jos sinua vedetään auton peräkärryssä(etuosassa) 20km/h ja hyppäät ilmaan 40senttiä,siirrytkö tullessasi alas kärryssä taaksepäin?
sama kyssäri ja tilanne mutta nopeutta 70km/h ja hypyn korkeus kuvitteelliset 2metriä,miten käy,minne päädyt?
sama kyssäri ja tilanne mutta nopeutta 70km/h ja hypyn korkeus kuvitteelliset 2metriä,miten käy,minne päädyt?
Vastaukset 15
Vanhimmat
kärry liikkuu enemmän, joten SINÄ et varsinaisesti siirry yhtään minnekkään. Nopeasti laskien taidat pysyä kärryillä;)
Koska pyrit säilyttämään molemmissa tapauksissa nopeuden (newtonin I laki) et liiku kärryn suhteen minnekkään. Oletetaan siis, että hypystä ei aiheudu mitään vaikuttavaa voimaa kärryyn, koska se sitä ei ole mainittu. Jos kärry olisi kiihtyvässä liikkeessä tasaisen liikkeen sijaan hypyn korkeudella olisi merkitystä ja kiihtyvyydellä.
Oikeasti hypätessäsi vaikutat ponnistaessasi kärryyn tietyllä voimalla jolloin kärrynpyörien ja maan välinen kitka suurenee ja nopeuden säilyttäminen ei tule kysymykseen kärryn suhteen, joten jos hyppäät tarpeeksi korkealle, kärry jää itseasiassa sinun taaksesi.
ööh tai jotain.
F = ma
Nopeuden muutokseen vaaditaan jokin vaikuttava voima.
Hyppääjään ainoa peräkärryyn nähden taaksepäin vaikuttava voima on ilmanvastus. Mikäli siis ilmanvastusta ei otettaisi huomioon, tai jos peräkärry olisi katettu, voisit hyppiä ja pomppia pystysuunnassa miten haluaisit tipahtamatta kärryiltä.
Molempiin vastauksiin vaikuttaa hyppääjän massa, etukuvannon pinta-ala ja ilmanvastuskerroin. Jos annat nämä arvot, niin voin laskea melko suurella tarkkuudella vastauksen (ilman tiheys vaikuttaa tietenkin myös, mutta sille löytyy hyvä arvio helposti).
20 km/h vauhdissa pysyy varmasti kärryillä, eikä taaksepäin liikuttua matkaa ehkä edes huomaisi.
70 km/h vauhdilla liikkuva ilmavirta saa jo aikaan melko suuren voiman. Veikkaisin kuitenkin, että kärryillä pysyttäisiin edelleen.
Koska vetävä auto aiheuttaa niin turbulenttista ilmaa taakseen ettei sen suunnasta ja suuruudesta ole varmaa tietoa saatavissa, laskeminen on poissa laskuista.
Ainoa keino selvittää ilmanvastus hyppääjälle on kokeellien. Eli tuulitunneli ja sumupistooli.
Tuota ei juuri kannata käytännössä kokeilla avoperäkärryllä, sillä on takuuvarmaa, että päädyt sairaalaan kompastuessasi ja pudottuasi kärrystä.
Asian voi selvittää hyvin helposti turvallisestikin. Kai jollakin tutullasi on asuntovaunu tai -auto, sillä sitä käyttämällä voitaisiin taata kokeen täysi turvallisuus? Siispä vain sillä ajelemaan ja hyppelemään. Hypyt voisi vielä dokumentoida videokameralla.
Tosin en ymmärrä, mitä uutta voisit asiasta saada selville, koska voit tehdä tuon saman milloin tahansa pelkästään hyppäämällä ilmaan. Maapallon pinnan nopeus Suomen leveysasteilla on noin 800 km/h, joten voit tehdä kokeen näin vielä suuremmassa nopeudessa.
Jos taas tarkoituksesi on selvittää ilmanvastuksen vaikutusta, mene hyppelemään aukealle paikalle kovan myrskyn aikana. Halutessasi vielä tehostaa ilmanvastuksen vaikutusta voit ottaa paksuhkon styrokslevyn mukaan. Mutta varo, ettei tuuli vie sinua mukanaan.
Se riippuu ilmassaolosta. Kun hyppää kärryn etuosassa, niin kärry menee eteenpäin 20 km tai 70 km tunnissa kun olet ilmassa. Sitten putoat kärryn takaosaan tai maahan.
En osaa laskea näitä metrejä. Voisko joku auttaa.
Oliko täällä vielä muita, jotka ovat lintsanneet tai nukkuneet fyssan tunnit?
olisi turvallinen jos sinulla olisi nopea moottorivene ja trampoliini sen takana.
Sitten kun olet ponnistanut oikein korkealle ja vene kiitää allasi hurjaa vauhtia on hyvä alkaa pohtia mitkä voimat sinuun ja veneeseen vaikuttavat.
Testaapa seuraavan kerran linja-autossa tai junassa. Hyppää käytävällä ja mieti paiskaudutko taaksepäin?
Peräkärryllä tai avoimella lavalla taaksepäin vievä voima johtuu ilmanvastuksesta. Jos peräkärryä vetää korkea pakettiauto, voit hyppiä rauhassa.
Eli peräkärryn vauhti on 20 km/h. Kun hyppäät peräkärryllä ylöspäin, jalkapohjastasi lähtee kaksi nopeusvektoria, toinen ylös ja toinen peräkärryn etenemissuuntaan. Nopeusvektori kärryn kulkusuuntaan on sama kuin kärryn nopeusvektori, eli 20 km/h. Nopeusvektori ylöspäin riippuu siitä kuinka kovaa ponkaiset. Joka tapauksessa, ponkaisit sitten kuinka kovaa tahansa, peräkärryn lattia vie sinua koko ajan samaa vauhtia eteenpäin kuin sen oma vauhti on. Tällöin sinun ei tarvitse kuin ponkaista ylöspäin, koska kärryn lattian välityksellä sinuun aiheutuu itsestä riippumatta eteenpäin suuntautuva nopeusvektori.
Mikäli haluat hypätä pois kärryltä, se tapahtuu saman suuntaisella hyppyvoimalla, kuin hyppäisit paikallaan olevasta kärrystä. Toinen asia onkin sitten alastulo..
"jos sinua vedetään auton peräkärryssä(etuosassa) 20km/h ja hyppäät ilmaan 40senttiä,siirrytkö tullessasi alas kärryssä taaksepäin?"
-Kyllä, koska menetät hypyn aikana liike-energiaasi ilmanvastuksesta johtuen.
"sama kyssäri ja tilanne mutta nopeutta 70km/h ja hypyn korkeus kuvitteelliset 2metriä,miten käy,minne päädyt?"
-Jotta kysymykseen voisi vastata, olisi tiedettävä henkilön massa ja pinta-ala menosuuntaan nähden.
Mitä vähemmän massaa sinulla on ja ja mitä suurempi pinta-ala sinulla on sitä enemmän menetät nopeuttasi ja sitä taemmas lysähdät.
eikö missään vaiheessa maan vetovoima hidasta hyppääjää jolloin moottorivoimalla menevä ajopeli loittonee alastulijasta?
Voisiko jossakin esim. Jupiterin pinnalla vaikutus olla merkittävämpi?
Kuinka lähellä Jupiteria voi olla "pysyvä" kiertorata.Tuntuisi, että nopeus/vetovoima pitäisi olla jokin vakio että kiertorata syntyy?
Myönnän, vielä pientä viilaamista ennenkuin olen fyysikko.Mutta vielä: kaksoistähdet, ovatko kvasareja, nehän pyörii lähellä toisiaan, jostain muistan, että mahd.30 kert. ympäri/ sek.
Mikähän niiden etäisyys toisistaan on?
Vetovoima on pystysuuntainen komponentti tai vektori, ei vaikuta sivusuuntaisiin vektoreihin. Ei jupiterissakaan.
Joku jo mainitsikin jos hyppäät maapallonpinnalla, nopeutesi riipoo äänennopeutta silti tulet samoille sijoille. luodeilla rupeaa koriolis ilmiö vaikuttamaan jolloin se jätättää.
Jupiterin kaasukehän ulkopuolella kun nopeutta on tarpeeksi on kohtuullisen vakio kiertorata mahdollista. Kaasukehän kitka tekee alempana kiertämisen ilman lisäkiihdytyksiä mahdottomaksi.
Maapallollakin ISS. kiertää noin 450km korkeudessa sitäkin joudutaan nostamaan tosi usein ylemmäksi ilmakehän kitkan takia.
Kaksoistähdet on tähtipari joka pyörii jopa 8 tunnissa jopa vuosituhansiin toistensa ympäri.
nopeasti pyörivän parin tähdet on melkein kiinni toisissaan. Kvasaria ne ei ole.
Supernovan rajähtäessä tähdestä muodostuu helposto pulsari joka pyörii itsensä ympäri jopa tuon 30kert/sek.
Huh huh.
"eikö missään vaiheessa maan vetovoima hidasta hyppääjää jolloin moottorivoimalla menevä ajopeli loittonee alastulijasta?"
Nyt ei mieleeni tule mitään, mikä voisi moisen aiheuttaa.
Asia on itseasiassa päinvastoin; yleisen suhteellisuusteorian mukaan maapallo pyöriessään kierryttää/vetää mukanaan avaruutta kuin vatkain taikinaa (Ikään kuin maapallon ja avaruuden välillä olisi kitkaa). Tästä on se seuraus, että kyseisessä avaruudessa oleva kappale saa liike-energiaa sen mukaan, kuinka voimakasta kiertyminen on.
Tätä kiertymistä NASA juuri testaa muistaakseni 580 milj. dollaria maksaneella kokeella, jossa avaruuteen lennätetyssä satelliitissa sisälläolevan pallon pitäisi kiertyä himpun verran.
Jos kokeen jälkeen havaitaan, että pallo on kiertynyt ennustetun suuruisesti, niin se tarkoittaa sitä, että avaruus todella kaareutuu.
Samalla tämä hypoteesi, jonka yllä esitin(että kappale saa liike-energiaa "pyörivästä" avaruudesta), varmentuu.
saattaisi vetää sellaisen johtopäätöksen, että pieneltä osin olin, jos en nyt väärässä, niin epätarkasti oikeassa.
En aio nöyryyttää itseäni tämän kanssa enempää mutta kai ymmärrätte, että jos asia on noin, niin ilmakehättömällä Telluksella esim.Arsi Harjun kuula lähtisi kiertoradalle.
Noo, ettehän tekään voi aina olla oikeassa...