmeisesti A1 ohjeistettu hakukone!Eikä ole. Kukaan muuko ei syytä kirjoittajia?
Annetaan hänen kirjoittaa ja käyttää mielikuvitustaan.
Eikö kukaan muu syyllisty häiriköintiin?
Tuolla toisessa ketjussa vanhojen kaivelija Kristiina jaksaa vuodesta toiseen höperöidä nimmarillaan, mutta pääsääntöisesti kitisee anona.Anonyymi kirjoitti:
Uskotko sinäkin korppis noihin mdk:n harhoihin.
Et kai?En usko anoja, en sinuakaan. Allekirjoitan omat kommenttini nimimerkillä. Nimimerkillä allekirjoittajat kirjoittivatpa he mitä hyvänsä, uskon heidän olevan omasta mielestään oikeassa.
- AnonyymiUUSI
korppis kirjoitti:
Eikä ole. Kukaan muuko ei syytä kirjoittajia?
Annetaan hänen kirjoittaa ja käyttää mielikuvitustaan.
Eikö kukaan muu syyllisty häiriköintiin?
Tuolla toisessa ketjussa vanhojen kaivelija Kristiina jaksaa vuodesta toiseen höperöidä nimmarillaan, mutta pääsääntöisesti kitisee anona.Kristiina on ihan ok. lopeta jo häneen kohdistamasi vaino ja kateus!
Anonyymi kirjoitti:
Kristiina on ihan ok. lopeta jo häneen kohdistamasi vaino ja kateus!
Huomenta Kristiina, et ole kateuteni kohde.
Olen katkera pieleen menneestä lonkkaleikkauksesta ja kateellinen terveille nuorille, mutta opettelen hyväksymään tosiasiat.- AnonyymiUUSI
korppis kirjoitti:
Eikä ole. Kukaan muuko ei syytä kirjoittajia?
Annetaan hänen kirjoittaa ja käyttää mielikuvitustaan.
Eikö kukaan muu syyllisty häiriköintiin?
Tuolla toisessa ketjussa vanhojen kaivelija Kristiina jaksaa vuodesta toiseen höperöidä nimmarillaan, mutta pääsääntöisesti kitisee anona.Mutta MdK vie ketjua väärään suuntaan!
- AnonyymiUUSI
korpikirjailija kirjoitti:
Huomenta Kristiina, et ole kateuteni kohde.
Olen katkera pieleen menneestä lonkkaleikkauksesta ja kateellinen terveille nuorille, mutta opettelen hyväksymään tosiasiat.En ole kristiina, olen vihaamasi ano, Luulotauti , kateus ja katkeruus mädättää ihmisen sisältä päin, bakteerit ulkoapäin. .
Viimein myönsit peruskateutesi, nuori ja terve et ole ollut vuosikymmeniin. - AnonyymiUUSI
korppis kirjoitti:
Eikä ole. Kukaan muuko ei syytä kirjoittajia?
Annetaan hänen kirjoittaa ja käyttää mielikuvitustaan.
Eikö kukaan muu syyllisty häiriköintiin?
Tuolla toisessa ketjussa vanhojen kaivelija Kristiina jaksaa vuodesta toiseen höperöidä nimmarillaan, mutta pääsääntöisesti kitisee anona.Hah haaaa...
Et pysty jyräämään MdK:ta.
Häneen ei tehonnut komentosi:
"Muuten lopeta kinastelu, se on saman jankutusta."
Muuttui ääni kellossasi. Taidat pelätä joutuvasi mdk:n jyrän alle:
"Annetaan hänen kirjoittaa ja käyttää mielikuvitustaan."
Hahhhaaa haas - AnonyymiUUSI
Anonyymi kirjoitti:
Hah haaaa...
Et pysty jyräämään MdK:ta.
Häneen ei tehonnut komentosi:
"Muuten lopeta kinastelu, se on saman jankutusta."
Muuttui ääni kellossasi. Taidat pelätä joutuvasi mdk:n jyrän alle:
"Annetaan hänen kirjoittaa ja käyttää mielikuvitustaan."
Hahhhaaa haasSamaa nauroin minäkin. Nyt jyrämörssäri kohtasi terminaattorin ja vieläpä Hillan vanhan kaverin.
- AnonyymiUUSI
korppis kirjoitti:
Eikä ole. Kukaan muuko ei syytä kirjoittajia?
Annetaan hänen kirjoittaa ja käyttää mielikuvitustaan.
Eikö kukaan muu syyllisty häiriköintiin?
Tuolla toisessa ketjussa vanhojen kaivelija Kristiina jaksaa vuodesta toiseen höperöidä nimmarillaan, mutta pääsääntöisesti kitisee anona.Eipä ollut Kristiina tuon viestin kirjoittaja, vaan minä.
Muita pommikoneita täällä ei ole lennossa, kuin tuo unennäkijä ja kaikkia epäilevä!
Olet oikeassa, antaa hänen rauhassa nähdä näkyjään ja kertoa niistä.
Sopivaa viihdettä noista tarinoistaan kertyykin.
Kommentoin tähän siitä syystä, että Kristiina ei joudu turhaan syytteen kohteeksi.
Kiitos, jos ymmärrät. Emme tarvitse tähän asiaan enempää palstatilaa.
Mukavaa loppuviikkoa kaikesta häslingistä huolimatta.
tv. ano joka ei ole kirjautuneiden listalla, eikä aio kirjautua. Anonyymi kirjoitti:
Eipä ollut Kristiina tuon viestin kirjoittaja, vaan minä.
Muita pommikoneita täällä ei ole lennossa, kuin tuo unennäkijä ja kaikkia epäilevä!
Olet oikeassa, antaa hänen rauhassa nähdä näkyjään ja kertoa niistä.
Sopivaa viihdettä noista tarinoistaan kertyykin.
Kommentoin tähän siitä syystä, että Kristiina ei joudu turhaan syytteen kohteeksi.
Kiitos, jos ymmärrät. Emme tarvitse tähän asiaan enempää palstatilaa.
Mukavaa loppuviikkoa kaikesta häslingistä huolimatta.
tv. ano joka ei ole kirjautuneiden listalla, eikä aio kirjautua.Elä sekoile enempää...
:En ole kristiina, olen vihaamasi ano, Luulotauti , kateus ja katkeruus mädättää ihmisen sisältä päin, bakteerit ulkoapäin. .
Viimein myönsit peruskateutesi, nuori ja terve et ole ollut vuosikymmeniin."- AnonyymiUUSI
korpikirjailija kirjoitti:
Elä sekoile enempää...
:En ole kristiina, olen vihaamasi ano, Luulotauti , kateus ja katkeruus mädättää ihmisen sisältä päin, bakteerit ulkoapäin. .
Viimein myönsit peruskateutesi, nuori ja terve et ole ollut vuosikymmeniin."Omia sanojasi toistelin , siis kuka se sekopää on? Minä olen minä, en kristiina.
- AnonyymiUUSI
korpikirjailija kirjoitti:
Elä sekoile enempää...
:En ole kristiina, olen vihaamasi ano, Luulotauti , kateus ja katkeruus mädättää ihmisen sisältä päin, bakteerit ulkoapäin. .
Viimein myönsit peruskateutesi, nuori ja terve et ole ollut vuosikymmeniin."Minäkään en ole Kristiina 😁
Enkä kadehdi ketään palstalta. En rekattuja, en nimimerkkiä käyttäviä enkä anoja.
Kävin ostamassa uuden uimapuvun.
Talviuintikausi alkaa. Huomenna Seapooliin tai Kulttuurisaunaan 🫠 Anonyymi kirjoitti:
Minäkään en ole Kristiina 😁
Enkä kadehdi ketään palstalta. En rekattuja, en nimimerkkiä käyttäviä enkä anoja.
Kävin ostamassa uuden uimapuvun.
Talviuintikausi alkaa. Huomenna Seapooliin tai Kulttuurisaunaan 🫠Sekoilkaa keskenänne ; D.Hyvää päivän jatkoa.
- AnonyymiUUSI
korpikirjailija kirjoitti:
Sekoilkaa keskenänne ; D.Hyvää päivän jatkoa.
Kyllä se sekoilija olet sinä itse, mutta itsepähän kannat taakkasi.
- AnonyymiUUSI
Anonyymi kirjoitti:
Eipä ollut Kristiina tuon viestin kirjoittaja, vaan minä.
Muita pommikoneita täällä ei ole lennossa, kuin tuo unennäkijä ja kaikkia epäilevä!
Olet oikeassa, antaa hänen rauhassa nähdä näkyjään ja kertoa niistä.
Sopivaa viihdettä noista tarinoistaan kertyykin.
Kommentoin tähän siitä syystä, että Kristiina ei joudu turhaan syytteen kohteeksi.
Kiitos, jos ymmärrät. Emme tarvitse tähän asiaan enempää palstatilaa.
Mukavaa loppuviikkoa kaikesta häslingistä huolimatta.
tv. ano joka ei ole kirjautuneiden listalla, eikä aio kirjautua.No sovitaan nyt niin ettet ollut Kristiina. Mutta eipä ollut ensimmäinen kerta kun Kristiina paljastui puskasta. On kompastunut omaan kieroiluunsa ennenkin..
- AnonyymiUUSI
Anonyymi kirjoitti:
No sovitaan nyt niin ettet ollut Kristiina. Mutta eipä ollut ensimmäinen kerta kun Kristiina paljastui puskasta. On kompastunut omaan kieroiluunsa ennenkin..
Mitä väliä? Kuka vaan voi kirjoittaa anona "puskasta". Ei se ole kiellettyä.
- AnonyymiUUSI
Anonyymi kirjoitti:
Mutta MdK vie ketjua väärään suuntaan!
Nyt ollaan Hil-lan luona ja käyttäydytään ihmisiksi. 😊
MdK:n päämääränä on että kaikki ketjut ovat 80 + sopivia.
Kenelle se on väärä suunta, niin riitelynhaluiset voivat mennä
tuulettelemaan tuonne teini-ikäisten palstoille. Siellä pahin
ähky tasaantuu. Luulisin niin.
Iltarauhaa!
/MdK - AnonyymiUUSI
Anonyymi kirjoitti:
Nyt ollaan Hil-lan luona ja käyttäydytään ihmisiksi. 😊
MdK:n päämääränä on että kaikki ketjut ovat 80 sopivia.
Kenelle se on väärä suunta, niin riitelynhaluiset voivat mennä
tuulettelemaan tuonne teini-ikäisten palstoille. Siellä pahin
ähky tasaantuu. Luulisin niin.
Iltarauhaa!
/MdKKysyppä Korppikselta Hän tietää suunnat ja on liikennepoliisina huomauttanut Hillalle ja demeterille väärästä suunnasta.
- AnonyymiUUSI
Anonyymi kirjoitti:
Nyt ollaan Hil-lan luona ja käyttäydytään ihmisiksi. 😊
MdK:n päämääränä on että kaikki ketjut ovat 80 sopivia.
Kenelle se on väärä suunta, niin riitelynhaluiset voivat mennä
tuulettelemaan tuonne teini-ikäisten palstoille. Siellä pahin
ähky tasaantuu. Luulisin niin.
Iltarauhaa!
/MdKÄlä ala lomentelemaan ja ajamaan pois, sinä valehtelija. Sanasi ovat mitättömiä, MdK.
Voi miten ikävä tuo Hillan pojantyttären tapaturma portaissa, kyllä siinä pikkulapsiperheessä on tekemistä, että arki hoituu äidin toipuessa. Liikuttavaa tuo pikkutytön huolehtiminen äidistä, neuvokas naisen alku siinä kasvamassa. Itsekin olen ollut hyvin rivakka liikkeissäni, mukamas kiire painanut päälle ja monta asiaa koettanut kerralla hoitaa. Muutaman opetuksen olen saanut, onneksi vain mustelmien muodossa, mutta tuttavapiirissä on ihan halvaantumiseen johtanut porraskaatuminen äskettäin saattunut. Kaiteet ovat ehdottomat, niistä täytyy myös pitää kiinni. Meillä on tarranauhat sisäportaissa, vaikka eiväthän ne tyylikkäät ole. Pitäisiköhän ostaa jo tarrapohjasukatkin. Tehokas valaistus on tietysti ehdoton, mattojakin ollaan poistettu. Kotonahan suurin osa tapaturmista sattuu, vakavistakin. Minulla oli soma puinen emännänjatko, mutta se vaihdettiin turvatikkaisiin, pitää myös malttaa odottaa että itseäni paljon pitempi mies ehtii paikalle tavaroita kurkottelemaan.
Kainuun kauniissa maisemissa viivahdämme usein Lapista tullessa, esimerkiksi Puolangan Hepoköngäs on upea nähtävyys ja pääsee esteetöntä reittiä. Suomussalmen soivassa metsässä poikkesimme viimeksi. Tuo ulkona kahvittelu on mieluisaa meillekin. Mökille on yli 300 km, mutta lähdetään veneellä pienelle kahviristeilylle tai vaikka venesatamaan veneen kannelle istumaan, rantakiville , metsässä ollaan myös kuin kotonamme. Nuotioruokailussa olen myös harjaantunut, kyllä ulkoilma on hyvä ruokahalun antaja ja tunnelmallista. Nythän alkaa tummuvat illat antaa hyvän näyttämön tulille, lyhdyille ja tuikuille.- Anonyymi
Onpa sun miehes aika "korsto", kun et itsekään naisena ole pienimmästä päästä.
- Anonyymi
Anteeksi kun sanon mitä ajattelen:
Luulet nyt liikoja kiinnostavuudestasi.
Omat ketjusi saat omistaa ja hallita tahtosi mukaan.
Seurassasi en viihtyisi.
En myöskään vastaa ivailuusi. Anonyymi kirjoitti:
Anteeksi kun sanon mitä ajattelen:
Luulet nyt liikoja kiinnostavuudestasi.
Omat ketjusi saat omistaa ja hallita tahtosi mukaan.
Seurassasi en viihtyisi.
En myöskään vastaa ivailuusi.Sori vaan. mutta nyt en ymmärrä yhtään mitään.
En ole nähnyt Ramonalla omia ketjuja, enkä myöskään hänen ivailevan kenellekkään.- AnonyymiUUSI
Eliaana kirjoitti:
Sori vaan. mutta nyt en ymmärrä yhtään mitään.
En ole nähnyt Ramonalla omia ketjuja, enkä myöskään hänen ivailevan kenellekkään.Tuo olikin tarkoitettu selvästi mdk:lle. Kohdistukset menee usein pieleen.
- Anonyymi
Hilla kyllä osaa kaatua portaissakin itseään erityisemmin loukkaamatta.
Osittain totta, parikertaa olen rappuihin kompastunut, mustelmilla selvisin, olen hyvin vahvaluinen.
Olenkohan tuotakin kehunut, en muista, varmaan,,
En tarvitse edes rappuja, kun osaan naamalleni pudota, näin kävi keväällä, varmaan ainakin yhden kerran tämänkin kerroin, ihan tasaisella lattialla tämä tapahtui.
Silmänalueet mustana pari viikkoa tämän todistivat ja vertakin tuli, naapurin apuun pyysin, ohi meni sekin harmi.
Tukea tarvitsen astelussani ja kädet ja kaiteet on hyvät rappujen ylös vetämisessä, harmi kun nekin alkavat heiketä, siis ädet.
Ano kiitos vaan huomautuksesta, olipa se missä mielessä tahansa esiin tuotu.- Anonyymi
Hil-la kirjoitti:
Osittain totta, parikertaa olen rappuihin kompastunut, mustelmilla selvisin, olen hyvin vahvaluinen.
Olenkohan tuotakin kehunut, en muista, varmaan,,
En tarvitse edes rappuja, kun osaan naamalleni pudota, näin kävi keväällä, varmaan ainakin yhden kerran tämänkin kerroin, ihan tasaisella lattialla tämä tapahtui.
Silmänalueet mustana pari viikkoa tämän todistivat ja vertakin tuli, naapurin apuun pyysin, ohi meni sekin harmi.
Tukea tarvitsen astelussani ja kädet ja kaiteet on hyvät rappujen ylös vetämisessä, harmi kun nekin alkavat heiketä, siis ädet.
Ano kiitos vaan huomautuksesta, olipa se missä mielessä tahansa esiin tuotu.Minä en onneksi ole koskaan kompastunut, mutta liukastunut olen jäälle sataneen lumen vuoksi, hiekoittamattomalla kadulla, jopa kaksi kertaa elämäni aikana.
Viime talvena viimeksi.
Mustelmia ja kipeä takamaus, ei lonkkamaurtumia.
Mittasivat D - vitamiini arvot, tulos oli huippuhyvä ja vahvat luut, kuvattiin, ei kulumia.
Sitkeä sissi olenkin.
Kannoin yksin ison telkkarin kolmoskerrokseen!
Laatikkoon pakattuna tietenkin. pienet remmit apuna. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minä en onneksi ole koskaan kompastunut, mutta liukastunut olen jäälle sataneen lumen vuoksi, hiekoittamattomalla kadulla, jopa kaksi kertaa elämäni aikana.
Viime talvena viimeksi.
Mustelmia ja kipeä takamaus, ei lonkkamaurtumia.
Mittasivat D - vitamiini arvot, tulos oli huippuhyvä ja vahvat luut, kuvattiin, ei kulumia.
Sitkeä sissi olenkin.
Kannoin yksin ison telkkarin kolmoskerrokseen!
Laatikkoon pakattuna tietenkin. pienet remmit apuna.Minä en ole koskaan kompastunut tai liukastunut jäälle, paitsi kerran silloin kun, kapakan portsari kerran heitti minut pihalle vaakasuorassa asennossa jäätikölle!
T. Bertil. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minä en ole koskaan kompastunut tai liukastunut jäälle, paitsi kerran silloin kun, kapakan portsari kerran heitti minut pihalle vaakasuorassa asennossa jäätikölle!
T. Bertil.Tapahtui varmaan niskapers-otteella se ulosheitto.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minä en ole koskaan kompastunut tai liukastunut jäälle, paitsi kerran silloin kun, kapakan portsari kerran heitti minut pihalle vaakasuorassa asennossa jäätikölle!
T. Bertil.Bertilillä oli tuuria, kun portsari vaakasuorassa asennossa sinut lennätti jäätikölle, siinähän liukuu mukavasti eikä törmää mihinkään.
Mira
- Anonyymi
Tervehdys! Oli kiva lukea teidän lapsuuden kokemuksia, tuli vain mieleen, että niin paljon teillä oli lapsuudessa smantapaista, kuin minulla.
Kaikki tuntui tutulta, oli possuja, kanoja, lampaita ym. mutta nämä pienemmät eläimet , niitä hoidettiin olihan ne ihania.
oli myös koira , pystykorva Roope nimeltään. se oli kasvanut ladossa, jossa oli pahnoja,
siksi se käveli oudosti nostaen jalkojaan joka tassua ylös enemmän kun olisi ollut tarpeen.
Tietenkin oli kissaperhe, Hessa joka oli kirjava väriltään
Kyllä se elämä oli paljon erilaisempaa, vapaata ja yhteisöllistä myös .Siskoni kanssa näitä usein muistelemme, oi niitä aikoja entisiä.
Voidaan hyvin,
Neeasa - Anonyymi
Tänään on ensimmäisiä punertuneita lehtiä pihlajassa.
On ollut niin lämpöisiä öitäkin, ettei ruska ole alkanut.
Metsässä on vain keltaisia koivun lehtiä, nekin ihan sameita, koska on satanut niin paljon, maaruskaa ei tällä korkeudella vielä ole, tulee se, kunhan pakkasöitä saadaan.
Kaunis päivä, aamun pilvisyyden jälkeen.
Joku lintuparvi lensi naaputalojen kattojen yllä, mutta en ennättänyt tehdä mitään tunnistuksia. ilmeisesti eivät muuttomatkalla, lentosuunta oli koilinen. - Anonyymi
Meille tulee huomenna ikkunan pesijä. Kaikki 6 ikkunaa pesee läpikotasin- saunan ja suihkuhuoneen ikkunoita ei tarvi pestä.Ne on pikkuiset.
Ikkunat ei kyllä ole kovin likaiset, mutta saa pestä, kuun lahjaksi saatiin.
Itse olen aina rakastanut ikkunoiden pesua.
Nyt ei kun kahville.Huomenet keskelle viikkoa ja pikkulauantaiksihan tätä myös kutsutaan.
On jotain odotettavissa, kun sauna illalla, kivasti se sopii tähän keskiviikkoon, katkaisee viikon loppuviikoksi.
Hyvää Miina Sillanpään päivää, siinä ensimmäinen piiasta ministeriksi päässyt, nyt ei taida enää naisministeri aiheuttaa suurtakaan haloota.
Minun olohuoneen ikkunasta voin katsella vaahteroiden värin muuttumista, punaisesta alkoi ja nyt jo eri sävyjen kirjo puun peittää, sielu lepää, kun ulos katselen.
Nurmikoit vihreinä ja lehmuksetkin kadun vieressä vihreytensä säilyttää, kunnes irti lehdet lähtevät.
Paljon tapahtuu luonnossa, kunpa saisimme siitäkin iloa elämämme jatkeeksi.
Taitaa olla niin, että Etelä-Suomen kasvu on voimansa saanut maalta lähtevistä, työn perässä siirtyneistä ja nyt kaipausta juurilleen monikin kaipaa.
Kyllä ne lapsuuden olosuhteet useallakin muistoissa säilyy.
Tyttäreni minunkin apuna ikkunan pesuun tulee, mieluummin hänelle maksan avusta, kuin tuntemattomalle.
Minun tapani siivouksen ympyröissäkin näin paremmin toteutuu ja kuluja heilläkin elämisen osalta on riittävästi, apu ei pahaksi ole.
Vieraalle maksaessa voisi kai jotain helpotusta verotukseen saada, mutta toimin sitten niin, kun en jaksa itse tehdä ja apua isommin tarvitsen.
Tuo lumi onkin vaarallinen jäätikölle tullessa, tästä ikävä kokemus tyttärelläni, sääriluut poikki ja vuoden sairasloma.
Silmästä verkkokalvo vaurioitui, minä olen sen pään jäätikköön iskemisen syyksi arvioinut, mutta lääkärit ja vakuutusyhtiö olivat toista mieltä, nyt silmä on melkein sokea, hahmot vaan näkee.
Varomista kaikille rapuissa liikkujille, kuin liukkautta myös saa varoa niin vanhat kuin nuoretkin.
Vahvoista luista saamme olla onnellisia ano 13,38, näin ei kaikilla ole, sitkeys myös hyvä asia.
Minulla on myös tuo emännän "jatke," kahden askelman rappunen, jolla voin toimia ja juuri juuri yllän sen avulla lähelle yläkaappeja.
Pyrin sinne laittamaan tavaroita mitä harvemmin tarvitsen.
Olisipa noin helppoa kaupassa käynti, kuin sinulla Mdk.mdk, mutta toisaalta hyvä minulle on kyllä edes nuo kauppareissut jaksaa, jäisi olemattomaksi liikkuminen, koska en niin sitkeä lenkille lähtijä ole mitä sinä ole.
No niin nyt päivän seurantaan mitä tapahtuneekaan, pitää vielä sanoa, että La Promessan liikuttavuus sai vedet silmistä vuotamaan minullakin, vaikka tarua tiedänkin sen olevan, näin herkkyys esiin välistä purkautuu.
Hyvän päivän toivotukset ja heippa!Hil-la kirjoitti:
Huomenet keskelle viikkoa ja pikkulauantaiksihan tätä myös kutsutaan.
On jotain odotettavissa, kun sauna illalla, kivasti se sopii tähän keskiviikkoon, katkaisee viikon loppuviikoksi.
Hyvää Miina Sillanpään päivää, siinä ensimmäinen piiasta ministeriksi päässyt, nyt ei taida enää naisministeri aiheuttaa suurtakaan haloota.
Minun olohuoneen ikkunasta voin katsella vaahteroiden värin muuttumista, punaisesta alkoi ja nyt jo eri sävyjen kirjo puun peittää, sielu lepää, kun ulos katselen.
Nurmikoit vihreinä ja lehmuksetkin kadun vieressä vihreytensä säilyttää, kunnes irti lehdet lähtevät.
Paljon tapahtuu luonnossa, kunpa saisimme siitäkin iloa elämämme jatkeeksi.
Taitaa olla niin, että Etelä-Suomen kasvu on voimansa saanut maalta lähtevistä, työn perässä siirtyneistä ja nyt kaipausta juurilleen monikin kaipaa.
Kyllä ne lapsuuden olosuhteet useallakin muistoissa säilyy.
Tyttäreni minunkin apuna ikkunan pesuun tulee, mieluummin hänelle maksan avusta, kuin tuntemattomalle.
Minun tapani siivouksen ympyröissäkin näin paremmin toteutuu ja kuluja heilläkin elämisen osalta on riittävästi, apu ei pahaksi ole.
Vieraalle maksaessa voisi kai jotain helpotusta verotukseen saada, mutta toimin sitten niin, kun en jaksa itse tehdä ja apua isommin tarvitsen.
Tuo lumi onkin vaarallinen jäätikölle tullessa, tästä ikävä kokemus tyttärelläni, sääriluut poikki ja vuoden sairasloma.
Silmästä verkkokalvo vaurioitui, minä olen sen pään jäätikköön iskemisen syyksi arvioinut, mutta lääkärit ja vakuutusyhtiö olivat toista mieltä, nyt silmä on melkein sokea, hahmot vaan näkee.
Varomista kaikille rapuissa liikkujille, kuin liukkautta myös saa varoa niin vanhat kuin nuoretkin.
Vahvoista luista saamme olla onnellisia ano 13,38, näin ei kaikilla ole, sitkeys myös hyvä asia.
Minulla on myös tuo emännän "jatke," kahden askelman rappunen, jolla voin toimia ja juuri juuri yllän sen avulla lähelle yläkaappeja.
Pyrin sinne laittamaan tavaroita mitä harvemmin tarvitsen.
Olisipa noin helppoa kaupassa käynti, kuin sinulla Mdk.mdk, mutta toisaalta hyvä minulle on kyllä edes nuo kauppareissut jaksaa, jäisi olemattomaksi liikkuminen, koska en niin sitkeä lenkille lähtijä ole mitä sinä ole.
No niin nyt päivän seurantaan mitä tapahtuneekaan, pitää vielä sanoa, että La Promessan liikuttavuus sai vedet silmistä vuotamaan minullakin, vaikka tarua tiedänkin sen olevan, näin herkkyys esiin välistä purkautuu.
Hyvän päivän toivotukset ja heippa!Hyvää Miinanpäivää! Miina olikin oli oikea ”pommi” miesten
maailmassa viime vuosisadan alussa. Valtiopäivilläkin, kun
puhemies (tottakai se oli mies) olisi halunnut kiirehtiä eteen-
päin, niin Miina sanoi päättäväisesti: - Kyllä minä kumminkin
käytän puheenvuoroni! Saamme kiittää Miinaa ja monta aika-
laistaan, rohkeaa naista, jotka saivat aikaan muutoksia, jotka
koskivat naisten elämää.
Ainoa Miina, jonka olen henkilökohtaisesti tuntenut, oli kyläl-
lämme asunut Miina, jota Sopos-Miinaksi kutsuttiin. Hän asui
koulutiemme varrella olleessa mökissään, ”Miinan mökissä”.
Jos olimme kuulleet kylän tietotoimistosta, että Miina on saanut
paketin pojaltaan Amerikasta, niin mentiin koulumatkalla käy-
mään Miinan luona. Siinä toivossa, että poika oli lähettänyt
karkkia, jota emme ikinä olleet saaneet maistaa, mutta olimme
kuulleet, että maistuu paremmalle kuin sokeri.
Kerran oli Miina saanut purukumia, luuli sitä karkiksi, mutta
sanoi että ne ovat sitkeitä, eikä hänellä ole hampaita, joten hän
jakoi purkat meille kristillisesti tasajakoon. – Se oli ensimmäinen
kerta, 1947, kun sain maistaa purkkaa. Sitten -51 muistan Jenkki-
purkat, ”jotka venyivät ja paukkuivat”! 😊
Mutta nuo Miinalta saadut amerikkalaispurkat olivat aarteita,
jotka yritettiin pitää purukelpoisina mahdollisimman pitkään.
Ei taatusti olleet hygienisesti säilytettyjä, kun ne illalla laitettiin
talteen ja niitä purra vätkytettiin päivästä toiseen. Oli kuitenkin
elämys, kun tiesi että se oli oikeata purkkaa, jota oltiin itse yritetty
tehdä pihkasta. Kuusen pihka saattoi olla roosaa, nätin värista ja
kovaa, kun taas petäjän pihka oli kellertävää ja usein liian löysää
ja tarttui hampaisiin.
Syksyllä pureskeltiin viljankorjuuaikana vehnän jyviä. Niissähän
sitkosainesta, joten pikkuhiljaa oli pieni vehnäpullataikina suussa!
Tästäpä onkin hyvä siirtyä päivän puuhiin. On leipomapäivä.
Teen sämpylöitä, joihin laitan mukaan porkkanaraastetta. Jälki-
lämmöllä laitan jotakin uuniruokaa.
Lokakuu on alkanut ja odotetut tv-ohjelmat alkavat.
Huomenna esim. alkaa Robinson, taitaa olla Selviytyjiä vastaava
ohjelma Suomessa. –
Rattoisaa päivän jatkoa!
Rauhaisaa Iltaa Korvesta@
Kävin aamulla KAKS.n labrassa kilpirauhaskokeissa. Arvot olivat ns. viitearvoissa, mutta laskeneet jyrkästi keväästä. Itsetohtori muuttaa nyt annostusta ylöspäin.
Samalla reissulla hoidin muitakin asioita. Osan apuvälinevarastosta lainaamistani tavaroista pyysin hakemaan pois. Huvitti, säännöt ovat tiukentuneet, sanoivat, että ne on palautettava itse.
No, neuvottelun tuloksena hakevat pois.
Keskustelin myös potilasasiamiehen kanssa, mielenkiintoinen keskustelu, odotan ortopedin vastaanottoa ja sen jälkeen teemme päätöksen jatkosta.
No, tällainen terveydenhoitoon liittyvä aamupäivä.
Nyt iltaohjelma jo pitkällä. Taidepiirissä kiva ilta. Teemme syksyn aikana Kajaani aiheisen työn. Hienoja töitä kaikilla.
Minulla valmistumassa kalkkisillan venetsialaiset maalaus.
l- AnonyymiUUSI
Onko koko palstan tarpeen tietää terveystietosi? Nehän ovat salattavaa tietoa.
Anonyymi kirjoitti:
Onko koko palstan tarpeen tietää terveystietosi? Nehän ovat salattavaa tietoa.
Salattava tieto tarkoittaa sitä, että kukaan toinen ei saa terveystietojasi levitellä.
Omista asioistaan saa kertoa, jos haluaa.Eliaana kirjoitti:
Salattava tieto tarkoittaa sitä, että kukaan toinen ei saa terveystietojasi levitellä.
Omista asioistaan saa kertoa, jos haluaa.Näin olen ymmärtänyt ja paljonhan painotetaan vertaistukea, miten muuten vertaistukea voisi jakaa kuin kertomalla omia kokemuksiaan ja olla rehellinen itselleen ja toisille.
- AnonyymiUUSI
korpikirjailija kirjoitti:
Näin olen ymmärtänyt ja paljonhan painotetaan vertaistukea, miten muuten vertaistukea voisi jakaa kuin kertomalla omia kokemuksiaan ja olla rehellinen itselleen ja toisille.
Juurikin.
Esim. terveydenhuollon koulutuksissa käytetään tapausselostuksia, joka tarkoittaa sitä, että kerrotaan joku sairaustapaus ja miten sitä on hoidettu, miten diagnoosiin on päädytty.
Siis mitään nimiä tai paikkoja ei kerrota.
Siis se ei ole juoruamista, niinkuin joskus näkee väitettävän.
Koskaan ei esim. oppilaita viedä potilaan hoitotilanteisiin, kysymättä potilaalta,
näin aikakin ennen oli. korpikirjailija kirjoitti:
Näin olen ymmärtänyt ja paljonhan painotetaan vertaistukea, miten muuten vertaistukea voisi jakaa kuin kertomalla omia kokemuksiaan ja olla rehellinen itselleen ja toisille.
Lisään vielä kilpirauhasen vajaa,- liikatoiminnasta, potilas voi itse seurata oireitaan. Voimme itse tehdä johtopäätöksiä kun tiedämme P-THS arvot pitkällä aikavälillä. Ainäkin minä osaan lukea verikokeiden tuloksia ja ryhtyä toimenpiteisiin, joko omatoimisiin tai ottamaan yhteyttä asiantuntijoihin.
korpikirjailija kirjoitti:
Lisään vielä kilpirauhasen vajaa,- liikatoiminnasta, potilas voi itse seurata oireitaan. Voimme itse tehdä johtopäätöksiä kun tiedämme P-THS arvot pitkällä aikavälillä. Ainäkin minä osaan lukea verikokeiden tuloksia ja ryhtyä toimenpiteisiin, joko omatoimisiin tai ottamaan yhteyttä asiantuntijoihin.
On hienoa, että omahoidon systeemit kehittyvät.
Minäkin ammattini vuoksi olen osannut lukea jo kauan tuloksia.
On hienoa, että nykyään asiaa voidaan laajentaa ihmisille itselleen.
Siitä on paljon hyötyä sekä ihmiselle itselleen, että terveydenhuollon säästöihin.- AnonyymiUUSI
korpikirjailija kirjoitti:
Lisään vielä kilpirauhasen vajaa,- liikatoiminnasta, potilas voi itse seurata oireitaan. Voimme itse tehdä johtopäätöksiä kun tiedämme P-THS arvot pitkällä aikavälillä. Ainäkin minä osaan lukea verikokeiden tuloksia ja ryhtyä toimenpiteisiin, joko omatoimisiin tai ottamaan yhteyttä asiantuntijoihin.
Verikokeiden tulokset saa paperille ja niissä on merkitty viitearvot. Kuka tahansa osaa verrata omaa tulostaan niihin. Lisäksi on merkki * , jos srvo on poikkeava. Näkyyhän ne omakannassakin.
Anonyymi kirjoitti:
Verikokeiden tulokset saa paperille ja niissä on merkitty viitearvot. Kuka tahansa osaa verrata omaa tulostaan niihin. Lisäksi on merkki * , jos srvo on poikkeava. Näkyyhän ne omakannassakin.
Arvojen seuranta ei ole yksinkertaista.
Seuranta vaatii muutakin kuin vakio viitearvoja. Viitearvoja seuratessa apuna on pitkäaikainen arvojen seuranta pylväsdiagrammin avulla.
Viitearvot, mikä on minulle hyvä taso voi olla sinulle eri. Seuraamalla oireita kehossa voi ymmärtää, että tarvitataanko lisää thyroksinia tai vähennetäänkö päivittäisiä annoksia. Hyvä esimerkki joka voi hälyttää on tyypilliset sairauden oireet ja mielialan heittelyt.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
SDP palauttaa Suomen kansalle kulta-ajat
Hyvinvointivalto on pääosin SDP:n ja osin myös Maalaisliiton rakentama. Hyvinvointivaltion ylläpito edellyttää oikeude14813137Aamun Riikka: työttömyydessä lähestytään viime laman synkintä vaihetta
Nopeasti mentiiin upean Marinin hallituksen ennätystyöllisyydestä toiseen ääripäähän, kohti Suomen historian kurjimpia t729591Älkää vassarit kuvitelko, että Marinin kulta-ajat palaavat
Vaikka demarit voittaisivat seuraavat vaalit, se ei palauta Marinin taskut-täyteen-kelasta-aikaa takaisin, ei voi eikä h949074Suomen velka kasvoi ennätysvauhtia - Mäkynen repostelee
– Velka kasvoi eniten tilaston historiassa, Mäkynen kirjoittaa. – Vuoden 2025 toisella neljänneksellä selvästi eniten k137705Giorgia Meloni vs Riikka Purra
Kyllä Italian pääministeri on kauniimpi ja seksikkäämpi, kuin Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra. Mitä jotkut näk386704Johtuuko vasemmistolaisten inho kristinuskoa kohtaan heidän islamin uskostaan?
Tätä jäin pohdiskelemaan.1476124Ohhoh. Kokoomusvirkamiehen mukaan Suomessa ei ole työttömyyskriisiä
Kun kokoomuksen johtama hallitus epäonnistuu täydellisesti talouspolitiikassaan, niin aikaisemmin erittäin pahaksi määri153104En lähde armeijaan enkä siviilipalvelukseen
Maanantaina telkan uutisissa toistamiseen kerrottiin tästä luuserista, joka kärsii muka "masennuksesta", mutta nauraa rä3911169Aikuisten säälittävä käytös
Mikä mahtaa aikuisia hiertää ja mistä näin kovaa että alaikäisen pahoinpitelyn jälkeen vielä kirjotellaan täällä. Sana v71123YLE: Stora Enso Imatra aloittaa yyteet
www.hs.fi/talous/art-2000011528377.html Yle: Stora Enso aloitti muutosneuvottelut Imatran-tehtailla Metsäteollisuus|Yl84970