Tähtienvälinen komeetta 3I/Atlas kantaa ”viestiä toisesta planeettajärjestelmästä”
Miljoonien vuosien ajan jään ja pölyn palanen on ajelehtinut tähtien välissä. Tänä kesänä tuo “avaruuden viestipullo” saapui vihdoin Aurinkokunnan läheisyyteen ja sai nimekseen 3I/Atlas.
Kyseessä on vasta kolmas tunnettu tähtienvälinen komeetta. Kun Auburnin yliopiston tutkijat suuntasivat Nasan Neil Gehrels Swift -avaruusobservatorion sen suuntaan, he tekivät merkittävän löydön: ensimmäisen havainnon hydroksyylistä (OH), joka on veden kemiallinen sormenjälki.
Tutkimusartikkeli aiheesta on julkaistu The Astrophysical Journal Letters -tiedelehdessä.
Veden havaitseminen ultraviolettisäteilyn kautta on tutkijoiden mukaan suuri läpimurto tähtienvälisten komeettojen evoluution ymmärtämisessä. Aurinkokunnan komeettatutkimuksessa vesi toimii kemiallisena vertailukohtana, jonka avulla tutkijat mittaavat komeetan aktiivisuutta ja seuraavat, miten auringonvalo vapauttaa muita kaasuja komeetan ytimestä. Saman signaalin löytyminen tähtienvälisestä objektista mahdollistaa ensimmäistä kertaa 3I/Atlasin vertaamisen Aurinkokunnan komeettoihin samalla asteikolla.
Löydetyn komeetan merkittävyyttä lisää tutkijoiden mukaan se, missä veden aktiviteetti tapahtuu. Swift-observatorion havainnot paljastivat hydroksyylin, kun komeetta oli lähes kolme kertaa kauempana Auringosta kuin Maa, eli alueella, jossa vesijää ei yleensä helposti sublimoidu komeetan pinnalta. Veden häviämisnopeus mitattiin noin 40 kilogrammaksi sekunnissa, mikä vastaa täydellä teholla toimivaa paloletkun vesisuihkua. Tällä etäisyydellä suurin osa Aurinkokunnan komeetoista pysyy hiljaisina, tutkijat huomauttavat.
Voimakas ultraviolettisignaali viittaa siihen, että taustalla vaikuttaa jotain poikkeavaa – ehkä auringonvalo lämmittää pieniä jäärakeita, jotka irtoavat ytimestä ja höyrystyvät ruokkien kaasupilveä. Tällaisia veden lähteitä on nähty vain kourallisella kaukaisia komeettoja, ja ne viittaavat monikerroksisiin jäihin.
”Kun havaitsemme vettä – tai sen heikon ultraviolettikaiun, OH:n – tähtienväliseltä komeetalta, luemme viestiä toisesta planeettatarjestelmästä”, sanou Auburnin yliopiston fysiikan professori Dennis Bodewits tiedotteessa.
”Se kertoo meille, että elämän kemian ainesosat eivät ole ainutlaatuisia omalle planeettallemme.”
3I/Atlas on nyt kadonnut näkyvistä, mutta tulee jälleen havaittavaksi marraskuun puolivälin jälkeen. Tuolloin tutkijoilla on jälleen mahdollisuus seurata sen aktiivisuutta komeetan lähestyessä Aurinkoa.
Miljoonien vuosien ajan jään ja pölyn palanen on ajelehtinut tähtien välissä. Tänä kesänä tuo “avaruuden viestipullo” saapui vihdoin Aurinkokunnan läheisyyteen ja sai nimekseen 3I/Atlas.
Kyseessä on vasta kolmas tunnettu tähtienvälinen komeetta. Kun Auburnin yliopiston tutkijat suuntasivat Nasan Neil Gehrels Swift -avaruusobservatorion sen suuntaan, he tekivät merkittävän löydön: ensimmäisen havainnon hydroksyylistä (OH), joka on veden kemiallinen sormenjälki.
Tutkimusartikkeli aiheesta on julkaistu The Astrophysical Journal Letters -tiedelehdessä.
Veden havaitseminen ultraviolettisäteilyn kautta on tutkijoiden mukaan suuri läpimurto tähtienvälisten komeettojen evoluution ymmärtämisessä. Aurinkokunnan komeettatutkimuksessa vesi toimii kemiallisena vertailukohtana, jonka avulla tutkijat mittaavat komeetan aktiivisuutta ja seuraavat, miten auringonvalo vapauttaa muita kaasuja komeetan ytimestä. Saman signaalin löytyminen tähtienvälisestä objektista mahdollistaa ensimmäistä kertaa 3I/Atlasin vertaamisen Aurinkokunnan komeettoihin samalla asteikolla.
Löydetyn komeetan merkittävyyttä lisää tutkijoiden mukaan se, missä veden aktiviteetti tapahtuu. Swift-observatorion havainnot paljastivat hydroksyylin, kun komeetta oli lähes kolme kertaa kauempana Auringosta kuin Maa, eli alueella, jossa vesijää ei yleensä helposti sublimoidu komeetan pinnalta. Veden häviämisnopeus mitattiin noin 40 kilogrammaksi sekunnissa, mikä vastaa täydellä teholla toimivaa paloletkun vesisuihkua. Tällä etäisyydellä suurin osa Aurinkokunnan komeetoista pysyy hiljaisina, tutkijat huomauttavat.
Voimakas ultraviolettisignaali viittaa siihen, että taustalla vaikuttaa jotain poikkeavaa – ehkä auringonvalo lämmittää pieniä jäärakeita, jotka irtoavat ytimestä ja höyrystyvät ruokkien kaasupilveä. Tällaisia veden lähteitä on nähty vain kourallisella kaukaisia komeettoja, ja ne viittaavat monikerroksisiin jäihin.
”Kun havaitsemme vettä – tai sen heikon ultraviolettikaiun, OH:n – tähtienväliseltä komeetalta, luemme viestiä toisesta planeettatarjestelmästä”, sanou Auburnin yliopiston fysiikan professori Dennis Bodewits tiedotteessa.
”Se kertoo meille, että elämän kemian ainesosat eivät ole ainutlaatuisia omalle planeettallemme.”
3I/Atlas on nyt kadonnut näkyvistä, mutta tulee jälleen havaittavaksi marraskuun puolivälin jälkeen. Tuolloin tutkijoilla on jälleen mahdollisuus seurata sen aktiivisuutta komeetan lähestyessä Aurinkoa.
Vastaukset 13
Vanhimmat
"Vesipullo" toiselta tähdeltä.
Eikä taaskaan tutkita!
Ei vielä voida. Aurinko meidän ja komeetan välissä nyt.
Omat eväät mukana. Pitäisi tarkastaa ettei väkevämpää seassa sillä veijarilla.
Ei sitä tiedä mitä örkkejä siellä on.
Kännipäissään tömäyttää vaikka suoraan Kiteelle janoisena.
Puolikinlitraa sinolia ja känni on todellinen.
3i/atlas on muuttanut väriäänkin aurinkokuntaan tullessaan. Alkoi hohtaa vihreää lähestyessään Marsia. Syynä korkea nikkelipitoisuus ilman rautaa, mikä on todella omituista. Ens kuussa kun tulee auringon takaa esiin, niin pitäisi pystyä näkemään lähempää tämä erikoinen taivaankappale.
3I/Atlasin kehityskaari ja sen luonteesta kertovat hypoteesit
"Kohde todellakin lentää oudosti – retrogradisesti eli planeettojen liikkeen suuntaa vastaan. Jotkut tiedemiehet, mukaan lukien Harvardin yliopiston professori, uskovat, ettei se ole komeetta ollenkaan, vaan avaruusolentojen avaruusalus. Voisiko se olla keinotekoinen kohde?"
Se on ilmeisesti keinotekoinen kappale, ja sen radioliikenteessä velloo Nasan salailu.
Nasa ihmeissään!
Toisesta aurinkokunnasta! Wau.
Kovin vähäiseksi on jäämässä tuon anti tieteellee.