Elämän järjettömyys

ei sitä huvita kun on niin masentunut

tarkoititko että työttömäksi työnhakijaksi? äärimmäisen huono ehdotus masentuneelle, siellä se masennus ja epätoivo paisuu massiiviseksi kun joutuu kuntouttavaan työhön ym pakotteisiin

Niin tiedän, ne kiinnostavat asiat kävelee kadulla ohitse lujaa vauhtia.....

Kävit sä katsomassa ne chatit joista kerroin sulle. Eli ei kiinostanut.

Anonyymi kirjoitti:

Kävit sä katsomassa ne chatit joista kerroin sulle. Eli ei kiinostanut.

Tämä oli siis masentuneelle miehelle. Eli naiset ja paneminen kiinnostaa mutta eihän sitä naista saa kun sulla on sosiaalia pelkoja joille sä et halua tehdä mitään. Sä et halua edes opetella sosiaalista vuorovaikutusta.

Anonyymi kirjoitti:

Tämä oli siis masentuneelle miehelle. Eli naiset ja paneminen kiinnostaa mutta eihän sitä naista saa kun sulla on sosiaalia pelkoja joille sä et halua tehdä mitään. Sä et halua edes opetella sosiaalista vuorovaikutusta.

Lue lisää

Saaks niitä naisia vaik yrittäis nykyää?

Anonyymi kirjoitti:

Saaks niitä naisia vaik yrittäis nykyää?

En tiedä kun en ole mies. Mutta pointti on se että masentunut mies ei edes pääse juttelee naisen kaa koska hänellä on niin pahat sosiaaliset pelot että netissä puhuminen pelottaa.

Anonyymi kirjoitti:

En tiedä kun en ole mies. Mutta pointti on se että masentunut mies ei edes pääse juttelee naisen kaa koska hänellä on niin pahat sosiaaliset pelot että netissä puhuminen pelottaa.

Lue lisää

Tinderissä ei ainakaan saa vaik yrittäis. 75% käyttäjistä miehiä, loput naisia/botteja. Ja seuranhaku netissä aikalailla

Anonyymi kirjoitti:

Tinderissä ei ainakaan saa vaik yrittäis. 75% käyttäjistä miehiä, loput naisia/botteja. Ja seuranhaku netissä aikalailla

En tiedä kun en ole koskaan ollut tinderissä. Netissä on muitakin foorumeja hakea seuraa kuin tinder. ja foorumeja joista voi hakea ystäviä ja kavereita.

Anonyymi kirjoitti:

En tiedä kun en ole koskaan ollut tinderissä. Netissä on muitakin foorumeja hakea seuraa kuin tinder. ja foorumeja joista voi hakea ystäviä ja kavereita.

Parisuhde asioissa oli tinder tai ei sukupuolijakauma oin miesvoittoinen ja sorsii normaali keskivertoa miestä. Algortimtin jne

Anonyymi kirjoitti:

En tiedä kun en ole koskaan ollut tinderissä. Netissä on muitakin foorumeja hakea seuraa kuin tinder. ja foorumeja joista voi hakea ystäviä ja kavereita.

Jossain vaiheessa kai se toinen ihminen täytyy tavata kuitenkin ihan elävässä elämässä.
Sosiaaliset pelot eivät helpota sitäkään tilannetta.

Anonyymi kirjoitti:

Jossain vaiheessa kai se toinen ihminen täytyy tavata kuitenkin ihan elävässä elämässä.
Sosiaaliset pelot eivät helpota sitäkään tilannetta.

Mutta miten mies voi saada naista kun ei uskalla jutella. Jos se seksi on ratkaisu kaikkeen niin ei tilanne parane sillä että palstoilla puhuu kuinka se nainen olis paras apu ongelmiin

Anonyymi kirjoitti:

Parisuhde asioissa oli tinder tai ei sukupuolijakauma oin miesvoittoinen ja sorsii normaali keskivertoa miestä. Algortimtin jne

No toi on surullista ettei normaali mies kelpaa naisille. Mä en voi sille mitään jos naisilla on korkeat vaatimukset

Anonyymi kirjoitti:

Kävit sä katsomassa ne chatit joista kerroin sulle. Eli ei kiinostanut.

Ne vaatii rekisteröitymisen joten en jaksanut.

Masentunut Mies

Anonyymi kirjoitti:

Tämä oli siis masentuneelle miehelle. Eli naiset ja paneminen kiinnostaa mutta eihän sitä naista saa kun sulla on sosiaalia pelkoja joille sä et halua tehdä mitään. Sä et halua edes opetella sosiaalista vuorovaikutusta.

Lue lisää

Maksullisiin naisiin voisin mennä mut enhän mä voi kun sekin vaatii sosiaalisuutta ja pitää uskaltaa tavata.

Masentunut Mies

Anonyymi kirjoitti:

Parisuhde asioissa oli tinder tai ei sukupuolijakauma oin miesvoittoinen ja sorsii normaali keskivertoa miestä. Algortimtin jne

Itse en ole koskaan ollut Tinderissä mutta olen kuullut paljon juttua että sieltä löytää seuraa ainoastaan top 10% kaikkein komeimmat miehet. Lopuille miehille Tinderissä jää pelkkä luu käteen. Niin ja oliko niin että Tinderissä varmaan 90% etsii pelkkää seksiseuraa? Loput 10% ehkä myös parisuhdetta? Joka deittisivuilla sama juttu että niissä on naisten markkinat kun miehiä on yksinkertaisesti aivan liikaa. Löydä siinä nyt sitten seuraa varsinkaan jos et kuulu tuohon 10 prosentin komeimpien miesten joukkoon. Kun on tarpeeksi komea niin silloin ei joudu tekemään aloitteita naisille ja saa seuraa vaikka olis kuinka epäsosiaalinen mörökölli hyvänsä.

Masentunut Mies



Masentunut Mies

Anonyymi kirjoitti:

Itse en ole koskaan ollut Tinderissä mutta olen kuullut paljon juttua että sieltä löytää seuraa ainoastaan top 10% kaikkein komeimmat miehet. Lopuille miehille Tinderissä jää pelkkä luu käteen. Niin ja oliko niin että Tinderissä varmaan 90% etsii pelkkää seksiseuraa? Loput 10% ehkä myös parisuhdetta? Joka deittisivuilla sama juttu että niissä on naisten markkinat kun miehiä on yksinkertaisesti aivan liikaa. Löydä siinä nyt sitten seuraa varsinkaan jos et kuulu tuohon 10 prosentin komeimpien miesten joukkoon. Kun on tarpeeksi komea niin silloin ei joudu tekemään aloitteita naisille ja saa seuraa vaikka olis kuinka epäsosiaalinen mörökölli hyvänsä.

Masentunut Mies



Masentunut Mies

Lue lisää

Tuli nimimerkkikin vahingossa kahteen kertaan.

Masentunut Mies

Anonyymi kirjoitti:

No toi on surullista ettei normaali mies kelpaa naisille. Mä en voi sille mitään jos naisilla on korkeat vaatimukset

Joo, tavallinen mies ei ole Suomessa kelvannut naisille varmaan viimeiseen 15-vuoteen ehkä joitakin yksittäistapauksia lukuunottamatta.

Toki en varmaan ihan tavallinen ihminen ole kun mulla Add, Asperger, sosiaalisten tilanteiden
pelkoa, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, Masennus, pakko-oireinen häiriö.

Masentunut Mies

Anonyymi kirjoitti:

Mutta miten mies voi saada naista kun ei uskalla jutella. Jos se seksi on ratkaisu kaikkeen niin ei tilanne parane sillä että palstoilla puhuu kuinka se nainen olis paras apu ongelmiin

Lue lisää

Eikai siinä pakko ole jutella kun panee vaan?

Anonyymi kirjoitti:

Ne vaatii rekisteröitymisen joten en jaksanut.

Masentunut Mies

okei. oli liian rankkaa

Anonyymi kirjoitti:

Ne vaatii rekisteröitymisen joten en jaksanut.

Masentunut Mies

Eli ei ole niin paljon halua kehittää sosiaalisia taitoja jos se nimerkin keksiminen on liian rankkaa

Anonyymi kirjoitti:

Maksullisiin naisiin voisin mennä mut enhän mä voi kun sekin vaatii sosiaalisuutta ja pitää uskaltaa tavata.

Masentunut Mies

mitä ajattelit tehdä sen eteen eteen että asiat menis eteenpäin. Saathan täällä vuodesta toiseen samaa toistaa mutta ei se tuota tulosta

Anonyymi kirjoitti:

Joo, tavallinen mies ei ole Suomessa kelvannut naisille varmaan viimeiseen 15-vuoteen ehkä joitakin yksittäistapauksia lukuunottamatta.

Toki en varmaan ihan tavallinen ihminen ole kun mulla Add, Asperger, sosiaalisten tilanteiden
pelkoa, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, Masennus, pakko-oireinen häiriö.

Masentunut Mies

Lue lisää

niin ja sulla oli se alkoholiongelmakin . Olet vasta vähän aikaa ollut raitis.

Anonyymi kirjoitti:

Joo, tavallinen mies ei ole Suomessa kelvannut naisille varmaan viimeiseen 15-vuoteen ehkä joitakin yksittäistapauksia lukuunottamatta.

Toki en varmaan ihan tavallinen ihminen ole kun mulla Add, Asperger, sosiaalisten tilanteiden
pelkoa, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, Masennus, pakko-oireinen häiriö.

Masentunut Mies

Lue lisää

Ja sua on yritetty neuvoa mutta kun sulla ei ole halua kun se nimimerkin keksiminen chattiin on liian työlästä

Anonyymi kirjoitti:

Itse en ole koskaan ollut Tinderissä mutta olen kuullut paljon juttua että sieltä löytää seuraa ainoastaan top 10% kaikkein komeimmat miehet. Lopuille miehille Tinderissä jää pelkkä luu käteen. Niin ja oliko niin että Tinderissä varmaan 90% etsii pelkkää seksiseuraa? Loput 10% ehkä myös parisuhdetta? Joka deittisivuilla sama juttu että niissä on naisten markkinat kun miehiä on yksinkertaisesti aivan liikaa. Löydä siinä nyt sitten seuraa varsinkaan jos et kuulu tuohon 10 prosentin komeimpien miesten joukkoon. Kun on tarpeeksi komea niin silloin ei joudu tekemään aloitteita naisille ja saa seuraa vaikka olis kuinka epäsosiaalinen mörökölli hyvänsä.

Masentunut Mies



Masentunut Mies

Lue lisää

On edelleen muitakin foorumeja hakea seuraa. Mutta sulle ei kelpaa mikään ehdotus,

Anonyymi kirjoitti:

Eikai siinä pakko ole jutella kun panee vaan?

eihän sitä voi panna jos sä et ole sitä naista ole edes löytänyt.

Anonyymi kirjoitti:

On edelleen muitakin foorumeja hakea seuraa. Mutta sulle ei kelpaa mikään ehdotus,

Kuten mitä? Ei niistä sen helpommin seuraa löydä. Kokeiltu on.

Masentunut Mies

Anonyymi kirjoitti:

eihän sitä voi panna jos sä et ole sitä naista ole edes löytänyt.

Hyvä huomio, jos nyt sitten ei kadulta kaappaa jotain ja pane mut se olis tietysti rikos.

Masentunut Mies

Anonyymi kirjoitti:

No toi on surullista ettei normaali mies kelpaa naisille. Mä en voi sille mitään jos naisilla on korkeat vaatimukset

EI se oo ees siinä. Vaan sulla liikaa valittavaa. Aina voi oottaa parempaa. karkkikauppa meno

Anonyymi kirjoitti:

Ja sua on yritetty neuvoa mutta kun sulla ei ole halua kun se nimimerkin keksiminen chattiin on liian työlästä

Kumma juttu kun joku täällä jaksaa jankuttaa viikosta toiseen että mulla ei ole halua parantua. Vaikka ei todellisuudessa tiedä mitään asioiden oikeasta laidasta.

Masentunut Mies

Anonyymi kirjoitti:

Hyvä huomio, jos nyt sitten ei kadulta kaappaa jotain ja pane mut se olis tietysti rikos.

Masentunut Mies

Kokeile postimyyntivaimoa

Anonyymi kirjoitti:

Eikai siinä pakko ole jutella kun panee vaan?

Saahan niitä ostettua jotain ihmisen näköisiä ja kokoisia seksinukkeja. Niitten kanssa ei tarvitse sosialisoida.
Yleensä ihmiset keksivät ongelmiinsa jonkun ratkaisun, jos kovasti haluavat.

Anonyymi kirjoitti:

Kuten mitä? Ei niistä sen helpommin seuraa löydä. Kokeiltu on.

Masentunut Mies

Okei . Kun olet kokeillut kaikki deittisivustot niin tyydy sitten kohtaloosi.

Anonyymi kirjoitti:

EI se oo ees siinä. Vaan sulla liikaa valittavaa. Aina voi oottaa parempaa. karkkikauppa meno

Mulle kelpaa ihan tavallinen mies jos etsisin parisuhdetta tai seuraa. Mun miespuoliset ystävät on ihan tavallisia ja jos haluisn parisuhdetta niin kelpaisivat. Mä en tiedä miten sun alkoholismi on vaikuttanut siihen ettei naiset ole kiinnostuneet susta. Voisit nyt yritää uudelleen kun olet raitistunut.Kukaan fiksu nainen ei halua alkoholistia kuppanikseen.

Anonyymi kirjoitti:

Okei . Kun olet kokeillut kaikki deittisivustot niin tyydy sitten kohtaloosi.

Osassa on valitettavasti samat tyypitkin

Anonyymi kirjoitti:

Kumma juttu kun joku täällä jaksaa jankuttaa viikosta toiseen että mulla ei ole halua parantua. Vaikka ei todellisuudessa tiedä mitään asioiden oikeasta laidasta.

Masentunut Mies

Lue lisää

Sinulla on add, asperger. Sinua ei kiinnosta järjestöjen ja liittojen apu ja vertaistuki koska sulla on sosiaalisia pelkoja. Mitä apua ja tukea sä haluat muuta kuin sen naisen,joka ratkasee sun ongelmat

Anonyymi kirjoitti:

Osassa on valitettavasti samat tyypitkin

Eli nekään naiset ei ole löytäneet seuraa. Uhkaileeko nekin itsemurhalla

Anonyymi kirjoitti:

Osassa on valitettavasti samat tyypitkin

sinä et kelpaa heille ja he eivät kelpaa sinulle

Anonyymi kirjoitti:

Mulle kelpaa ihan tavallinen mies jos etsisin parisuhdetta tai seuraa. Mun miespuoliset ystävät on ihan tavallisia ja jos haluisn parisuhdetta niin kelpaisivat. Mä en tiedä miten sun alkoholismi on vaikuttanut siihen ettei naiset ole kiinnostuneet susta. Voisit nyt yritää uudelleen kun olet raitistunut.Kukaan fiksu nainen ei halua alkoholistia kuppanikseen.

Lue lisää

No en mä kännissä ole naisia lähestynyt, kukaan nainen tuskin edes tietää mun alkoholiongelmasta paitsi äiti.

Masentunut Mies

Anonyymi kirjoitti:

sinä et kelpaa heille ja he eivät kelpaa sinulle

En ole sama henkilö kuin tuo joka sanoi että jokaisella seuranhaku sivustolla on samat henkilöt. Olen nykyään jo siinä määrin epätoivoinen että mulle kelpaisi jo lähes kuka tahansa.

Masentunut Mies

Anonyymi kirjoitti:

En ole sama henkilö kuin tuo joka sanoi että jokaisella seuranhaku sivustolla on samat henkilöt. Olen nykyään jo siinä määrin epätoivoinen että mulle kelpaisi jo lähes kuka tahansa.

Masentunut Mies

Lue lisää

Ite naisena oon käyttäny tinderiä ja voin kuvitella miten vaikeaa se on miehille. Mulla on liikaa valinnavapautta. Tosi vaikee matchaa kun liikaa valinnavaraa. Nytkin olis 60+ matchia tinderissä, en millään ees kerkee kaikille vastaa

Anonyymi kirjoitti:

En ole sama henkilö kuin tuo joka sanoi että jokaisella seuranhaku sivustolla on samat henkilöt. Olen nykyään jo siinä määrin epätoivoinen että mulle kelpaisi jo lähes kuka tahansa.

Masentunut Mies

Lue lisää

mutta kukaan ei huoli sua edes yhen illan jutuksi

Anonyymi kirjoitti:

mutta kukaan ei huoli sua edes yhen illan jutuksi

Sivusta naisena lukeneena en ihmettele

Olen siis niin katkera erästä naisia kohtaan että mietin ihan tosissani tuollaisia.

Masentunut Mies

Anonyymi kirjoitti:

Olen siis niin katkera erästä naisia kohtaan että mietin ihan tosissani tuollaisia.

Masentunut Mies

Unohda katkeruus, se jo helpottaa elämääsi, psyykkistä olotilaasi.

Valitettavasti sulla on liikaa ongelmia et olisit parisuhdemielessä haluttavaa seuraa

jahas taas alkaa itsemurhapuheet.

Anonyymi kirjoitti:

Valitettavasti sulla on liikaa ongelmia et olisit parisuhdemielessä haluttavaa seuraa

En mä parisuhdetta ensisijaisesti etsikkään vaan vakipanoa.

Masentunut Mies

Anonyymi kirjoitti:

jahas taas alkaa itsemurhapuheet.

Niinhän ne alkaa. Onko mitään muutakaan vaihtoehtoa?

Masentunut Mies

Anonyymi kirjoitti:

En mä parisuhdetta ensisijaisesti etsikkään vaan vakipanoa.

Masentunut Mies

Kyllä mä sen tiedän. Miten ajattelit sen löytää kun olet käynyt kaikki deittipalstat läpi .

Anonyymi kirjoitti:

Valitettavasti sulla on liikaa ongelmia et olisit parisuhdemielessä haluttavaa seuraa

Ehkä toinen samanlainen nainen saattaisi huolia mut paitsi jos hänellä on liian korkeat ulkonäkökriteerit.

Masentunut Mies

Anonyymi kirjoitti:

Niinhän ne alkaa. Onko mitään muutakaan vaihtoehtoa?

Masentunut Mies

Tee mitä haluat. Minä olen yrittänyt neuvoa sua mutta kaikki on sulle liian raskasta. Sä et sosiaalisille peloille tee mitää n koska nimimerkin keksiminen on chattiin liian hankalaa ja vie tuhottomasti aikaa ja energiaa

Anonyymi kirjoitti:

Ehkä toinen samanlainen nainen saattaisi huolia mut paitsi jos hänellä on liian korkeat ulkonäkökriteerit.

Masentunut Mies

Mä olen sanonut kun sulla on add ja asperger niin tutustu esim autismiliiton vertaistukeen jossa on muita saman vaivan kanssa eläviä. Mutta ei kelpaa kun sulla on ne sosiaaliset pelot

Anonyymi kirjoitti:

Mä olen sanonut kun sulla on add ja asperger niin tutustu esim autismiliiton vertaistukeen jossa on muita saman vaivan kanssa eläviä. Mutta ei kelpaa kun sulla on ne sosiaaliset pelot

Lue lisää

Ne ei välttämättä kuitenkaan eti panoseuraa siellä

Anonyymi kirjoitti:

Ne ei välttämättä kuitenkaan eti panoseuraa siellä

ainiin sähän et tavinnut ystäviä elämään vaan sen yhen naisen jonka kaa voi panna

Anonyymi kirjoitti:

ainiin sähän et tavinnut ystäviä elämään vaan sen yhen naisen jonka kaa voi panna

En oo masentun mies mut en usko et noissa etitään panoseuraa

Anonyymi kirjoitti:

En oo masentun mies mut en usko et noissa etitään panoseuraa

ei varmaan etitä, mutta voisko niitä sosiaalisia taitoja kehittää ennen kuin sitä panoseuraa etsii. Vai miten ihmiset tutustuu toisiinsa jos ei jutella.

Anonyymi kirjoitti:

Mä olen sanonut kun sulla on add ja asperger niin tutustu esim autismiliiton vertaistukeen jossa on muita saman vaivan kanssa eläviä. Mutta ei kelpaa kun sulla on ne sosiaaliset pelot

Lue lisää

No miten sinne ollaan yhteydessä? Tuskin niillä on mitään vertaistukiryhmiä näin pienellä paikkakunnalla?

Masentunut Mies

Anonyymi kirjoitti:

No miten sinne ollaan yhteydessä? Tuskin niillä on mitään vertaistukiryhmiä näin pienellä paikkakunnalla?

Masentunut Mies

voi soittaa ja laittaa sähköpostia. Ei ole väliä missä paikkakunnalla asut. Mutta sähän löydät kyllä syyn ettei sun tartte ottaa yhteyttä .Tässä on autismiliitin nettiosoite. Käy itse lukemassa,koska mä en ala kopioimaan kun osaat itse lukea. Siellä ylhäällä on kohta Tuki ja neuvot ja toiminta. Niin klikkaa niitä niin pääset lukemaan. Kun sä et voi mennä sinne paikkakuntasi sosiaalihuollon palveluihin koska sun ex naapuri on se paikan ainoa työntekijä ja ketään miuita ei työskentele siinä palvelussa kuin sun ex naapuri.

https://autismiliitto.fi/

Anonyymi kirjoitti:

Ehkä toinen samanlainen nainen saattaisi huolia mut paitsi jos hänellä on liian korkeat ulkonäkökriteerit.

Masentunut Mies

Mene Shellin baariin joka ilta ryyppäämään. Yritä aina iskeä naisia ja juttele niille siellä, opit puhumaan puuta heinää sujuvasti jo yhdessä vuodessa. Siinä on joka illalle tekemistä, ei tarvi miettiä yksinään asioita. Tupakan polttaminenkin kannattaisi aloittaa, se tekisi sinusta edes hieman coolimman näköisen. Kiinnitä huomiota vaatteisiin, farkkutakki tai muu vastaava olisi hyvä. Olen varma että onnistut tässä jos vaan tosissaan yrität.

mies1234

Mehän ei tiedetä työkokemusta eikä koulutusta. Jos on paha masennus ei jaksa olla töissä. Ja nykyään ei ees töihin noin vaa mennä

Anonyymi kirjoitti:

Mehän ei tiedetä työkokemusta eikä koulutusta. Jos on paha masennus ei jaksa olla töissä. Ja nykyään ei ees töihin noin vaa mennä

Sanoiko joku, että tietäisi? Kysyin selkeästi, että miten masennus estää työn tekemisen. Eihän kukaan jaksaisi olla muutenkaan töissä, vaikka masennusta ei olisikaan. Haluaisin tietää, mikä estää erityisesti masennuksessa työn tekemisen. Luulisi, että se toisi tarkoitusta elämään, etenkin jos harmittelet sitä, että töihin ei niin vain mennä nykyään.

Anonyymi kirjoitti:

Sanoiko joku, että tietäisi? Kysyin selkeästi, että miten masennus estää työn tekemisen. Eihän kukaan jaksaisi olla muutenkaan töissä, vaikka masennusta ei olisikaan. Haluaisin tietää, mikä estää erityisesti masennuksessa työn tekemisen. Luulisi, että se toisi tarkoitusta elämään, etenkin jos harmittelet sitä, että töihin ei niin vain mennä nykyään.

Lue lisää

Paha masennus voi viedä työkyvyn, jos tulee vaihe, ettei halua tehdä yhtään mitään, ja jää vaan kotiin makaamaan.
Masennuksessa on sekin puoli, että lakkaa herkästi arvostamasta itseään, ja työnteko voi lopahtaa siihen, jos alkaa ajattelemaan, ettei minusta ole mihinkään, en osaa mitään, kukaan ei tykkää tai välitä minusta, jne.
Masennus voi estää työnteon.

Anonyymi kirjoitti:

Paha masennus voi viedä työkyvyn, jos tulee vaihe, ettei halua tehdä yhtään mitään, ja jää vaan kotiin makaamaan.
Masennuksessa on sekin puoli, että lakkaa herkästi arvostamasta itseään, ja työnteko voi lopahtaa siihen, jos alkaa ajattelemaan, ettei minusta ole mihinkään, en osaa mitään, kukaan ei tykkää tai välitä minusta, jne.
Masennus voi estää työnteon.

Lue lisää

Miksi jotkut masentuneet jaksavat töissä ja toiset eivät? Eikö se jo kerro, että kyse on muustakin kuin pelkästä sairaudesta, esimerkiksi yksilöllisestä asenteesta, elämänhallinnasta ja tuen rakenteista?

Anonyymi kirjoitti:

Miksi jotkut masentuneet jaksavat töissä ja toiset eivät? Eikö se jo kerro, että kyse on muustakin kuin pelkästä sairaudesta, esimerkiksi yksilöllisestä asenteesta, elämänhallinnasta ja tuen rakenteista?

Lue lisää

Otapa selvää, millaista ihan oikea kunnon masennus voi olla, ennen kuin rupeat väittämään mitään, ja vertaamaan ihmisiä toisiinsa.

Kun argumentit loppuu, mennään henkilökohtaisiin tulkintoihin. Ei mulla muuta.

Anonyymi kirjoitti:

Otapa selvää, millaista ihan oikea kunnon masennus voi olla, ennen kuin rupeat väittämään mitään, ja vertaamaan ihmisiä toisiinsa.

Tässähän minä yritin ottaa selvää. En saanut vastausta. Mitä se on sellainen masennus, mikä estää työnteon?

Anonyymi kirjoitti:

Paha masennus voi viedä työkyvyn, jos tulee vaihe, ettei halua tehdä yhtään mitään, ja jää vaan kotiin makaamaan.
Masennuksessa on sekin puoli, että lakkaa herkästi arvostamasta itseään, ja työnteko voi lopahtaa siihen, jos alkaa ajattelemaan, ettei minusta ole mihinkään, en osaa mitään, kukaan ei tykkää tai välitä minusta, jne.
Masennus voi estää työnteon.

Lue lisää

Moni masentunut voisi periaatteessa käydä töissä, koska heidän fyysinen toimintakykynsä ja suuri osa psyykkisestä toimintakyvystään on tallella. Mutta jos opitut toimintamallit ovat vetäytymistä eikä toimimista, masennus vahvistaa passiivisuutta, jolloin työ tuntuu mahdottomalta. Kyse ei siis ole siitä, etteikö he pystyisi, vaan siitä, miten he ovat oppineet reagoimaan pahaan oloon.

Anonyymi kirjoitti:

Moni masentunut voisi periaatteessa käydä töissä, koska heidän fyysinen toimintakykynsä ja suuri osa psyykkisestä toimintakyvystään on tallella. Mutta jos opitut toimintamallit ovat vetäytymistä eikä toimimista, masennus vahvistaa passiivisuutta, jolloin työ tuntuu mahdottomalta. Kyse ei siis ole siitä, etteikö he pystyisi, vaan siitä, miten he ovat oppineet reagoimaan pahaan oloon.

Lue lisää

Jos pahaan oloon ei reagoisi masentumalla, niin koko masennusta ei olisi edes sairaudeksi " keksitty ".
Monillakin ihmisillä voi olla ajoittain paha olla, mutta ei se jokaista niin sanotusti lamaa aivan kokonaan.
Eikä se ole aina joku opittu toimintamalli, miten toimii masentuneena, vai toimiiko lainkaan. On kai se jokseenkin kiinni siitäkin, miksi on masentunut, mikä masentaa.

Jos masennus murtaa itsetunnon lähes kokonaan ( toki itsetunto voi mennä huonoksi ensin, ja masennus tulla sen seurauksena ), niin ei ihminen luultavimmin kykene töihin, vaan haluaa paeta koko " pahaa maailmaa " jäämällä kotiin sohvan pohjalle. Huonolla itsetunnolla varustettu ihminen kun ei arvosta eikä hyväksy itseään, hän luulee, ettei kelpaa muillekaan, eikä halua silloin olla mukana sosiaalisessa elämässä, eli ei siis työelämässäkään.
Jos taas masentuu stressin, tms. takia, itsetunto voi pysyä parempana, ja silloin on helpompaa " ottaa itseään niskasta kiinni ", ja tehdä jotain sen eteen, että alkaisi vähän piristymään ja saisi voimiaan takaisin.

Nämä siis vain sellaista " saattaa olla noin " ajattelua, taviksen mietteitä. Eri mieltäkin saa olla, ja hyväkin, jos jotkut ovat.

Anonyymi kirjoitti:

Jos pahaan oloon ei reagoisi masentumalla, niin koko masennusta ei olisi edes sairaudeksi " keksitty ".
Monillakin ihmisillä voi olla ajoittain paha olla, mutta ei se jokaista niin sanotusti lamaa aivan kokonaan.
Eikä se ole aina joku opittu toimintamalli, miten toimii masentuneena, vai toimiiko lainkaan. On kai se jokseenkin kiinni siitäkin, miksi on masentunut, mikä masentaa.

Jos masennus murtaa itsetunnon lähes kokonaan ( toki itsetunto voi mennä huonoksi ensin, ja masennus tulla sen seurauksena ), niin ei ihminen luultavimmin kykene töihin, vaan haluaa paeta koko " pahaa maailmaa " jäämällä kotiin sohvan pohjalle. Huonolla itsetunnolla varustettu ihminen kun ei arvosta eikä hyväksy itseään, hän luulee, ettei kelpaa muillekaan, eikä halua silloin olla mukana sosiaalisessa elämässä, eli ei siis työelämässäkään.
Jos taas masentuu stressin, tms. takia, itsetunto voi pysyä parempana, ja silloin on helpompaa " ottaa itseään niskasta kiinni ", ja tehdä jotain sen eteen, että alkaisi vähän piristymään ja saisi voimiaan takaisin.

Nämä siis vain sellaista " saattaa olla noin " ajattelua, taviksen mietteitä. Eri mieltäkin saa olla, ja hyväkin, jos jotkut ovat.

Lue lisää

Kaksi ihmistä voi olla yhtä masentuneita.
Se, pystyykö toinen töihin, riippuu siitä, miten hän on oppinut toimimaan masennuksessa, ei siitä, onko hänen kärsimyksensä “todellisempaa".

Siinä ei ole kyse siitä, kuka “jaksaa enemmän” tai “onko masennus oikea”, vaan erilaisista reaktiomalleista: Toiset ovat oppineet vetäytymään ja pysähtymään masentuessa, toimintakyky laskee nopeasti kun taas toiset ovat oppineet tekemään asioita masennuksesta huolimatta, eli rutiinit pysyvät paremmin kasassa.

Tämä ei ole mielipide, vaan se on syy, miksi behavioraalinen aktivaatio (toiminta ennen tunnetta) on yksi tutkitusti toimivimmista masennuksen hoitomuodoista.

Masennus itsessään ei automaattisesti estä työntekoa. Työkyvyttömyys syntyy yleensä siitä, että masennusoireet + vetäytyvä reaktiomalli + kuormittava ympäristö osuvat samaan aikaan.

Anonyymi kirjoitti:

Jos pahaan oloon ei reagoisi masentumalla, niin koko masennusta ei olisi edes sairaudeksi " keksitty ".
Monillakin ihmisillä voi olla ajoittain paha olla, mutta ei se jokaista niin sanotusti lamaa aivan kokonaan.
Eikä se ole aina joku opittu toimintamalli, miten toimii masentuneena, vai toimiiko lainkaan. On kai se jokseenkin kiinni siitäkin, miksi on masentunut, mikä masentaa.

Jos masennus murtaa itsetunnon lähes kokonaan ( toki itsetunto voi mennä huonoksi ensin, ja masennus tulla sen seurauksena ), niin ei ihminen luultavimmin kykene töihin, vaan haluaa paeta koko " pahaa maailmaa " jäämällä kotiin sohvan pohjalle. Huonolla itsetunnolla varustettu ihminen kun ei arvosta eikä hyväksy itseään, hän luulee, ettei kelpaa muillekaan, eikä halua silloin olla mukana sosiaalisessa elämässä, eli ei siis työelämässäkään.
Jos taas masentuu stressin, tms. takia, itsetunto voi pysyä parempana, ja silloin on helpompaa " ottaa itseään niskasta kiinni ", ja tehdä jotain sen eteen, että alkaisi vähän piristymään ja saisi voimiaan takaisin.

Nämä siis vain sellaista " saattaa olla noin " ajattelua, taviksen mietteitä. Eri mieltäkin saa olla, ja hyväkin, jos jotkut ovat.

Lue lisää

Tärkeä tarkennus vielä mainitsemaasi stressiperäiseen masennukseen: masennuksen vakavuus ei määräydy sen perusteella, mikä sitä aiheuttaa, vaan sen perusteella, miten paljon toimintakyky heikkenee, eikä masennuksen kliiniseen luokitukseen kuulu se, mikä masennuksen on aiheuttanut.

Stressiperäinen masennus voi olla aivan yhtä vakava kuin itsetuntoon liittyvä masennus, ja joskus jopa vaikeampi, jos hermosto on kuormitettu pitkään yli oman kapasiteettinsa. Stressi voi romahduttaa nimenomaan aloitekyvyn ja hermoston säätelykyvyn, eikä sitä pysty “ottamaan itseään niskasta kiinni” yhtä helposti kuin miltä ulospäin näyttää.

Anonyymi kirjoitti:

Kaksi ihmistä voi olla yhtä masentuneita.
Se, pystyykö toinen töihin, riippuu siitä, miten hän on oppinut toimimaan masennuksessa, ei siitä, onko hänen kärsimyksensä “todellisempaa".

Siinä ei ole kyse siitä, kuka “jaksaa enemmän” tai “onko masennus oikea”, vaan erilaisista reaktiomalleista: Toiset ovat oppineet vetäytymään ja pysähtymään masentuessa, toimintakyky laskee nopeasti kun taas toiset ovat oppineet tekemään asioita masennuksesta huolimatta, eli rutiinit pysyvät paremmin kasassa.

Tämä ei ole mielipide, vaan se on syy, miksi behavioraalinen aktivaatio (toiminta ennen tunnetta) on yksi tutkitusti toimivimmista masennuksen hoitomuodoista.

Masennus itsessään ei automaattisesti estä työntekoa. Työkyvyttömyys syntyy yleensä siitä, että masennusoireet vetäytyvä reaktiomalli kuormittava ympäristö osuvat samaan aikaan.

Lue lisää

Mikset perustaisi omaa klinikkaa missä parannat masentuneita kuin taikaiskulla. Jos saat tuloksia niin valtio varmasti mielellään rahoittaisi toimintaasi. Käänny vaan Kokoomuksen puoleen.

Anonyymi kirjoitti:

Mikset perustaisi omaa klinikkaa missä parannat masentuneita kuin taikaiskulla. Jos saat tuloksia niin valtio varmasti mielellään rahoittaisi toimintaasi. Käänny vaan Kokoomuksen puoleen.

Lue lisää

Jos mun pitäisi tuon kyseisen puolueen puoleen kääntyä, niin masentuisin pahasti, syvästi ja lopullisesti. Niin sekaisin en vielä ole, enkä varmaan tulekaan.

Anonyymi kirjoitti:

Jos mun pitäisi tuon kyseisen puolueen puoleen kääntyä, niin masentuisin pahasti, syvästi ja lopullisesti. Niin sekaisin en vielä ole, enkä varmaan tulekaan.

Ne kyllä olisi tosi kiinnostuneita kuulemaan että miten masentuneista tehdään työkykyisiä. Voi olla että he ottavat sinuun päin yhteyttä jo kohtapuoliin.

Anonyymi kirjoitti:

Moni masentunut voisi periaatteessa käydä töissä, koska heidän fyysinen toimintakykynsä ja suuri osa psyykkisestä toimintakyvystään on tallella. Mutta jos opitut toimintamallit ovat vetäytymistä eikä toimimista, masennus vahvistaa passiivisuutta, jolloin työ tuntuu mahdottomalta. Kyse ei siis ole siitä, etteikö he pystyisi, vaan siitä, miten he ovat oppineet reagoimaan pahaan oloon.

Lue lisää

Olisiko sinulla näyttää jotain tutkimusta tuosta että vakavasti masentuneen henkilön fyysinen toimintakyky on tallella? Joku missä on verrattu masentuneen henkliön suorituskykyä vastaavaan terveen suorituskykyyn.
Mikäli noin on niin silloinhan kyse on puhtaasti psyykkisestä sairaudesta, siis vain pellkästä mielen sairaudesta.

Anonyymi kirjoitti:

Ne kyllä olisi tosi kiinnostuneita kuulemaan että miten masentuneista tehdään työkykyisiä. Voi olla että he ottavat sinuun päin yhteyttä jo kohtapuoliin.

Minäpä en sitä voisi heille kertoa, kun ei ole kokemusta masennuksesta. On ollut aikoinaan muita mt-ongelmia, ei masennusta.
Mutta uskoisin, että pahasta masennuksesta kärsivää voi olla vaikeaa saada takaisin työelämään, etenkin jos on mennyt kauan aikaa sairauslomalla ja lääkityksillä.
Seuraavaksi varmaan kysytään, mitä teen masennuspalstalla, kun en ole kärsinyt masennuksesta. Vastaan jo valmiiksi, että mielenkiinnosta luen näitä.

Anonyymi kirjoitti:

Mikset perustaisi omaa klinikkaa missä parannat masentuneita kuin taikaiskulla. Jos saat tuloksia niin valtio varmasti mielellään rahoittaisi toimintaasi. Käänny vaan Kokoomuksen puoleen.

Lue lisää

Hyvä idea. Aloitan heti, kun saan apurahan siltä taholta, joka on tähän mennessä onnistunut parantamaan masennuksen sarkasmilla.

Anonyymi kirjoitti:

Jos mun pitäisi tuon kyseisen puolueen puoleen kääntyä, niin masentuisin pahasti, syvästi ja lopullisesti. Niin sekaisin en vielä ole, enkä varmaan tulekaan.

Kuulostaa enemmän asennevammalta kuin mielipiteeltä.

Anonyymi kirjoitti:

Ne kyllä olisi tosi kiinnostuneita kuulemaan että miten masentuneista tehdään työkykyisiä. Voi olla että he ottavat sinuun päin yhteyttä jo kohtapuoliin.

Aivan, eli kun ajatus ei mahdu omaan malliin, siitä tulee heti valtion tason tutkimusaihe. Kerrassaan tieteellistä keskustelua.

Anonyymi kirjoitti:

Olisiko sinulla näyttää jotain tutkimusta tuosta että vakavasti masentuneen henkilön fyysinen toimintakyky on tallella? Joku missä on verrattu masentuneen henkliön suorituskykyä vastaavaan terveen suorituskykyyn.
Mikäli noin on niin silloinhan kyse on puhtaasti psyykkisestä sairaudesta, siis vain pellkästä mielen sairaudesta.

Lue lisää

Masennus on nimenomaan psyykkinen olotila, ei fyysinen vamma. Se vaikuttaa haluun ja kykyyn toimia, ei lihaksiin tai motoriikkaan. Fyysinen toimintakyky säilyy, vaikka mieli olisi jumissa, siksi puhun juuri asenteesta ja henkisestä kuormasta, en kehon rajallisuudesta.

Masennukseen liittyy usein muitakin elintasosairauksia, joten masennuksen ja fyysisen toimintakyvyn välinen yhteys ei ole suoraviivainen.

Tässä tutkimuksessa huomattiin, että masennus ja fyysinen toimintakyky kyllä liittyvät toisiinsa, mutta ei siten, että masennus itsessään heikentäisi kehoa. Sen sijaan ihmiset, jotka liikkuivat vähemmän (eli fyysinen aktiivisuus laski), se selitti miksi heidän fyysinen kuntonsa ja toimintakykynsä oli heikompi.

Linkki: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/36584709/

Tässä tutkimuksessa todettiin, että pitkä paikallaanolo on yhteydessä korkeampiin masennusoireisiin , jälleen käyttäytymistä, ei lihasten/fysiikan rikki meneminen.

Linkki: https://www.nature.com/articles/s41598-024-55898-6?

Uusissa tutkimuksissa vuosilta 2024-2025, on huomattu, että liikunnalla on iso rooli siinä, miten mielenterveys ja hyvinvointi liittyvät toisiinsa. Eli kun ihmiset voivat henkisesti huonommin, he liikkuvat vähemmän, ja se taas heikentää heidän toimintakykyään ja vointiaan. Erot ihmisten jaksamisessa ja kunnossa eivät siis johdu suoraan mielenterveyden ongelmista, vaan siitä, miten aktiivisia tai passiivisia he ovat masennuksen aikana.

Linkki: https://www.mdpi.com/2077-0383/13/22/6760?

Yhteenvetona: tutkimusten perusteella masennus ei itsessään tee ihmisestä fyysisesti toimintakyvytöntä, vaan heikentynyt aktiivisuus ja elämäntapojen muutokset selittävät suurimman osan erosta. Keho pystyy, mutta mieli jarruttaa, ja juuri siksi toimintakyvyn ylläpitäminen on osa hoitoa, ei sen este.

Anonyymi kirjoitti:

Kuulostaa enemmän asennevammalta kuin mielipiteeltä.

Myönnän toki, että minulla on oma asenteeni tuota kyseistä puoluetta vastaan.
Mutta se onkin vain minun asenteeni, ja mielipiteeni, jokaisella saa olla omansa.

Anonyymi kirjoitti:

Aivan, eli kun ajatus ei mahdu omaan malliin, siitä tulee heti valtion tason tutkimusaihe. Kerrassaan tieteellistä keskustelua.

Kannattaa siirtää valtion ja yhteiskunnan tasolle tutkittavaksi, niin on helpompaa syyttää yhteiskuntaa, ja valtiotakin, omista ongelmista....
Me ihmiset ajattelemme aika lailla eri tavoin.

Anonyymi kirjoitti:

Kannattaa siirtää valtion ja yhteiskunnan tasolle tutkittavaksi, niin on helpompaa syyttää yhteiskuntaa, ja valtiotakin, omista ongelmista....
Me ihmiset ajattelemme aika lailla eri tavoin.

Lue lisää

Totta, ajattelemme eri tavoin. Minä näen yhteiskunnan osana ihmistä, sinä näet ihmisen ongelmana yhteiskunnalle.

Näyttää siltä, että kaikki, mitä ei mahdu omaan ajatusmalliin, muuttuu toisen ongelmaksi. Kätevää, mutta ei kovin älyllistä.

Anonyymi kirjoitti:

Myönnän toki, että minulla on oma asenteeni tuota kyseistä puoluetta vastaan.
Mutta se onkin vain minun asenteeni, ja mielipiteeni, jokaisella saa olla omansa.

Hyvä, että se on nyt selvää. Asenteet muuttuvat mielipiteiksi heti, kun ne kirjoittaa tarpeeksi vakuuttavasti.

Anonyymi kirjoitti:

Hyvä, että se on nyt selvää. Asenteet muuttuvat mielipiteiksi heti, kun ne kirjoittaa tarpeeksi vakuuttavasti.

Ymmärsitkö lukemaasi ? Mainitsin asenteen JA mielipiteen, en niitä millään tavalla yhtenäistänyt., muuttanut.

Anonyymi kirjoitti:

Totta, ajattelemme eri tavoin. Minä näen yhteiskunnan osana ihmistä, sinä näet ihmisen ongelmana yhteiskunnalle.

Näyttää siltä, että kaikki, mitä ei mahdu omaan ajatusmalliin, muuttuu toisen ongelmaksi. Kätevää, mutta ei kovin älyllistä.

Lue lisää

Jaa, et sentään tunne minua kuitenkaan. En näe ihmisiä ongelmana yhteiskunnalle, itse asiassa lähes rakastan ihmisiä, ihmiset ovat mielenkiintoisia, ja jokainen on yhteiskunnan jäsen, ja pitäisi olla tasavertainen jäsen, mikä ei täysin toteudu, ikävä kyllä.
En myöskään pidä yhteiskuntaa ongelmana.
Ja kyllä, yhteiskunta on osana ihmistä, kuten ihminen on osana yhteiskuntaa.
Eikä tapanani ole muuttaa omia ajatusmalleja ja ongelmiani tois(t)en ongelmaksi. Käsittelen kyllä ongelmani ihan itse, eiköhän muilla ole omansa, jos on ollakseen.

Anonyymi kirjoitti:

Ymmärsitkö lukemaasi ? Mainitsin asenteen JA mielipiteen, en niitä millään tavalla yhtenäistänyt., muuttanut.

Totta, mainitsit molemmat erikseen. Minä vain huomautin, miten helposti ne alkavat kuulostaa samalta, kun kirjoittaa tarpeeksi itsevarmasti.

Anonyymi kirjoitti:

Jaa, et sentään tunne minua kuitenkaan. En näe ihmisiä ongelmana yhteiskunnalle, itse asiassa lähes rakastan ihmisiä, ihmiset ovat mielenkiintoisia, ja jokainen on yhteiskunnan jäsen, ja pitäisi olla tasavertainen jäsen, mikä ei täysin toteudu, ikävä kyllä.
En myöskään pidä yhteiskuntaa ongelmana.
Ja kyllä, yhteiskunta on osana ihmistä, kuten ihminen on osana yhteiskuntaa.
Eikä tapanani ole muuttaa omia ajatusmalleja ja ongelmiani tois(t)en ongelmaksi. Käsittelen kyllä ongelmani ihan itse, eiköhän muilla ole omansa, jos on ollakseen.

Lue lisää

Mainiota, että rakastat ihmisiä. Siksi olikin erikoista, että teit minusta ongelman heti, kun puhe kääntyi yhteiskuntaan.

Lienee turha selittää lisää, sillä puhuimme alun perin yhteiskunnallisesta ilmiöstä, ei kummankaan henkilökohtaisista ongelmista. Se taisi jäädä sinulta huomaamatta.

Anonyymi kirjoitti:

Masennus on nimenomaan psyykkinen olotila, ei fyysinen vamma. Se vaikuttaa haluun ja kykyyn toimia, ei lihaksiin tai motoriikkaan. Fyysinen toimintakyky säilyy, vaikka mieli olisi jumissa, siksi puhun juuri asenteesta ja henkisestä kuormasta, en kehon rajallisuudesta.

Masennukseen liittyy usein muitakin elintasosairauksia, joten masennuksen ja fyysisen toimintakyvyn välinen yhteys ei ole suoraviivainen.

Tässä tutkimuksessa huomattiin, että masennus ja fyysinen toimintakyky kyllä liittyvät toisiinsa, mutta ei siten, että masennus itsessään heikentäisi kehoa. Sen sijaan ihmiset, jotka liikkuivat vähemmän (eli fyysinen aktiivisuus laski), se selitti miksi heidän fyysinen kuntonsa ja toimintakykynsä oli heikompi.

Linkki: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/36584709/

Tässä tutkimuksessa todettiin, että pitkä paikallaanolo on yhteydessä korkeampiin masennusoireisiin , jälleen käyttäytymistä, ei lihasten/fysiikan rikki meneminen.

Linkki: https://www.nature.com/articles/s41598-024-55898-6?

Uusissa tutkimuksissa vuosilta 2024-2025, on huomattu, että liikunnalla on iso rooli siinä, miten mielenterveys ja hyvinvointi liittyvät toisiinsa. Eli kun ihmiset voivat henkisesti huonommin, he liikkuvat vähemmän, ja se taas heikentää heidän toimintakykyään ja vointiaan. Erot ihmisten jaksamisessa ja kunnossa eivät siis johdu suoraan mielenterveyden ongelmista, vaan siitä, miten aktiivisia tai passiivisia he ovat masennuksen aikana.

Linkki: https://www.mdpi.com/2077-0383/13/22/6760?

Yhteenvetona: tutkimusten perusteella masennus ei itsessään tee ihmisestä fyysisesti toimintakyvytöntä, vaan heikentynyt aktiivisuus ja elämäntapojen muutokset selittävät suurimman osan erosta. Keho pystyy, mutta mieli jarruttaa, ja juuri siksi toimintakyvyn ylläpitäminen on osa hoitoa, ei sen este.

Lue lisää

Siis lyhyesti sanottuna tutkimuksissa nähtiin selvästi että masentuneiden fyysinen toimintakyky oli heikompi kuin terveiden.

Anonyymi kirjoitti:

Siis lyhyesti sanottuna tutkimuksissa nähtiin selvästi että masentuneiden fyysinen toimintakyky oli heikompi kuin terveiden.

Ei, niin niissä ei sanottu. Tutkimuslukutaito on muuten ihan oma oppiaineensa. Siinä opetellaan erottamaan havainto korrelaatiosta ja tulkinta hypoteesista. Suosittelen, tekee ihmeitä ymmärrykselle.

Lyhyesti: Tutkimuksissa todettiin, että kun huomioidaan fyysinen aktiivisuus, uni, ravinto ja sosiaalinen osallistuminen, suurin osa toimintakykyeroista selittyy näillä tekijöillä, ei itse masennuksen fysiologisella vaikutuksella.

Anonyymi kirjoitti:

Ei, niin niissä ei sanottu. Tutkimuslukutaito on muuten ihan oma oppiaineensa. Siinä opetellaan erottamaan havainto korrelaatiosta ja tulkinta hypoteesista. Suosittelen, tekee ihmeitä ymmärrykselle.

Lyhyesti: Tutkimuksissa todettiin, että kun huomioidaan fyysinen aktiivisuus, uni, ravinto ja sosiaalinen osallistuminen, suurin osa toimintakykyeroista selittyy näillä tekijöillä, ei itse masennuksen fysiologisella vaikutuksella.

Lue lisää

no sittehän koko masennusta ei edes ole olemassakaan. täysin keksitty juttu.

Anonyymi kirjoitti:

no sittehän koko masennusta ei edes ole olemassakaan. täysin keksitty juttu.

Ei, ei keksitty, mutta näköjään luetunymmärtäminen on. Masennus on todellinen ilmiö, mutta sen mekanismi ei ole mustavalkoinen. Se, että jokin ei ole pelkkä fysiologinen ilmiö, ei tarkoita että sitä ei ole, samalla logiikalla voisit väittää, ettei nälkääkään ole, koska senkin voi poistaa syömällä.

Anonyymi kirjoitti:

Mainiota, että rakastat ihmisiä. Siksi olikin erikoista, että teit minusta ongelman heti, kun puhe kääntyi yhteiskuntaan.

Lienee turha selittää lisää, sillä puhuimme alun perin yhteiskunnallisesta ilmiöstä, ei kummankaan henkilökohtaisista ongelmista. Se taisi jäädä sinulta huomaamatta.

Lue lisää

Voi, en ole sinusta mitään ongelmaa tehnyt, mieti nyt, et sinä ole syyllinen mihinkään.
Tuskin täällä kovinkaan moni tarkoittaa mitään henkilökohtaisesti kenellekään, tosin sille ei kukaan voi mitään, jos joku ottaa jonkun asia henkilökohtaisesti.
Ja vielä vähemmän voi mennä täysin tuntemattomien kanssa minkäänlaisiin henkilökohtaisuuksiin.

Anonyymi kirjoitti:

Ei, niin niissä ei sanottu. Tutkimuslukutaito on muuten ihan oma oppiaineensa. Siinä opetellaan erottamaan havainto korrelaatiosta ja tulkinta hypoteesista. Suosittelen, tekee ihmeitä ymmärrykselle.

Lyhyesti: Tutkimuksissa todettiin, että kun huomioidaan fyysinen aktiivisuus, uni, ravinto ja sosiaalinen osallistuminen, suurin osa toimintakykyeroista selittyy näillä tekijöillä, ei itse masennuksen fysiologisella vaikutuksella.

Lue lisää

Olin kerran hämmentynyt, kun kuulin, etteivät edes kaikki korkeakouluopiskelijat ymmärrä lukemaansa. Lukutaitoon sisältyy myös luetun ymmärtäminen. Se alkaa olla katoavaista nykymaailmassa.

Masennuksen logiikka on täydellinen: mikään ei kannata, joten mikään ei muutu.

Mistä sen voi tietää, mitä terapeutilla on mielessä ?
Tuo on juuri masentuneen ajatusmaailmaa, " ettei terapeuttikaan ymmärrä minua, ei välitä ". Että jotain muuta mielessään terapeutilla.
" Kenelle siitä on hyötyä, esim. harrastuksesta ", olisiko se hyöty ihan masentuneelle itselleen, eihän siitä muiden tarvitse sitä hyötyä saada.
Ei elämää eletä muita varten, vaan itseään varten. Toki muutkin on otettava huomioon.

Anonyymi kirjoitti:

Mistä sen voi tietää, mitä terapeutilla on mielessä ?
Tuo on juuri masentuneen ajatusmaailmaa, " ettei terapeuttikaan ymmärrä minua, ei välitä ". Että jotain muuta mielessään terapeutilla.
" Kenelle siitä on hyötyä, esim. harrastuksesta ", olisiko se hyöty ihan masentuneelle itselleen, eihän siitä muiden tarvitse sitä hyötyä saada.
Ei elämää eletä muita varten, vaan itseään varten. Toki muutkin on otettava huomioon.

Lue lisää

Sori, mutta se on vain todellisuutta. Jokainen täällä välittää vain ja tasan itsestään ja omista asioistaan. Paitsi masentunut ei joka välitä edes itsestään.

Anonyymi kirjoitti:

Mistä sen voi tietää, mitä terapeutilla on mielessä ?
Tuo on juuri masentuneen ajatusmaailmaa, " ettei terapeuttikaan ymmärrä minua, ei välitä ". Että jotain muuta mielessään terapeutilla.
" Kenelle siitä on hyötyä, esim. harrastuksesta ", olisiko se hyöty ihan masentuneelle itselleen, eihän siitä muiden tarvitse sitä hyötyä saada.
Ei elämää eletä muita varten, vaan itseään varten. Toki muutkin on otettava huomioon.

Lue lisää

Pahinta on se kun joku terapeutti mikä elää jossain fantasiamaailmassa saa vakuutettua masentuneen tulemaan "ulos kuorestaan" ja puhumaan muille ihmisille tms. ja hyvin nopeasti saa "kylmää vettä niskaansa" ja pilkkaa ja halveksuntaa osakseen. Ei joku harhainen ihminen voi mitenkään neuvoa masentunutta joka näkee ja tietää millainen todelisuus oikeasti on.

Anonyymi kirjoitti:

Mistä sen voi tietää, mitä terapeutilla on mielessä ?
Tuo on juuri masentuneen ajatusmaailmaa, " ettei terapeuttikaan ymmärrä minua, ei välitä ". Että jotain muuta mielessään terapeutilla.
" Kenelle siitä on hyötyä, esim. harrastuksesta ", olisiko se hyöty ihan masentuneelle itselleen, eihän siitä muiden tarvitse sitä hyötyä saada.
Ei elämää eletä muita varten, vaan itseään varten. Toki muutkin on otettava huomioon.

Lue lisää

Olen masentunut ja harrastan asioita joka päivä, teen kaikenlaista, yritän harrastaa jotain liikuntaakin. Mutta kaiken sen teen vain koska on pakko tehdä jotain. Jos ei olisi niin makaisin hiljaisuudessa lattialla pimeässä huoneessa ja odottaisin poispääsyä.

Miten se terapeutti muuttaisi minut, miten sen terapeutin taikasanat muuttaisivat koko maailman joksikin muuksi mitä se nyt on. Ei se siihen pysty. Turha edes yrittää.
Ainoa mitä se terapeutti pystyy tekemään on saada sinut uskomaan jotain soopaa mikä ei ole totta, jotain missä ei ole minkäänlaista totuuden häivääkään nähtävissä. Voi olla että uskot siihen hetken aikaa, mutta kun menet ulos maailmaan niin se näyttää sinulle oikeat kasvonsa hyvin nopeasti ja palauttaa sinut takaisin sinne maan pinnalle, alas, maan mutaan. Se näyttää sinulle paikkasi, missä sinun kuuluu olla.

Anonyymi kirjoitti:

Sori, mutta se on vain todellisuutta. Jokainen täällä välittää vain ja tasan itsestään ja omista asioistaan. Paitsi masentunut ei joka välitä edes itsestään.

Itselläni oli aikoinaan ongelmana se, etten välittänyt itsestäni, mutta välitin muista ehkä liikaakin. Ei ollut masennusta, ehkä se oli jotain hyväksytyksi tulemisen tai miellyttämisen tarvetta.
En pystyisi olemaan sellainen, etten välittäisi muista ollenkaan, vaikka olenkin oppinut välittämään myös itsestäni. Ehkäpä siinä on empatiaa ja muiden huomioimista.

Anonyymi kirjoitti:

Pahinta on se kun joku terapeutti mikä elää jossain fantasiamaailmassa saa vakuutettua masentuneen tulemaan "ulos kuorestaan" ja puhumaan muille ihmisille tms. ja hyvin nopeasti saa "kylmää vettä niskaansa" ja pilkkaa ja halveksuntaa osakseen. Ei joku harhainen ihminen voi mitenkään neuvoa masentunutta joka näkee ja tietää millainen todelisuus oikeasti on.

Lue lisää

En ole vielä koskaan tavannut harhaista terapeuttia. Mielenkiintoista......
Mutta enpä usko, että tulen koskaan tapaamaankaan.

Anonyymi kirjoitti:

Olen masentunut ja harrastan asioita joka päivä, teen kaikenlaista, yritän harrastaa jotain liikuntaakin. Mutta kaiken sen teen vain koska on pakko tehdä jotain. Jos ei olisi niin makaisin hiljaisuudessa lattialla pimeässä huoneessa ja odottaisin poispääsyä.

Miten se terapeutti muuttaisi minut, miten sen terapeutin taikasanat muuttaisivat koko maailman joksikin muuksi mitä se nyt on. Ei se siihen pysty. Turha edes yrittää.
Ainoa mitä se terapeutti pystyy tekemään on saada sinut uskomaan jotain soopaa mikä ei ole totta, jotain missä ei ole minkäänlaista totuuden häivääkään nähtävissä. Voi olla että uskot siihen hetken aikaa, mutta kun menet ulos maailmaan niin se näyttää sinulle oikeat kasvonsa hyvin nopeasti ja palauttaa sinut takaisin sinne maan pinnalle, alas, maan mutaan. Se näyttää sinulle paikkasi, missä sinun kuuluu olla.

Lue lisää

Usko itseesi, se on se pääpointti.
Yksikään terapeutti ei pysty parantamaan asiakastaan/potilastaan, mutta hän pystyy auttamaan ihmistä oivaltamaan itse, miten kannattaisi toimia, löytää itse se oma paikkansa.

Anonyymi kirjoitti:

Usko itseesi, se on se pääpointti.
Yksikään terapeutti ei pysty parantamaan asiakastaan/potilastaan, mutta hän pystyy auttamaan ihmistä oivaltamaan itse, miten kannattaisi toimia, löytää itse se oma paikkansa.

Lue lisää

en usko mihinkään.

Anonyymi kirjoitti:

en usko mihinkään.

Uskotko, että juuri se voi olla syynä ongelmiisi ?

Anonyymi kirjoitti:

Uskotko, että juuri se voi olla syynä ongelmiisi ?

en usko siihenkään...

minun uskoni tai uskomattomuuteni ei muuta maailmaa toiseksi.

Anonyymi kirjoitti:

en usko siihenkään...

minun uskoni tai uskomattomuuteni ei muuta maailmaa toiseksi.

Ei kai se maailman muuttaminen olekaan sinun tehtäväsi.
Ehkä riittäisi, jos saisit omaa elämääsi muutettua edes vähän paremmaksi, jos se ei nyt ole riittävää.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kai se maailman muuttaminen olekaan sinun tehtäväsi.
Ehkä riittäisi, jos saisit omaa elämääsi muutettua edes vähän paremmaksi, jos se ei nyt ole riittävää.

melko isoja muutoksia tarvisin omaan elämääni että voisin sulkea silmäni todellisuudelta täysin ja keskittyä tuijottamaan vaan omaan napaani.
mutta sittenhän olisin ihan normaali, tavallinen, terve ihminen jos noin pystyisin tekemään.

Anonyymi kirjoitti:

melko isoja muutoksia tarvisin omaan elämääni että voisin sulkea silmäni todellisuudelta täysin ja keskittyä tuijottamaan vaan omaan napaani.
mutta sittenhän olisin ihan normaali, tavallinen, terve ihminen jos noin pystyisin tekemään.

Lue lisää

Todellisuudelta ei pysty sulkemaan silmiään, mutta todellisuuden kanssa pystyy oppimaan elämään. Todellisuutta ei pääse kuitenkaan pakoon.
Ainoastaan omaan napaan tuijottava ihminen ei ole ihan normaali, jos nyt ylipäänsä normaalia on olemassakaan ( miten se määritellään ? ). Eikä omaan napaan tuijottajat taida täysin terveitäkään olla.
Mikä todellisuudessa on pielessä ? Maailman asiat, yhteiskunta, oma elämä ja siinä sattuneet tapahtumat, vai mikä ?

Anonyymi kirjoitti:

Todellisuudelta ei pysty sulkemaan silmiään, mutta todellisuuden kanssa pystyy oppimaan elämään. Todellisuutta ei pääse kuitenkaan pakoon.
Ainoastaan omaan napaan tuijottava ihminen ei ole ihan normaali, jos nyt ylipäänsä normaalia on olemassakaan ( miten se määritellään ? ). Eikä omaan napaan tuijottajat taida täysin terveitäkään olla.
Mikä todellisuudessa on pielessä ? Maailman asiat, yhteiskunta, oma elämä ja siinä sattuneet tapahtumat, vai mikä ?

Lue lisää

no mikä asia tässä todellisuudessa ei olisi pielessä?
jos olet aikuinen ihminen ja et tiedä mikä maailmassa on pielessä niin on aivan turha yrittää selittää sitä sinulle.

normaalin ihmisen koko elämä on pelkkää todellisuuden pakenemista joka hetki, erillaisin tavoin ja keinoin.

minä en sitä vaan jaksa tehdä, enkä osaa, en pysty. olen jäänyt jumiin tähän todelliseen maailmaan ja haluan vaan täältä pois. en edes välitä enää muuttaa mitään, en edes välitä yrittää enää.

Anonyymi kirjoitti:

no mikä asia tässä todellisuudessa ei olisi pielessä?
jos olet aikuinen ihminen ja et tiedä mikä maailmassa on pielessä niin on aivan turha yrittää selittää sitä sinulle.

normaalin ihmisen koko elämä on pelkkää todellisuuden pakenemista joka hetki, erillaisin tavoin ja keinoin.

minä en sitä vaan jaksa tehdä, enkä osaa, en pysty. olen jäänyt jumiin tähän todelliseen maailmaan ja haluan vaan täältä pois. en edes välitä enää muuttaa mitään, en edes välitä yrittää enää.

Lue lisää

Olen aikuinen ihminen, kyllä.
Ja oma todellisuuteni yli 50 vuoden ajan ei ole ollut aina läheskään kunnossa, eli monet asiat olivat pielessä.
Maailmassa on paljonkin pielessä, senkin aikuinen ymmärtää. Itse ajattelen, että satumme elämään tässä maailmassa, emme sille itse voi mitään, olemme tähän maailmaan syntyneet, tahdoimme tai emme.
Elin nuorena aikuisena epätodellista aikaa, käytin alkoholia ja lääkkeitä, eli olin jatkuvassa aivosumussa, joskus jopa psykoosissa, se oli kaukana todellisuudesta. Itsekin silloin pakenin, en maailmaa vaan itseäni. En hyväksynyt itseäni, olin täysi paska, luuseri, huono ihminen, omasta mielestäni. Ja siitä johtui se, että olin jumissa itseni kanssa ja halusin paeta.

Pahin paikka elämässä tuli lopulta eteen, ja minun oli herättävä todellisuuteen, oli pakko alkaa yrittämään, jos halusin vielä jatkaa elämääni.
Kun jälkeenpäin mietin kaikkea, ajattelen, että todellisuus on kuitenkin se parempi, kun siitä on lopulta saanut kiinni, ja näkee maailman, ja ennen kaikkea näen itseni todellisesti, todellisena tavallisena ihmisenä. Ja näen myös kaiken ympärilläni, muut ihmiset ennen kaikkea.

Mitä yksittäisen ihmisen pitäisi muuttaa, koko maailmako ? Siinä ei kukaan onnistu.
Olen itsekin sanonut, jos voisin parantaa koko maailman tekisin niin. Mutta ymmärrän myös, etten siihen pysty ja se on vain hyväksyttävä.
Minulle riittää, että yritän asioita itseni eteen, toki muutkin huomioon ottaen.
Miksi pitäisi yrittää liikaa, siitä ei seuraa mitään hyvää, päinvastoin saattaisi olla vain koko ajan paha olla. Tekee sen, mihin pystyy ja kykenee, on siihen tyytyväinen, se riittää. Eikä aina pysty olemaan tyytyväinen omiinkaan tekemisiin, mutta sekin kuuluu elämään.

Miten teet sen kalakeiton, jos se aina palaa pohjaan ?

Anonyymi kirjoitti:

Miten teet sen kalakeiton, jos se aina palaa pohjaan ?

se unohtaa aina veden

Anonyymi kirjoitti:

se unohtaa aina veden

Mullakin tuo tuli mieleen, mutta en viitsinyt mainita.

no, kerro jotain esimerkkejä mikä voisi olla merkityksellistä tai mistä saisi onnistumisen kokemuksia. hieman tuo kokemuksellisuus tökkii tuossa, se on kuitenkin vain hetkellinen tunne eikä kestä pitkään.

Anonyymi kirjoitti:

no, kerro jotain esimerkkejä mikä voisi olla merkityksellistä tai mistä saisi onnistumisen kokemuksia. hieman tuo kokemuksellisuus tökkii tuossa, se on kuitenkin vain hetkellinen tunne eikä kestä pitkään.

Lue lisää

Täytyykö jonkun tunteen kestää pitkään, olla jatkuvaa ?
Mitä jos kokemuksellisuuden ja kaiken muun tuntisi aina silloin tällöin, ajoittain ? Siitä tuskin haittaa olisi, päinvastoin.
Pienistä hetkistähän se kokonaisuus muodostuu.
Olisihan se hienoa, jos aina olisi kaikki hyvin ja elämä pelkkää ruusuilla tanssimista.
Vai olisiko hienoa ihan oikeasti ? Itse en sellaista taitaisi edes haluta. En osaa sanoa miksen.
Itse halua jotain haastetta elämääni, ja sitä on kyllä riittänytkin, ehkä turhankin paljon. Mutta sekin kasvattaa henkisesti, ja samalla oppii paljon omasta itsestään, mikä tuntuu miltäkin, miksi, miten, jne. Ja siltikin on vain pärjättävä.
Elämä on aika mielenkiintoista loppujen lopuksi.

Anonyymi kirjoitti:

Täytyykö jonkun tunteen kestää pitkään, olla jatkuvaa ?
Mitä jos kokemuksellisuuden ja kaiken muun tuntisi aina silloin tällöin, ajoittain ? Siitä tuskin haittaa olisi, päinvastoin.
Pienistä hetkistähän se kokonaisuus muodostuu.
Olisihan se hienoa, jos aina olisi kaikki hyvin ja elämä pelkkää ruusuilla tanssimista.
Vai olisiko hienoa ihan oikeasti ? Itse en sellaista taitaisi edes haluta. En osaa sanoa miksen.
Itse halua jotain haastetta elämääni, ja sitä on kyllä riittänytkin, ehkä turhankin paljon. Mutta sekin kasvattaa henkisesti, ja samalla oppii paljon omasta itsestään, mikä tuntuu miltäkin, miksi, miten, jne. Ja siltikin on vain pärjättävä.
Elämä on aika mielenkiintoista loppujen lopuksi.

Lue lisää

aika vaikea sanoa juuta tai jaata tuohon, kun en edes tiedä mistä on kyse. siis joku pieni onnen hetki joka päivä, ja kaikki olisi hyvin, niinkö? mistä saat aikaan tuon onnen hetken, otatko huuumeita tms?
ja osaatko selittää että miksi se elämä on "aika mielenkiintoista"?

Anonyymi kirjoitti:

aika vaikea sanoa juuta tai jaata tuohon, kun en edes tiedä mistä on kyse. siis joku pieni onnen hetki joka päivä, ja kaikki olisi hyvin, niinkö? mistä saat aikaan tuon onnen hetken, otatko huuumeita tms?
ja osaatko selittää että miksi se elämä on "aika mielenkiintoista"?

Lue lisää

En voi vastata kuin omasta puolestani, mielestäni mielenkiintoisen elämästä tekee juuri se, kun on niin paljon kaikkea, niin erilaista, erilaisia ihmisiä, erilaisia tapahtumia, sekä on niitä haasteita.
Sekin on mielenkiintoista, kun itsellä on aiemmin ollut hyvinkin vaikea elämä, ja toki vaikeuksia riittää edelleen, ja sitten näkee mikä sujuu mitenkin, kuinka lopulta esteidenkin yli pystyy pääsemään, tavalla tai toisella. Sekä omakohtaisesti, kuin myös kavereiden ja tuttujen kohdalla, kuinka hekin ajoittain pyristelevät vaikeuksineen, joskus vaikeamman kautta, joskus helpommalla. Ja hekin ovat päässeet taas jaloilleen.
Jaloilleen ei voi päästä, jos ei ensin kompastu. Ylös on haastavampaa päästä, kun käy ottamasta vauhdin pohjalta.

Elämä ja elämäntilanteet ovat vaihtelevia, ja osittain toki ne mahdolliset onnen tunteetkin, sekä niiden määrä voi vaihdella.
Ei niitä onnen hetkiä ole ja tule joka päivä, ei minulle ainakaan. Eikä niitä voi väkisin tehdä, ei taikoa, ja jos niitä liikaa vaatii ja odottaa, voi tulla pettymyksiäkin.
Voiko koskaan sanoa, että kaikki olisi hyvin ? Minä en ainakaan voi sanoa niin, vaikka onnen hetkiä onkin, en tiedä onko riittävästi, mutta tarpeeksi kuitenkin.

Ja en, en ota huumeita, ne eivät saisi minua onnelliseksi. Aikoinaan kärsin pahasta alkoholiongelmasta, siinäkään ei ollut mitään onnellista. Onnellisempi olin, ja olen edelleen, kun pääsin alkoholista eroon.

Jokainen meistä voi ilahtua tai kokea onnen tunnetta hyvinkin eri tavalla. Joillekin se tulee jostain pienistä sattumista ja tapahtumista, jotkut vaativat jotain suurempaa ne tunteet tavoittaakseen. Ei onnen ja onnellisuuden tarvitse olla mitään suurta ja mahtavaa.
Itse olen onnellinen jo siitäkin, että minulla on katto pään päällä, saan käydä iltaisin lakanoiden väliin nukkumaan, saan sen verran syödäkseni, ettei ole nälkää ruuan puutteen takia, pystyn käymään pesulla, suihkussa, silloin kun haluan. Ja vaikka en ole enää terve, olen hengissä kuitenkin.
Olen onnellinen siitä, että minulla on kavereita ja tuttavia.
Kyllähän näitä voisi luetella. Itse en ainakaan tarvitse mitään isoa ja mahtavaa onnen tunteen saavuttamiseksi, miksi pitäisikään ?
Ja pakko sanoa, kun olen joskus ollut hyvinkin onneton, niin kyllä se onnen tunne on helppo huomata jo pienemmistäkin asioista, kun muistaa miltä tuntui olla onneton.
Ei sitä onnea ja niitä hetkiä yleensä edes välttämättä huomaa päivän mittaan, mutta kun iltaisin käy päivän tapahtumia läpi, niin kyllä sieltä usein hyvääkin löytää, enkä tarkoita, että löytyisi edes joka päivä, mutta pääasia että edes joskus.

Siis näin ajattelen itse, tämä on minun selitys. Muista en tiedä, kuinka he asian ajattelevat.

Anonyymi kirjoitti:

En voi vastata kuin omasta puolestani, mielestäni mielenkiintoisen elämästä tekee juuri se, kun on niin paljon kaikkea, niin erilaista, erilaisia ihmisiä, erilaisia tapahtumia, sekä on niitä haasteita.
Sekin on mielenkiintoista, kun itsellä on aiemmin ollut hyvinkin vaikea elämä, ja toki vaikeuksia riittää edelleen, ja sitten näkee mikä sujuu mitenkin, kuinka lopulta esteidenkin yli pystyy pääsemään, tavalla tai toisella. Sekä omakohtaisesti, kuin myös kavereiden ja tuttujen kohdalla, kuinka hekin ajoittain pyristelevät vaikeuksineen, joskus vaikeamman kautta, joskus helpommalla. Ja hekin ovat päässeet taas jaloilleen.
Jaloilleen ei voi päästä, jos ei ensin kompastu. Ylös on haastavampaa päästä, kun käy ottamasta vauhdin pohjalta.

Elämä ja elämäntilanteet ovat vaihtelevia, ja osittain toki ne mahdolliset onnen tunteetkin, sekä niiden määrä voi vaihdella.
Ei niitä onnen hetkiä ole ja tule joka päivä, ei minulle ainakaan. Eikä niitä voi väkisin tehdä, ei taikoa, ja jos niitä liikaa vaatii ja odottaa, voi tulla pettymyksiäkin.
Voiko koskaan sanoa, että kaikki olisi hyvin ? Minä en ainakaan voi sanoa niin, vaikka onnen hetkiä onkin, en tiedä onko riittävästi, mutta tarpeeksi kuitenkin.

Ja en, en ota huumeita, ne eivät saisi minua onnelliseksi. Aikoinaan kärsin pahasta alkoholiongelmasta, siinäkään ei ollut mitään onnellista. Onnellisempi olin, ja olen edelleen, kun pääsin alkoholista eroon.

Jokainen meistä voi ilahtua tai kokea onnen tunnetta hyvinkin eri tavalla. Joillekin se tulee jostain pienistä sattumista ja tapahtumista, jotkut vaativat jotain suurempaa ne tunteet tavoittaakseen. Ei onnen ja onnellisuuden tarvitse olla mitään suurta ja mahtavaa.
Itse olen onnellinen jo siitäkin, että minulla on katto pään päällä, saan käydä iltaisin lakanoiden väliin nukkumaan, saan sen verran syödäkseni, ettei ole nälkää ruuan puutteen takia, pystyn käymään pesulla, suihkussa, silloin kun haluan. Ja vaikka en ole enää terve, olen hengissä kuitenkin.
Olen onnellinen siitä, että minulla on kavereita ja tuttavia.
Kyllähän näitä voisi luetella. Itse en ainakaan tarvitse mitään isoa ja mahtavaa onnen tunteen saavuttamiseksi, miksi pitäisikään ?
Ja pakko sanoa, kun olen joskus ollut hyvinkin onneton, niin kyllä se onnen tunne on helppo huomata jo pienemmistäkin asioista, kun muistaa miltä tuntui olla onneton.
Ei sitä onnea ja niitä hetkiä yleensä edes välttämättä huomaa päivän mittaan, mutta kun iltaisin käy päivän tapahtumia läpi, niin kyllä sieltä usein hyvääkin löytää, enkä tarkoita, että löytyisi edes joka päivä, mutta pääasia että edes joskus.

Siis näin ajattelen itse, tämä on minun selitys. Muista en tiedä, kuinka he asian ajattelevat.

Lue lisää

siis olet onnellinen kun on katto pään päällä ja hanasta tulee vettä, ja kaapista löytyy lihapullasäilyke. sori, mutta kuullostaa hieman mielenvikaiselta, ehkä sinulla on jonkinlainen onnellisuushäiriö? ehkä aivosi pitäisi skannata tai jotain. huumeidenkäyttö tosin selittäisi tuon kaiken, mutta niitähän sanoit ettet ota.

mitä sinulle tapahtui ja miten pääsit siitä "takaisin jaloilleen"?

Anonyymi kirjoitti:

siis olet onnellinen kun on katto pään päällä ja hanasta tulee vettä, ja kaapista löytyy lihapullasäilyke. sori, mutta kuullostaa hieman mielenvikaiselta, ehkä sinulla on jonkinlainen onnellisuushäiriö? ehkä aivosi pitäisi skannata tai jotain. huumeidenkäyttö tosin selittäisi tuon kaiken, mutta niitähän sanoit ettet ota.

mitä sinulle tapahtui ja miten pääsit siitä "takaisin jaloilleen"?

Lue lisää

Olin täysi rappiolla, alkoholin ja lääkkeiden sekakäyttöä, psyykkistä sairautta oli kuvioissa, henkikulta oli vuosien aikana lähellä lähtöä kuusi kertaa erilaisista syistä, sekä itseni, että muiden aiheuttamana. Olen kohdannut ties kuinka monen kaverin, tutun, myös sukulaisten kuolemia, nähnyt väkivaltaa, nähnyt sairautta. Nuo nyt tulivat tällä hetkellä mieleen, kun kerran kyselit tapahtumista.

Ja kuten sanoin, ei sen onnen tunteen tarvitse olla mikään suuren suuri, pienenkin tunteen voi tuntea. Kun muutin joitain vuosia sitten uuteen kotiin, parin päivän kuluttua muutosta tuli rintaan sellainen hyvä tuulahdus, tunne että nyt olen vihdoin kotona. Ei tuota oikein pysty edes sanoin kuvaamaan.
En ole koskaan kuullut onnellisuushäiriöstä, mikä ikinä se sitten onkaan.

Pääsihän sieltä jaloilleen, vaan ei se suinkaan helppoa ollut, pitkä hoito psykiatrisessa sairaalassa, avohoidot, oma muutos omassa elämässä, tutustuminen omaan itseeni, ja ties vaikka mitä.
Monistakin asioista on mahdollista selvitä, jos haluaa nähdä vaivaa sen eteen ( tai ei kai sitä voi vaivaksi sanoa, koska se tähtää hyvään ).

Anonyymi kirjoitti:

Olin täysi rappiolla, alkoholin ja lääkkeiden sekakäyttöä, psyykkistä sairautta oli kuvioissa, henkikulta oli vuosien aikana lähellä lähtöä kuusi kertaa erilaisista syistä, sekä itseni, että muiden aiheuttamana. Olen kohdannut ties kuinka monen kaverin, tutun, myös sukulaisten kuolemia, nähnyt väkivaltaa, nähnyt sairautta. Nuo nyt tulivat tällä hetkellä mieleen, kun kerran kyselit tapahtumista.

Ja kuten sanoin, ei sen onnen tunteen tarvitse olla mikään suuren suuri, pienenkin tunteen voi tuntea. Kun muutin joitain vuosia sitten uuteen kotiin, parin päivän kuluttua muutosta tuli rintaan sellainen hyvä tuulahdus, tunne että nyt olen vihdoin kotona. Ei tuota oikein pysty edes sanoin kuvaamaan.
En ole koskaan kuullut onnellisuushäiriöstä, mikä ikinä se sitten onkaan.

Pääsihän sieltä jaloilleen, vaan ei se suinkaan helppoa ollut, pitkä hoito psykiatrisessa sairaalassa, avohoidot, oma muutos omassa elämässä, tutustuminen omaan itseeni, ja ties vaikka mitä.
Monistakin asioista on mahdollista selvitä, jos haluaa nähdä vaivaa sen eteen ( tai ei kai sitä voi vaivaksi sanoa, koska se tähtää hyvään ).

Lue lisää

voisiko tuon tarinan laittaa lyhyesti niin että olit ennen alkoholin ja lääkkeiden käyttäjä, ja sitten lopetit niiden käytön ja huomasit miten hienoa elämä on.

ymmärrätkö sitä että tuo tarinasi on henkilökohtainen, ei se sama toimi sellaiselle joka ei ole koskaan ollut alkoholin ja lääkkeiden sekakäyttäjä ja asunut katuojassa. joku toinen ei näe asioita ollenkaan samanlailla kuin sinä.

Anonyymi kirjoitti:

voisiko tuon tarinan laittaa lyhyesti niin että olit ennen alkoholin ja lääkkeiden käyttäjä, ja sitten lopetit niiden käytön ja huomasit miten hienoa elämä on.

ymmärrätkö sitä että tuo tarinasi on henkilökohtainen, ei se sama toimi sellaiselle joka ei ole koskaan ollut alkoholin ja lääkkeiden sekakäyttäjä ja asunut katuojassa. joku toinen ei näe asioita ollenkaan samanlailla kuin sinä.

Lue lisää

Tietenkin ymmärrän, että tämä on henkilökohtainen, ja se on nimenomaan minun tarinani.
Ei muilla ole samanlaista, eikä tietenkään sama toimi kaikilla. Näemme itsemme vain omasta näkökulmasta kokonaisvaltaisesi, muut näkevät toisesta vain päälliskuoren, eivät sisintä.
Eikä kukaan voi edes pyytää, vaatia, tms. että toisen olisi nähtävä asiat samalla tavalla kuin näkee itse.
Lähinnä tämä oli yksi ns, viesti, että kyllä elämässä voi selvitä vaikeistakin asioista.
Pahimpina aikoina varmasti tuntuu, ettei mistään tule enää ikinä mitään, mutta se on tunne juuri sillä hetkellä, se ei kerro tulevasta. Elämäntilanteilla on tapana muuttua, tilanteet elävät ihan samalla tavalla kuin ihminenkin elää.

Anonyymi kirjoitti:

Tietenkin ymmärrän, että tämä on henkilökohtainen, ja se on nimenomaan minun tarinani.
Ei muilla ole samanlaista, eikä tietenkään sama toimi kaikilla. Näemme itsemme vain omasta näkökulmasta kokonaisvaltaisesi, muut näkevät toisesta vain päälliskuoren, eivät sisintä.
Eikä kukaan voi edes pyytää, vaatia, tms. että toisen olisi nähtävä asiat samalla tavalla kuin näkee itse.
Lähinnä tämä oli yksi ns, viesti, että kyllä elämässä voi selvitä vaikeistakin asioista.
Pahimpina aikoina varmasti tuntuu, ettei mistään tule enää ikinä mitään, mutta se on tunne juuri sillä hetkellä, se ei kerro tulevasta. Elämäntilanteilla on tapana muuttua, tilanteet elävät ihan samalla tavalla kuin ihminenkin elää.

Lue lisää

no, olisin halunnut nähdä jotain yleisluontoisia ohjeita tai ideoita miten tehdä elämästä mielekästä ja kokea sitä onnellisuutta tms. enkä mitään vain yhdelle tietylle ihmistyypille tai ihmiskohtalolle sopivaa.

entä jos ihminen on jo aikuinen ja elänyt erillaisia elämänvaiheita ja selvinnyt vaikeista tilanteista, mutta silti ei vaan näe mahdollisuutta minkäänlaiseen onnellisuuteen eikä pidä elämää mielekkäänä tai kiinnostavana ja ei enää haluaisi sitä jatkaa tämän pidempään. mitä sellaisen ihmisen pitäisi mielestäsi tehdä?

Anonyymi kirjoitti:

no, olisin halunnut nähdä jotain yleisluontoisia ohjeita tai ideoita miten tehdä elämästä mielekästä ja kokea sitä onnellisuutta tms. enkä mitään vain yhdelle tietylle ihmistyypille tai ihmiskohtalolle sopivaa.

entä jos ihminen on jo aikuinen ja elänyt erillaisia elämänvaiheita ja selvinnyt vaikeista tilanteista, mutta silti ei vaan näe mahdollisuutta minkäänlaiseen onnellisuuteen eikä pidä elämää mielekkäänä tai kiinnostavana ja ei enää haluaisi sitä jatkaa tämän pidempään. mitä sellaisen ihmisen pitäisi mielestäsi tehdä?

Lue lisää

Olisi ainakin hyvä miettiä, mistä se johtuu, että ajattelee noin, ettei näe mitään mahdollisuuksia enää, tai että miksi mikään ei enää kiinnosta.
Johtuuko se masennuksesta, onko ollut joku menetys elämässä ( läheinen kuollut tms. ), onko jäänyt työelämästä eläkkeelle ja elämä tuntuu jotenkin tarkoituksettomalta, onko tapahtunut jotain, mikä on vienyt elämästä mielenkiinnon ?
Miksi ei haluaisi jatkaa elämää, miksi se ei olisi enää mielekästä ?
Kukaan ei oikein pysty toisen puolesta sanomaan, mikä sille toiselle voisi olla mielekästä, kun ei edes tunne koko ihmistä.
Tässä tapauksessa minä en tunne sinua, niin en todellakaan pysty alkaa neuvomaan, mistä sinä voisit kiinnostua, tai mikä sinusta olisi mielekästä.
Onko sinulla kavereita, ystäviä, vai oletko yksinäinen ? Millaisessa paikassa asut, onko mahdollisuutta lähteä johonkin, jossa käy muitakin ihmisiä ?
Oletko mies vai nainen ? Onko harrastuksia, käsitöitä, tai muuta puuhastelua ?
On enimmäkseen itsestäsi kiinni, mitä haluaisit, tai haluatko mitään, mikä juuri sinua kiinnostaisi vielä elämässäsi.
Jos alkuun ei yrittäisi hakea sitä onnellisuutta, vaan jotain miellyttävää tekemistä itselleen, sen myötä saattaisi alkaa kokemaan myös onnistumista, ehkä onnellisuuttakin jossain vaiheessa. Mennä onnea ja onnellisuutta kohti vähän niin kuin kiertoteitä pitkin, eikä kovalla pakolla väkisin päästä nopeasti perille päämääräänsä.
Oliko tuo nyt vähän hölmösti sanottu ? Ehkä ei kuitenkaan.

Anonyymi kirjoitti:

Olisi ainakin hyvä miettiä, mistä se johtuu, että ajattelee noin, ettei näe mitään mahdollisuuksia enää, tai että miksi mikään ei enää kiinnosta.
Johtuuko se masennuksesta, onko ollut joku menetys elämässä ( läheinen kuollut tms. ), onko jäänyt työelämästä eläkkeelle ja elämä tuntuu jotenkin tarkoituksettomalta, onko tapahtunut jotain, mikä on vienyt elämästä mielenkiinnon ?
Miksi ei haluaisi jatkaa elämää, miksi se ei olisi enää mielekästä ?
Kukaan ei oikein pysty toisen puolesta sanomaan, mikä sille toiselle voisi olla mielekästä, kun ei edes tunne koko ihmistä.
Tässä tapauksessa minä en tunne sinua, niin en todellakaan pysty alkaa neuvomaan, mistä sinä voisit kiinnostua, tai mikä sinusta olisi mielekästä.
Onko sinulla kavereita, ystäviä, vai oletko yksinäinen ? Millaisessa paikassa asut, onko mahdollisuutta lähteä johonkin, jossa käy muitakin ihmisiä ?
Oletko mies vai nainen ? Onko harrastuksia, käsitöitä, tai muuta puuhastelua ?
On enimmäkseen itsestäsi kiinni, mitä haluaisit, tai haluatko mitään, mikä juuri sinua kiinnostaisi vielä elämässäsi.
Jos alkuun ei yrittäisi hakea sitä onnellisuutta, vaan jotain miellyttävää tekemistä itselleen, sen myötä saattaisi alkaa kokemaan myös onnistumista, ehkä onnellisuuttakin jossain vaiheessa. Mennä onnea ja onnellisuutta kohti vähän niin kuin kiertoteitä pitkin, eikä kovalla pakolla väkisin päästä nopeasti perille päämääräänsä.
Oliko tuo nyt vähän hölmösti sanottu ? Ehkä ei kuitenkaan.

Lue lisää

sinulla piisaa paljon kysymyksiä mutta annat tosi vähän vastauksia.

minulla on yksi kysymys sinulle: mitä yleensä teet masennus-palstalla, miksi olet täällä?

Anonyymi kirjoitti:

sinulla piisaa paljon kysymyksiä mutta annat tosi vähän vastauksia.

minulla on yksi kysymys sinulle: mitä yleensä teet masennus-palstalla, miksi olet täällä?

Miksi en saisi olla ?
Voi ei, taas tuli kysymys.
En ole henkilökohtaisesti masennuksesta kärsivä, mutta kaveripiirissäni on masentuneitakin ihmisiä, ja tunnen heidät, tiedän heidän tilanteensa.
On ihan ok lukea masentuneiden kokemuksista, miten muut kokevat masennuksensa, elämänsä, ym.
Sanoit, että minulla piisaa kysymyksiä. Ehkä niitä piisaa sen takia, jos ne saisi siellä lukijan puolella jotain vastauksia heräämään. Se kai se on kysymisen tarkoitus, että niihin saisi jotain vastausta, tai että toinen edes miettisi asioita, vaikka ei mitään vastaisikaan.
Kyllähän kysymykset aina herättää jonkinlaisia ajatuksia, laittaa niin sanotusti miettimään.
En ole minkään alan ammattilainen, mutta jos otetaan esimerkiksi vaikka terapiassa käynti, niin ei sielläkään se terapeutti tee asiakkaan eteen asioita valmiiksi, se auttaa ihmistä löytämään itse vastauksia itselleen, sellaista mielen työskentelyä. Siitä voi saada erilaisia ahaa-ajatuksia, ideoita siitä, miten voisi auttaa itse itseään.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi en saisi olla ?
Voi ei, taas tuli kysymys.
En ole henkilökohtaisesti masennuksesta kärsivä, mutta kaveripiirissäni on masentuneitakin ihmisiä, ja tunnen heidät, tiedän heidän tilanteensa.
On ihan ok lukea masentuneiden kokemuksista, miten muut kokevat masennuksensa, elämänsä, ym.
Sanoit, että minulla piisaa kysymyksiä. Ehkä niitä piisaa sen takia, jos ne saisi siellä lukijan puolella jotain vastauksia heräämään. Se kai se on kysymisen tarkoitus, että niihin saisi jotain vastausta, tai että toinen edes miettisi asioita, vaikka ei mitään vastaisikaan.
Kyllähän kysymykset aina herättää jonkinlaisia ajatuksia, laittaa niin sanotusti miettimään.
En ole minkään alan ammattilainen, mutta jos otetaan esimerkiksi vaikka terapiassa käynti, niin ei sielläkään se terapeutti tee asiakkaan eteen asioita valmiiksi, se auttaa ihmistä löytämään itse vastauksia itselleen, sellaista mielen työskentelyä. Siitä voi saada erilaisia ahaa-ajatuksia, ideoita siitä, miten voisi auttaa itse itseään.

Lue lisää

siis olet täällä koska tunnet joitain masentuneita tyyppejä, ok.

kuinka nämä tuntemasi masentuneet ovat selvinneet masennuksestaan ja millä keinoin he pärjäävät nyt elämässään paremmin?

Anonyymi kirjoitti:

siis olet täällä koska tunnet joitain masentuneita tyyppejä, ok.

kuinka nämä tuntemasi masentuneet ovat selvinneet masennuksestaan ja millä keinoin he pärjäävät nyt elämässään paremmin?

Lue lisää

Masennuksen kanssa pärjääminen on hyvin yksilökohtaista, jokainen omalla tavallaan.
Joillain menee ajoittain paremmin, ja jossain vaiheessa masennus taas lyö päälle.
He, joilla menee mieliala ylös alas, ovat diagnosoitu bipolaarisiksi, vanha nimitys taitaa olla kaksisuuntainen mielialahäiriö.
Eli toisaalta siitä ei koskaan edes täysin selviydy, vaan se haittaa ajoittain, kuten mainitsin, välillä menee paremmin, välillä huonommin.
On myös heitä, joilla on jokin elämäntilanne painanut mielen lamaan, jopa masennukseen asti, ovat saaneet terapiaa ja sitä kautta selvinneet, eivätkä ole masentuneet enää uudestaan.
Osa on sitten vaan hyväksynyt sen, että potevat ajoittain masennusta, ja tietävät, että se lyö joskus päälle, mutta menee aina ohi ajan kanssa. Eihän siellä pohjimmaisessa tilassa ole koskaan hyvä olla, ja tulevaisuus tuntuu toivottomalta, näköalattomalta, mutta kuitenkin sieltä nousevat, kukin omilla tavoillaan ja keinoillaan.
Monet käyttävät lääkitystä, johon ovat tyytyväisiä, pysyvät vähän paremmin tasapainossa mielialansa kanssa.

Tunnen myös monia alkoholia turhan paljon käyttäviä, osa ongelmaksi asti, ja heillä näkyy, että pitkäaikainen juominen muuttaa mielialaa, on ahdistusta, joillain jopa masennusta. Sitä en tiedä, ymmärtävätkö he itse, että juominen ylläpitää pahaa oloa, vai olettavatko he, että alkoholi jotenkin muka auttaa ahdistukseen. Se on huonoin lääke mielialan " hoitamiseen ".
On näistä toki tullut juteltua joidenkin kavereiden kanssa. Pärjäävät miten milloinkin pärjäävät, mutta pärjäävät kuitenkin, ainakin yrittävät.
Sanoin, ettei itselläni ole ollut masennusta, mutta minulla on ollut muunlaista psyykkistä ongelmaa, aikoinaan todella paljonkin, nyt ollut monta vuotta parempi tilanne.
Muiden puolesta ei voi oikein alkaa sanomaan, miten toinen voi, mutta päällepäinkin usein näkee, meneekö toisella paremmin, vai onko hieman huonompi aika menossa.

Mielialojen vaihtelut ja mt-ongelmat eivät poista keneltäkään ihmisarvoa, ihmisyyttä. Jokainen on arvokas, on sitten jollain tavalla sairas tai ei.
Minunkin kaikki kaverit, sekä terveet, että ongelmista kärsivät, ovat kaikki ihania ihmisiä, joiden kanssa on helppo olla, hyväksytään toisemme puolin ja toisin, on sitten ongelmia tai ei.
Ei tämä elämä ihan täysin järjetöntä ole kuitenkaan, kun tarkemmin ajattelee.

Anonyymi kirjoitti:

Masennuksen kanssa pärjääminen on hyvin yksilökohtaista, jokainen omalla tavallaan.
Joillain menee ajoittain paremmin, ja jossain vaiheessa masennus taas lyö päälle.
He, joilla menee mieliala ylös alas, ovat diagnosoitu bipolaarisiksi, vanha nimitys taitaa olla kaksisuuntainen mielialahäiriö.
Eli toisaalta siitä ei koskaan edes täysin selviydy, vaan se haittaa ajoittain, kuten mainitsin, välillä menee paremmin, välillä huonommin.
On myös heitä, joilla on jokin elämäntilanne painanut mielen lamaan, jopa masennukseen asti, ovat saaneet terapiaa ja sitä kautta selvinneet, eivätkä ole masentuneet enää uudestaan.
Osa on sitten vaan hyväksynyt sen, että potevat ajoittain masennusta, ja tietävät, että se lyö joskus päälle, mutta menee aina ohi ajan kanssa. Eihän siellä pohjimmaisessa tilassa ole koskaan hyvä olla, ja tulevaisuus tuntuu toivottomalta, näköalattomalta, mutta kuitenkin sieltä nousevat, kukin omilla tavoillaan ja keinoillaan.
Monet käyttävät lääkitystä, johon ovat tyytyväisiä, pysyvät vähän paremmin tasapainossa mielialansa kanssa.

Tunnen myös monia alkoholia turhan paljon käyttäviä, osa ongelmaksi asti, ja heillä näkyy, että pitkäaikainen juominen muuttaa mielialaa, on ahdistusta, joillain jopa masennusta. Sitä en tiedä, ymmärtävätkö he itse, että juominen ylläpitää pahaa oloa, vai olettavatko he, että alkoholi jotenkin muka auttaa ahdistukseen. Se on huonoin lääke mielialan " hoitamiseen ".
On näistä toki tullut juteltua joidenkin kavereiden kanssa. Pärjäävät miten milloinkin pärjäävät, mutta pärjäävät kuitenkin, ainakin yrittävät.
Sanoin, ettei itselläni ole ollut masennusta, mutta minulla on ollut muunlaista psyykkistä ongelmaa, aikoinaan todella paljonkin, nyt ollut monta vuotta parempi tilanne.
Muiden puolesta ei voi oikein alkaa sanomaan, miten toinen voi, mutta päällepäinkin usein näkee, meneekö toisella paremmin, vai onko hieman huonompi aika menossa.

Mielialojen vaihtelut ja mt-ongelmat eivät poista keneltäkään ihmisarvoa, ihmisyyttä. Jokainen on arvokas, on sitten jollain tavalla sairas tai ei.
Minunkin kaikki kaverit, sekä terveet, että ongelmista kärsivät, ovat kaikki ihania ihmisiä, joiden kanssa on helppo olla, hyväksytään toisemme puolin ja toisin, on sitten ongelmia tai ei.
Ei tämä elämä ihan täysin järjetöntä ole kuitenkaan, kun tarkemmin ajattelee.

Lue lisää

niinpä. näyttää vahvasti siltä että keskustelen tässä tekoälyn kanssa.

Anonyymi kirjoitti:

niinpä. näyttää vahvasti siltä että keskustelen tässä tekoälyn kanssa.

Näytät olevan vahvasti väärässä.
Tuntisitpa minut, olen kuule aika vanhanaikainen, en ymmärrä tekoälystä mitään, en edes halua ymmärtää. Omaa älyäni käytän sen verran, mihin sen kanssa kykenen.
Jos joku luulee, tai on vahvasti jotain toista mieltä, niin sille en voi mitään.
Ja uskoisin kyllä, että tekoäly on todella paljon älykkäämpi kuin itse olen.

Anonyymi kirjoitti:

Näytät olevan vahvasti väärässä.
Tuntisitpa minut, olen kuule aika vanhanaikainen, en ymmärrä tekoälystä mitään, en edes halua ymmärtää. Omaa älyäni käytän sen verran, mihin sen kanssa kykenen.
Jos joku luulee, tai on vahvasti jotain toista mieltä, niin sille en voi mitään.
Ja uskoisin kyllä, että tekoäly on todella paljon älykkäämpi kuin itse olen.

Lue lisää

ei se ole mikään älykäs, se puhuu asian vierestä ja puuta heinää, yleisluontoisesti.