Katselin pöytäkynttilää, joka vain vaivoin jaksoi enää palaa. Sen sydän oli niin heikko, että sen lämpö ei jaksanut sulattaa kyntilää ulkopintaansa asti vaan liekki upposi yhä syvemmälle kuorien sisään. Nyt liekki teki kuolemaa hukkuessaan liikaan steariiniin, joka ei palanut, eikä toisaalta päässyt valumaan kynttilän reunoilta poiskaan.
Mietin, että joissain ihmisissä on jotain samaa. Heillä on niin kylmä ja tunteeton sydän, että he hukkuvat lopulta ulkokuoreensa. Lämpö ei heistä ulos säteile ja jäävät yksin, kunnes kuihtuvat ja kuolevat hiljaa pois.
Toiset palavat ylitsevuotavasti loppuun asti, ehkä nopeasti, mutta kirkkaasti. He tuovat ja luovat valoa ympärilleen ja keräävät seuraajia ja ihailijoita.
Kumpaan ryhmään itse kuulut, kirkkaisiin ja säihkyviin vai hiljaa hiipuviin ja pimeyteem hukkuviin
Mietin, että joissain ihmisissä on jotain samaa. Heillä on niin kylmä ja tunteeton sydän, että he hukkuvat lopulta ulkokuoreensa. Lämpö ei heistä ulos säteile ja jäävät yksin, kunnes kuihtuvat ja kuolevat hiljaa pois.
Toiset palavat ylitsevuotavasti loppuun asti, ehkä nopeasti, mutta kirkkaasti. He tuovat ja luovat valoa ympärilleen ja keräävät seuraajia ja ihailijoita.
Kumpaan ryhmään itse kuulut, kirkkaisiin ja säihkyviin vai hiljaa hiipuviin ja pimeyteem hukkuviin
Vastaukset 35
Vanhimmat
Olen kynttilöiden valmistaja. 🖖😎
🦄
Puuilo lehdessä oli myytävänä tee se itse kynttilätarvikkeet mutta etkö pääsisi helpommalla ostaisit myrskylyhdyn ja lamppuöljyä
Nii vissii
Kiitti aivan vit ältsisti
Onkohan sinulla edelleen itsepintaisesti obskuuri T vähäsen vinossa? T sivusta
Hieno kirjoitus. Olen se joka palaa kirkkaasti, rohkeasti, samalla näkyvästi ja mahdollisesti helposti sammutettavast, väärissä käsissä. Silloin liekki voi olla vaikea uudelleen sytyttää. Naiselta
Ps naiselta. palstasedällä oli teille asiaa, ei mulle esim
Halvoissa pöytäkynttilöissä on usein tuo ongelma. Liian ohut sydänlanka.
Lämmität sukkapuikon liekissä ja tökkäät reiän alaviistosta ulkokuoresta läpi aina sulaan steariiniin asti.
Tämä ohitusleikkaus auttaa ahdistukseen.
Käytän ainoastaan sähkökynttilöitä. En tykkää että kotiin tulee mitään savua. Vaikkakin röökiä on elämän aikana tullut vedettyä, mutta koti on pyhä paikka.
Olen sädetikku, paloin hetken, nyt on jäljellä ruma runko.
Tein itse ja säästin. Savu oli kamala. Nyt olen palovakuutustarkastaja 🤭
Aina kannattaa olla puntti aaa-pattereita taskussa jos joku menis vaikka halpaan. Hah haa
Jotku on niin kovasti sekä muovi-, että nahkakortin perään niinku ihan että Vaude
Hyvä haju kynttilöistä.
Kaunis kuvaus ja hyvin syvällinen kysymys.
Palaa rohkeasti…
Olen ajoittain rätisevä kynttilä. Minulle on sanottu, että olen taistelija. Sitkeästi ja tiukasti pidän kiinni elämän liekistä. Silti liekkini rätisee, koska langassa on epäpuhtauksia. Minulle on ollut hyväksi sydänlankaani on leikattu lyhyemmäksi. Nyt se alkaa olla sopivan mittainen. Palan hyvin jos lempeä ihminen minut sytyttää.
Olen harjoitteluversio kynttilästä, mutta rakastan silti itseäni, koska tiedän, että jokaisen on lähdettävä liikkeelle jostain. Olen nykyisin melko myötätuntoinen jokaista kynttilää kohtaan. Jokaisen olosuhteet ovat, mitkä ovat. Lämpöä voi harjoitella levittämään ja haluni on tukea toisia kynttilöitä loistamaan, koska yhdessä valo loistaa kirkkaimmin.
Hieno kuvaelma. Kuten aloituskin. Yp
Hyvä
Pala loppuun rauhassa
Sori, ei oo aikaa itselleni. Huomioin kaikki rakkaani loppuun palamisen aikataulussa.
Sinullakin täällä asenne taas elämäniloa pursuten. T naiselta sivusta
Mää luannehdin näitä muita liekkejä varmaan ensisijaisesti ainakin?
Se on mun tyä, minä kirjaan, kirjailen. Prööt
Tervemenoa
Tämä ikävä murtumispisteeseen asti vihjailu antaa ymmärtää että ei mitään ollu eikä tule. Niin, sinulle kolmen peukuttaja. Saan näyttämään itseni hölmöltä jos minun asioita on selvitelty enkä tiedä siitä itse.
Hieno kirjoitus. Hienosti sommiteltu ajatelma.
Kuulun pyromaanisakkiin, joka on leikkinyt tulella lapsesta asti. Saan tehtyä tulet sateisessa metsässä, jäisessä metsässä ja vaikka puuttomalla luodolla keskellä selkää, jos on tarvis.
(hihitystä)
En tiedä kumpaanko kuulun, mutta hyvä pohdinta sinulta. Vertauskuvat on mainioita havainnollistajia.
Jasu
Kyllähän tuo tyhjännauraja poisti sydänlangan.
Miten sinulla on aloituksen kirjoittaja? Kiinnostaa, miten näet itsesi?
Niin tosiaan, taisit jo vastata kysymykseen…
Olen sellainen kahlittu tuli kuin lampunhenki. Hyvä renki, huono isäntä!
Kaunis aloitus.
Onpa tuo liekki joskus lepatellut aika pahastikin, vielä tuossa sitkaasti kituuttaa, lähiympäristöään kevyesti lämmittää
Ja miksi sydänlankani poistetaan joka kerta.
Ilman sitä ei kynttilä ole kynttilä.
Vilma
Olen ehdottomasti kynttilän liekki joka hukkuu kuoreensa. Pienen pieni kituuttava liekki sydänlangassa joka vain odottaa sitä hetkeä kun tapahtuu jotakin mikä muuttaa tilannetta suuntaan tai toiseen.
Pieni ilmanvire voi sammuttaa hiemmeän loisteeni hetkessä, tai auttava käsi ryystää liiallista steariinia pois antaen liekilleni tilaa hengittää. Tuolloin palan hetken kirkkaasti, mutta savuttaen.
Olen ehdottomasti oportunisti ja tilanteiden välissä kituutan pikkuruisella liekilläni sen sammumiseen asti.
Pitää linjata ja vähän säätää aina https://youtu.be/MTDkN_gP614?si=Xmkv5UwnZ82krHBu